Yhteisöllisen asumisen malli Päijät-Sotessa
Kehitetään monistettavissa oleva yhteisöllisen asumisen malli ikäihmisille, sosiaalihuoltolain § 21b yhteisöllisen asumisen mukaisesti. Malli tarjoaa tietoa ja työkaluja yhteisöllisen asumisen järjestelyyn kunnissa.
Päijät-Soten JOPA-hanke on luonut hyvinvointialueelle iäkkäiden yhteisöllisen asumisen mallin, jonka perustana on uudistetun sosiaalihuoltolain 21b § mukainen yhteisöllinen asuminen. Mallissa asuminen ja palvelut ovat erikseen; asuminen on vuokra-asumista esteettömässä asunnossa yhteisöllisen asumisen talossa, mahdolliset palvelut tuotetaan kotihoidon palveluna ja tukipalveluina sekä lisäksi saatavilla on yhteisöllistä toimintaa ja yhteisölliseen toimintaan soveltuvat tilat. Myös omaishoito sekä yöhoidon palvelu kotihoitona ovat mahdollisia yhteisöllisen asumisen talossa. Lähtökohtana on, että asukas hyötyy yhteisöllisyydestä ja että hänellä on oma tahto muuttaa yhteisöllisen asumisen taloon.
Päijät-Hämeessä iäkkäiden hoidon painopisteenä on ollut kotiin vietävät palvelut ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville ympärivuorokautinen palveluasuminen. Tavallista, ei-ympärivuorokautista palveluasumista on ollut saatavilla vain vähänlaisesti, ja sinne on ohjautunut paikkojen rajallisuuden vuoksi asumaan toimintakyvyltään heikossa kunnossa olevia asukkaita. Nyt lainsäädännön muutosten tukemana ja iäkkäiden tarpeista lähtien on kehitetty yhteisöllisen asumisen malli, jolla voidaan kattavammin tukea iäkkäiden toimijuutta ja vastata nimenomaisesti turvattomuuden ja yksinäisyyden kokemuksiin.
Ikääntyneiden palveluissa haasteena on työvoiman saatavuus niin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa hoitajamitoituksen ollessa pian 0,7 sekä kotiin vietävissä palveluissa. Yhteisöllisen asumisen mallissa pyritään luomaan asukkaalle loppuelämän koti, jonne saatavilla on asukkaan toimintakyvyn mukaiset palvelut - tarvitsee asiakas sitten palveluja enemmän tai vähemmän tai ei ollenkaan. Koska palvelut tuotetaan kotihoidon palveluin, saadaan välitöntä asiakasaikaa lisättyä, sillä siirtymämatkat eivät ole pitkiä asunnosta toiseen. Tämä tuo myös ekologista näkökulmaa kotihoidon työhön.
Hankkeen kohdekuntina ovat olleet Kärkölä ja Padasjoki, mutta sinällään yhteisöllisen asumisen malli on luotu koko Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhteisöllisessä asumisessa asuisi vähintään 2-3% yli 75-vuotiaista päijäthämäläisistä.
Väestö ikääntyy nopealla tahdilla aina vuoteen 2040 saakka. Kotona asumista on pyritty tukemaan ja kantava ajatus on ollut, että kotihoidon ja tukipalveluiden avulla kyetään ratkaisemaan iäkkään kotona asumiseen ja hoivaan liittyvät haasteet. Iäkkään kotona asumiseen liittyy kuitenkin usein tekijöitä, joita ei pystytä ratkaisemaan pelkän hoivan tai tukipalveluiden keinoin. Näitä ovat esimerkiksi yksinäisyys, turvattomuus, omaisettomuus ja oman kodin huonot fasiliteetit. Siten iäkkään oman asumisen ennakointia tulisi tukea ja mahdollistaa asuminen esteettömissä ja ikäystävällisissä asunnoissa.
Yhteisöllinen asuinympäristö on vastaus yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteisiin. Ympärivuorokautisen hoivan, kuten tehostetun palveluasumisen määrän lisääntymistä pyritään kustannussyistä rajoittamaan. Toisaalta se ei nykymuodossa olisikaan oikea asuinympäristö itsenäiselle iäkkäälle, jonka fyysinen ja psyykkinen toimintakyky on usein vielä hyvällä tasolla. Sen sijaan iäkkäiden itsenäisyyttä ja oman elämänsä toimijuutta tulisi tukea. Tarvitaan siis erilaisia välimuotoisen asumisen muotoja, joista tulevan sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asumisen on yksi ilmenemismuoto. Päijät-Hämeen JOPA-hanke keskittyi luomaan tulevan lain mukaista yhteisöllisen asumisen mallia sekä implementoimaan sosiaalihuoltolain asumista koskevan uudistuksen osaksi Päijät-Soten toimintaa.
