Yksin kotona-ryhmä muistisairaiden omaisille ja läheisille
Yksin kotona-ryhmät ovat suljettuja ryhmiä muistisairaan puolisoille tai läheisille, jotka ovat jääneet hiljakkoin yksin kotiin. Ryhmään osallistujan läheinen muistisairas on siirtynyt hoitokotiin tai edesmennyt.
Toimintamallin nimi
Yksin kotona-ryhmät ovat suljettuja ryhmiä muistisairaan puolisoille tai läheisille, jotka ovat jääneet hiljakkoin yksin kotiin. Ryhmään osallistujan läheinen muistisairas on siirtynyt hoitokotiin tai edesmennyt.
Yksin kotona-ryhmätoiminnan malli on suunniteltu muistisairaiden omaishoitajille, joiden kotihoidon hoitovastuu on päättynyt muistisairaan siirryttyä hoitokotiin tai kuoltua. Ryhmätoiminnan sisältöihin voi ohjaajan mieltymysten ja osaamisen, ryhmäläisten kiinnostuksen ja muiden mahdollisuuksien puitteissa suunnitella erilaisia menetelmiä ja materiaaleja. Olemassa olevia materiaaleja, kuten esim. erilaisia kortti-sarjoja voi hyödyntää käytännössä (luontokuvat, eläinten kuvat, tunne-kortit jne.), samoin musiikkia (rentoutusmusiikki, osallistujien lempimusiikki jne.).
Mallissa ryhmä kokoontuu 5 kertaa. 4 ensimmäistä kertaa on viikon välein ja viides kerta sovitaan osallistujien kanssa esim. kuukauden päähän. Ohjaajia on yksi ja ryhmäkertojen sisältö on:
- Tutustuminen ja elämäntilanteeni, miksi olen ryhmässä, käytetään ns. elämänkaari/-viivaa.
- Pelkoni uudessa elämänvaiheessani ja apukeinoni niistä selviytymiseen. Tukimuodot ja palvelut ympärilläni.
- Voimavarani ja mahdollisuuteni hyödyntää ja kasvattaa niitä.
- Uskallan elää ja suuntautua tulevaan. Palataan elämänviivaan.
- Viides kerta pidemmän tauon jälkeen – tapaamme tutkimaan nykytilannetta.
Mallin jatkokäyttöön tehdään opas.
Mallin toteutukseen liittyvistä kokemuksista voi tiedustella lisää tietoa Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksestä p. 0400 919 523.
Etelä-Pohjanmaan maakunnan muistisairaiden määrä on n. 8 000. Muistisairaus koskettaa monia läheisiä ja omaishoitajia. Muistisairauden diagnoosin saa n. 1 000 eteläpohjalaista vuosittain (2024).
Muistisairauteen sairastuneiden kotona-asuminen jatkuu aiempaa pidempään ja sairastuneet ovat kotihoidossa usein läheisen ja omaishoitajan tuen turvin. Heitä tuetaan kotihoidossa monin eri tavoin. Mutta koska entistä vaikeammassa sairauden vaiheessa olevat sairastuneet ovat omaishoitajan ja läheisen tuen turvin kotihoidossa, omaishoitajat ovat uupuneita.
Kun usein pitkään jatkunut ja sitova omaishoitotilanne päättyy, on omainen aivan uudenlaisen tilanteen ääressä: oma aika on ollut vähissä, osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan on saattanut hiipua ja arkea on eletty huomioiden sairastuneen voimavarat. Vaikka omaishoidettava muistisairas olisi ollut välillä lyhytaikaishoidossa, on se aika mennyt omaishoitajalla asioiden hoitoon ja kuten monet omaishoitajat sanovat: "nukkumiseen".
Etelä-Pohjanmaan liiton, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja THL:n tietojen mukaan nyt ja lähivuosina alueen väestö ikääntyy: yli 65- ja 75-v. määrä kasvaa tuhansilla. Ikä on muistisairauden suurin riskitekijä: jos alueella on paljon iäkkäitä, on enemmän muistisairauksia sairastavia. Myös huoltosuhde heikentyy: Suomen huoltosuhde 62 nousee 65:een, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaavasti suhde nousee 73:sta 78:aan.
