Helsingin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Helsingissä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Helsinki sote-uudistus verkkosivut

Helsingin sote-uudistus Uutiskirje

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Helsinki: Tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Helsingin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Helsingissä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Helsinki sote-uudistus verkkosivut

Helsingin sote-uudistus Uutiskirje

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmalla rakennetaan laaja-alaista sosiaali- ja terveyskeskusta ihmisen elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille. Helsingin Tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteet ovat:

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

5 .Kustannusten nousun hillitseminen

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Hankkeiden ohjausryhmän muodostaa Helsingin sote-toimialan johtoryhmä, johon kutsutaan lisäksi kattava edustus perustason sosiaali- ja terveydenhuollosta, perusterveydenhuollon yksiköstä sekä sosiaalialan osaamiskeskuksista ja alueella toimivista kolmannen sektorin toimijoista.

Leena Turpeinen

Koordinoiva hankejohtaja

Anne Ojanen

Projektipäällikkö

Lars Rosengren

Koordinoiva projektipäällikkö

 

 

Rakenneuudistuksen Innokylän löydät täältä: 

https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/helsingin-rakenneuudistus

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Anne Ojanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Helsingin kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne.h.ojanen@hel.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

15.03.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat viiteen valtakunnalliseen hyötytavoitteeseen, joilla rakennetaan laaja-alaista sosiaali- ja terveyskeskusta ihmisen elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille. Helsinki omaa suurimpana kaupunkina ja sote-itsehallintoalueena lisäksi tiettyjä alueellisia erityispiirteitä, joiden vaikutuksesta Helsinki poikkeaa muista sote-alueista. Nämä erityispiirteet tullaan huomioimaan Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen kehitystyössä ja valtakunnallisten tavoitteiden sisällä tietyt hankkeessa kehitettävät kokonaisuudet on suunniteltu vastaamaan erityisesti näihin Helsingin alueellisiin erityistarpeisiin.

Helsingin sote-alueen kehittämistyössä tulee ottaa huomioon erityisesti seuraavat sote-alueen taustalla vaikuttavat seikat:

1) Väestönkasvu ja maahanmuuttajien suuri määrä, joka aiheutuu väestön ikääntymisestä sekä maahanmuuton keskittymisestä pääkaupunkiseudulle. Nämä aiheuttavat sote-palveluiden kysynnälle nopeaa kasvua ja samalla haasteita saatavuudelle.

2) Kasvavat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet, joissa erityisesti korostuu mielenterveys ja jaksaminen, lähisuhdeväkivalta sekä päihteiden käyttö. Nämä aiheuttavat kasvua sekä lastensuojelun hoitovuorokausien määrässä kuin myös nuorisopsykiatrian käytön kasvua.

3) Hyvinvoinnin polarisaatio ja heikko-osaisten suuri määrä. Helsingin väestössä on havaittavissa huomattavia eroja niin hyvinvoinnin ja terveyden kuin koulutus- ja tulotason ja työllisyydenkin suhteen. Perheiden ongelmat heijastuvat lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin ja lisäksi nämä asiakkaat käyttävät runsaasti eri sote-palveluja.

Hankkeella on riippuvuuksia niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Sisäisesti tärkeimpiä riippuvuuksia ovat rakenneuudistus-hankkeen ohella Helsingin muut omat kehityshankkeet sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto. Ulkoisista riippuvuuksista tärkeimpiä ovat kansallisen sote-uudistuksen eteneminen ja lainsäädännön muutokset, muut kansallisen tason linjaukset ja kansallinen yhteistyö liittyen digitalisaatioon, Uudenmaan laajuinen yhteistyö sekä yhteistyö sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa.

