Hyte-avainhenkilöverkosto, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Hyte-avainhenkilöverkosto vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä ja yhteistyötä. Verkosto toimii vertaisfoorumina ja kehittää alueen hyte-työtä osana Hyvinvoiva VAKE -toimintamallia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Hyte-avainhenkilöverkosto vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä ja yhteistyötä. Verkosto toimii vertaisfoorumina ja kehittää alueen hyte-työtä osana Hyvinvoiva VAKE -toimintamallia.
Kuva
Kuvateksti
Hyte-avainhenkilöverkosto edistä hyte-työtä ja osallistuu sen kehittämiseen. Toimintamallin kuvaus
Avainhenkilöverkosto on osa Hyvinvoiva VAKE-toimintamallia, joka vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta kuntien kulttuuri- luonto- liikunta - ja yhteisöllisiin palveluihin sekä järjestöjen palveluihin.
Avainhenkilöiden tehtävänä on vahvistaa hyte-palveluohjausta omassa työyksikössään ja lisätä tietoa ja osaamista omalla tehtäväalueellaan asiakaslähtöisesti.
Hyte-palveluohjaus tarkoittaa sitä, että ammattilaiset tunnistavat asiakkaiden tarpeet hyvinvointia ja terveyttä edistäville palveluille ja osaavat ohjata niihin. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuntien ja järjestöjen liikunta-, luonto-, kulttuuri ja yhteisöllinen toiminta.
Avainhenkilön tehtäviin kuuluu esimerkiksi asiakkaiden palveluohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ja yhdyspintatyö kuntien kulttuuri- luonto- ja liikuntapalveluiden, järjestöjen ja oman työyksikkönsä välillä. Avainhenkilöiden tukena on koordinaatio hyvinvointialueen hyte-osallisuus- ja järjestöyhteistyö tehtäväalueelta ja toimintamalli on liitetty osaksi hyte- ja järjestöyhteistyön tavoitteita ja suunnitelmia.
Toimintamallia on kehitetty osana Suomen kestävän kasvun ohjelman VAKE -Hyvät palvelut hanketta. Hyvinvoiva VAKE -toimintamallin avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Toimintamallista löytyy lisätietoa VAKEn verkkosivuilta.
Toimintamalli kehitettiin tarpeeseen, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) -työhön tarvittiin henkilöresurssia, niin sanottuja linkkihenkilöitä, jotka toimisivat asiakkaiden ja palveluiden välillä, vahvistamassa ohjausta eri toimijoiden palveluiden pariin. Tunnistettiin, että olisi kestämätön ratkaisu lähteä kehittämään toimintamallia, johon hankeresurssin jälkeen olisi tarvittu kokonaan uusia työntekijöitä hyte-työhön hyvinvointialueelle, sillä hyvinvointialueiden kustannuspaineet olivat tiedossa jo kehittämistä aloitettaessa. VAKEssa oli jo olemassaoleva toimintamalli, väkivallaton VAKE, jossa oli onnistuttu keräämään laaja verkosto työntekijöitä väkivaltatyön edistämiseen ja kehittämiseen hyvin tuloksin. Tätä mallia lähdettiin jatkokehittämään hyte-työn lähtökohdista, ja aloitettiin hyte-avainhenkilöverkoston kehittäminen.
Lähtökohtana verkoston kehittämiselle oli, että sitä kehittävät työntekijät, joiden työn tueksi ja työvälineeksi sitä kehitetään. Työntekijöiden osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön nousevat hyvinvointialueen strategiassa, jossa yhtenä tavoitteena on, että työntekijöillä on mahdollisuus uudistua ja kehittää osaamista ja työtään. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaa kuvaavat arvot ja niiden sisältö nostavat myös esiin rohkeuden henkilöstön kannustamiseen innovatiiviseen kehittämistoimintaan ja toiminnan uudistamiseen. Kehittämisen lähtökohtana on se, että johto on luonut strategiset linjaukset, mutta verkoston toimintatavat ja prosessit pyrittiin kehittämään työntekijöiden kanssa yhdessä, hyödyntäen lähijohtajia, jotta saatiin avainhenkilöille riittävä tuki toiminnan kehittämiseen. Uuden toimintamallin ja työskentelytavan luomiseen saatiin työntekijöiden ymmärrystä ja kokemusta asiakkaiden tunnistetuista tarpeista ja toimintaympäristössä, kuten rakenteissa vaadittavista muutoksista. Keskeistä oli tunnistaa toimialojen arjen työn realiteetit ja saada työntekijät innostumaan uuden kehittämisestä. Tiedetään laajasti, että työntekijöiden mahdollisuudet kehittämiseen lisäävät työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Tämän toteutumista pyrittiin myös kehittämistyössä selvittämään.
Kehittämisen kohderyhmänä on ollut erityisesti alueen asukkaat, joiden löytämistä ja ohjautumista hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin pyrittiin lisäämään.
