Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yksinäisyyden ehkäisy, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2, I4)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Vantaan ja Keravan alueella kehitetty yksinäisyyden tunnistamisen, puheeksioton ja palveluohjauksen malli yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Toimintaympäristö

Osallisuus, osallistuminen ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aikuisväestön (20–64-vuotiaat) kokema yksinäisyys on laskenut vuonna 2022 verrattuna aiempaan. Itsensä yksinäiseksi tuntevien aikuisten osuus oli vielä vuonna 2020 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selvästi korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022). Vuoden 2022 tietojen mukaan aikuisväestöstä 12,2 % kokee itsensä yksinäiseksi, kun 2020 yksinäiseksi itsensä tuntevia oli 14,9 %. Yli 75-vuotiaiden keskuudessa itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on puolestaan kasvanut: vuonna 2022 yhteensä 13 % yli 75-vuotiaista koki itsensä yksinäiseksi, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 12,5 %. Vuonna 2022 kansallinen keskiarvo oli 12 %. (THL, Sotekuva, itsensä yksinäiseksi tuntevat 2020–2022.) 4. ja 5.-luokkalaisten osalta itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on hieman korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022).

Yksinasuvien määrä on kasvanut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueella koko 2000-luvun ajan tasaisesti. Vuonna 2022 alueella yhden hengen asuntokuntien määrä oli miltei 62 000, eli noin 22 % alueen asukkaista asuu yksin (Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto SVT, Asunnot ja asuinolot).

Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan VAKEHyva Hyvät palvelut -hankkeen HyväHyte-kärjessä (investointi 2) edistettiin hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. HyväHyte-kehittämistyö sisälsi myös yksinäisyyden ehkäisyn kehittämistyön, joka kytkettiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueelliseen hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan 2023–2025 sekä erityisesti työikäisten ja ikääntyneiden ikäryhmäkohtaisiin suunnitelmiin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämisen kohderyhmä

Kohderyhmänä olivat erityisesti alueen asukkaat, joiden löytämistä ja ohjautumista hyvinvointia ja terveyttä edistäviin, yksinäisyyttä ennaltaehkäiseviin ja vähentäviin palveluihin pyrittiin lisäämään. 

Välillisenä kohderyhmänä toimintamallissa ovat kuitenkin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen ammattilaiset, jotka toimivat näiden ihmisten parissa asiakastyössä tai muutoin vaikuttaen asukkaiden saamiin palveluihin.

Kehittäjäjoukko

Tavoitteena oli, että työvälineet ja käytännöt kehitetään aidosti palvelemaan eri toimijoiden arjen työtä. Yksinäisyyden ehkäisytyötä on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen, seurakuntien, järjestöjen ja kuntien kanssa. Kehittämisessä lähdettiin siitä, että erilaisissa tehtävissä toimivat kertoivat kokemuksista, haasteista ja mahdollisuuksista yksinäisyyden tunnistamisesta, puheeksiotosta, palveluohjauksesta sekä palveluista. Kehittäminen käynnistettiin yhteiskehittämisen päivässä keväällä 2024 yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.  

Osallistujista muodostui kaksi pienempää kehittämisryhmää, joihin kuuluu hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kaupunkien ja neljän järjestön edustajia sekä kaksi kokemusasiantuntijaa. Ryhmät käsittelivät teemaa kahden eri kohderyhmän näkökulmasta, nuorten aikuisten sekä kotona asuvien ikääntyneiden. Nuorten aikuisten kanssa toimivien ryhmä muodostui verkostoksi, joka jatkoi toimintaansa vuonna 2025. Kehittäjäryhmänä verkosto jakoi kokemuksiaan ja ideoitaan toisilleen, mikä lisäsi saatua hyötyä.