Merkittävimmässä roolissa yhteisöllisen asumisen mallin kehittämisessä on ollut Päijät-Soten ikääntyneiden asiakasohjauksen henkilökunta, jota on hankkeen alusta alkaen osallistettu erilaisin kyselyin, tilannekatsauksin ja koulutuksin. Ikääntyneiden asiakasohjauksen henkilökunta on ottanut esimerkiksi kantaa yhteisöllisen asumisen mallin asukaskunnan kohdentumiseen, RAI-arvioinnin kehittämiseen yhteisölliseen asumiseen soveltuvien asukkaiden löytämiseksi sekä yhteisöllisen asumisen myöntämisperusteisiin. Osallistamisen tavoitteena on ollut, että yhteisölliseen asumiseen soveltuvat asukkaat tunnistettaisiin ennakoiden, jotta asiakkaat saavat tarkoituksenmukaisen asumisen ja palvelut. Kehittämistyötä on tehty ikääntyneiden asiakasohjauksen henkilökunnan kanssa koko hankkeen ajan lainsäädännön tarkentuessa.
Päijät-Soten sisäinen JOPA-hankkeen projektiryhmä kokoontui noin puolentoista kuukauden välein. Projektiryhmään kuului henkilökuntaa ikääntyneiden asiakasohjauksesta, kotihoidosta ja asumispalveluista. Projektiryhmän tarkoituksena oli mallin yleiskuvan muodostaminen; mitä vaikutuksia mallilla on mihinkin tahoon ja mitkä ovat mallin mahdolliset haastekohdat. Projektiryhmän toimijat puolestaan veivät tietoa omiin työyksiköihinsä mallin edistymisestä.
Ikääntyneiden asumisen kehittämistä on tehtävä vahvassa yhteistyössä kuntien kanssa. Päijät-Soten JOPA-hanke on vahvasti tukenut etenkin kohdekuntien ikääntyneiden asumisen kehittämishankkeita yhteistyössä tuottamalla tietoa asumisen mallista ja asiakkaiden tarpeista. Kuntien asukkaiden osallistaminen ja tehtyjen asukaskyselyiden kannanotot ovat antaneet vahvan mandaatin niin yhteisöllisen asumisen kuin senioriasumisenkin kehittämiseen.
Päijät-Hämeen JOPA-hanke keskittyi luomaan muuttuvan sosiaalihuoltolain mukaista yhteisöllisen asumisen mallia sekä implementoimaan sosiaalihuoltolain asumista koskevan uudistuksen osaksi Päijät-Soten toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli tukea ja kiihdyttää yhteisöllisen asumisen luomista ja tuottamista heti vuoden 2023 alusta. SOTE-toimija saa valmiin kartoituksen sekä suositukset toiminnan muokkaamiseksi yhteisöllisen asumisen tuotantoa tukevaksi. Lisäksi hanke pyrki lisäämään yleistä keskustelua iäkkäiden oman asumisen ennakoinnin ympärillä. Alueen kunnat ja alueella toimivat yritykset saivat käyttöönsä valmiin toimintamallin, jolla kyetään selkeyttämään ja tukemaan yhteisöllisen asumisen tuotantoa. Odotamme, että alueen kunnat näkevät tämän asumismuodon hyödyt iäkkäiden kuntalaisten asumisviihtyvyyden sekä veto- ja pitovoiman lisääntymisenä. Yrityksille yhteisöllinen asumisen on houkutteleva vaihtoehto osallistua joko asumisen tai palveluiden tai mahdollisesti molempien tuotantoon.