Välillisenä kohderyhmänä toimintamallissa ovat kuitenkin hyvinvointialueen ja kuntien ammattilaiset, jotka toimivat näiden ihmisten parissa asiakastyössä tai muutoin vaikuttaen asukkaiden saamiin palveluihin.
Tavoitteena oli, että avainhenkilöverkoston käytännöt kehitetään aidosti palvelemaan arjen asiakastyötä yhdessä avainhenkilöiden kanssa. Kehittämisessä lähdettiin siitä, että erilaisissa tehtävissä toimivat ammattilaiset kertoivat kokemuksiaan omasta työstään, ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia siinä on hyte-ohjauksen ja muun hyte-työn näkökulmasta. Kehittäjäryhmänä verkosto jakoi kokemuksiaan ja ideoitaan toisilleen, mikä lisäsi saatua hyötyä.
Kehittämisessä mukana olleet avainhenkilöt työskentelivät erityisesti hankkeen ensisijaisten kohderyhmien kanssa:
- 17-29 –vuotiaat nuoret aikuiset, joilla mielenterveys/päihdehäiriö tai siihen kohonnut riski, jolloin voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa työkykyyn ja mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ennaltaehkäisyyn
- Kotona asuvat ikääntyneet, erityisesti yksinäisyyttä kokevat
Tarkoitus on, että hanketyön loppua kohden mukana olisi entistä enemmän eri haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Tämä toteutui ja verkosto laajeni syksyllä 2024 kattamaan myös esimerkiksi lapsiperheiden, maahanmuuttajien ja omaishoitajien kanssa työskentelviä ammattilaisia.
Asukkaiden ja kokemusasiantuntijoiden kokemustietoa on hyödynnetty kehittämisessä, lisätietoa Hyvinvoiva VAKE-toimintamallissa.
Toimintamalli kehitettiin tarpeeseen, jossa hyte-työhön tarvittiin henkilöresurssia, niin sanottuja linkkihenkilöitä, jotka toimisivat asiakkaiden ja palveluiden välillä, vahvistamassa ohjausta eri palveluiden pariin. Tunnistettiin, että olisi kestämätön ratkaisu lähteä kehittämään toimintamallia, johon hankeresurssin jälkeen olisi tarvittu lisähenkilöitä hyte-työhön hyvinvointialueelle, sillä hyvinvointialueiden kustannuspaineet olivat tiedossa jo kehittämistä aloitettaessa. VAKEssa oli jo olemassaoleva toimintamalli, väkivallaton VAKE, jossa oli onnistuttu keräämään laaja verkosto työntekijöitä väkivaltatyön edistämiseen ja kehittämiseen hyvin tuloksin. Tätä mallia lähdettiin jatkokehittämään hyte-työn lähtökohdista, ja muodostettiin hyte-avainhenkilöverkosto.
Kehittämisvaiheessa huomioitavaa on, että kehittämisen ajankohta oli juuri hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen, kun organisaation sisäiset ja ulkoiset rakenteet vasta kehittyivät. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö toimialarajat ylittävänä kehittämisenä vaati paljon keskustelua ja ohjaamista myös johdolta. Toimialoja yhdistävä ja kehittämistä ohjaava hyte-ohjausryhmä varmisti toimintamallin edistymisen ja ohjasi sen jalkauttamista esimerkiksi toimialojen kehittämisryhmiin ja johtoryhmiin. Esimerkiksi avainhenkilöiden nimeämiset tehtiin johtoryhmien kautta, joten nimeämisprosessi ei ollut kevyt. Tavoitteena on, että jatkossa toimintamallin juurtuessa, verkostoon mukaan tuleminen olisi helpompaa ja työntekijät tai yksiköt voisivat itse todeta tarpeen olla mukana verkostossa.
Toimintamalli vaatii resursseja ja sitoutumista läpi organisaation
- Työntekijöiden osallistuminen tapaamisiin vaatii sitoutuneisuutta toimialoilta ja omien lähijohtajien tukea mm. työn suunnitteluun ja osallistumisen mahdollistamiseen pois suorasta asiakastyöstä
- Työntekijöiden sitoutuneisuus ja motivaatio vaikuttaa tuloksiin. Onnistunut koordinaatio mahdollistaa sen, että avainhenkilöt edistävät tavoitteita omassa työssään
- Johdon tulee olla sitoutunut toimintamallin tavoitteisiin ja nähdä, miten toiminta edistää hyvinvointialueen strategisia tavoitteita
Testattu ja hyväksi havaittu toimintamalli on mahdollista ottaa käyttöön jatkossa myös pienemmällä resurssilla. On tärkeää huomioida, että organisaation rakenne, toimintakulttuuri ja muut seikat voivat vaikuttaa siihen, millainen verkostosta muodostuu. Lähtökohtaisesti malli on skaalautuva, mutta vaatii alueellista jatkokehittämistä.
Kansikuva
