Helsingin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Helsingissä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Helsinki sote-uudistus verkkosivut

Helsingin sote-uudistus Uutiskirje

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Helsinki: Tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Helsingin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Helsingissä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Helsinki sote-uudistus verkkosivut

Helsingin sote-uudistus Uutiskirje

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmalla rakennetaan laaja-alaista sosiaali- ja terveyskeskusta ihmisen elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille. Helsingin Tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteet ovat:

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

5 .Kustannusten nousun hillitseminen

Toimiaika

2020-2023

Toimijat

Hankkeiden ohjausryhmän muodostaa Helsingin sote-toimialan johtoryhmä, johon kutsutaan lisäksi kattava edustus perustason sosiaali- ja terveydenhuollosta, perusterveydenhuollon yksiköstä sekä sosiaalialan osaamiskeskuksista ja alueella toimivista kolmannen sektorin toimijoista.

Leena Turpeinen

Koordinoiva hankejohtaja

Anne Ojanen

Projektipäällikkö

Lars Rosengren

Koordinoiva projektipäällikkö

 

 

Rakenneuudistuksen Innokylän löydät täältä: 

https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/helsingin-rakenneuudistus

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Anne Ojanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Helsingin kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne.h.ojanen@hel.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

29.09.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat viiteen valtakunnalliseen hyötytavoitteeseen, joilla rakennetaan laaja-alaista sosiaali- ja terveyskeskusta ihmisen elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille. Helsinki omaa suurimpana kaupunkina ja sote-itsehallintoalueena lisäksi tiettyjä alueellisia erityispiirteitä, joiden vaikutuksesta Helsinki poikkeaa muista sote-alueista. Nämä erityispiirteet tullaan huomioimaan Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen kehitystyössä ja valtakunnallisten tavoitteiden sisällä tietyt hankkeessa kehitettävät kokonaisuudet on suunniteltu vastaamaan erityisesti näihin Helsingin alueellisiin erityistarpeisiin.

Helsingin sote-alueen kehittämistyössä tulee ottaa huomioon erityisesti seuraavat sote-alueen taustalla vaikuttavat seikat:

1) Väestönkasvu ja maahanmuuttajien suuri määrä, joka aiheutuu väestön ikääntymisestä sekä maahanmuuton keskittymisestä pääkaupunkiseudulle. Nämä aiheuttavat sote-palveluiden kysynnälle nopeaa kasvua ja samalla haasteita saatavuudelle.

2) Kasvavat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet, joissa erityisesti korostuu mielenterveys ja jaksaminen, lähisuhdeväkivalta sekä päihteiden käyttö. Nämä aiheuttavat kasvua sekä lastensuojelun hoitovuorokausien määrässä kuin myös nuorisopsykiatrian käytön kasvua.

3) Hyvinvoinnin polarisaatio ja heikko-osaisten suuri määrä. Helsingin väestössä on havaittavissa huomattavia eroja niin hyvinvoinnin ja terveyden kuin koulutus- ja tulotason ja työllisyydenkin suhteen. Perheiden ongelmat heijastuvat lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin ja lisäksi nämä asiakkaat käyttävät runsaasti eri sote-palveluja.

Hankkeella on riippuvuuksia niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Sisäisesti tärkeimpiä riippuvuuksia ovat rakenneuudistus-hankkeen ohella Helsingin muut omat kehityshankkeet sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto. Ulkoisista riippuvuuksista tärkeimpiä ovat kansallisen sote-uudistuksen eteneminen ja lainsäädännön muutokset, muut kansallisen tason linjaukset ja kansallinen yhteistyö liittyen digitalisaatioon, Uudenmaan laajuinen yhteistyö sekä yhteistyö sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa.

Päämäärä ja päätavoite

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus muodostetaan integroimalla kolmen olemassa olevan toimintamallin (Terveys- ja hyvinvointikeskus, Perhekeskus ja Senioripalvelut) palvelut sekä kehittämällä niiden toimintatapoja läpileikkaavasti hyötytavoitteiden mukaisesti ja olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Toteutuksen osalta hanke on jaettu viiteen kehitysalueeseen hyötytavoitteiden mukaisesti. Näin varmistetaan, että kehittämistyö tapahtuu kokonaisvaltaisesti yli palveluiden siilorajojen. Lisäksi Helsingin Tulevaisuuden sote-keskuskonseptin keskeisenä kehittämiskehikkona tullaan hyödyntämään jo vuosia käytössä ollutta palvelutarpeen mukaista asiakassegmentointia kuin myös segmenttien pohjalta tunnistettua neljään ydinprosessiin jakautuvaa toimintamallia.

Lisäksi hyödynnetään nelimaaliajattelua: kaikissa Helsingin hankkeissa tavoitteisto perustuu siihen, että pyritään samanaikaisesti parantamaan henkilöstökokemusta, tuottavuutta, asiakaskokemusta ja saatavuutta sekä vaikuttavuutta.

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tavoitteet ovat:

1) Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen:

Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa perustason sote-palvelut sujuvasti, oikea-aikaisesti ja palvelujen jatkuvuus turvaten; keskiössä palvelujen kohdentaminen asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioiden.

2) Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön:

Kaikessa toiminnassa painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin; palveluissa huomioidaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) sekä syrjäytymisen ehkäisy.

3) Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen:

Asiakas saa laadukkaita ja vaikuttavia palveluita oikein valituilla, jatkuvasti kehitettävillä toimintatavoilla tuotettuna; tietojohtamista kehitetään, omavalvontaa vahvistetaan sekä asiakkaan osallistumista ja osallistamista omaan palveluunsa kehitetään.

4) Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen:

Asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden monialaisesti toteutettuna; palveluketjut ovat sujuvia ja palvelukokonaisuus eheä palvelun toteuttajasta riippumatta.

5) Kustannusten nousun hillitseminen:

Palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tämä saavutetaan ja kustannusten nousu hillitään muiden hyötytavoitteiden toteutuessa.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hyötytavoitteittain hankkeen odotetaan saavuttavan nämä konkreettiset tulokset ja vaikutukset:

1. Saatavuus paranee hoitotakuun kiristymistä ennakoiden. Prosesseja ja palvelutarjontaa kehitetään siten, että jatkossa saatavuuden pitäminen vaaditulla tasolla on helpompaa. Soveliailta osin kysyntää ohjataan digikanaviin, mikä nopeuttaa palvelun saamista ja vähentää kysyntää fyysisistä palveluista.

2. Painostus siirtyy ennaltaehkäisyyn eli ennaltaehkäisevien palveluiden osuus kasvaa. Näin väestön terveys paranee pidemmällä aikavälillä ja kustannukset laskevat, kun ongelmiin päästään tarttumaan ajoissa.

3. Vaikuttavuus ja laatu paranevat, mikä parantaa väestön terveyttä. Asiakastyytyväisyyden paraneminen edesauttaa osaltaan vaikuttavuuden paranemista paremman palveluun sitoutumisen myötä.

4. Hankkeen tuloksena integraatio paranee niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin. Tämän ansiosta asiakas saa tarvitsemansa palvelun sujuvammin mikä tuo terveyshyötyä. Turhaa ja päällekkäistä tekemistä vältetään, mikä säästää kustannuksia.

5. Toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksena kokonaiskustannukset pienenevät, kun vähemmillä suoritteilla pystytään tuottamaan parempaa vaikuttavuutta (enemmän terveys- ja hyvinvointihyötyä) ja ennaltaehkäisyyn panostamalla ehkäistään kalliimpien erityispalvelujen tarvetta.

Hankkeen arvioinnin mittaristo perustuu hyötytavoitteiden mittaamiseen. Hankkeessa tullaan hyödyntämään mittareita, jotka ovat jo ennestään käytössä Helsingissä tai muilla alueilla. Hankesuunnitelmassa on esitetty alustava mittaristo ja lopulliset mittarit tullaan vahvistamaan, kun hankkeen konkreettiset kehittämistoimenpiteet on vahvistettu.

Hankkeen tuloksina odotetaan lähtökohtaisesti todennettavissa olevaa parantumista kaikissa hyötytavoitteissa. Hyötytavoitteet tukevat toisiaan. Toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksena kokonaiskustannukset pienenevät, kun vähemmillä suoritteilla pystytään tuottamaan parempaa vaikuttavuutta (enemmän terveys- ja hyvinvointihyötyä) ja ennaltaehkäisyyn panostamalla ehkäistään kalliimpien erityispalveluiden tarvetta. Asiakastyytyväisyyden paraneminen edesauttaa osaltaan vaikuttavuuden paranemista paremman palveluun sitoutumisen myötä.

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Asiakkaaksi tulon ja yhteisen työn kehittäminen asiakassegmentoinnin mukaisesti (kehittämisen kärki 1): Helsingin soten asiakkuudet ja asiakkuuksien palvelussa huomioitavat keskeiset asiat kuvattu ammattilaisten työn tekemisen tueksi. Kuvaukset ovat ensimmäinen sisällöllinen osa uutta toiminnallista ydinprosessiopasta. Aloitettu yhteistyö Digi-Finlandin kanssa; asiakkuussegmentoinnin pilotointi Suuntima-työkalulla ajalla 9–12/2022. Koottu yhteen sote-yhteisen kirjaamisen ja konsultoinnin nykytilan haasteet, perustettu monialaiset työryhmät ratkaisemaan haasteita. Suunniteltu Tulevaisuuden Sote-keskus -toimintamallin alle kuuluvien perhekeskus-, terveys- ja hyvinvointikeskus- sekä senioripalvelut -toimintamallien intrasivut mahdollisimman yhdenmukaisiksi yhteistä työskentelyä tukemaan. Aikuissosiaalityön asiakkaaksi tulon ja paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palveluihin liittyen on jatkettu kehittämistyötä alueilla sekä kaupunkitasoisesti; prosessia kehitetty laajentamalla Front Desk -toimintamallia koko kaupunkiin ja lisäksi valmisteltu rikostaustaisten asiakkaiden palvelujen keskittämisen kokeilua.

Stadin sote -brändin sekä veto- ja pitovoimaisuuden kehittäminen (Kehittämisen kärki 2.): Palvelukokonaisuuksissa (Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut, Terveys- ja päihdepalvelut sekä Perhe- ja sosiaalipalvelut) pidetty henkilöstön saatavuuteen liittyviä työpajoja. Vuonna 2021 päivitetyn johtamis- ja toimintakulttuurimallin toimeenpano käynnistynyt toukokuussa 2022. Oppilaitosyhteistyön toimialatasoinen kehittämisen vastuutiimi nimetty, toimintasuunnitelma laadittu ja sen mukainen työskentely aloitettu. Suun terveydenhuollossa läpiviety Osaava hammashoitaja –hanke, jonka avulla pyritty parantamaan Helsingin suun terveydenhuollon veto- ja pitovoimaa panostamalla rekrytointiin, hammashoitajaopiskelijoiden laadukkaaseen ohjaukseen, työsuhteessa olevien hammashoitajien osaamisen kehittämiseen ja uralla kehittymisen mahdollisuuksiin; saatu valmiiksi mm. hammashoitajien osaamisen kehittämisen suunnitelma ja hammashoitajien uralla kehittymisen malli.

