Uutinen - 27.09.2023

Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys luovat taloudellista kestävyyttä

Innovaatiot
Yhteisöllisyys
Kestävä kasvu

Innovaattoreilla on mahdollisuus muuttaa oman alueensa toimintakulttuuria, koska suuret muutokset lähtevät liikkeelle pienistä yksityiskohdista. Ympäri maailmaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävät yhteisöt ovat lähteneet ruohojuuritasolta alhaalta ylös ja levittäneet toimintamallejaan koko yhteiskuntaan.

kuvituskuva

 

Kestävyyden kolme pilaria tukevat hyvää elämää

Sosiaaliset innovaatiot edistävät kestävää yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnallisella kestävyydellä on monta ulottuvuutta, mm. ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että toiminta ei ylitä planeettamme kantokykyä. Luonnonvarojen määrä on rajallinen, ja ne täytyy jakaa ihmisille oikeudenmukaisesti. Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa kaikilla on riittävästi paitsi ruokaa, juomavettä, turvallinen koti, terveydenhuoltoa ja koulutusta myös mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan. Jos ihmisillä ei ole resursseja pitää itseään terveenä ja osallistua yhteiskuntaan, syntyy hyvinvointivelkaa. Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys luovat pohjaa taloudelliselle kestävyydelle. 

”Kestävää talouspolitiikkaa ei voi tehdä ilman sosiaali- ja ekopolitiikkaa”, kertoo ekologisen kohtuutalouden tutkija ja yrittäjä Anni Marttinen. Kestävä talousjärjestelmä ennaltaehkäisee tulevia kustannuksia eli hoito- ja palveluvelkaa. Kestävää yhteiskuntaa ei voi luoda talouden arvottaminen ja raha edellä. Esimerkiksi sosiaaliturvan leikkaukset tuottavat kustannuksia vuosia myöhemmin.

Valtion rahoista tuetaan myös toimintaa, joka ei tue ekologista kestävyyttä. Rikkaat maat edistävät ilmastokriisiä eniten, mutta seuraukset kokee pahiten globaali etelä. Nälänhädät ja köyhtyminen tuovat Suomeen tulevaisuudessa ilmastopakolaisia.

Toisaalta vihreän siirtymän seuraukset täytyy tunnistaa myös Suomen sisällä. Teollinen murros ja automatisaatio uudistaa ja muokkaa työtä. Työläisille täytyy varmistaa mahdollisuus jatkokoulutukseen, jotta he voivat pysyä työelämässä.

Hyvinvointitalous asettaa ihmiset ja ympäristön etusijalle

Hyvinvointitaloudella tarkoitetaan mallia, jossa ihmisten hyvinvoinnin kasvu huomioidaan. Talouden ohjauksen mittareita ovat esimeriksi terveydenhuolto, koulutus, ympäristö ja tasa-arvo. Taloutta ei voi katsoa vain perinteisten taloudellisten mittarien kautta. SOSTEn hyvinvointitalouden ohjausmalli on innovaatio, jota kehitetty eri tutkimustulosten ja kansainvälisten verkostojen avulla. Mukana ovat olleet Kanada, Uusi-Seelanti, Islanti, Espanja ja Ruotsi. Mallissa peräänkuulutetaan ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin huomioimista kaikessa päätöksenteossa.

Yritysten ja valtion yhteistyö on suuri osa hyvinvointitaloutta. Sosiaalisesti kestävää yritystoimintaa täytyy tukea, ja valtiolla on paikka yritystoiminnan edistämisessä. Uuden hyvinvointitalouden toimintaohjelman myötä kestävyysajattelua saadaan nykyistä vahvemmin osaksi valtion, alueiden ja kuntien keskeisiä päätöksenteon prosesseja. Toimintaohjelman indikaattorit tarvitaan päätöksenteon keskiöön, jotta talouspolitiikan vaikuttavuutta voidaan arvioida tarkemmin. Ohjelman opit voidaan ottaa käyttöön alemmillekin tasoille. Esimerkiksi Pirkanmaan Ekologinen transitio -hanke edistää alueella hyvinvoinnin rakentamista ekologisten reunaehtojen puitteissa donitsimallin mukaisesti.

