Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Ympärivuorokautisen asumisen toimintakyvyn tuki ja kuntoutumista edistävä hoitotyö

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on luoda toimintamalli ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvien ikääntyneiden toimintakyvyn tueksi. Kehitetään ja arvioidaan omaterapeutti toimintamallia sekä yksilön että toimintayksikön näkökulmasta.

Toimintaympäristö **

Sosiaalihuoltolaissa 21 c § (26.8.2022/790) ympärivuorokautinen asuminen on määritelty asumiseksi, jossa tarjotaan osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän yhteisöllistä toimintaa esteettömässä ja turvallisessa  asumisyksikössä. Asukkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja saatavana on vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa asumisyksikön henkilöstöltä. Edellä mainittujen lisäksi ympärivuorokautinen palveluasumiseen sisältyy toimintakykyä ylläpitävä ja edistävän toiminta, ateriat, vaatehuolto ja siivous.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-pohjanmaan hyvinvointialueen strategiset näkökulmat ovat ihmistä varten, vaikuttavasti yhdessä, parhaat osaajat ja rohkeasti uutta. 

Ihmistä varten: Ikääntyneen, ympärivuorokautisen asumisen asukkaan, elämänlaadun ja hyvinvoinnin vahvistaminen

Vaikuttavasti yhdessä: Kuntoutuksen ammattilaisen tarpeenmukainen rooli ympärivuorokautisessa asumisessa, monialaisen verkoston hyödyntäminen laaja-alaisesti

Parhaat osaajat: Asukkaiden toiveet ja tarpeet esille, omaisten osallisuus ja osaaminen huomioon, kuntoutumista edistävän hoitotyön ammattilaiset, 

Rohkeasti uutta: kulttuuriosaajan kulttuurisen vanhustyön opetukselliset ryhmätuokiot, monialaiset teknologiset ohjelmasisällöt, monialaisuuden monipuolistaminen 

ME-henki: toimintakykä tukevan arjen peruspilarit
Iäkkään toimintakyvyn tukeminen elämän loppuun asti ME-henki-mallin mukaisesti. Malli sisältää moniammatillisen suunnitelman luomisen, elämänhistorian ja mielenkiinnonkohteiden mukaiset kuntoutusmenetelmät, säännöllisen harrastetoiminnan, toimintakyvyn eri ulottuvuuksien huomioimisen arjessa sekä yhtenäiset kuntoutumista edistävät toimintatavat.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön lähtökohtana olevia tarpeita selvitettiin yksilöhaastattelujen avulla.

Asiakasnäkökulma: Haasteluiden pohjalta suurin osa asukkaista koki tyytyväisyyttä. Tarve tyytyväisyydelle pohjautui kokemukseen turvallisuudesta, levollisuudesta ja hyvästä yhteishengestä. Osa asukkaista koki kuitenkin toimettomuutta ja tylsistymistä. Tähän pohjautuen yksilöllisten tarpeiden esiin nostaminen, suunnitelmallinen toteutus tarpeisiin pohjautuen lisää kunkin asukkaan hyvinvointia ja elämänlaatua.

Omaisnäkökulma: Haastattelut toivat esiin myös omaisten erittäin korkeaa tyytyväisyyttä. Toiveita kehittämiselle olivat tiedonkulun varmistuminen omaiselta kaikilla henkilökunnan jäsenille, omaisen osallistumisen tukeminen asumisyksikön arjessa, oman osaamisen ja osallisuuden vahvistaminen koulutusten/tapahtumien muodossa yhdessä henkilökunnan kanssa.

Ympärivuorokautisen asumisen hoitohenkilökunnan näkökulma: Henkilökunta koki tarvetta avustavalle henkilökunnalle yksilöllisten tarpeiden huomioinnin mahdollistumiseksi, kuntoutuksen ammattilaisen tukea erityisesti asukkaan toimintakyvyn muutosten yhteydessä (apuvälinetarpeet ja liikkumisen ohjaaminen), lisäksi koettiin tarvetta lyhyille kenttäohjauksille kuntoutumista edistävän hoitotyön sparraamiseksi. Eritoten tunneilmapiiriltään kaivattiin intoa ja iloa asumisyksikön elämään.