Pääsy kiireettömään hoitoon 7 vuorokauden sisällä (Kehittämisen kärki 3.): Vuonna 2022 käynnistetty toimenpiteitä ammattiryhmien välisen työnjaon kehittämiseen mm. Farmasistit terveysasemilla –hankkeessa, jossa tavoitteena asiakkaiden optimaalisen lääkehoidon toteutuminen kytkemällä farmasistit osaksi asiakkaiden/potilaiden hoitopolkuja (moniammatillisen tiimityön kehittäminen) ja tavoiteltuna vaikutuksena kiireettömään hoitoon pääsyn -prosessin tehostuminen. Lisäksi Terveysasemapalvelussa käynnistetty avustavien työntekijöiden (sihteerit, aulatervehtijät) toimenkuvien kehittäminen; tavoitteena sote-ammattilaisten resurssien optimaalinen hyödyntäminen ja toimenkuvan kohdentuminen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Toimenpiteitä käynnistetty myös ammattilaisten osaamisen varmistamiseksi ja kehittämiseksi, jossa tavoitellaan hoidon saatavuuden parantamista vakioimalla toimintatapoja. Työn fokus keskeisten hoito- ja toimintaohjeiden päivittämisessä terveys- ja hyvinvointikeskus (THK) -toimintamallin mukaisesti huomioiden samalla digitaalisten palvelujen ja Apotti-järjestelmän tuomat mahdollisuudet. Lisäksi käynnissä toimintatapojen kehittäminen hoitopudokkaiden haltuun ottamiseksi; projektissa luodaan toimintamalli yksilö- ja ryhmätason terveys- ja hyvinvointiriskien tunnistamiseen sekä niihin puuttumiseen hyödyntäen saatavilla olevaa dataa sekä samalla tavoitteena määritellä, miten terveyspalvelujen resurssit kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti niitä tarvitseville. Suun terveydenhuollossa uuden kokonaishoidon palvelusetelin toinen kehittämissykli viety onnistuneesti läpi. Samanaikaisesti jatkettu palvelusetelin käytön prosessin kehittämistä kuin myös järjestäjäosaamisen kehittämistä. Lisäksi suun terveydenhuollossa käynnistetty Kerralla enemmän kuntoon -toimintamallin kehittäminen sekä saatu päätökseen Fiksu hoitola -hanke. Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa viety onnistuneesti loppuun pilotti koskien tuki- ja liikuntaelinoireisten sekä mielenterveys- ja päihdeasioissa asioivien asiakkaiden ohjautumista suoraan parhaiten asiakkaan palvelutarvetta ratkaisevalla ammattilaisille.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Mielenterveyspalvelujen kehittäminen (Kehittämisen kärki 4.): Lasten ja nuorten mt-palvelujen kehittämisen ja johtamisen tueksi perustettu toimialarajat ylittävä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen ohjausryhmä. Lasten erityisvastaanottotoiminta (perustason lastenpsykiatrinen yksikkö) käynnistynyt tammikuussa 2022. 13–17-vuotiaiden nuorten mielenterveyspalvelujen osalta edetty aloittamalla nuorisoaseman jonon purku. Lisäksi linjattu, että Nuorisoasema vastaa jatkossa 13–23-vuotiaiden nuorten keskivaikeista mielenterveysongelmista ja vaikeista päihdeongelmista. Lastensuojelun ja lasten- tai nuorisopsykiatrian yhteisille 10–17-vuotiaille asiakkaille kohdennettu intensiivinen, jalkautuvan tuen tiimi (Hehku) tavoittanut kohderyhmäänsä kuuluvia lapsia ja nuoria. Lastensuojelun ja psykiatrian välistä yhteistyötä tukevia rakenteita kehitetty edelleen työryhmätyöskentelyllä. Koulun ja oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistettu ja tuotettu psykoedukatiivisia videoita yläaste- ja toisen asteen ikäisten nuorten vanhemmille. Common Approach-mallin kouluttajakoulutukset saatu päätökseen ja käyttöönottokoulutukset aloitettu. Terapiat etulinjaan -hankkeen nuorten osuudessa koulutettu Helsingin kaupungin työntekijöitä IPC-, IPT-N- ja Cool Kids –interventioiden käyttöön. Psykososiaalisten näyttöön perustuvien menetelmien koulutus sosiaalihuollossa (LAPE) -projektissa koulutettavat menetelmät valittu, koulutussuunnitelma laadittu ja koulutuksia käynnistetty. Aikuisten mt-palvelujen kehittämiseen liittyen lyhytterapeuttikoulutuksessa (Terapiat etulinjaan -hanke) aloittanut yli 50 työntekijää (mukana mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajia, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste Miepin työntekijöitä, lastensuojelun arviointisairaanhoitajia ja erikoissairaanhoidon työntekijöitä). Terapianavigaattorin ja ohjatun omahoidon pilotti aloitettu Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa. Lisäksi neljäs yli 13-vuotiaille kohdentuva matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste Mieppi rakenteilla Pasilaan. Ikäerityisen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen osalta toteutettu kaksi ikääntyneiden vertaistukiryhmä -pilottia ja toimintaa vakiinnutetaan parhaillaan osaksi palvelukeskustoimintaa. Lisäksi vertaistukiryhmien ohjaajankäsikirjat valmistuneet. Kotiin tuotava sosiaalinen kuntoutus (Tsemppi) laajenee alueellisesti sekä ikääntyneiden ympärivuorokautinen ryhmämuotoinen päihde- ja mielenterveyskuntoutus (Voima) käynnistetään. Henkilökunnalle tuotettu kattavasti koulutuksia ja materiaalia liittyen kohtaamiseen ja puheeksiottoon ikääntyneiden päihde- ja mielenterveysongelmissa. Ammattilaisille suunnattu viisiosainen podcast-sarja (Käänteentekevää puhetta – näkökulmia ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyshaasteisiin) julkaistu. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin markkinoitu podcastia sekä Helvi virtuaaliohjaajan kursseja. Ikäerityiset päihde- ja mielenterveyspalvelut -tietopankkisivu valmistunut intraan. Henkilökunnalle järjestetty ’Kuinka ohjaan ikääntyneen senioripalveluihin’ ja ’Näin autan ikääntynyttä päihde- ja mielenterveysongelmissa’ –Teams-infoja; uusien ohjeistusten jalkautusta edistetty yhteistyössä Terveys- ja hyvinvointikeskusten kanssa. Toukokuussa toteutettu laaja markkinointikampanja ’Kaikki ei ole kohdillaan’, joka rohkaisee tekemään ikääntyneestä huoli-ilmoituksen päihde- ja mielenterveysasioissa tai ikääntynyttä itseään ottamaan yhteyttä Seniori-infoon.

Ennaltaehkäisevä/etsivä työ, syrjäytymisvaarassa olevien tuki (Kehittämisen kärki 5.): Varhainen tuki arjessa- kokonaisuudessa (LAPE) suunniteltu muutoksia keskitetyn ajanvarauksen työprosesseihin ja työnjakoihin; pilotointi syksyllä 2022. Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli- ja puitesopimustuottajien ohjausta ja valvontaa implementoitu ja jatkokehitetty. Neuvolatiimin toimintamallia jatkokehitetty ja yhdenmukaistettu kaupunkitasoisesti (Neuvolatiimi-toimintamallin sähköinen käsikirja on valmistunut), lisäksi raskaudenaikaisten kotikäyntien mallia jatkokehitetty yhteistyössä sosiaaliohjauksen kanssa. Asiakassuunnitelmien yhdenmukaistaminen sekä rekisterirajat ylittävän yhteistyön kehittäminen aloitettu. Asiakkaaksi tulon vaihetta lapsiperheiden palveluissa kehitetty ohjeistamalla ja kouluttamalla henkilöstöä yhteydenoton tekemiseen terveydenhuollosta sosiaalihuoltoon. Varhaisen tuen osalta Kasko-sote-yhteistyössä aloitettu iltapäiväkerhosta pois pudonneille oppilaille ja heidän perheelleen suunnatun palvelumallin kehittäminen. Monialaisen yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen iltapäiväkerhojen, oppilashuollon ja sosiaalihuollon välillä aloitettu. Koulussa toimivien ammattilaisten roolia ja yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa lapsen ja nuoren mielenterveyteen liittyvien tarpeiden tunnistamisessa ja matalan kynnyksen hoidossa edistetty koulun toimijoiden roolin kuvaamisen valmistelulla. Osallistavien ja toimintakykyä edistävien sosiaalityön menetelmien ja toimintamallien käyttöönotossa (sosiaalihuollon menetelmällisen työn kehittämisohjelma /THL pilotti 2) asiakkaiden osallisuutta vahvistava kehittämistyö edennyt suunnitelmien mukaisesti. Toimintamallin kehittäminen vahvistanut asiakkaiden osallisuutta monitasoisesti ja -alaisesti sekä lisännyt työntekijöiden osallisuusosaamista. Vuonna 2021 toteutettujen pilottien arvioinnin perusteella suunniteltu v. 2022 käyttöönotettavat menetelmät. Etsivän työn toimintamalli nostettu jatkotyöskentelyyn yhtenä kolmesta THL:n Otso-hankkeen pilotin toimintamallista ja toimintamalli on kuvattu Innokylään 12/21. Kehittäminen jatkuu 2022–2023 sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit työpajasarjassa (THL).

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille -kehittämiskokonaisuudessa käynnistetään pilottihanke keskitetyn ehkäisyneuvon toimintana. Pilottiin sisältyy mm. nuorten alle 25-v. lääkärin vastaanotto Vuosaaressa, kaikkien alle 25-v. aap-asiakkaiden ohjaus keskitettyyn ehkäisyneuvontaan, pillereiden/renkaiden ja kondomien jakeluvastaanotto Kalasatamassa ja Vuosaaressa (mallia tarjotaan myös muille alueille), walk in – vastaanotto -kokeilu Kalasatamassa ja Vuosaaressa sekä jalkautuvien palveluiden kehittäminen päihdeasiakkaille. Lisäksi tarkoituksena toteuttaa kysely helsinkiläisille nuorille heidän toiveistaan seksuaali- ja lisääntymispalveluista sekä hyödyntää mm. sosiaalista mediaa maksuttoman ehkäisyn -kehittämishankkeen tiedottamiseen.

