Duunista totta on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen osarahoittama hanke, jonka tavoitteena on työllistää vammaisia henkilöitä työsopimusperusteisesti ja vahvistaa osallisuutta. Lisäksi tavoitteena on lisätä työelämän tietoutta vammaisten henkilöiden työllistämisestä ja ennaltaehkäistä vammaisten henkilöiden syrjäytymistä. Hankkeen toteuttaa Caritas-Säätiö.

Hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä pilotoidaan uudenlainen työhönvalmennuspalvelu. Työhönvalmennuksessa sekä vammainen henkilö että työnantaja saavat konkreettista tukea ja ohjausta työhönvalmentajalta jopa 6 kuukauden ajan työpaikalla.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Duunista totta -vammaisten työllistämishanke
Lyhyt kuvaus

Duunista totta on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen osarahoittama hanke, jonka tavoitteena on työllistää vammaisia henkilöitä työsopimusperusteisesti ja vahvistaa osallisuutta. Lisäksi tavoitteena on lisätä työelämän tietoutta vammaisten henkilöiden työllistämisestä ja ennaltaehkäistä vammaisten henkilöiden syrjäytymistä. Hankkeen toteuttaa Caritas-Säätiö.

Hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä pilotoidaan uudenlainen työhönvalmennuspalvelu. Työhönvalmennuksessa sekä vammainen henkilö että työnantaja saavat konkreettista tukea ja ohjausta työhönvalmentajalta jopa 6 kuukauden ajan työpaikalla.

Toimiaika

1.3.2018-31.12.2020

Toimijat

Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö sekä kaksi projektityöntekijää. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä julkisten palvelujen sekä muiden vammaisten työllistämistä edistävien tahojen kanssa.

Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Yhteyshenkilön nimi
Jani Ronkainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Caritas Säätiö
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jani.ronkainen@caritaslaiset.fi

Tekijä

Janina Juutinen

Luotu

21.09.2020

Viimeksi muokattu

21.09.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Koulutusta ja osaamista vastaavan työn tekeminen on vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille aivan yhtä tärkeää kuin muillekin. Vammaisten työllisyyden ja sosioekonomisen tasa-arvon edistäminen kuuluvat Sosiaali- ja terveyministeriön vammaispoliittisiin kehittämistavoitteisiin. YK:n yleissopimuksessa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä oikeus ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua tutkintoon tähtäävään koulutukseen ovat Suomessa hyvät ja osallistuminen on lisääntynyt. Tutkinnon suorittamisen jälkeen harva vammainen kuitenkaan löytää työpaikan saati työllistyy avoimille työmarkkinoille. Usein tutkinnon jälkeen ratkaisuna on jäädä eläkkeelle, jolloin syrjäytymisen ja psyykkisen pahoinvoinnin riskit kasvavat. Näin ollen Suomessa on eläkkeellä vammaisia, joilla kuitenkin on työkykyä. Eläkkeellä oleva vammainen henkilö ei voi olla työttömänä työnhakijana ja täten häneen ei kohdisteta työttömille suunnattuja erityispalveluja työn saamisen helpottamiseksi.

Eläkkeellä olevat vammaiset henkilöt ovat sosiaalityön asiakkaita. Kehitysvammalakiin suunnitteilla olevien muutosten myötä kehitysvammaisten mahdollisuus osallistua avotyöhön loppuu ja työ- ja toimintakeskusten toiminta lakkautetaan. Kehitysvammaiset työnhakijat ohjataan työnhakijoina avoimille työmarkkinoille. Yhtäaikaisesti vammaisille tarjottavia palveluja tarkastellaan ja uudistetaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. SOTE-uudistuksen astuttua voimaan maakuntien liitot voivat ostaa työllistymiseen liittyviä palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Yksityisillä palveluntuottajilla on nyt tilaisuus luoda ja kehittää vammaisten työllistymiseen liittyviä palveluja vastaamaan nykypäivän tarpeisiin.

Nyky-yhteiskunnassa vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt eivät ole tasa-arvoisia työhakijoita avoimilla työmarkkinoilla. Korkea työttömyysaste vähentää vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia entisestään. Toisaalta suurten ikäluokkien siirtyminen työelämästä eläkkeelle lisää työvoimapulan uhkaa tietyillä aloilla ja tarvetta organisoida töitä uudelleen. Työelämässä on paljon tehtäviä, joiden hoitamisesta vammainen tai osatyökykyinen henkilö voi suoriutua sujuvasti rajoitteistaan tai toimintakyvystään huolimatta. Tukemalla työnantajia organisoimaan töitä ja työympäristöä uudelleen siten, että vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille soveltuvia työtehtäviä irrotetaan muista töistä ja/tai työympäristöstä muokataan esteetön, voidaan työvoiman resurssia kohdentaa tehokkaammin ja työllistää vammaisia sekä osatyökykyisiä henkilöitä. Näin voidaan vastata työvoiman tarpeeseen, edistää yhteiskunnan tasa-arvoa ja ennalta ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeen suunnitteluun osallistuvat asiantuntijat ovat havainneet, että työelämän kynnys palkata vammainen tai osatyökykyinen työntekijä on madaltunut ja aito kiinnostus vammaisten työllistymisen tukemista yksilötasolla on lisääntynyt 2000-luvun alusta.

Päämäärä ja päätavoite

Duunista totta -hankkeen tavoitteena on työllistää vammaisia sekä osatyökykyisiä henkilöitä ja vaikuttaa siten heihin kohdistuviin asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten tasa-arvon edistäminen sekä syrjäytymisen ja syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisy. Hankkeen tarkoituksena on pysyvästi muuttaa vammaisten sekä osatyökykyisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia ja tämän myötä pyrkiä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan, jossa vammaisen tai osatyökykyisen henkilön työllistäminen on tavanomaista.

Tavoitteeseen päästään seuraavilla toimenpiteillä: lisäämällä työelämässä olevaa tietoutta vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden palkkaukseen saatavista tukimahdollisuuksista, selvittämällä työpaikoilla olevaa resurssin tarvetta, johon vammainen/ osatyökykyinen henkilö voi vastata, sekä tukemalla vammaisten henkilöiden työllistymistä henkilökohtaisesti ohjaamalla työntekijää ja työnantajaa työllistymisen alkuvaiheessa työhönvalmennuspalvelun avulla.
 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen tuloksena vammaisia ja osatyökykyisiä työllistyy työsopimusperusteisesti olemassa olevien työnantajien palvelukseen. Työnantajina toimivat julkiset ja yksityiset työnantajat sekä kolmannen sektorin toimijat. Hankkeessa työllistyvät vammaiset voivat valmiuksiensa ja työkykynsä mukaisesti työllistyä osa- tai kokoaikaisesti. Työkokeilujen mahdollisuus huomioidaan hankkeessa siten, että tavoitteena on kuitenkin luoda työsopimusperusteinen työsuhde. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy verkostoyhteistyössä toteutettava palvelumalli vammaisten henkilöiden työllistämisestä vastaamaan SOTE-uudistuksen ja kehitysvammalain muutoksen myötä tuleviin haasteisiin. Hankkeessa luodaan raamit yksityisen palveluntuottajan, toteuttamalle vammaisten työllistymiseen liittyvälle ohjauspalvelulle. Palvelu sisältää työhönvalmennuksen. Palvelu siis tuotteistetaan ja pilotoidaan hankkeen aikana ja sitä voidaan siirtää toisten yksityisten palveluntuottajien toteutettavaksi hankkeen päätyttyä.
 

Hanke lisää työelämässä olevaa tietoutta vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden palkkaukseen saatavista tukimahdollisuuksista.

Hankkeen kansikuva

Aihealueet

Työllistyminen

Ilmiöt

Hyvinvointitalous Osallistuva yksilö Työn murros