Organisaationäkökulma: Kuntoutumista edistävän hoitotyön sulautuminen osaksi tavallista arkea, toimintatapojen yhtenäistyminen.  Ulkopuolisten toimijoiden rooli ideoita ja innostuvana antavina.

 

Monialaisen toimintamallin lyhyt kuvaus
Toiminnan keskiössä on ikäihminen ja hänen toiveensa, tarpeensa ja tapansa toimia. Muutto vaiheessa tiedon kerääminen ja tutuksi tuleminen tupareissa luo pohjan turvalliselle ja hyvinvoivalle arjelle. Toimintakyvyn muutokset aiheuttavat tarvetta tarkastella suunnitelmaa uudelleen. Vuosiraadit tuovat mahdollisuuden pohtia yhdessä iäkkään asioita säännöllisesti.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koostui haastatteluihin osallistuneista henkilöistä: asumisyksikön asukkaista, heidän omaisistaan, henkilökunnasta, esihenkilöistä sekä muista yksikön toimintaan osallistuvista ammattilaisista. 

Lisäksi kehittämistyöhön ovat osallistuneet yksityispuolen ympärivuorokautisen asumisen toimijoita. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet ideoinnin osalta ikäihmisten kulttuurikoordinaattori sekä kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoita. Myös henkilökohtaisen avustamisen palveluntuottajien näkemyksiä on selvitelty. Lisäksi osaamisen kehittämisestä on keskusteltu useiden eri koulutusorganisaatioiden kanssa.

Tavoiteltu muutos

Kehittämishankkeen tavoiteltu muutos on  saada aikaan suositus, mikä tukisi ympärivuorokautisen organisaatiokeskeinen toimintamuodon kehittymistä entisestään kohti yksilökeskeistä toimintatapaa. Toimintatapaa, jossa ikääntyneillä asukkailla on mahdollisuudet toimia omassa kodissaan arjen askareissa ja muissa toiminnoissa toivomallaan ja tarvitsemallaan tavalla. Toimintatapa lisäisi entisestään asukastyytyväisyyttä ja elämänlaatua. Toimintatavan tavoitteena on myös säännön mukaistaa ja monipuolistaa asumisyksikön toimijaverkostoa, huomioiden erityisesti omaisten voimavarat ja vahvuudet. Lisäksi hoitoalan ammattilaisten kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen syventäminen on osa toimintamallia. Toimintatavassa tuodaan esille kuntoutuksen ammattilaisen  rooli asumisyksikön asukkaiden toimintakyvyn tukemisessa

Tunnetta tekemiseen
Hankkeen haastatteluissa nousi esille kaipuu ja tarve tehdä asioita enemmän tunteella kuin suoritteina. Oli sitten kyse RAI-arvioinnista tai arjen teoista. Keskusteluissa tuotiin esille, että on paljon helpompi hoitaa ikäihmistä kun hänet tuntee. Tähän auttaa toimivat viestinnän keinot. Haastatteluiden myötä tiedostettiin, että kun on tehty joustava viikko-, kuukausi ja vuosisuunnitelma tulee ohjelmaa toteutettua aktiivisemmin kuin ilman suunnitelmaa.
Hyvä arki koostuu siis useasta tekijästä, näiden tekijöiden esille nostaminen mahdollistaa yksiköille miettiä omia kehittämistarpeitaan, koska niin kuin ikäihmisiä on erilaisia, on myös asumisyksiköt "yksilöitä" ja tarpeet/kehittämiskohteet vaihtelevat.
Toteutussuunnitelma

Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä.  Tämän vuoksi tärkeiksi asiakokonaisuuksiksi nousee yksilöllisyys ja erilaisuuden huomiointi. Tämän vuoksi on tärkeä saada selville ja nostaa kunkin asukkaan elämänhistoria ja mielenkiinnon kohteet sekä sen hetkisen elämän toiveet ja tarpeet. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeen kohderyhmänä toimi Oulun ja Lakeuden alueen neljä ympärivuorokautisen asumisen yksikköä, joissa asukkaina ovat toimintakyvyltään rajoittuneita ikäihmisiä.

Ideointi

Henkilöhaastatteluiden perusteella nousi useita ideoita, joiden avulla voitaisiin edistää asukkaiden toimintakyvyn tukemista, kuntoutumista edistävää hoitotyötä sekä monialaisen kuntoutuksen toteutumista asumisyksiköissä.