Liikettä terveydeksi -projektissa (osa Helsingin kaupungin hyvinvointiohjelmaa) terveysasemien henkilöstölle tuotetaan työkaluja asiakkaiden liikkumisen puheeksi ottamiseen, liikkumiseen kannustamiseen sekä kehitetään terveysasemien palveluiden ja liikuntapalveluiden välistä palvelupolkua. Vuoden 2022 aikana projektissa koulutettu terveysasemien työntekijöitä hyvinvoinnista ja työstä palautumisesta liikkumisen avulla sekä tuettu työntekijöiden hyvinvointia liikuntavälineillä. Lisäksi työntekijöitä koulutettu liikkumisen puheeksi ottoon sekä Liikuntaluuri-palvelun käyttöön. Maisan liikkumiskyselyä pilotoitu terveysasemien ja aikuissosiaalityön palveluiden ammattilaisten sekä paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden kokemusasiantuntijatyöpajassa asiakkaiden kanssa. Liiku-tuki -toimintamallissa (pyritään tavoittamaan haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita, joiden hyvinvointia ja terveyttä ja osallisuutta tuetaan liikunta- ja kulttuuripalveluiden avulla) ensimmäinen pilotti toteutettu vuonna 2021. Liiku-tuki-jatkopilotissa suunniteltu ja kehitetty LiiKu-tuen palveluohjauksen prosessia sekä työkaluina kehitetty LiiKu-passia ja palvelutarjotinta. Lisäksi valmisteltu LiiKu-tuen koulutusta sote-ammattilaisille (syksy 2022) ja itseopiskelun tueksi koulutusvideoita. Asiakastyön pilotti aloitetaan loppuvuonna 2022.

Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) -kehittämiskokonaisuudessa kartoitettu kansallista ja kansainvälistä toimintaympäristöä sekä Helsingin kaupungin ikääntyneiden nykyisen hyte-työn katvealueita perehtymällä olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintaan. Kehittämiskohteiksi kartoituksen perusteella valikoitunut sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden järjestöyhteistyötoiminnan kartoitus ja kuvaaminen osana kaupunkiyhteistä järjestötoiminnan kehittämistä, Finger -toimintamallin laajentaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muistiystävällisen toiminnan kartoitus ja kuvaaminen seniori- ja palvelukeskustoiminnassa. Helsingin kuntoutusmalli -kehittämiskokonaisuudessa tehty nykytilan kartoitusta mm. toteuttamalla työntekijöille verkkokysely kuntoutuksen kehittämistarpeista ja toimivista osa-alueista sekä mallinnettu Helsingin kaupungin kuntoutuspalveluiden laajaa kokonaisuutta. Kehittämistoimenpiteenä lähdetään monialaisessa yhteistyössä rakentamaan kuntoutuksen kehittäjäkumppanuusmallia, jonka tarkoituksena on jatkossa toimia kuntoutuksen kehittämistyötä ohjaavana rakenteena; työn tueksi nimetty sosiaali- ja terveystoimialatasoinen kuntoutuksen ohjausryhmä. Ikääntyneiden omaishoidon kehittämiskokonaisuudessa tehty nykytilan kartoitusta mm. toteuttamalla ammattilaisten verkostokäyntejä ja kyselyjä sekä haastattelemalla omaishoitajia. Tehty alustava suunnitelma omaishoidon prosessin kehittämisestä sekä omaishoitajien tuen vakiinnuttamisesta. Suunniteltu tarvittavat toimenpiteet omaishoidon kotiavustajatoiminnan (mm. myöntämisen kriteerit, asiakkuuksien kesto, ohjaamiskäytännöt) yhdenmukaistamiseksi sekä toiminnan vakiinnuttamiseksi palveluun ohjaamiseen. Laadittu koulutussuunnitelmaa ja suunniteltu muita osaamisen kehittämistä tukevia toimenpiteitä.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Päihdepalvelujen tiedolla johtamisen kehittäminen edennyt. Tarvittavat tietopoiminnat saatu Apotilta ja palveluntuottajan kanssa sovittu raportin sisällön rakentamisesta. Ensimmäinen oikeaan dataan perustuva raportti saadaan syksyllä 2022.

Terveysasemilla käynnistetty työ asiakasosallisuuden lisäämiseksi ja asiakaspalautteiden hyödyntämisen kehittämiseksi. Tavoitteena käynnistää alueelliset asiakasraadit terveysasemilla ja vahvistaa asiakkaiden osallistumista terveysasemien toiminnan kehittämiseen. Ensimmäinen asiakasraati tarkoitus käynnistää Vuosaaren terveysasemalla 10/2022.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen 

Tulevaisuuden sote-keskus –konseptin toiminnallinen rakentaminen (Kehittämisen kärki 6.): Helsingin olemassa olevien toimintamallien (terveys- ja hyvinvointikeskus, perhekeskus sekä senioripalvelut) implementointia läpi organisaation sekä tähän linkittyvää johtamiskäytänteiden toimeenpanoa edistetty sekä tuettu v.2022 edelleen toimintamallikohtaisina toimenpiteinä. Syksyn 2022 aikana tavoitteena käynnistää konkreettinen yhteinen työ Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus -konseptin määrittelemiseksi sekä tämän pohjalta edistää Tulevaisuuden sote-keskus -konseptin mukaista integraatiojohtamista, jotta toimintamallien integraatiota sekä sote-yhteistä työtä saadaan edelleen vahvistettua päivittäisen työn tasolla. Perhekeskus- sekä terveys- ja hyvinvointikeskus -toimintamalleihin kuuluvien palvelujen konsultaatioyhteystiedot päivitetty huomioiden Apotti-järjestelmän mahdollisuudet. Päivitys tukee sote-yhteisten konsultaatioväylien luomista sekä yhteistyöprosessien kehittämistä. Perhekeskuksen integratiivista työtä (LAPE) kehitetty jatkamalla perhekeskuksen asiakastyön toimintamallien toteuttamista kaikilla perhekeskusalueilla sekä päivittämällä ja selkiyttämällä niihin liittyviä prosesseja. Lisäksi yhteistyössä Kasvatuksen ja koulutuksen (KASKO) sekä Kulttuuri ja vapaa-ajan (KUVA) toimialojen kanssa käynnistetty uusi lasten ja nuorten palveluiden alueellinen yhteistyörakenne. Aikuissosiaalityön (THK) ja lapsiperhepalveluiden (PK) välisen yhteistyön kehittäminen -projektissa selkiytetty toimintamallien välistä yhteydenpitoa sekä konsultaatiokäytäntöjä; tavoitteena jalkauttaa prosessit käytäntöön loppuvuonna 2022. Lisäksi valmisteltu työsuunnitelma lapsiperheiden tuen tarpeen arviointitiimin (LPTA) aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksen kehittämiselle. Yhdennetyn lastensuojelun sosiaalityön projektissa (LAPE) käynnistetty lastensuojelun sosiaalityön toimintatapojen ja organisaatiorakenteen kehittäminen asiakastarpeita vastaavaksi; tavoitteena parantaa työn vaikuttavuutta mahdollistamalla pitkäaikainen, suhdeperustainen työskentely ja täydentyvä arviointi lapsen ja perheen tarvitsemasta tuesta.