Päämäärä ja päätavoite

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus muodostetaan integroimalla kolmen olemassa olevan toimintamallin (Terveys- ja hyvinvointikeskus, Perhekeskus ja Senioripalvelut) palvelut sekä kehittämällä niiden toimintatapoja läpileikkaavasti hyötytavoitteiden mukaisesti ja olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Toteutuksen osalta hanke on jaettu viiteen kehitysalueeseen hyötytavoitteiden mukaisesti. Näin varmistetaan, että kehittämistyö tapahtuu kokonaisvaltaisesti yli palveluiden siilorajojen. Lisäksi Helsingin Tulevaisuuden sote-keskuskonseptin keskeisenä kehittämiskehikkona tullaan hyödyntämään jo vuosia käytössä ollutta palvelutarpeen mukaista asiakassegmentointia kuin myös segmenttien pohjalta tunnistettua neljään ydinprosessiin jakautuvaa toimintamallia.

Lisäksi hyödynnetään nelimaaliajattelua: kaikissa Helsingin hankkeissa tavoitteisto perustuu siihen, että pyritään samanaikaisesti parantamaan henkilöstökokemusta, tuottavuutta, asiakaskokemusta ja saatavuutta sekä vaikuttavuutta.

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tavoitteet ovat:

1) Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen:

Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa perustason sote-palvelut sujuvasti, oikea-aikaisesti ja palvelujen jatkuvuus turvaten; keskiössä palvelujen kohdentaminen asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioiden.

2) Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön:

Kaikessa toiminnassa painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin; palveluissa huomioidaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) sekä syrjäytymisen ehkäisy.

3) Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen:

Asiakas saa laadukkaita ja vaikuttavia palveluita oikein valituilla, jatkuvasti kehitettävillä toimintatavoilla tuotettuna; tietojohtamista kehitetään, omavalvontaa vahvistetaan sekä asiakkaan osallistumista ja osallistamista omaan palveluunsa kehitetään.

4) Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen:

Asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden monialaisesti toteutettuna; palveluketjut ovat sujuvia ja palvelukokonaisuus eheä palvelun toteuttajasta riippumatta.

5) Kustannusten nousun hillitseminen:

Palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tämä saavutetaan ja kustannusten nousu hillitään muiden hyötytavoitteiden toteutuessa.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hyötytavoitteittain hankkeen odotetaan saavuttavan nämä konkreettiset tulokset ja vaikutukset:

1. Saatavuus paranee hoitotakuun kiristymistä ennakoiden. Prosesseja ja palvelutarjontaa kehitetään siten, että jatkossa saatavuuden pitäminen vaaditulla tasolla on helpompaa. Soveliailta osin kysyntää ohjataan digikanaviin, mikä nopeuttaa palvelun saamista ja vähentää kysyntää fyysisistä palveluista.

2. Painostus siirtyy ennaltaehkäisyyn eli ennaltaehkäisevien palveluiden osuus kasvaa. Näin väestön terveys paranee pidemmällä aikavälillä ja kustannukset laskevat, kun ongelmiin päästään tarttumaan ajoissa.

3. Vaikuttavuus ja laatu paranevat, mikä parantaa väestön terveyttä. Asiakastyytyväisyyden paraneminen edesauttaa osaltaan vaikuttavuuden paranemista paremman palveluun sitoutumisen myötä.

4. Hankkeen tuloksena integraatio paranee niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin. Tämän ansiosta asiakas saa tarvitsemansa palvelun sujuvammin mikä tuo terveyshyötyä. Turhaa ja päällekkäistä tekemistä vältetään, mikä säästää kustannuksia.

5. Toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksena kokonaiskustannukset pienenevät, kun vähemmillä suoritteilla pystytään tuottamaan parempaa vaikuttavuutta (enemmän terveys- ja hyvinvointihyötyä) ja ennaltaehkäisyyn panostamalla ehkäistään kalliimpien erityispalvelujen tarvetta.