Suomessa hyvinvointitalouden kehittymistä jarruttaa vielä kapea käsitys talouden ohjauksesta. Talouden arvottamisen sijaan talousjärjestelmä tarvitsee tuekseen sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Kustannusten ennaltaehkäisy eli hyvinvointivelan välttäminen estää talousjärjestelmää murenemasta. Talouden nimissä tehdyt leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan tuottavat hyvinvointivelkaa nykyisille ja tuleville sukupolville.

Hyvät toimintatavat voivat itää ruohonjuuritasolta koko yhteiskuntaan

Globaalit siniset alueet kuten Kreikka, Italia, Japanin Okinawa ja Singapore ovat olleet edistyksellisiä tasa-arvon ja ekologisuuden edistämisessä. Näiden politiikassa huolehditaan ihmisistä, ja yhteisöllisyyden arvo ohjaa toimintaa. Yhteisöllisyyden kulttuuri on lähtenyt ruohojuuritasolta alhaalta ylös ja levinnyt sitä kautta koko yhteiskuntaan. Näillä alueilla on vahva visio siitä, millaisen maailman ne haluavat luoda ihmisille sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden rajoissa. Esimerkiksi Kanadan Albertassa ihmisten terveyttä edistetään luomalla heille ympäristö, joka kannustaa terveellisempiin elintapoihin. Viihtyisät ja turvalliset kaupunkiympäristöt edistävät kävelemistä.

Jokainen kaupunki ja alue voi vaikuttaa asukkaidensa hyvinvointiin myös ilman valtion apua. Innovaattoreilla on mahdollisuus tarttua omien alueidensa mahdollisuuksiin, koska suuret muutokset lähtevät liikkeelle pienistä yksityiskohdista. Onnistuneesti juurrutetut mallit ovat viesti valtiolle, että hyviä toimintatapoja kannattaa skaalata.

Sosiaalisten innovaatioiden täytyy huomioida sekä sosiaalinen, ekologinen että taloudellinen kestävyys ollakseen aidosti toimivia ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Organisaatioiden ja toimijoiden välinen yhteistyö on erittäin tärkeää, koska kasvotusten kehittäessä tarvitaan kokemusta ja tietämystä omasta toiminta-alueesta. Sosiaalisia innovaatioita kehittäessä ei tarvitse pelastaa koko maailmaa kerralla, vaan toimintaa voi skaalata vähä vähältä.

Sosiaaliset innovaatiot voivat saada aikaan suuria vaikutuksia

Marttinen muistuttaa, että seurausten sijaan täytyy hoitaa yhteiskunnallisten ongelmien juurisyitä. Esimerkiksi mielenterveyskriisin ratkaisuksi tarjotaan terapiaan pääsyn helpottamista, mutta Marttisen mielestä täytyy tarkastella myös mielenterveysongelmien aiheuttajia. Usein liian kiivas työelämä ja liian korkeat vaatimukset johtavat jaksamisen ongelmiin. Koko järjestelmä ja hyvän elämän ainekset pitäisi miettiä kokonaan uusiksi, jotta laajalle levinnyttä pahoinvointia voidaan ehkäistä.

”Pohtikaa yhdessä, mitä hyvään elämään loppujen lopuksi tarvitsee. Mikä meidät todella tekee onnelliseksi? Miten voimme elää maapallolla ylikuormittamatta ympäristöämme?”, muistuttaa Marttinen.

Marttisen mukaan ideaalissa yhteiskunnassa talouden toimintaa olisi supistettu ja ihmiset voisivat tehdä vähemmän töitä. Yhteisöistä tulisi vahvempia eivätkä perheet jäisi yksin, kun ihmisillä olisi enemmän aikaa sosiaalisille suhteille. Ylikulutus vähentyisi ja ihmiskunta eläisi maapallon rajoissa. Ihmisten ajattelutapa muuttuisi elintason nostamisesta elämänlaadun ylläpitämiseen.

Tähän visioon päästäkseen ihmiskunta tarvitsee vahvoja arvojohtajia ja yhteisöllisyyttä edistävää yritystoimintaa ja innovaatioita. Toimintaan saa mallia tutkimustuloksista ja onnistuneista esimerkeistä. Sosiaaliset innovaatiot voivat todistaa päättäjille, että uudenlaiset tavat toimia ovat tehokkaita ja parantavat ihmisten elämää pitkälle tulevaisuuteen.

 

Lue lisää sosiaalisista innovaatioista:

Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanke toteutuu Euroopan sosiaalirahaston osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (ESR TL5) rahoituksella.