Suunnittelutyö Terveys- ja hyvinvointikeskuksiin perustettavista osaamiskeskuksista käynnistynyt. Osaamiskeskuksiin tarkoitus keskittää syvempää ammattitaitoa vaativien sairauksien hoito sekä hoitoon syventyneiden ammattilaisten resurssi. Osaamiskeskuksilla vahvistetaan perusterveydenhuollon osaamista ja asiakkaan hoito tullaan toteuttamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomalla yhteistyöllä, joka mahdollistaa optimaalisen hoidon ja kustannustehokkuuden sekä asiakkaalle tarpeen mukaisen ja vaikuttavan hoidon.

Erikoissairaanhoidon yhdyspinnan kehittäminen - päivystykselliset tilanteet ja ikääntyneiden hoitopolut: Keväällä 2022 tehty analyysi paljon turvapalveluja hälyttävistä kotihoidon asiakkaista. Analyysin tulosten perusteella todettu tarve kehittää mm. hälytystilanteiden ennakointia ja ennaltaehkäisyä sekä tarve tehostaa puheeksi ottoa esimerkiksi vaikean elämäntilanteen, kuten puolison kuoleman jälkeen. Henkilöstölle ollut tarjolla runsaasti päivystyksellisten tilanteiden koulutuksia. LiiHon (Liikkuva hoitajan kotona tapahtuvaa päivystystilanteiden arviointia sekä hoidon käynnistämistä kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaille) toiminta laajentui palvelemaan asiakkaita viikonloppujen lisäksi arki-iltoina ja -pyhinä. LiiHo liittynyt Uudenmaan sote-alueiden Liikkuva sairaala (LiiSa)-verkostoon, joka kokoontuu säännöllisesti kehittämään yhteisiä ikääntyneiden päivystyksellisten tilanteiden ketjuja Uudenmaan alueella. Vaikeasti oirelevien neuropsykiatristen ohjaus- ja konsultointimallin geneerinen malliluonnos valmistunut; malli lähetetty lausuntokierrokselle HUS:iin ja hyvinvointialueille.

Vammaispalvelujen integrointi sote-palvelujen kokonaisuuteen (Kehittämisen kärki 7.): Vammaisneuvonta vakiintunut palveluksi vammaisten sosiaalityössä ja yhteydenotot neuvontaan lisääntyneet. Aktiivista tiedottamista toiminnasta henkilöstölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille jatkettu sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tiivistetty. Henkilöstön osaamista kehitetty ja työprosessien sekä ohjeiden päivittäminen käynnistetty. Kehitysvammaisten palvelujen järjestäminen sote-uudistuksessa -kokonaisuudessa toimialajohtaja asettanut ohjausryhmän koordinoimaan Kårkullan siirtoa Helsingin kaupungille. Lisäksi käynnistetty keskeisiä alatyöryhmiä (henkilöstö-, tukipalvelu- ja kiinteistö-, ict- ja asiakastiedon siirto). Yhteistyö Espoon hallinnoiman Kepa (Kehitysvammaisten palvelut) Uusimaa -projektin kanssa jatkunut, ja projekti etenee suunnitelman mukaisesti; projektissa aloitettu kehitysvammaisten terveyspalvelujen palvelusisältöjen valmistelu HUS-järjestämissuunnitelman alatyöryhmälle.

Diabeteskeskus (Kehittämisen kärki 8.): Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa toimivan perusterveydenhuollon diabetesyksikön toiminta vakiintunut. Vuosaaressa henkilökunnan perehdytys toteutettu HUSin ja Helsingin kaupungin yhteistyönä ja myös Vuosaaressa toiminta alkaa olla vakiintunutta. Helsinkiin päätetty perustaa kolme diabeteskeskusta; laajentamisen aikataulu vielä avoin. Olemassa olevissa pilottiyksiköissä kehitetään diabeteskeskusyksiköiden välistä yhteistyötä ja yhtenäisiä toimintatapoja tukevia toimintamalleja.

Lähisuhdeväkivalta- sekä lasten ja perheiden päihdepalvelujen palveluketjut (Kehittämisen kärki 9.): Päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä palveluketju -projektissa painopiste ollut alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten päihdepalveluketjun kehittämisessä. Vanhempien päihdepalveluketjussa työstetty lastensuojelun ja päihdepoliklinikoiden päihdearviointiprosessi, lisäksi toteutettu lastensuojelun sijaishuoltoon ilmiöpohjainen päihdekoulutus. Verkkopohjaisen koulutuskokonaisuuden suunnittelua jatkettu. Lastensuojelun vaativan tason päihdekuntoutus- ja vieroitusosastojen perustamisen valmistelua jatkettu; yksi osasto avataan syyskaudella 2022. Palaset kohdalleen -koulutusprosessi valmistunut, ryhmätoiminta aloitettu sekä mallin juurruttamisen valmistelu aloitettu. Päihteitä käyttävien vanhempien palvelupolun nykytilaa arvioitu; tulokset huomioidaan kehitettäessä vauvana lastensuojeluun vanhemman päihteiden käytön vuoksi tulevien asiakkaiden verkostoyhteistyön kehittämisessä. Lastensuojelun tilannearvion tueksi tuotettu ohjeistuksia. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluketjun kehittämisen tueksi valmisteltu uusia ohjaus- ja kehittämisrakenteita. Nuorisoaseman ja lastensuojelun yhteistyön kehittäminen porrasteiseen palveluketjumalliin pohjautuen aloitettu huomioiden Nuorisoaseman laajentuminen.

Lähisuhdeväkivalta lapsiperheessä palveluketju -projekti edennyt suunnitelmien mukaisesti. Turva 10 -turvallisuuden puheeksi oton työvälineen pilotti toteutettu ja päätetty laajentaa se kouluterveydenhuoltoon kaupunkitasoisesti. Jatkossa Turva10-keskustelu suunnitellaan käytäväksi kaikilla luokka-asteilla vuosittain terveydenhoitajan tekemän terveystarkastuksen yhteydessä. Lisäksi verkkopohjaisten koulutusten toteuttamista jatkettu yhteistyössä mm. kaupunkitasoisen lähisuhdeväkivaltaverkoston kanssa. Monialainen Barnahustyöntekijä -toimintamallin pilotti käynnissä.  Systemaattinen lapsikeskeisen yhteistyön toimintamalli kuvattu yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liitto ry:n kanssa. Tyttöjen ja naisten silpomisen (FGM) estämisen ja puheeksi ottamisen ohjeistus laadittu; koulutusta valmisteltu. Kiusaamisväkivaltaa koskeva ohjeistus valmistunut; jalkautetaan lastensuojeluun ja perusopetukseen syksyllä 2022. Näyttöön perustuvien traumafokusoitujen ja perheinterventioiden koulutuksia jatkettu. Vanhempana Suomessa -pilotti edennyt ja asiakasohjaus vahvistunut; asiakaspalaute ryhmistä myönteistä ja ryhmiin hakeutuvien vanhempien määrä kasvussa.