Hankkeen arvioinnin mittaristo perustuu hyötytavoitteiden mittaamiseen. Hankkeessa tullaan hyödyntämään mittareita, jotka ovat jo ennestään käytössä Helsingissä tai muilla alueilla. Hankesuunnitelmassa on esitetty alustava mittaristo ja lopulliset mittarit tullaan vahvistamaan, kun hankkeen konkreettiset kehittämistoimenpiteet on vahvistettu.

Hankkeen tuloksina odotetaan lähtökohtaisesti todennettavissa olevaa parantumista kaikissa hyötytavoitteissa. Hyötytavoitteet tukevat toisiaan. Toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksena kokonaiskustannukset pienenevät, kun vähemmillä suoritteilla pystytään tuottamaan parempaa vaikuttavuutta (enemmän terveys- ja hyvinvointihyötyä) ja ennaltaehkäisyyn panostamalla ehkäistään kalliimpien erityispalveluiden tarvetta. Asiakastyytyväisyyden paraneminen edesauttaa osaltaan vaikuttavuuden paranemista paremman palveluun sitoutumisen myötä.

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Asiakkaaksi tulon ja yhteisen työn kehittäminen asiakassegmentoinnin mukaisesti (kehittämisen kärki 1): Organisoiduttu sote yhteisesti sekä jäsennelty kokonaisuus ja siihen kuuluvat osatehtävät aikatauluineen, saatu johdolta tuki etenemiselle. Laajennettu projektitiimiä asiantuntijoilla ja nivottu ydinprosessinomistajat mukaan työskentelyyn. Määritelty lisäresurssitarpeet etenemisen varmistamiseksi. Lisäksi THK-toimintamallin sisällä tunnistettu aikuissosiaalityön asiakkaaksi tulon sekä paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palveluihin liittyvien haasteiden juurisyitä ja aloitettu alueiden yhteinen kehittämistyö. Lean-valmennus projektisuunnittelijoille on saatu päätökseen. Perhekeskus –toimintamallissa kehitetty asiakkaaksi tulon prosessia ja palveluiden välistä yhteistyötä erityisesti lapsiperheiden tuenarviointi -tiimin, perhesosiaalityön ja perheneuvolan välisessä yhteistyössä.

Stadin sote -brändin sekä veto- ja pitovoimaisuuden kehittäminen (Kehittämisen kärki 2.): Alustava sote yhteinen suunnittelu aloitettu.

