Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma
Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 asti. Mielenterveysstrategian lähtökohta on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja tasoilla. Strategia antaa suuntaviivat päätöksenteolle sekä toiminnan ja voimavarojen suuntaamiselle. Laaja yhteistyö on tarpeellista sen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma
Kokonaisuuden nimi
Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 asti. Mielenterveysstrategian lähtökohta on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja tasoilla. Strategia antaa suuntaviivat päätöksenteolle sekä toiminnan ja voimavarojen suuntaamiselle. Laaja yhteistyö on tarpeellista sen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma
Mielenterveysstrategiassa on viisi painopistettä:
- Mielenterveys pääomana
- Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa
- Mielenterveysoikeudet
- Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut
- Hyvä mielenterveysjohtaminen
Itsemurhien ehkäisyohjelma
Itsemurhien ehkäisyohjelmassa on 36 toimenpidettä, joista kerrotaan tarkemmin Itsemurhien ehkäisy -teemakokonaisuudessa.
Innokylässä tavoitteet ja toimintamallit on jaettu näiden teemojen alle:
Mielenterveysstrategia on vuosille 2020-2030.
2023-2024 toteutetaan useita eri tehtäviä kansallisesti liittyen kaikkiin Mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman painopisteisiin.
- Kansallinen mielenterveyden edistäminen
- Hyvinvointialueiden tarpeita vastaava tietopohja
- Osaamisen vahvistaminen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa
- Uudistuvan Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön toimeenpanon tuki
- Pakon käytön vähentämisen toimien vahvistaminen
-
Mielenterveyden edistäminen ja itsemurhien ehkäisy haavoittuvasssa asemassa olevissa ryhmissä
Vuosina 2020-22 strategian toimeenpano painottui palvelujen kehittämiseen, itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen ja mielenterveysosaamisen lisäämiseen ihmisten arkiympäristössä osana laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeissa toteutettiin myös mielenterveysstrategian tavoitteita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa mielenterveysstrategiaan liittyvien hankkeiden toimeenpanon tuesta.
Mielenterveysstrategiaa toimeenpanevat hankkeet:
- Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa (MITO)
- Itsemurhien ehkäisy (IE)
- Työelämään kuntouttavat palvelut, IPS – Sijoita ja valmenna! (IPS)
- Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030 perustuu
pitkäaikaiseen valmisteluun ja laaja-alaiseen yhteistyöhön. Lähtökohtana on mielenterveyden
kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja tasoilla.
Strategian tavoitteita toteutetaan aluksi lisäämällä ehkäisevien ja hoitopalveluiden saatavuutta
perustasolla sekä näiden ylläpitämiseksi tarvittavaa yhteistyörakennetta. Lisäksi parannetaan
työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluja, mielenterveysosaamista kunnissa ja
itsemurhien ehkäisyä.
Vuosina 2020-22 strategian toimeenpano painottuu palvelujen kehittämiseen, itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen ja mielenterveysosaamisen lisäämiseen ihmisten arkiympäristössä osana laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Rahoitus kanavoidaan seuraavien hankkeiden kautta:
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kautta rahoitetaan nuorten mielenterveyttä, osa-alueina mielenterveyden edistäminen, psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja matalan kynnyksen palvelupisteet.
Valtionavustukset (Sote-uudistus)
Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa -valtionavustuksilla rahoitetaan mielenterveysstrategian painopisteitä ”mielenterveys pääomana” ja ”hyvä mielenterveysjohtaminen”. Avustusta voivat saada hankkeet, joissa lisätään mielenterveysosaamista ja -taitoja ja vahvistetaan hyvän mielenterveysjohtamisen edellytyksiä sekä kuntien johtamisrakenteissa ja eri hallinnonalojen välisessä yhteistyössä että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteuttavilla yhdyspinnoilla. Hankkeiden tulee huomioida myös koronavirusepidemian vaikutuksia.
Vuoden 2020 valtionavustushaut: Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa (STM)
Työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen (IPS – Sijoita ja valmenna!) kehittämistä toteuttavissa hankkeissa mallinnetaan ne käytänteet, joilla tuetun työllistymisen näyttöön perustuva IPS-työhönvalmennus toteutuu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. IPS-mallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Malli on tuottanut hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa. Tavoitteena on mallin laajempi käyttöönotto Suomessa.
IPS - Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke
IPS - Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeen ohjelma (pdf)
Itsemurhien ehkäisyn valtionavustuksella tuetaan ohjelmaa toimeenpanevia hankkeita. Avustusta voidaan myöntää itsemurhien ehkäisyn tehostamiseen alueilla, joissa itsemurhakuolleisuus on suurinta. Avustusta voivat saada myös hankkeet, joissa tuetaan itsemurhien ehkäisyohjelmassa tunnistettuja riskiryhmiä, vahvistetaan mielenterveystaitoja vaikeuksissa olevissa ja äkillisesti muuttuvissa työyhteisöissä tai ehkäistään yksinäisyyttä vanhuspalveluissa.
Vuoden 2020 valtionavustushaut: Itsemurhien ehkäisy (STM)
Mielenterveysstrategian toimeenpanossa syntyviä tuloksia, tuotoksia ja vaikutuksia seurataan ja mitataan erilaisilla mittareilla ja niistä viestitään kansallisesti sekä paikallisesti. Toimenpanevat hankkeet kuvaavat näitä omissa Innokylän toimintamalleissaan tarkemmin.
