Innovaatio- ja strategiaverkosto uusien toimintatapojen juurruttamisen ja käyttöönoton kysymysten äärellä

Onko Suomi tuhansien unohdettujen projektien maa?

Yliopettaja Katri Halonen Metropolia ammattikorkeakoulusta herätteli verkostoa kehittämistoiminnassa syntyneiden tulosten juurruttamisen ja viestinnän tärkeydestä. Juurruttaminen ei ole erillinen teko, vaan se on osa kehittämisprosessia. Juurruttamista ja uuteen toimintaan sitouttamista tulee tehdä pitkin matkaa, osana projekti- ja hanketyötä. Muutoin lopputuotokset ja hehkutukset jäävät pöytälaatikkoon. Pohjimmiltaan juurruttamisprosessissa on kyse palvelevasta johtamisesta.

Kehittämistoiminnan vetäjille Katri Halonen antaa neuvon: "Älä manageroi projektia!" Muutosta tulee johtaa pyrkien rakentamaan sosiaalisia innovaatioita. Sosiaalinen innovaatio on juurruttamisen tavoite. Sosiaalinen innovaatio syntyy, kun ratkaisu otetaan onnistuneesti käyttöön, ei vain omassa organisaatiossa, mutta myös muualla.

Juurruttaminen alkaa kehittämistoiminnan suunnitteluvaiheessa. On tärkeä tunnistaa, kenen kanssa voidaan tehdä muutosta ja pyrkiä verkostoitumaan heidän kanssaan. Se ei aina tarkoita tuttujen, ehkä turvallisten kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kivuliaimmat ja maukkaimmat oivallukset syntyvät erilaisten toimijoiden kohdatessa, sillä ajatusten ravistelu johtaa muutokseen. Jos päämäärä jää epävarmaksi, muutoksen tekeminen jää kesken. Kolmas keskeinen tekijä juurruttamisen onnistumiseksi ovat resurssit, joita pitää varata myös ratkaisun käyttöönottoon.

Verkostolle Katri Halonen vinkkaa juurruttamisen 4 V:tä. Sosiaalinen innovaatio syntyy ja elää ihmisten interaktiossa ja sen tukeminen tulisi olla viestinnän päämäärä. Kutsu osallistumaan!

Juurruttamisen 4 V:tä

1. Viestintä
Viestintää suunnitellessa kannattaa pyrkiä herättämään mielenkiinto ja miettiä, millainen viesti auttaisi viestinsaajaa muuttamaan toimintaa arjessa. Samalla on hyvä koota kiinnostuneiden verkostoa asioiden ympärille. Viestinnällisissä toimissa tiedottamisen sijaan painottuu kohtaaminen ja kuuntelu. Osallisuutta viestinnässä lisää se, että viestii keskeneräisestä, ei vain lopputuotoksesta. Keskeneräisen etu on se, että keskeneräisen äärelle voi kutsua ihmisiä auttamaan ja kertomaan, miten he sen tekisivät.

2. Variointi
Varioinnissa ideaa muunnellaan yhdessä eri ammattilaisille ja erilaisille asiakkaille sopivaksi. Tällöin on muistettava skaalautuvuus ja siirreltävyys ts. se, mikä toimii meillä ei välttämättä toimi toisaalla. Tarvitaan erilaisia kohtaamisia ammattilaisten kanssa ja toiminnan kokeiluja erilaisissa ympäristöissä. ”Ammattilaiselle variointi on kuuntelua, ei projektinne ratkaisusta tuuttaamista.”

3. Vakiinnuttaminen
Vakiinnuttaminen kannattaa aloittaa omassa organisaatiossa helpoimmista asioista. Vakiinnuttaminen on uuden upottamista osaksi organisaatiota. Variointi auttaa tässäkin. Organisaatiota autetaan vakiinnuttamisessa hyödyntämään uutta ratkaisua toiminnassaan. Muutos lähtee liikkeelle yksilöistä: Voit kertoa, miten uusi tapa toimia on helpottanut omaa arkeasi. Tiimissä porukkaa voidaan innostaa kokeilemaan ja tekemään uudesta tavasta toimia itsensä näköistä. Esihenkilöt voivat pyytää apua muiden tiimien innostamiseen ja pohtia miten hyödyllisyyttä mittaroidaan, jotta saadaan hyödyllisyydestä tietoa päätöksenteon tueksi.