Pääsy kiireettömään hoitoon 7 vuorokauden sisällä (Kehittämisen kärki 3.): Koronapandemia ja Apotin käyttöönotto ovat vaikuttaneet edelleen kokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mm. Suun terveydenhuollossa vuodesta 2019 käynnissä ollut Fiksu hoitola –hanke (yhdessä hoitolassa) on ollut tauolla. Hanke käynnistyy uudelleen 11/2021 ja sitä jatketaan vuoden 2022 loppuun asti (alkup. aikataulu oli v.2021 loppuun). Hankkeessa tavoitteena on hoidon järjestäminen potilaan palvelutarpeen perusteella, nopea hoidon saatavuus sekä tehokkaampi hoitoepisodin läpimenoaika. Lisäksi Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa käynnissä pilotti, jonka tavoitteena asiakkaan palvelun sujuvoittaminen, turhien vastaanottojen välttäminen ja monialaisen konsultoinnin toteutuminen aiempaa paremmin. Pilotissa tuki- ja liikuntaelinoireiset sekä mielenterveys- ja päihdeasioissa asioivat asiakkaat ohjataan suoraan sille ammattilaiselle, joka pystyy parhaiten ratkaisemaan heidän palvelutarvettaan.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Mielenterveyspalvelujen kehittäminen (Kehittämisen kärki 4.): Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjujen kehittämisessä alle 13-vuotiaiden perustason lastenpsykiatrinen yksikkö perustettu, henkilökunta rekrytoitu ja perehdytetty. 13-17 -vuotiaiden nuorten mielenterveyspalvelujen osalta tehty tilannekartoitusta ja linjattu kehittämisen suunta. Lastensuojelun ja lasten- tai nuorisopsykiatrian yhteisille 10-17 -vuotiaille asiakkaille kohdennettu intensiivinen, jalkautuvan tuen tiimi aloittanut toimintansa. Lastensuojelun ja psykiatrian välisen yhteistyön kehittämiseksi perustettu työryhmiä. Koulun ja oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistettu. Yhteisen arviointimallin (CA-malli) kouluttajakoulutukset aloitettu. Lisäksi kartoitettu psykososiaalisten menetelmien käyttöä eri toimialoilla sekä koulutustarpeita. Nepsy-palvelupolun Uudenmaantasoinen työryhmä on aloittanut työnsä.   Terapiat etulinjaan –hankkeen aikuisten osuudessa etulinjan lyhytterapeuttikoulutus käynnistetty ja terapiakoordinaattorit koulutettu menetelmäohjaajiksi. Sekä laaturekisterin että hoitoon ohjauksessa hyödynnettävän terapianavigaattorin käyttöönottoa valmisteltu. Nuorten osuudessa Cool kids- ja interpersoonallinen ohjaus (IPC) -menetelmäohjaukset käynnissä ja hoitojaksoja meneillään. Eri toimijoiden välillä verkostoiduttu ja tehty yhteistyötä. Seuraavia koulutuksia suunniteltu ja käynnistetty, uusimpana interpersoonallinen terapia nuorille (IPT-N) -koulutus. Kolmas ≥ 13-vuotiaille kohdentuva matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste Mieppi avattu Haagaan. Ikäerityisten päihde– ja mielenterveys-vertaistukiryhmien pilotointi käynnistynyt. Lisäksi Idän palvelualueella pilotoidaan Tsemppiä (sosiaalista kotiin tuotavaa kuntoutusta ikääntyneille päihde- ja mielenterveysasiakkaille). Panostettu edelleen henkilöstön osaamisen kehittämisen keinojen laajentamiseen ja suunnitteluun. Toteutettu mm. Diakonissalaitoksen Etsivän vanhustyön valmennuksia. Opetusvideo päihdeasiakkaan aitoon ja tarpeita huomioivaan kohtaamiseen valmistunut. Päihdepassikoulutuksen ikäerityisen sisällön kehittäminen aloitettu. Riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen –ohjeiden päivittäminen ja visuaalisen ilmeen selkeytys graafisena suunnittelutyönä aloitettu.