Yhteisöllisen asumisen lisääntymisellä on merkittäviä taloudellisia ja laadullisia seurannaisvaikutuksia. Näistä esimerkkejä ovat asumisen kohtaanto-ongelman ratkaiseminen, kotihoidon tuottavuuden nousu sekä tehostetun palveluasumisen lisäämispaineen väheneminen. Lisäksi vaikuttavuutta saadaan yksinäisyyden ja turvattomuuden aiheuttaman häiriökysynnän vähenemisenä. Yhteisöllinen asuminen on monelle työntekijälle työviihtyvyyttä ja työergonomiaa parantava vaihtoehto tuottaa kotiin vietäviä palveluita ilman pitkiä siirtymisiä kotien välillä. Tämän vuoksi yhteisöllinen asuminen on myös ekologisesta näkökulmasta mahdollisuus. Odotammekin uudistuksen parantavan kotihoidon veto- ja pitovoimaa yhteisöllisen asumisen taloissa. Yhteisölliseen asumiseen panostaminen antaa kunnille mahdollisuuden kilpailla menestyksekkäästi iäkkäistä kuntalaisista ja siten tukea alueen elinvoimaisuutta.
Muutoksen mittaaminen jää hankkeen jälkeiseen aikaan, koska uusi laki tulee voimaan 1.1.2023 ja hanke loppuu 31.12.2022. Hankkeen aikana nostamme esille erilaisia asioita sekä mittareita, joilla voidaan seurata yhteisöllisen asumisen toteutumista sekä sen laatua. Hyvinvointialueella, omavalvonnan kautta (omavalvontapäällikön ohjeistuksen mukaisesti) seurataan myös yhteisöllisen asumisen laatua ja siihen on luotuna oma noudatettava palvelukuvaus.
Tärkeää on myös seurata tulevien yhteisöllisten talojen asukkaiden kokemuksia asumisesta, toiminnasta sekä palveluiden laadusta. Tähän liittyen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sekä Ikääntyneiden palveluissa kehitetään asiakasosallisuutta eri hankkeissa esim. Tulevaisuuden sote-keskus ja Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeissa. Seurattavia asioita: asiakkaiden osallistuminen yhteisölliseen toimintaan ja asiakkaiden kokemus palveluiden laadusta / saatujen asiakaspalautteiden lukumäärä. Kotihoidon asiakkaiden muuttaessa yhteisölliseen asumiseen; vaikuttaako muutto kotihoidon käyntien määrään, väheneekö käynnit.
Päijät-Hämeen alueella seurataan toimintalukuja kunnittain ja kuukausittain. Asukkaiden määrä yhteisöllisessä asumisesta yli / alle 75v. Lisäksi asiakasohjauksessa seurataan palveluntarpeen arviointinen lkm / hakijoiden määrä / myönnettyjen asuntojen määrä / ja odotusaikaa.
Kunnes lainsäädäntö yhteisöllisestä asumisesta tulee voimaan 1.1.2023, alueella aloittaa muutamia yhteisöllisen asumisen palvelutuottajia. Jatkossa voi seurata yhteisöllisen asumisen talojen määrää / Päijät-Hämeen hyvinvointialue (kunnat) sekä niiden määrän muutosta suhteessa väestön ikääntymiseen.
Kotihoidon käyntien keskittyessä yhteisöllisessä asumisessa yhdelle pienemmälle alueelle olisi mielenkiintoista seurata, lisääntyykö kotihoidossa välitön asiakastyön määrä / väheneekö kotihoidon ajoneuvokulut / matka-ajat. Lisääntyykö yhteisöllisessä asumisessa työskentelevien hoitajien työviihtyvyys ja työhyvinvointi.
Uuden sosiaalihuoltolain asumista koskevan § 21b mukaisen yhteisöllisen asumisen käyttöönotto alueella edellyttää, että sen implementointiin on luotu malli. Hankkeessa luodun mallin avulla organisaatio ja toimijat saavat toimenpide-ehdotukset sekä suositukset sen käyttöönottoon. Keskeisiä keinoja muutoksen saavuttamiseen ovat:
1. Myöntämisperusteiden ja hakuprosessin luominen yhteisölliseen asumiseen. Yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksen luomisen tuki. Yhteisöllinen asuminen on sosiaalista asumista, joten sitä on voitava hakea ja siihen pääsemisestä tehdään päätös asiakasohjauksessa.
2. Yhteisöllisestä asumisesta eniten hyötyvien asukkaiden tunnistaminen RAI-mittaristoa hyödyntämällä. RAI-mittaristoa on muokattu vastaamaan tarpeita ottamalla mukaan iRAI-HC mukaisia kysymyksiä sekä asiakasohjausta osallistettu hankkeen eri vaiheissa tunnistamaan soveltuvia asiakkaita.