4.Valtavirtaistaminen
Tuotimmeko jotain sellaista uutta, jota voisi viedä laajemmalle esim. valtakunnallisesti? Valtavirtaistaminen vie uuden toiminnan strategisen työn tasolle ja usein se on haastavimpia vaiheita kehittämisprosessissa. Tulosten jakaminen on aktiivista toimintaa ja huolellisesti joukkoistettu prosessi johtaa todennäköisemmin sellaiseen ”pöhinään”, joka luo edellytyksiä alueelliselle ja valtakunnalliselle valtavirtaistumiselle. Yksi hanke saa harvoin tälläistä aikaa, mutta se saattaa sysätä asian liikkeelle.

4V:n lisäksi apuna voi käyttää ”Projekti loppuu, mitä jää - sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen” -julkaisua, josta löytyy työpohjia hyödynnettäväksi kehittämistoiminnan eri vaiheissa. Pilke silmäkulmassa todettiin lopuksi: "Suomalainen kateus" on voimavara, jota kannattaa hyödyntää. Viesti rohkeasti kehittämistyön vaiheista ja kutsu mukaan ”meidän jengiin”.

Kotisairaalan satelliittiyksiköt – hyvän kierre kehittämistyössä Keski-Suomessa

Projektipäällikkö Mari Rantamäki Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta kertoi palliatiivisen hoidon toimintatapojen skaalaamisesta ja laajentamisesta Keski-Suomen alueella. Palliatiivinen hoito on ollut aiemmin epätasa-arvoista ja Sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksen turvin Keski-Suomessa on päästy vuoden 2022 alusta korjaamaan tilannetta. Hanketoiminnan aluksi kotisairaalaan palkattiin erikoissairaanhoitaja, jonka vastinpariksi rekrytoitiin eri osastoilta ja kotihoidosta ammattilaisia 1-4kk ajaksi. Kiinnostusta kehittämistyöhön ja kotisairaalatyöhön oli, mikä helpotti toiminnan kehittämisen alkumetreillä. Tavoitteena on laajentaa toimintaa koko Keski-Suomen alueelle.

Yhdessä kehittämisessä on huomattu olevan paljon hyötyjä toimintatavan juurruttamiselle ja skaalaamiselle. Heti hankkeen alkuvaiheessa aloitettu työparityöskentely on auttanut ja nopeuttanut kehittämistoimenpiteiden jalkauttamista. Samalla valmisteluvaiheen suunnitteluun ja valmisteluvaiheeseen on syntynyt toteutusmalli, jota voidaan hyödyntää uusilla alueilla. Tärkeää on myös se, että kehittämistyössä otettiin tiiviisti mukaan paikallinen tuntemus ja toimintatavat alueilta tulevilla osastoilta. Näin saadaan suoraan tietoa siitä, millaiseen toimintaympäristöön uutta toimintaa jalkautetaan.

Yhteistyössä yhdistyy kehittämistoiminnan osaaminen, substanssiosaaminen ja alueellisten toimintatapojen tuntemus. On myös huomattu, että jos työntekijää ei irroteta hankerahoituksella selkeästi toteuttamaan kehittämistehtävää, saavutettu hyöty on pienempi. Kehittämisprosessin aikana syntyneissä verkostoissa mukana oleminen on vakiintunut osaksi omaa työtä, mikä tukee osaltaan toiminnan vakiintumista. Osana kehittämisprosessia on syntynyt myös palvelukäsikirja. Palvelun kuvaaminen auttaa jalkauttamaan ja laajentamaan toimintaa edelleen. Kaiken kaikkiaan Kotisairaalatoiminnan juurruttamista on edistänyt se, että kehittämistyötä on pidetty erittäin tärkeänä koko alueella ja ammattilaisilla on korkea tahtotila asian käynnistämiselle. Myös tarve ja perustelut asialle ovat olleet alun perin selkeät.

Tutustu Kotisairaalan satelliittiyksikön toiminnan käynnistämiseen Innokylässä

Be the change! – kokoonnutaan kehittämään ja miettimään asioita yhdessä

Akuuttihoidon erikoislääkäri Eeva Tuunainen kertoi puheenvuorossaan kehittämistoimintaan liittyvistä pullonkauloista, joissa prosessi mutkistuu ja pysähtyy. Tutkimushankkeet suunnitellaan usein hankerahoitusinstrumenttien perusteella ja innovaatioita lähdetään kehittämään väärin perustein. Usein etsimme myös ulkopuoleltamme tekosyitä siihen, miksi emme voi lähteä mukaan muutoksen tekemiseen. Ratkaisujen sijaan keskitymme helposti luettelemaan ongelmia.

Eeva Tuunainen haastaa tiedon jakamiseen: ”Jokaisella hyvinvointialueella prosessit ovat erilaisia. Miksi vierekkäiset hyvinvointialueet tekevät prosessit eri tavalla?”. Erilaiset prosessit johtavat esimerkiksi ensihoidossa jopa erilaisiin hoitotoimenpiteisiin hyvinvointialueen vaihtuessa. Suomi on täynnä erilaisia ”kuppikuntia”, jotka pitävät omia simulaatioitaan, koulutuksiaan, keräävät omia tietojaan jne. Lähtökohtana voisi pikemminkin olla, että ammattiryhmästä ja paikkakunnasta riippumatta kokoonnutaan yhteen kehittämään ja miettimään asioita yhdessä, asiakkaan palveluprosessin näkökulmasta, ei omista tarpeista käsin.

Tällaista toimintaa on hyvin tuloksin toteutettu Finn’EM toiminnassa. Finn’EM haluaa toteuttaa someviestintää alhaalta ylöspäin ja tehdä näkyväksi kaikkea hienoa yhteistä toimintaa. Esimerkkinä nopeasti kehitetystä uudesta ratkaisusta Eeva Tuunainen esitteli FinnHELP.fi-palvelun, joka perustettiin sote-ammattilaisten tueksi purkamaan koronan aiheuttamaa henkistä painetta. Tätä palvelua on tarkoitus laajentaa kansalliseksi. Mikäli haluatte kuulla FinnEM Ry:n hankkeista ja innovaatioista lisää, ottakaa yhteyttä: Eeva.tuunainen@finnem.fi

Inspiroivien alustusten jälkeen tapaamisessa keskusteltiin ryhmissä kehittämistoiminnan tulosten juurruttamisen haasteista. Verkoston seuraava tapaaminen on keskiviikkona 19.4. klo. 9-11., jolloin ryhmätyöskentelyä jatketaan kehittämistoiminnan tulosten juurruttamisen haasteista hakemalla niihin ratkaisuja.

Vastaa verkoston väliarviointiin

Verkosto on toiminut syksystä 2021 lähtien ja nyt on väliarvioinnin aika. Tapaamisia on ollut vuosien 2021-2022 aikana 6 kertaa. Väliarviointi avautui 15.2. verkostotapaamisen yhteydessä ja vastausaikaa on 8.3. saakka. Verkoston seuraavassa tapaamisessa 19.4. käydään läpi alustavia tuloksia ja niiden pohjalta tulevaisuuteen suuntaavaa keskustelua verkoston toiminnasta. Vastaaminen kyselyyn kestää n. 5 minuuttia, kiitos ajastasi!
Linkki kyselyyn

Kehittäminen käytäntöön -työpajasarja

Toimintamallien juurruttamisesta ja käyttöönotosta kiinnostuneille on tarjolla kevään aikana Kehittäminen käytäntöön -työpajasarja, jonka seuraavat tapaamiset ovat

Maanantai 6.3. klo 14-15.30 (käytännön esimerkit)
Maanantai 3.4. klo 14-15.30 (kumppanuuksien merkitys)
Maanantai 8.5. klo 14-15.30 (viestintä)
Maanantai 5.6. klo 14-15.30 (arviointi)

Työpajat järjestetään etänä ja linkit osallistumiseen löytyvät THLn tapahtumakalenterista