Ennaltaehkäisevä/etsivä työ, syrjäytymisvaarassa olevien tuki (Kehittämisen kärki 5.): Varhainen tuki arjessa- kokonaisuudessa lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli- ja puitesopimustuottajien ohjauksen ja valvonnan prosessit kuvattu ja työnjaon alustava mallinnus tehty. Asiakaspalautekyselyn toteutus käynnissä. Kotipalvelun toiminnanohjauksen työpajoja järjestetty. Yhteistyön rakenteita ja yhteistä työtä kehitetty alueilla yhteistyössä vammaispalvelujen, maahanmuuttoyksikön, aikuissosiaalityön sekä lastensuojelun, tehostetun perhetyön ja sosiaaliohjauksen kanssa. Neuvolatiimin kehittämistyö aloitettu. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (KASKO) sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen (SOTE) yhteistyömallien kehittämisen projektissa hyödynnetty kouluterveyskyselyn tuloksia nykytilan kuvauksessa ja laadittu luonnos tulosten hyödyntämisen toimintamallista perusopetuksessa. Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjuun liittyen aloitettu koulun roolin täsmentäminen palveluketjussa. Lisäksi järjestetty kouluterveydenhuollon ja oppilas/opiskelijahuollon yhteinen seminaari. Etsivässä lähityössä (Sosiaalihuollon menetelmällisen työn kehittämisohjelma /THL pilotti 2) asiakaslähtöistä toimintaa edistetty useiden eri menetelmien avulla. Esimerkiksi taidevalokuvaajan kanssa tehdyn yhteistyön lopputuotoksena avattu näyttely asunnottomien yönä. Vertaisyhteistyötä kehittämällä tavoitettu uusia asiakkaita. Lisäksi kehitetty yhteistyötä vertaisten kanssa sekä asiakkaiden osallistamista somen avulla. Ikääntyneiden ennaltaehkäisevässä työssä (riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen) edistetty huoli-ilmoituskampanjan suunnitelmia vuodelle 2022.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Tiedolla johtamista edistetty kehittämisen kärjissä: Päihdepalveluissa määritelty tarjottavat interventiot, jotka kootaan tiedolla johtamisen raporttiin (Kehittämisen kärki 11.). Keskeisimmät paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelua tukevat tietokohdat valittu sekä interventioiden että keskeisten tietokohtien rakenteinen toteutus Apotti-järjestelmään tehty 10/2021. Lisäksi Terveyshyötyarvio-työkalun tuottamaa tietoa hyödynnetty kehittämisen kärjessä 8 (diabeteskeskus) hoitopudokkaiden löytämiseksi. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjujen (Kehittämisen kärki 4.) tiedolla johtamisen mittarit on määritelty Uusimaatasoisessa työryhmässä (osana Rakenneuudistushanketta). Valittu kahdeksan mittaria kohdentuen mm. lasten, nuorten ja perheiden tuen sekä hoidon tarpeen arviointiin perustasolla, hoidon saatavuuteen ja kohdentumiseen sekä lastensuojelun laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon tarpeeseen. Lisäksi lähisuhdeväkivalta lapsiperheessä sekä päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä –palveluketjuissa (Kehittämisen kärki 9.) laadittu alustavat seurantaindikaattorit ja mittarit palvelutasoittain.  

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Tulevaisuuden sote-keskus –konseptin toiminnallinen rakentaminen (Kehittämisen kärki 6.): Koronasta sekä Apotin käyttöönotosta johtuen sote-yhteistä suunnittelutyön aloittamista lykätty. Suunnittelu käynnistetään v. 2022.  Perhekeskus –toimintamallin johtamisen kehittäminen edennyt alueellisissa esihenkilöverkostoissa mm. käytännön työn tukirakenteiden vahvistamisella ja vakioinnilla. Lisäksi yhteistyötä vahvistettu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa esihenkilöverkostoissa. Perhekeskuksen integratiivista työtä (LAPE) kehitetty toteuttamalla ja seuraamalla perhekeskuksen asiakastyön monialaisia toimintamalleja. Konsultaatiomateriaali laadittu ja käsitelty alueellisissa perhekeskus -verkostoissa. Lokakuussa avatun Kampin perhekeskuksen palvelujen yhteistä työtä ja toimintakulttuuria tuettu ennakoivasti mm. ottamalla käyttöön monialaiset toimintamallit sekä järjestämällä henkilöstötilaisuuksia. Lisäksi Aikuissosiaalityön (THK) ja lapsiperhepalveluiden (PK) välisen yhteistyön kehittäminen –projektissa toteutetussa nykytilan kuvauksessa tunnistettu keskeisiä yhteistyön ongelmakohtia ja laadittu näiden ratkaisemiseksi toimenpide-ehdotuksia. Yhteydenottokanavien, konsultaatiorakenteiden ja yhteistyön prosessikuvausten kehittämiseksi valmisteltu työryhmää. Terveys- ja hyvinvointikeskus (THK) -toimintamalliin kuuluvissa palveluissa käynnissä konsultaatiotietojen päivitys huomioiden Apotin tuomat mahdollisuudet. Päivitys toimii nykytilan kartoituksena mahdollisimman yhteneväisten sote-yhteisten konsultaatioväylien luomiselle Apotti-järjestelmän mahdollisuudet huomioiden.