Maahanmuuttajatyö (Kehittämisen kärki 10.): Maahanmuuttajapalveluiden kehittämiskokonaisuudessa valmisteltu maahanmuuttajatyön tukihenkilötoiminnan kokeilua, jonka tavoitteena vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta ja siten edistää kotoutumista. Maahanmuuttoyksikön ja Helsingin kaupungin työllisyyspalvelujen yhteiskehittämishankkeen valmistelu aloitettu; tarkoituksena kehittää maahanmuuttajayksikön ja työllisyyspalvelujen palveluprosesseja ja konkreettista yhteistyötä muutoslaboratoriotyöskentelyllä. Sosiaalihuollon menetelmällisen työn kehittämisohjelmassa (THL, pilotti 2) osallistavien ja toimintakykyä edistäviä sosiaalityön menetelmien ja toimintamallien käyttöönotto (OTSO) -projektissa osallistavan ja toimintakykyä edistävän sosiaalityön menetelmien kokeiluista kehitetty toimintamalli ”Monikanavainen kotoutumista tukeva sosiaalipalvelu”, joka viety Innokylään. Toimintamallin osa-alueiden loppuunsaattaminen käynnissä (nettisivujen päivitys, kotoutumista edistävien videoiden koonti); tavoitteena jalkauttaa toimintamalli työpajatyöskentelyä hyödyntäen. Ikäerityisen maahanmuuttajatyön kehittämiskokonaisuudessa aloitettu työ kartoittamalla toimintakentän nykytilaa haastattelemalla maahanmuuttotyön työntekijöitä, yhteistyökumppaneita sekä asiakkaita. Lisäksi kartoitettu maahanmuuttopalvelujen saatavuuden parantamisen kehityskohteita.

 

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Asiakkaaksi tulon ja yhteisen työn kehittäminen asiakassegmentoinnin mukaisesti (kehittämisen kärki 1): Organisoiduttu sote yhteisesti sekä jäsennelty kokonaisuus ja siihen kuuluvat osatehtävät aikatauluineen, saatu johdolta tuki etenemiselle. Laajennettu projektitiimiä asiantuntijoilla ja nivottu ydinprosessinomistajat mukaan työskentelyyn. Määritelty lisäresurssitarpeet etenemisen varmistamiseksi. Lisäksi THK-toimintamallin sisällä tunnistettu aikuissosiaalityön asiakkaaksi tulon sekä paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palveluihin liittyvien haasteiden juurisyitä ja aloitettu alueiden yhteinen kehittämistyö. Lean-valmennus projektisuunnittelijoille on saatu päätökseen. Perhekeskus –toimintamallissa kehitetty asiakkaaksi tulon prosessia ja palveluiden välistä yhteistyötä erityisesti lapsiperheiden tuenarviointi -tiimin, perhesosiaalityön ja perheneuvolan välisessä yhteistyössä.

Stadin sote -brändin sekä veto- ja pitovoimaisuuden kehittäminen (Kehittämisen kärki 2.): Alustava sote yhteinen suunnittelu aloitettu.

Pääsy kiireettömään hoitoon 7 vuorokauden sisällä (Kehittämisen kärki 3.): Koronapandemia ja Apotin käyttöönotto ovat vaikuttaneet edelleen kokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mm. Suun terveydenhuollossa vuodesta 2019 käynnissä ollut Fiksu hoitola –hanke (yhdessä hoitolassa) on ollut tauolla. Hanke käynnistyy uudelleen 11/2021 ja sitä jatketaan vuoden 2022 loppuun asti (alkup. aikataulu oli v.2021 loppuun). Hankkeessa tavoitteena on hoidon järjestäminen potilaan palvelutarpeen perusteella, nopea hoidon saatavuus sekä tehokkaampi hoitoepisodin läpimenoaika. Lisäksi Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa käynnissä pilotti, jonka tavoitteena asiakkaan palvelun sujuvoittaminen, turhien vastaanottojen välttäminen ja monialaisen konsultoinnin toteutuminen aiempaa paremmin. Pilotissa tuki- ja liikuntaelinoireiset sekä mielenterveys- ja päihdeasioissa asioivat asiakkaat ohjataan suoraan sille ammattilaiselle, joka pystyy parhaiten ratkaisemaan heidän palvelutarvettaan.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Mielenterveyspalvelujen kehittäminen (Kehittämisen kärki 4.): Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjujen kehittämisessä alle 13-vuotiaiden perustason lastenpsykiatrinen yksikkö perustettu, henkilökunta rekrytoitu ja perehdytetty. 13-17 -vuotiaiden nuorten mielenterveyspalvelujen osalta tehty tilannekartoitusta ja linjattu kehittämisen suunta. Lastensuojelun ja lasten- tai nuorisopsykiatrian yhteisille 10-17 -vuotiaille asiakkaille kohdennettu intensiivinen, jalkautuvan tuen tiimi aloittanut toimintansa. Lastensuojelun ja psykiatrian välisen yhteistyön kehittämiseksi perustettu työryhmiä. Koulun ja oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistettu. Yhteisen arviointimallin (CA-malli) kouluttajakoulutukset aloitettu. Lisäksi kartoitettu psykososiaalisten menetelmien käyttöä eri toimialoilla sekä koulutustarpeita. Nepsy-palvelupolun Uudenmaantasoinen työryhmä on aloittanut työnsä.   Terapiat etulinjaan –hankkeen aikuisten osuudessa etulinjan lyhytterapeuttikoulutus käynnistetty ja terapiakoordinaattorit koulutettu menetelmäohjaajiksi. Sekä laaturekisterin että hoitoon ohjauksessa hyödynnettävän terapianavigaattorin käyttöönottoa valmisteltu. Nuorten osuudessa Cool kids- ja interpersoonallinen ohjaus (IPC) -menetelmäohjaukset käynnissä ja hoitojaksoja meneillään. Eri toimijoiden välillä verkostoiduttu ja tehty yhteistyötä. Seuraavia koulutuksia suunniteltu ja käynnistetty, uusimpana interpersoonallinen terapia nuorille (IPT-N) -koulutus. Kolmas ≥ 13-vuotiaille kohdentuva matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste Mieppi avattu Haagaan. Ikäerityisten päihde– ja mielenterveys-vertaistukiryhmien pilotointi käynnistynyt. Lisäksi Idän palvelualueella pilotoidaan Tsemppiä (sosiaalista kotiin tuotavaa kuntoutusta ikääntyneille päihde- ja mielenterveysasiakkaille). Panostettu edelleen henkilöstön osaamisen kehittämisen keinojen laajentamiseen ja suunnitteluun. Toteutettu mm. Diakonissalaitoksen Etsivän vanhustyön valmennuksia. Opetusvideo päihdeasiakkaan aitoon ja tarpeita huomioivaan kohtaamiseen valmistunut. Päihdepassikoulutuksen ikäerityisen sisällön kehittäminen aloitettu. Riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen –ohjeiden päivittäminen ja visuaalisen ilmeen selkeytys graafisena suunnittelutyönä aloitettu.