3. Asumispalvelujen osallistaminen ja tukeminen nykyisen palveluasumisen asuntokannan kartoituksessa ja sen yhteisölliseen asumiseen soveltumisen arvioinnissa. Keskeisiä edellytyksiä asuntokannan soveltuvuuteen ovat luonnolliseen yhteisöllisyyteen soveltuvat ja kannustavat yhteiset tilat sekä soveltuvat asunnot, jotka sisältävät oman keittiön ja wc-kylpyhuoneen.
4. Yhteisöllisen asumisen toimintamalli keskittyy asukkaiden toimijuuden ja osallisuuden vahvistamiseen. Tämä edellyttää taloihin yhteisökoordinaattoria tai muuta vastaavaa toimenkuvaa, joka huolehtii yhteisöllisestä toiminnasta asukaslähtöisesti. Hanke on luonut raamit yhteisölliselle toiminnalle ja yhteisökoordinaattorin toimenkuvalle, jotka ovat osa palvelukuvausta.
5. Hanke on luonut toimintamallin yhteisölliseen toimintaan ja sen koordinointiin sekä valvontaan. Asiakasohjauksen, yhteisöllisen asumisen, asukaskunnan ja yhteisökoordinaattoreiden koordinointi edellyttää asiakasohjaukseen henkilöä, joka vastaa kokonaisuudesta.
6. Yhteisöllisen asumisen asuntokannan tuki. Hanke on antanut organisaatiolle ehdotuksen ja raamit hyvinvointialueen, kuntien ja yritysten välisen keskustelun tukemiseen soveltuvan kaavoituksen ja asuntokannan tuottamiseksi alueelle. Tavoitteena yhteisöllisen asuntokannan nopea lisääntyminen. Muutos vaatii toimijoiden välistä koordinointia ja edistämistä.
7. Rakennusten suunnittelun ja saneeraamisen tuki. Hanke on valmistellut malliin kuvauksen yhteisöllisen asumisen rakennuksen, ulkotilojen ja ympäristön ihannekuvasta. Tätä kuvausta noudattamalla ja soveltaen yhteisöllisen asumisen tilat, turvallisuus sekä ympäristö saadaan rakentamisessa ja saneeraamisessa huomioitua.
Yhteisölliseen asumiseen soveltuviksi asukkaiksi on asiakasohjauksessa tunnistettu erityisesti yksinäiset ja turvattomat asiakkaat, mikä ilmenee asiakasohjaukseen JOPA-hankkeen suuntaamasta kyselystä sekä yleisemmällä tasolla myös yhteisöllisen asumisen lainsäädäntövalmistelussa ja tutkimuskirjallisuudessa. Näiden lisäksi tunnistettuja yhteisölliseen asumiseen soveltuvia asukkaita ovat omaisettomat asiakkaat, ne asiakkaat, joiden kotiolosuhteiden olosuhteet ovat heikot tai matka palvelujen äärelle on pitkä sekä paljon palveluja käyttävät asiakkaat. Yhteisöllisen asumisen lainsäädäntö mahdollistaa myös omaishoitoperheiden sijoittumisen yhteisölliseen asumiseen. Yhteistyössä asiakasohjauksen kanssa on kehitetty toimintakykyä kuvaavaa RAI-mittaristoa tunnistamaan näitä asiakasryhmiä. Ytimenä on, että asiakas haluaa itse muuttaa yhteisöllisen asumisen asukkaaksi sekä hyötyy yhteisön tuesta ja toiminnasta.
Päijät-Soten JOPA-hankkeen kohdekunnat ovat toteuttaneet asumisen ennakoinnin kyselyn 65 vuotta täyttäneille kuntalaisille. Kyselyjen tulokset ovat antaneet vahvan mandaatin ikääntyneiden asumisen kehittämiselle kunnissa. Kärkölän kunnan ja hankkeen yhteistyönä on järjestetty myös työpaja, jossa kunnan ikääntyneillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa yhteisöllisen talon tiloihin ja palveluihin.
Kaikkiaan Päijät-Soten JOPA-hankkeen yhteisöllisen asumisen mallissa keskiössä on asukkaiden oma toimijuus - hoivan kohteesta kohti toimijuutta.
Kuva
