Etelä-Savon rakenneuudistus
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021. Hankekokonaisuus on käynnissä.
Etelä-Savon rakenneuudistuksen osatoteuttajat ovat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Etelä-Savon pelastuslaitos, Pieksämäen kaupunki sekä Vaalijalan kuntayhtymä.
Lisäksi kehittämiseen osallistetaan kolmannen sektorin edustajia (mm. järjestöjen edustus), maakunnan yrittäjiä sekä maakunnan asukkaita.
Päämäärä ja tavoitteet
Etelä-Savon maakunta on väestöltään Suomen ikääntynein. Suuri osa väestöstä asuu haja-asutusalueilla kaukana julkisista palveluista. Väestön ikääntymisen ja työvoiman saatavuuden vaikeutumisen vuoksi palveluita on jatkossa tuotettava entistä tehokkaammin. Palvelutuotannon näkökulmasta Etelä-Savon keskeisimmät tunnistetut haasteet liittyvät korkeisiin kustannuksiin, kustannusrakenteeltaan raskaampien palveluiden runsaaseen käyttöön sekä palvelujen heikkoon saatavuuteen. Vaikeasta lähtötilanteesta johtuen Etelä-Savossa halutaan panostaa digitalisaatioon, joka nähdään keinona nostaa asiakas keskiöön, keventää palvelurakennetta ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta.
Rakenneuudistus jakautuu neljään osa-alueeseen. Osa-alueessa 1 kuvataan ja valmistellaan eteneminen Etelä-Savon sote-maakunnaksi. Osa-alueessa 2 luodaan strategia ja suunnitelmat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämiselle siten, että palvelurakenteet ja -verkot keventyvät ja palvelut kohdistetaan vaikuttavasti. Lisäksi osa-alueessa 2 kehitetään tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Osa-alueessa 3 uudistetaan ja yhtenäistetään toimintatapoja digitaalisten välineiden avulla. Osa-alue 4 sisältää ylimaakunnallisen kehittämisen (tietojärjestelmäkehittäminen, OT-keskuskonsepti).
Rakenneuudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan sote- ja pelastustoimen tehokkaalle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Sote-maakunnassa palveluita johdetaan ja kehitetään yhtenäisesti tietoon perustuvalla päätöksenteolla. Palveluverkkoa ja palvelurakenteita kevennetään ja palvelut suunnitellaan asukkaiden erilaiset palvelutarpeet huomioiden. Digitaalisten välineiden avulla parannetaan harvaan asutun maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden suhteen. Lisäksi digitaalisten toimenpidekokonaisuuksien avulla tuetaan palveluiden painopisteen siirtymistä raskaammista palveluista kevyempiin, sekä helpotetaan alueen asiantuntijapulaa.
Sote-rakenneuudistuksen tuotoksena syntyy useita sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteita muokkaavia uudistuksia. Osa-alueen 1 puitteissa suunnitellaan ja toteutetaan järjestämisvastuun siirto sote-maakunnalle sekä sote-hankkeisiin liittyvä hankekoordinaatio ja hankehallinto. Osa-alueessa 2 tuotetaan maakunnallinen palveluiden järjestämisen ja tuottamisen strategia sekä kehitetään tiedolla johtamisen toimintatapoja. Tässä osa-alueessa tuotetaan mm. tietojohtamisen kypsyysarvio ja kehittämissuunnitelma, sekä kehitetään sosiaalihuollon kustannus per asiakas (KPA)-laskentamalli tukemaan sosiaalihuollon kustannusvaikuttavuuden laskentaa. Osa-alueessa 3 tuotetaan useita digitaalisia tai digitalisaatiota hyödyntäviä toimintoja toimintatapojen ja prosessien yhtenäistämiseksi ja uudistamiseksi. Näitä ovat (1) geneerisen asiakasohjauksen suunnittelu ja käyttöönotto, (2) digitaalisen asiointi-ikkunan rakentaminen, (3) etäpalvelukeskuksen perustaminen, (4) maakunnan asukkaiden ja henkilöstön digikyvykkyyden kehittäminen sekä (5) tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen valmistelu. Osa-alueessa 4 valmistaudutaan maakuntien yhteistyöllä yhdenmukaisten tietojärjestelmien käyttöönottoon, sekä osallistutaan OT-keskus -konseptin pilotointiin.
Arviointi