  1. Elämänhistorian ja mielenkiinnonkohteiden tiedon näkyväksi tekeminen 
  2. Arjen aktiivisuuden tavat esille, osallisuuden lisäämiseksi ja yksilöllisyyden tukemiseksi
  3. Omaisten osallistaminen asukkaan toimintakyvyn tukemisessa
  4. Teknologian hyödyntäminen monialaisuuden monipuolistamisessa
  5. Kuntoutumista edistävän hoitotyön tiedon syventäminen koulutuspolun avulla,
  6. Monialaisuuden hyödyntämisen lisääminen- osaamiset käyttöön (ulkopuoliset eri alan toimijat, geronomi, kliinisen hoitotyön ulkopuolinen osaaminen, työtoimintalaiset jne.)
  7. Työnsuunnittelun muotoileminen kuntoutumista tukevaksi
  8. Kuntoutuksen ammattilaisen rooli asumisyksikössä
  9. Vapaaehtoistyön koordinointi
Idean valinta

1. Resurssit huomioiden hankkeessa lähdettiin edistämään teknologian hyödyntämään monialaisuuden monipuolistamisessa. Valinta perustui siihen, että idean toteutukseen ei tarvittu henkilöstö- tai taloudellista lisäresurssia, teknologian hyödyntämisen avulla hoitohenkilökunta saavat tukea ja  ideoita asukkaiden toimintakyvyn tukemiseen. Idean avulla mahdollistetaan yksilöllisten tarpeiden huomiointia. Asukkaat pääsevät osalliseksi valitsemaan ohjelmistoa valmiista materiaalista.

2.Kuntoutumista edistävän hoitotyön lisääminen kulttuuritoimijan toteuttaman toiminnallisen ja opetuksellisen ryhmätuokioiden avulla. Saadaan kokemus miten muun kuin sote-alan ammattilainen voi tukea ikääntyneen ympärivuorokautisen asumisen asukkaan toimintakykyä sekä voidaanko hoitohenkilökunnan kuntoutumista edistävän hoitotyön ja kulttuurisen vanhustyön osaamista tukea lyhyillä arjen lomassa toteuttavilla ohjaus-/opetustuokioilla.

Idean konkretisointi ja visualisointi

1. Internet on monialaista ohjelmaa täynnä. Hoitohenkilökunta kokee aikapaineita. Valmiiden ohjelmalistojen avulla, on helppo ja nopea valita mitä ohjelmaa halutaan kuhunkin hetkeen. Lisäksi valmiiden kuntoutuksen ammattilaisen valitsemien ohjelmasisältöjen avulla on helppo ja nopea tehdä esimerkiksi viikko-ohjelma kukin asumisyksikön asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi. Listoja luotiin 9 erilaista: aivojumppa, historia, liikunta, luonto, tanssi, uskonto, virtuaalielämykset, yhteislaulut, laajat ohjelmasivustot. Jokaiseen listaan nostettiin 7 erilaista sisältöä samasta aihealueesta. Sisällön kesto merkittiin näkyville, jotta on helpompi hahmottaa mihin on aikaa arjen hetkessä.

Lisäksi ohjelmalistoja voivat hyödyntää omaiset vieraillessaan asumisyksiköissä.

2. Opetukselliset kulttuuritoimijan ryhmätuokioita toteutuivat asumisyksiköissä 1xviikossa noin tunnin mittaisina tuokioina. Tuokion lopussa oli 10-20minuutin osio, jossa hoitohenkilökunta sai oppia kulttuurisen vanhustyön toteuttamiseen. Tuokiot toivat juuri kaivattua "tunnetta tekemiseen". Tuokioiden sisältö ja kulttuurinen menetelmä vaihteli: tanssia, musiikkia, sanataidetta ja kuvataidetta.

Idean testaus asiakkaalla

QR-koodilistoja ehdittiin kokeilla yhdessä pilottikohteessa. Listat koettiin hyväksi sen vuoksi, että on helposti löydettäviä ja toteutettavia vaihtoehtoja tekemiseen. Toisaalta haasteeksi koettiin digitaalinen osaaminen sekä teknologian toimivuus asumisyksiköissä. Asukkaat lähtivät heti mukaan valittujen ohjelmien alkaessa kuvaruudulta. 