Ennaltaehkäisevä/etsivä työ, syrjäytymisvaarassa olevien tuki (Kehittämisen kärki 5.): Varhainen tuki arjessa- kokonaisuudessa lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli- ja puitesopimustuottajien ohjauksen ja valvonnan prosessit kuvattu ja työnjaon alustava mallinnus tehty. Asiakaspalautekyselyn toteutus käynnissä. Kotipalvelun toiminnanohjauksen työpajoja järjestetty. Yhteistyön rakenteita ja yhteistä työtä kehitetty alueilla yhteistyössä vammaispalvelujen, maahanmuuttoyksikön, aikuissosiaalityön sekä lastensuojelun, tehostetun perhetyön ja sosiaaliohjauksen kanssa. Neuvolatiimin kehittämistyö aloitettu. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (KASKO) sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen (SOTE) yhteistyömallien kehittämisen projektissa hyödynnetty kouluterveyskyselyn tuloksia nykytilan kuvauksessa ja laadittu luonnos tulosten hyödyntämisen toimintamallista perusopetuksessa. Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjuun liittyen aloitettu koulun roolin täsmentäminen palveluketjussa. Lisäksi järjestetty kouluterveydenhuollon ja oppilas/opiskelijahuollon yhteinen seminaari. Etsivässä lähityössä (Sosiaalihuollon menetelmällisen työn kehittämisohjelma /THL pilotti 2) asiakaslähtöistä toimintaa edistetty useiden eri menetelmien avulla. Esimerkiksi taidevalokuvaajan kanssa tehdyn yhteistyön lopputuotoksena avattu näyttely asunnottomien yönä. Vertaisyhteistyötä kehittämällä tavoitettu uusia asiakkaita. Lisäksi kehitetty yhteistyötä vertaisten kanssa sekä asiakkaiden osallistamista somen avulla. Ikääntyneiden ennaltaehkäisevässä työssä (riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen) edistetty huoli-ilmoituskampanjan suunnitelmia vuodelle 2022.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Tiedolla johtamista edistetty kehittämisen kärjissä: Päihdepalveluissa määritelty tarjottavat interventiot, jotka kootaan tiedolla johtamisen raporttiin (Kehittämisen kärki 11.). Keskeisimmät paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelua tukevat tietokohdat valittu sekä interventioiden että keskeisten tietokohtien rakenteinen toteutus Apotti-järjestelmään tehty 10/2021. Lisäksi Terveyshyötyarvio-työkalun tuottamaa tietoa hyödynnetty kehittämisen kärjessä 8 (diabeteskeskus) hoitopudokkaiden löytämiseksi. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjujen (Kehittämisen kärki 4.) tiedolla johtamisen mittarit on määritelty Uusimaatasoisessa työryhmässä (osana Rakenneuudistushanketta). Valittu kahdeksan mittaria kohdentuen mm. lasten, nuorten ja perheiden tuen sekä hoidon tarpeen arviointiin perustasolla, hoidon saatavuuteen ja kohdentumiseen sekä lastensuojelun laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon tarpeeseen. Lisäksi lähisuhdeväkivalta lapsiperheessä sekä päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä –palveluketjuissa (Kehittämisen kärki 9.) laadittu alustavat seurantaindikaattorit ja mittarit palvelutasoittain.  

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Tulevaisuuden sote-keskus –konseptin toiminnallinen rakentaminen (Kehittämisen kärki 6.): Koronasta sekä Apotin käyttöönotosta johtuen sote-yhteistä suunnittelutyön aloittamista lykätty. Suunnittelu käynnistetään v. 2022.  Perhekeskus –toimintamallin johtamisen kehittäminen edennyt alueellisissa esihenkilöverkostoissa mm. käytännön työn tukirakenteiden vahvistamisella ja vakioinnilla. Lisäksi yhteistyötä vahvistettu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa esihenkilöverkostoissa. Perhekeskuksen integratiivista työtä (LAPE) kehitetty toteuttamalla ja seuraamalla perhekeskuksen asiakastyön monialaisia toimintamalleja. Konsultaatiomateriaali laadittu ja käsitelty alueellisissa perhekeskus -verkostoissa. Lokakuussa avatun Kampin perhekeskuksen palvelujen yhteistä työtä ja toimintakulttuuria tuettu ennakoivasti mm. ottamalla käyttöön monialaiset toimintamallit sekä järjestämällä henkilöstötilaisuuksia. Lisäksi Aikuissosiaalityön (THK) ja lapsiperhepalveluiden (PK) välisen yhteistyön kehittäminen –projektissa toteutetussa nykytilan kuvauksessa tunnistettu keskeisiä yhteistyön ongelmakohtia ja laadittu näiden ratkaisemiseksi toimenpide-ehdotuksia. Yhteydenottokanavien, konsultaatiorakenteiden ja yhteistyön prosessikuvausten kehittämiseksi valmisteltu työryhmää. Terveys- ja hyvinvointikeskus (THK) -toimintamalliin kuuluvissa palveluissa käynnissä konsultaatiotietojen päivitys huomioiden Apotin tuomat mahdollisuudet. Päivitys toimii nykytilan kartoituksena mahdollisimman yhteneväisten sote-yhteisten konsultaatioväylien luomiselle Apotti-järjestelmän mahdollisuudet huomioiden.

Vammaispalvelujen integrointi sote-palvelujen kokonaisuuteen (Kehittämisen kärki 7.): Suomen ja ruotsinkielinen vammaisneuvonta aloittanut toimintansa. Asiakasosallisuutta vahvistettu palautteen keräämisen keskittämisellä ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisellä. Tukihenkilötoiminnan vahvistaminen aloitettu koulutusten ja esitteiden tekemisellä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Ohjausryhmät vammaistyön työprosessien valmisteluun aloittaneet toimintansa. Kehitysvammapoliklinikan työprosessien tarkastelu aloitettu. Itsemääräämisoikeuden vahvistamisen käsikirja päivitetty. Kuntouttavan päivähoidon yhteiset kriteerit luotu Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Yhteistyöohjeet laadittu aikuis- ja geriatrisen sosiaalityön ja vammaistyön sekä vammaistyön ja lastensuojelun väliseen yhteistyöhön. Kehitysvammaisten suomen ja ruotsinkielisten terveys- ja sosiaalipalveluiden Uusimaa-tasoista suunnittelua toteutettu.

Diabeteskeskus (Kehittämisen kärki 8.): Kalasatamassa toteutettavaa pilottia laajennettu. Kaupungin erikoissairaanhoidon toimintaa integroitu diabeteskeskuksen toimintaan vastaanottotoimintana sekä konsultointitukena. Pilottia laajennettu myös alueellisesti Vuosaareen (verkostomaisen toteutus), jossa henkilökunnan perehdytys aloitettu 10/2021 HUSin ja kaupungin yhteistyönä. Lisäksi aloitettu Helsingin diabeteskeskustoiminnan mallintaminen Helsinki-HUS-Apotti-Diabestesliitto –yhteistyössä.

