FinCCHTA – Suomen kestävän kasvun ohjelma, Pohde (RRP, P4, I3-4)

Kustannusvaikuttavuus osaksi kansallisia suosituksia

Terveydenhuollon kustannuksista suurin osa perustuu joko terveydenhuollon organisaatioiden tai yksittäisen terveydenhuollon työntekijän tekemään päätökseen. Hoitosuositukset, joiden tarkoituksena on näyttöön perustuen auttaa valitsemaan vaikuttavimmat hoitotavat, vaikuttavat näiden päätösten taustalla. Tämänhetkisissä kansallisissa hoitosuosituksissa ei kuitenkaan systemaattisesti huomioida hoitojen kustannuksia.  

Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnin perinne on lyhyempi kuin terveyspalveluissa. Kuitenkin palvelujärjestelmän kehittäminen nojaa vaikuttavuuden arvioinnissa syntyvään tietoon. Tieto toiminnan vaikuttavuudesta auttaa henkilöstöä ja organisaatioiden johtajia toteuttamaan sosiaalihuoltolaissa (L1301/2014) asetettuja toiminnan perustavoitteita. Sosiaalihuollon osalta näyttöön perustuvat suositukset puuttuvat, ja tieto palvelujen kustannusvaikuttavuudesta on vähäistä. Lisäksi sosiaalihuollossa aihepiirin käsitteitä käytetään epäyhtenäisesti.  

Kyseisen hankkeen tavoitteena on lisätä kustannusvaikuttavuustiedon määrää ja tehdä tiedosta pysyvä osa terveydenhuollon kansallisia suosituksia. Lisäksi tarkoituksena olisi luoda yhtenäinen malli kustannusvaikuttavuustiedon integroimisesta suosituksiin sekä selvittää kansallisten laaturekistereiden hyödyntäminen suosituksien kustannus- ja/tai kustannusvaikuttavuustiedon arvioinnissa. Sosiaalihuollon osalta tarkoituksena olisi selkeyttää suosituksissa käytettävää termistöä ja selvittää sosiaalihuollon edellytykset näyttöön perustuviin suosituksiin. Tämän pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan kehittämismallit ja -pilotit, esim. muutaman yhteiskehitetyn sosiaalihuollon suosituksen käyttöönottoa, joissa olisi huomioituna kustannus- ja/tai kustannusvaikuttavuustieto.

Mobiilisovellusten ja digitaalisten palvelujen arviointimalli

Digitaalisten terveyspalveluiden alle voidaan lukea laaja kirjo erilaisia teknologisia ratkaisuja kuten esim. mobiilisovellukset, etäyhteydet, kuntoutukseen liittyvät digitaaliset ratkaisut, tekoäly- ja robotiikkaratkaisut sekä ikäihmisten kotona asumista ja hyvinvointia edistävät palvelut. Näiden uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotton tulisi tapahtua samojen kriteerien mukaisesti kuten muidenkin terveydenhuollon menetelmien: niiden tulisi tarjota näyttöön perustuvia hyötyjä, oltava turvallisia ja kustannusvaikuttavia. 

Hoitoteknologioiden arviointityössä (HTA) tehdään systemaattinen katsaus terveydenhuollossa käytettävien menetelmien ominaisuuksista ja vaikutuksista. Arvioinnin ja suositusten päätarkoitus on tukea päätöksentekijöitä, jotta voidaan paremmin edistää näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä ja siten lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta.

Hankeosio jatkaa aiemmin tehtyä digi-HTA-kehittämistyötä ja sen tavoitteena on vakiintunut digi-HTA-arviointitoiminta, joka kiinteästi tukee sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöitä heidän digitaalisiin palveluihinsa liittyvissä päätöksissään. Vakiintunut mobiilisovellusten ja digitalisten palveluiden arviointitoiminta lisää kansalaisten tietoa tuotteista, joilla voidaan tukea kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä asiakkaan itse- ja omahoitoa.  

Digi-HTA-arviointitoiminnan kautta tuetaan vaikuttavien, kustannustehokkaiden, tietoturvallisten sekä helppokäyttöisten ja saavutettavien mobiilisovelluksien ja digitaalisten palveluiden käyttöönottoa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kansalaisten itse- ja omahoidon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena. Lisäksi tuetaan uudenlaisten toiminta- ja palvelumallien, kuten etäyhteyksillä toteutettavien palveluiden, jalkauttamista. Edelleen kehitetty Digi-HTA-arviointimalli huomioi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvaatimukset sekä harmonisoituen kansainvälisiin HTA-käytöntöihin ja regulaatioon tukee vaikuttavien ratkaisujen levittymistä EU-markkinoilla.