Opetuksellisia ryhmätuokioita toteutettiin kaikissa pilottikohteissa 1xvkossa, jokaisessa 3-4 kertaa. Palautteet: 8 kpl, 2/yksikkö​.Kolme ehti olla mukana 2/4stä ja viisi 1/4stä tuokiosta​

  1. Kysymys 4 erittäin paljon, 4 paljon​

  2. Kysymys 3 erittäin paljon, 2 Paljon, 1 Paljon/Vähän, 1 vähän,  1 ei päässyt seuraamaan​

  3. Kysymys 8 erittäin paljon​

  4. Kysymys 4 erittäin paljon, 3 paljon, 1 vähän​

Vapaa palaute:​Hyvin toteutettu ja asukkaat tykkäsivät ja seurasivat toimintaa. Osa oli innolla mukana​. Lämminhenkinen ikäihmisille sopivaa toimintaa​. Ihanan kannustava ilmapiiri ja tuot aivan ihanaa positiivista energiaa <3 <3​. Asiakas kehui jälkeenpäin tapahtumaa. Muisteli kappaletta, jonka tahtiin tanssittiin ja lopulta sitten muisti sen. Hymyssä suin :)​.Asukkaat kehuivat kun tanssia oli niin mukava seurata​

​

Kokeilun tavoitteet

Ikääntyneiden elämänlaadun kohentuminen mielekkään tekemisen ja aktivoivien hetkien avulla

Kokeilussa opittua

1. Teknologiaa hyödyntävistä ohjelmalistoista tuli opittua miten paljon aikaa vie valita laajasta valikoimasta ikääntyneille sopivaa sisältöä. Sisältöjen kesto, tempo ja vaikeusaste on usein liian haastavia toimintakyvyltään rajoittuneille ikäihmisille. Myös digitaaliset käytännön haasteet nostavat kynnystä käyttää teknologiaa arjen työssä. Kuitenkin teknologia monipuolistaisi ja mahdollistaisi ulkopuolisten toimijoiden ohjelmaa helposti ja edullisesti.

2. Kulttuuritoiminta elävöittää arkea. Vaihtuva ja kiireinen henkilökunnan on mahdollista osallistua lyhyisiin tuokioihin ja saada vinkkiä, oppia ja rohkeutta toteuttaa kulttuurista vanhustyötä osana hoitotyötä.

Ratkaisun perusidea **

Monialainen kuntoutus ympärivuorokautisessa asumisessa on monikerroksinen käsite, mikä tarkoittaa että toimintamalli sisältää asumisen eri vaiheissa huomioitavia asioita, jotta asukkaan yksikölliset tarpeet, toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu mahdollistuvat. 

Asukkaan näkökulmasta: Osallisuus, kuulluksi tuleminen ja ryhmään kuuluminen. 

Omaisen näkökulmasta: Yhteistyökumppani omine vahvuuksine ja voimavaroineen, viestinnän luotettavuus

Hoitohenkilökunnan näkökulmasta: Kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintatapa, osaamisen vahvistaminen

Organisaation näkökulmasta: Esihenkilön esimerkki ja kuntouttavan arjen mahdollistaminen työsuunnitteluin

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  1. Elämänhistorian ja mielenkiinnonkohteiden kerääminen, tiedon esille saattaminen asukkaan asuntoon
  2. Tuparipalaveri yhdessä asukkaan ja omaisen kanssa monialaisen verkoston ja iäkkään aktiivisen arjen tukemiseksi
  3. Hopasun näkyminen iäkkään huoneessa, esillä: tavoite, keinot ja arviointimenetelmät/ajankohta
  4. Asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa osallistavat ryhmähetket: asukaskokous, omaisten kahvit, henkilökunnan innovointihetket-toiminnan joustava suunnitelmallisuus
  5. Suunnitelmallinen yksilöiden tarpeita vastaava viikko-ohjelma 
  6. Vapaaehtoistyön koordinaattori ulkopuolisten toimijoiden yhteistyön jatkuvuuden mahdollistajana
  7. Asukkaan RAI-arvioinnista nousseet herätteet kuntoutuksen ammattilaisen konsultaatiotarpeen määrittämisen apuna.
  8. Vuosiraati yhdessä asukkaan ja omaisen kanssa hyvän arjen jatkuvuuden, omaisyhteistyön ja viestinnän tukena

  9. Kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen syventäminen säännöllisillä koulutustuokioilla