Lähisuhdeväkivalta- sekä lasten ja perheiden päihdepalvelujen palveluketjut (Kehittämisen kärki 9.): Päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä –palveluketjussa valmisteltu lastensuojelun vaativan tason päihdekuntoutusosastojen perustamista sekä vaativan tason tutkimusperusteista hoitomallia päihdekuntoutus, vieroitus- ja vastaanotto-osastoille. Henkilöstön näyttöön perustuvan osaamisen vahvistamisen tarpeita arvioitu vaativassa sijaishuollossa sekä lastensuojelun eri yksiköissä. HUS erikoisairaanhoidon integraation tarvetta arvioitu ja valmisteltu toteutusta lastensuojelun sijaishuollon vaativan tason osastoilla. Palaset kohdalleen -koulutusprosessi käynnistetty. Lisäksi järjestetty päihteitä käyttävien vanhempien palvelupolun nykytilan arvioinnin työpajoja ammattilaisille. Lähisuhdeväkivalta lapsiperheessä –palveluketjussa toteutettu lapsen haastattelemisen erikoistumiskoulutuksen pilotti yhteistyössä THL:n kanssa. LASTA-seula -toimintamalli käynnistetty yhteistyössä poliisin, lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikön, lastensuojelun ja syyttäjän kanssa. Lisäksi valmisteltu monialaisen Barnahus-työtekijä -toimintamallin pilotointia, Turva10 -turvallisuuden puheeksi oton työvälineen sekä ACE -lapsuuden aikaisten haitallisten kokemusten seulan pilotointia sekä Combined Parent-Child Cognitive-Behavioral Therapy (CPC-CBT) -interventiokoulutukseen osallistumista. Porrasteista palveluketju-mallia hyödynnetty kiusaamisväkivaltaa koskevan toimintaohjeen laatimisessa yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Vanhempana Suomessa –alahankkeessa käynnistetty asiakasryhmätyöskentely, toteutettu koulutusta sekä verkostoyhteistyötä (ml. THL sekä tutkimusyhteistyö). Ilmiöpohjaisten palveluketjujen yhteistä verkkokoulutusta ja toimijakohtaisia oppimispolkuja valmisteltu sekä tehty kysely koulutustarpeista.

Maahanmuuttajatyö (Kehittämisen kärki 10.): Projektin kohderyhmää ja tavoitteita täsmennetty. Projekti kohdentuu vastamaahantulleisiin sekä ulkomaalaistaustaisten palvelujen kehittämiseen. Toteutettavien kokeilujen sisältöjä valmisteltu (tukihenkilötyö, kokemusasiantuntijatyö). Osallistavien ja toimintakykyä edistäviä sosiaalityön menetelmien ja toimintamallien käyttöönotto (OTSO) –projektissa (THL sosiaalihuollon menetelmällisen työn kehittämisohjelma, pilotti 2) neljästä eri digitalisaatioon liittyvästä teemasta käynnistetty yhteensä yhdeksän kokeilua, joiden toteuttamiseen osallistunut laajasti maahanmuuttoyksikön henkilöstöä.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Perustettu kärkiryhmä valmistelemaan SOTE-yhteistä eli toimialatasoista kehittämissuunnitelmaa Helsingin neljän ydinprosessien sekä neljän asiakkuussegmentin jatkoyhteistyölle sotea läpileikkaavasti. Kehittämissuunnitelmassa hyödynnetään Rakenneuudistushankkeessa tuotettua asiakkaaksi tulon nykytilakuvausta sekä yksikanavaisen asiakasohjauksen konsulttiselvitystä.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Mielenterveyspalveluiden kehittäminen (Kehittämisen kärki 4.): Kokonaisuutta edistetään ikäryhmittäin (Lapset ja nuoret, Aikuiset, Ikääntyneet) ja kehittämistyö lähtenyt hyvin käyntiin kaikilta osin.  Erityisesti Terveys- ja päihdepalveluissa sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa tehdään tiivistä yhteistyötä liittyen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen kokonaisvaltaisesti. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen osalta lähdetty suunnittelemaan mm. ikäerityisten päihde– ja mielenterveys-vertaistukiryhmien kehittämistä, kohtaamisen ja puheeksioton kehittämistä sekä konsultaation ja yhteisen työn kehittämistä.

Ennaltaehkäisevä / etsivä työ, syrjäytymisvaarassa olevien tuki (Kehittämisen kärki 5.): Kokonaisuuden alahankkeet käynnistyneet. Varhainen tuki arjessa –kokonaisuus (Lape) etenee hyvin. Lape-kehittämisen osalta käynnistetty myös yli toimialarajojen (KASKO – SOTE) menevän yhteiskehittämisen suunnittelu. Osallistavien ja toimintakykyä edistäviä sosiaalityön menetelmien ja toimintamallien käyttöönotto/ Etsivä lähityö on käynnistynyt suunnitellusti. Senioripalveluissa kehitetty entisestään systeemistä verkostoyhdyspintatyötä etsivässä vanhustyössä järjestöjen, seurakuntien ja muun alueellisen toiminnan kanssa.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Vaikuttavuuden ja laadun kehittämisessä keskeisenä filosofiana on jatkuva parantaminen ja muutosten todentaminen systemaattisen mittaamisen avulla. Tavoitteena on, että tiedolla johtamista sekä vaikuttavuustietoon perustuvaa kehittämistä ja johtamista edistetään kriittisimpiin tarpeisiin pureutuen siten, että tämä työ tukee vahvasti Tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämisen kärkien tekemistä ja jatkokehittämistä.

Tässä vaiheessa konkreettisena toimenpiteenä käynnistetty päihdepalvelujen tiedolla johtamisen kehittäminen (Apottiin kirjatun rakenteisen datan hyödyntäminen raportoinnissa ja sitä kautta toiminnan ohjaamisessa).

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Helsingin tavoitteena on toisaalta lisätä sisäistä integraatiota, ja toisaalta kehittää palvelupolkuja yli organisaatiorajojen siten, että asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden monialaisesti toteutettuna, palveluketjut ovat sujuvia ja palvelukokonaisuus on eheä palvelun toteuttajasta riippumatta. Tämän työn edistämistä jatkettu kehittämisen kärkien 6. – 10. toimenpiteillä ja näiden osalta työ edistynyt seuraavasti:

Tulevaisuuden sote-keskus –konseptin toiminnallinen rakentaminen (Kehittämisen kärki 6.: Työ jatkunut ja kevään 2021 aikana edistetty konsultaatiomallien ja –rakenteiden kehittämistä.

Monialaisten palvelujen ja palvelupolkujen sekä erityisosaamista vaativien yksiöiden integrointi Helsingin sote-keskus –konseptiin aloitettu. Kehittämistoimenpiteet käynnistetty kaikissa kehittämisen kärjissä (7: Vammaispalvelujen integrointi sote-palvelujen kokonaisuuteen, 8: Diabeteskeskus, 9: Lähisuhdeväkivalta- sekä lasten ja perheiden päihdepalvelujen palveluketjut sekä 10: Maahanmuuttajatyö).

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Syksy 2020

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman Oma-arviointi -raportti lähtötiedoin.

Liitetiedostot ja linkit
Helsinki Helsingfors, Logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön