IPS-työhönvalmennuksella töihin mielenterveyden haasteista huolimatta

IPS on lyhenne sanoista Individual Placement and Support, suomennettuna sijoita ja valmenna. Yhdysvalloissa kehitetyn toimintamallin tavoitteena on, että vakaviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneet työllistyvät avoimille työmarkkinoille ja pärjäävät siellä.

Toimintamalli perustuu tieteelliseen näyttöön. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että IPS-palvelun avulla työllistytään jopa 2–3 kertaa tehokkaammin kuin verrokkipalveluissa. 

Suomessa on käynnissä viisi alueellista kokeilua, joissa IPS-toimintamallia mallinnetaan suomalaisiin palvelurakenteisiin. Syksyllä 2022 uusille hyvinvointialueille aukeaa mahdollisuus hakea mukaan THL:n koordinoimaan IPS-kehittämishankkeeseen osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.  

IPS-työhönvalmennuksen rinnalle kaivataan hyvin resursoituja psykiatrian palveluita

IPS-työhönvalmennuksen ytimessä on tiivis yhteistyö psykiatrian kanssa. Onnistunut toimeenpano edellyttää, että psykiatrisilla palveluilla on yhteistyöhön riittävät resurssit. Kun tuetun työllistymisen työhönvalmennusta tarjotaan osana psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta, on mielenterveyden haasteet mahdollista ottaa huomioon koko työllistymisprosessin ajan. Hoidon tarve psykiatrialla on kuitenkin kasvanut viime vuosina ja samaan aikaan erikoisalalla koetaan pulaa osaavasta työvoimasta. 

Lapin sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten IPS-kokeiluissa on identifioitu yhteisiä tekijöitä, jotka haastavat IPS-toimintamallin sujuvaa toteuttamista. Näillä alueilla tarve IPSin kaltaisille palveluille on suuri, sillä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on kansallista keskiarvoa suurempi.

Kun välimatkat ovat pitkiä ja toimipisteitä on harvassa, myös ammattilaisten välisen verkostotyön merkitys korostuu. Osaamista jaetaankin molemmin puolin ja asioita hoidetaan matalalla kynnyksellä, kun toimijat ovat toisilleen tuttuja myös ihmisinä.

IPS tarjoaa toivoa  

Työkyvyn lasku on aina riski yksilön hyvinvoinnille. Mielenterveyden häiriöitä sairastavien hoidossa on tunnistettu pitkittyneen sairausloman myötä kasvanut riski jäädä työelämään tukevien rakenteiden ulkopuolelle. Yhteiskunnallisesti työurien ennenaikaiset katkeamiset voivat puolestaan aiheuttaa työvoimapulaa.

Kun työnhakuun ja työssä pysymiseen on tarjolla yksilöllistä tukea sekä työntekijälle että työnantajalle, ei vaikeimpienkaan sairauksien kuitenkaan tarvitse merkitä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Onnistuneen työhönvalmennuksen myötä työllistynyt henkilö saa kokea kaikki ne hyvinvointivaikutukset, joita työ tarjoaa elämän eri osa-alueilla.  

Siun soten IPS-työhönvalmentaja kertoi esimerkin huume- ja rikostaustaisesta nuoresta, joka oli jo pitkään toivonut mahdollisuutta palata työelämään. Valmennettava kertoi saaneensa IPS-valmennuksessa ensimmäisen kerran toivoa siitä, että ihan tavallisen työn saaminen olisi hänenkin kohdallaan mahdollista. Työhönvalmentajan avulla hän pääsi töihin kahvilaan ja kertoi saaneensa työstä merkityksellistä sisältöä päiviinsä. Erityisesti kahvilan asiakkailta saatu positiivinen palaute antaa toivoa ja motivaatiota. Ennen valmennusta hän oli vakuuttunut, ettei kukaan palkkaisi entistä narkomaania. 

Jokainen työura, jonka katkeaminen saadaan estettyä, tarkoittaa myös merkittävää säästöä. IPS-työhönvalmennus osana psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta on sijoitus meidän kaikkien yhteiseen tulevaisuuteen.  

Kirjoittajat:  
 
Jonna Leppiaho, IPS-kokeilun projektipäällikkö  
Lapin sairaanhoitopiiri

Marjo Vallimies-Honkanen, IPS-kokeilun projektiasiantuntija
Siun sote

Johanna Warius, IPS-kehittämishankkeen erikoissuunnittelija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
 

Blogikirjoitus on osa Mielenterveysstrategian ja Innokylän Kohti mielen hyvinvointia -blogisarjaa.