Etelä-Pohjanmaan Muistiluotsin toiminnassa on saatettu elää vuosia muistisairaiden ja omaishoitajien rinnalla. Kun omaishoitajuus päättyy sairastuneen siirryttyä hoitokotiin tai kuoltua, on omaishoitajalla uusi haastava tilanne edessään. Monet saattavat jättää siinä vaiheessa yhdistyksen toimintaryhmät, mutta osa haluaa jatkaa omaisten vertaistukiryhmässä ja tapahtumissa käymistä. Se on arvokas tieto siitä, että toiminta on ollut heille mieluisaa, eikä ryhmästä tai toiminnoista haluta luopua.
Samalla on kuitenkin herännyt tarve siihen, että ns. entisille omaishoitajille, jotka ovat nyt jääneet yksin kotiin, olisi hyvä olla vertaisryhmä, jossa voitaisiin katsoa omaa tilannetta tarkemmin- yhdessä ja vertaisten kanssa. Siitä syntyi ajatus ryhmästä, jossa luodataan kunkin omaa elämää taaksepäin - mistä on tultu, missä ollaan nyt ja miten tästä eteen päin.
Mallia on pilotoitu ja ryhmiin osallistujilta on kerätty palaute.
- Perehdytetään henkilöstö malliin ja tarjotaan mahdollisuutta aloittaa uusi ryhmä työn puitteissa.
- Kerätään tietoa kiinnostuneista osallistujista, joihin voidaan olla yhteydessä uuden ryhmän käynnistyessä. TAI tehdään ryhmän kokoontumisaikataulu mainoksineen ja tiedotetaan ryhmän käynnistymisestä, jolloin kiinnostuneet voivat siihen ilmoittautua. Hyödynnetään tiedotuksessa omia verkostoja, esim. ikäihmisten asiakasohjausyksiköt tms.
- Kussakin ryhmässä osallistujamäärä kannattaa pitää sellaisena, että se on henkilöstöresurssi huomioiden mahdollista hallita. Esim. 5-6 henkilöä voi olla riittävä määrä osallistujia / ryhmä.
- Kukin ryhmäkerta itsessään kestää n. 2 h ja siihen voi sisältyä kahvi. Usein alkukahvit rentouttavat ja herättävät luonnollisesti ryhmäläisten kesken keskustelua. Se myös auttaa tutustumisessa, jos osallistujat ovat toisilleen vieraita.
- Valmisteluihin kannattaa varata aikaa - samoin esim. ryhmän jälkeen omien muistiinpanojen tekemiseen, arviointiin ja seuraavan kerran suunnitteluun liittyen. Jos ryhmästä tehdään mittauksia, on niihin varattava asiaankuuluva aika.
- Ryhmän ohjalta vaaditaan ryhmän ohjaamisen taitoja ja kiinnostusta aiheeseen. Ymmärrys muistisairauden mukanaan tuomista muutoksista arkeen, parisuhteeseen, ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen on tärkeää. Ohjaajan on hyvä osata myös ottaa vastaan surun, pettymyksen ja monien tunteiden tuomia reaktioita.
- Taloudellisiin resursseihin kuuluvat mm. henkilöstön kulut, tila, tarjoilut, kynät, paperit ja esim. vihot päiväkirjoiksi. Esim. E-P:n Muistiyhdistyksessä tehdyssä kokeilussa pystyttiin hyödyntämään olemassa olevia kuvakortti-materiaaleja ym. tarvikkeita.
Ryhmätoiminnan mallin kehittämistä on tukenut Anja Mäntylän rahasto.
Osallistujapalautteen mukaan ryhmä oli hyvä, tarpeellinen ja se toi sisältöä ja vaihtelua arkeen. Se avasi osallistujia tarkastelemaan tilannetta uusista näkökulmista ja tehtävät herättivät osallistujaa pohtimaan kutakin aihetta myös ryhmän jälkeen kotona.
Kun opasmateriaali valmistuu, voi mallia hyödyntää myös vapaaehtoistoiminnassa, jos vapaaehtoinen kokee omaavansa resurssit tämänkaltaisen ryhmän ohjaamiseen. Vapaaehtoinen tarvitsee tehtäväänsä tuen.
Malli on hyödynnettävissä jatkossa edelleen Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnassa.
Kansikuva