Nuorten aikuisten kehittämisryhmä:

  • kokemusasiantuntija
  • toisen asteen opiskeluhuollon kuraattori
  • sosiaaliohjaaja nuorten sosiaalityöstä
  • sosiaaliohjaaja jälkihuollosta
  • SPR:n yksinäisyystyön asiantuntija

Ikääntyneiden kehittämisryhmä

  • kokemusasiantuntija
  • fysioterapeutti sairaalapalveluista 
  • seniorineuvonnan palveluohjaaja
  • Jade-yhteisö

Oli ilo huomata, kuinka moni oli kiinnostunut yksinäisyydestä aiheena ja halusi, että tabu sen ympäriltä saataisiin vähenemään! Kehittämisryhmiemme jäsenet toivat mukanaan runsaasti asiantuntemusta ja yhdessä kehitimme tarpeellisia materiaaleja. Meille oli tärkeää, että mukana oli alusta alkaen monia osaajia, emmekä vain kehittäneet työvälineitä oman tiimin kesken. 

Asiakasymmärrystä on kerätty kokemusasiantuntijoiden mukanaolon lisäksi jalkautumalla nuorten aikuisten pariin keräämään kokemuksia ja ymmärrystä aiheesta. Kokemustietoa on kerätty myös osana Hyvinvoiva VAKE-toimintamallia.

Kehittämisessä on ollut mukana myös esimerkiksi kansallisen hyte-palvelukonseptin kehittäjäjoukko ja kehittämistä on esitelty kehittäjätapaamisissa.

Ratkaisun perusidea

Yksinäisyyden tunnistaminen, puheeksiotto ja palveluohjaus vahvistavat yksinäisyyttä vähentävien palveluiden löydettävyyttä, asiakas- ja palveluohjauksen osaamista ja asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. On tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat asiakkaiden tarpeet hyvinvointia ja terveyttä edistäville, kuten yksinäisyyttä vähentäville palveluille ja osaavat ohjata niihin. Ammattilaiset saavat tietoa, osaamista ja työkaluja. 

Kehittämistyö on osa Hyvinvoiva VAKE-toimintamallia, joka vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta kuntien kulttuuri- luonto- liikunta - ja yhteisöllisiin palveluihin sekä järjestöjen palveluihin. Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjotin toimii työkaluna yksinäisyyttä vähentävien palveluiden asiakas- ja palveluohjauksessa.

Kehittämistyö on koottu verkkosivulle www.vakehyva.fi/yksinaisyys

Yksinäisyyden palvelupolku koostuu eri vaiheista, jotka voivat olla yksilöllisiä asiakkaan tilanteen mukaan:

  • Yksinäisyyden tunnistaminen - Tunnista yksinäisyys. Huomaa ja kuuntele, jos sinulle kerrotaan yksinäisyydestä.
  • Puheeksiotto - Ota rohkeasti puheeksi. Voit vähentää avoimella keskustelulla yksinäisyyteen liittyviä vaikeita tunteita ja rohkaista hakemaan apua.
  • Palveluohjaus - Tue ja ohjaa tarvittaessa sopiviin palveluihin Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimen avulla tai esimerkiksi Mielenterveystalon yksinäisyyden omahoito-ohjelmaan.
  • Yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistaa yksinäisyyden ehkäisyä. 

Osaamisen ja ymmärryksen lisäämiseksi koulutettiin ammattilaisia puhumaan yksinäisyydestä ja ymmärtämään sen vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Yksinäisyyden puheeksioton koulutus liitettiin osaksi Hyvinvoinnin puheeksioton verkkokoulutusta. 

Ammattilaisten tueksi kehitettiin ja otettiin käyttöön puheeksioton materiaaleja, jotka auttavat keskustelussa sekä oikeisiin palveluihin ohjaamisessa. 

  • Yksinäisyyden puheeksioton huoneentaulu muistuttaa ammattilaisia vastaanottohuoneissa
  • Meillä voit puhua yksinäisyydestä -asiakasjuliste kannustavaa ottamaan aiheen puheeksi ammattilaisen kanssa
  • Yksinäisyys -esitteet ovat paperisia asiakasesitteitä, joihin on koottu alueen yksinäisyyttä vähentäviä palveluita ja tietoa aiheesta. Esitteet toteutettiin monikielisinä.

Toimintamallia on kehitetty osana Suomen kestävän kasvun ohjelman VAKE -Hyvät palvelut hanketta. Hyvinvoiva VAKE -toimintamallin avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Toimintamallista löytyy lisätietoa VAKEn verkkosivuilta. Kehittämistyön ja käyttöönotettujen työvälineiden tukena on koordinaatio hyvinvointialueen hyte-osallisuus- ja järjestöyhteistyö tehtäväalueelta ja työ on liitetty osaksi hyte- ja järjestöyhteistyön tavoitteita ja suunnitelmia. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osaamisen ja työvälineiden levittäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstölle on hyte, osallisuus ja järjestöyhteistyön tehtäväalueen ensisiaisella vastuulla. Tehtäväalue toimii kaikkien toimialojen tukena ja vahvistaa toimialojen työntekijöiden osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. 

Osaamista ja työvälineitä levitetään hyvinvointialueella osana laajempaa hyvinvoinnin puheeksioton Hyte polku-koulutuskokonaisuutta, joka on osa organisaation koulutussuunnitelmaa.  Yksinäisyyden puheeksioton ja palveluohjauksen perehdytys- ja koulutusmateriaalia voi käyttää myös erillisenä.

Järjestämme huhtikuussa 2025 myös pilottina erillisen hyvinvoinnin ja yksinäisyyden puheeksioton koulutuksen sairaalapalveluiden henkilöstölle. 

Kehittämisryhmään osallistuneiden sekä hyte-avainhenkilöiden tehtävänä on levittää osaamista ja tietoa omiin yksiköihinsä ja organisaatioihinsa. . 

Aikataulu ja toteutus:

Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä vuosina 2023-2025. Kehittämisellä edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.

Suunnittelu- ja kehittämisvaihe 1/24-06/25. Toimintamallin käyttöönotto 02/24. Juurruttamisvaihe 02/24-09/25 minkä jälkeen toimintamalli jatkuu pysyvänä ja jatkuvasti kehittyvänä toimintana.

Kehittämistä toteutetaan HyväHyte-hankekärjessä, joka on osa VakeHyva -Hyvät palvelut -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Kehittämistä ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti - THL.

Yksinäisyyden ehkäisytyötä on kehitetty yhteistyössä VAKEn ja SPR:n Yksi Näistä -ohjelman kanssa.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Yksinäisyys ilmiönä koskettaa niin hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen kuin monen muunkin toimijan palveluita. Monet järjestöt omaavat asiantuntemusta aiheesta. On hyvä ottaa huomioon jo olemassa oleva asiantuntemus, jotta kehittämistyössä päästään niiden haasteiden äärelle, joihin ei vielä ole vastausta. Monen eri toimijan kanssa kehittäminen tuo osaamisen, mutta myös haasteet näkyville ja vahvistaa toistensa ymmärrystä.

Viestintään on hyvä resurssoida riittävästi työaikaa, myös työpanoksen siirto viestintäyksiköstä monipuolistaa viestintää ja tuo mahdollisuuksia. Tuotokset on sovellettavissa ja hyödynnettävissä eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin.

Vaikka toimintamallin lähtökohta on mahdollisimman "aikaa kestävät" huoneentaulut, koulutukset ja julisteet, joiden toivotaan muodostuvan pysyväksi osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä, osaamisen ylläpitäminen ja uudistaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja aiheen nostamista esiin yhä uudelleen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tavoiteltu muutos ja mittarit:

  • Osaamisen ja ymmärryksen lisääntyminen
  • Yhteistyön tiivistyminen kuntien ja järjestöjen kanssa
  • Yhteistyömuotojen kehittäminen
  • Palveluohjausten lisääntyminen