Lyhyt kuvaus
Kansallinen HTA (Health Technology Assessment) -koordinaatioyksikkö (FinCCHTA) on organisoimassa Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4:ään kuuluvia hankkeita:
- Kustannusvaikuttavuus osaksi kansallisia suosituksia (investointi 3)
- Mobiilisovellusten ja digitaalisten palvelujen arviointimalli (investointi 4)
Kyseiset hankkeet muun muassa vahvistavat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sekä hoitotakuuta edistävien palvelumuotoilluiden digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoa.
Toimijat
Molempien hankkeiden rahoitus on kohdennettu ensisijaisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille/hyvinvointialueelle, jossa sijaitsee kansallinen HTA-koordinaatioyksikö (FinCCHTA), jolle kuuluvat erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen (582/2017) 3§:n 6 kohdan mukaisesti menetelmien arviointia sairaanhoitopiireissä koskevat koordinaatiotehtävät. Näin ollen hankehallinnoijana toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vuoden 2022 loppuun asti. Vuoden 2023 alusta hankehallinnointi siirtyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tästä linkistä pääset tutustumaan Pohjois-Pohjanmaan kehittämistyöhön.
Pohjois-Pohjanmaa - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lisäksi hankkeiden toteutuksessa ja osittain myös kohderyhmänä on mukana seuraavia toimijoita:
Toimiaika
Ensimmäisen hankevaiheen rahoituspäätös saatiin huhtikuussa 2022. Hankkeen aikana valmistellaan seuraavan vaiheen hankesuunnitelma vuoteen 2025 saakka. Hankkeen toimiaika 2022-2025.
Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet
Kustannusvaikuttavuus osaksi kansallisia suosituksia
Terveydenhuollon kustannuksista suurin osa perustuu joko terveydenhuollon organisaatioiden tai yksittäisen terveydenhuollon työntekijän tekemään päätökseen. Hoitosuositukset, joiden tarkoituksena on näyttöön perustuen auttaa valitsemaan vaikuttavimmat hoitotavat, vaikuttavat näiden päätösten taustalla. Tämänhetkisissä kansallisissa hoitosuosituksissa ei kuitenkaan systemaattisesti huomioida hoitojen kustannuksia.
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnin perinne on lyhyempi kuin terveyspalveluissa. Kuitenkin palvelujärjestelmän kehittäminen nojaa vaikuttavuuden arvioinnissa syntyvään tietoon. Tieto toiminnan vaikuttavuudesta auttaa henkilöstöä ja organisaatioiden johtajia toteuttamaan sosiaalihuoltolaissa (L1301/2014) asetettuja toiminnan perustavoitteita. Sosiaalihuollon osalta näyttöön perustuvat suositukset puuttuvat, ja tieto palvelujen kustannusvaikuttavuudesta on vähäistä. Lisäksi sosiaalihuollossa aihepiirin käsitteitä käytetään epäyhtenäisesti.
Kyseisen hankkeen tavoitteena on lisätä kustannusvaikuttavuustiedon määrää ja tehdä tiedosta pysyvä osa terveydenhuollon kansallisia suosituksia. Lisäksi tarkoituksena olisi luoda yhtenäinen malli kustannusvaikuttavuustiedon integroimisesta suosituksiin sekä selvittää kansallisten laaturekistereiden hyödyntäminen suosituksien kustannus- ja/tai kustannusvaikuttavuustiedon arvioinnissa. Sosiaalihuollon osalta tarkoituksena olisi selkeyttää suosituksissa käytettävää termistöä ja selvittää sosiaalihuollon edellytykset näyttöön perustuviin suosituksiin. Tämän pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan kehittämismallit ja -pilotit, esim. muutaman yhteiskehitetyn sosiaalihuollon suosituksen käyttöönottoa, joissa olisi huomioituna kustannus- ja/tai kustannusvaikuttavuustieto.
Mobiilisovellusten ja digitaalisten palvelujen arviointimalli
Digitaalisten terveyspalveluiden alle voidaan lukea laaja kirjo erilaisia teknologisia ratkaisuja kuten esim. mobiilisovellukset, etäyhteydet, kuntoutukseen liittyvät digitaaliset ratkaisut, tekoäly- ja robotiikkaratkaisut sekä ikäihmisten kotona asumista ja hyvinvointia edistävät palvelut. Näiden uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotton tulisi tapahtua samojen kriteerien mukaisesti kuten muidenkin terveydenhuollon menetelmien: niiden tulisi tarjota näyttöön perustuvia hyötyjä, oltava turvallisia ja kustannusvaikuttavia.
Hoitoteknologioiden arviointityössä (HTA) tehdään systemaattinen katsaus terveydenhuollossa käytettävien menetelmien ominaisuuksista ja vaikutuksista. Arvioinnin ja suositusten päätarkoitus on tukea päätöksentekijöitä, jotta voidaan paremmin edistää näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä ja siten lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta.
Hankeosio jatkaa aiemmin tehtyä digi-HTA-kehittämistyötä ja sen tavoitteena on vakiintunut digi-HTA-arviointitoiminta, joka kiinteästi tukee sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöitä heidän digitaalisiin palveluihinsa liittyvissä päätöksissään. Vakiintunut mobiilisovellusten ja digitalisten palveluiden arviointitoiminta lisää kansalaisten tietoa tuotteista, joilla voidaan tukea kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä asiakkaan itse- ja omahoitoa.
Digi-HTA-arviointitoiminnan kautta tuetaan vaikuttavien, kustannustehokkaiden, tietoturvallisten sekä helppokäyttöisten ja saavutettavien mobiilisovelluksien ja digitaalisten palveluiden käyttöönottoa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kansalaisten itse- ja omahoidon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena. Lisäksi tuetaan uudenlaisten toiminta- ja palvelumallien, kuten etäyhteyksillä toteutettavien palveluiden, jalkauttamista. Edelleen kehitetty Digi-HTA-arviointimalli huomioi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvaatimukset sekä harmonisoituen kansainvälisiin HTA-käytöntöihin ja regulaatioon tukee vaikuttavien ratkaisujen levittymistä EU-markkinoilla.