Vammaispalvelujen integrointi sote-palvelujen kokonaisuuteen (Kehittämisen kärki 7.): Suomen ja ruotsinkielinen vammaisneuvonta aloittanut toimintansa. Asiakasosallisuutta vahvistettu palautteen keräämisen keskittämisellä ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisellä. Tukihenkilötoiminnan vahvistaminen aloitettu koulutusten ja esitteiden tekemisellä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Ohjausryhmät vammaistyön työprosessien valmisteluun aloittaneet toimintansa. Kehitysvammapoliklinikan työprosessien tarkastelu aloitettu. Itsemääräämisoikeuden vahvistamisen käsikirja päivitetty. Kuntouttavan päivähoidon yhteiset kriteerit luotu Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Yhteistyöohjeet laadittu aikuis- ja geriatrisen sosiaalityön ja vammaistyön sekä vammaistyön ja lastensuojelun väliseen yhteistyöhön. Kehitysvammaisten suomen ja ruotsinkielisten terveys- ja sosiaalipalveluiden Uusimaa-tasoista suunnittelua toteutettu.

Diabeteskeskus (Kehittämisen kärki 8.): Kalasatamassa toteutettavaa pilottia laajennettu. Kaupungin erikoissairaanhoidon toimintaa integroitu diabeteskeskuksen toimintaan vastaanottotoimintana sekä konsultointitukena. Pilottia laajennettu myös alueellisesti Vuosaareen (verkostomaisen toteutus), jossa henkilökunnan perehdytys aloitettu 10/2021 HUSin ja kaupungin yhteistyönä. Lisäksi aloitettu Helsingin diabeteskeskustoiminnan mallintaminen Helsinki-HUS-Apotti-Diabestesliitto –yhteistyössä.

Lähisuhdeväkivalta- sekä lasten ja perheiden päihdepalvelujen palveluketjut (Kehittämisen kärki 9.): Päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä –palveluketjussa valmisteltu lastensuojelun vaativan tason päihdekuntoutusosastojen perustamista sekä vaativan tason tutkimusperusteista hoitomallia päihdekuntoutus, vieroitus- ja vastaanotto-osastoille. Henkilöstön näyttöön perustuvan osaamisen vahvistamisen tarpeita arvioitu vaativassa sijaishuollossa sekä lastensuojelun eri yksiköissä. HUS erikoisairaanhoidon integraation tarvetta arvioitu ja valmisteltu toteutusta lastensuojelun sijaishuollon vaativan tason osastoilla. Palaset kohdalleen -koulutusprosessi käynnistetty. Lisäksi järjestetty päihteitä käyttävien vanhempien palvelupolun nykytilan arvioinnin työpajoja ammattilaisille. Lähisuhdeväkivalta lapsiperheessä –palveluketjussa toteutettu lapsen haastattelemisen erikoistumiskoulutuksen pilotti yhteistyössä THL:n kanssa. LASTA-seula -toimintamalli käynnistetty yhteistyössä poliisin, lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikön, lastensuojelun ja syyttäjän kanssa. Lisäksi valmisteltu monialaisen Barnahus-työtekijä -toimintamallin pilotointia, Turva10 -turvallisuuden puheeksi oton työvälineen sekä ACE -lapsuuden aikaisten haitallisten kokemusten seulan pilotointia sekä Combined Parent-Child Cognitive-Behavioral Therapy (CPC-CBT) -interventiokoulutukseen osallistumista. Porrasteista palveluketju-mallia hyödynnetty kiusaamisväkivaltaa koskevan toimintaohjeen laatimisessa yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Vanhempana Suomessa –alahankkeessa käynnistetty asiakasryhmätyöskentely, toteutettu koulutusta sekä verkostoyhteistyötä (ml. THL sekä tutkimusyhteistyö). Ilmiöpohjaisten palveluketjujen yhteistä verkkokoulutusta ja toimijakohtaisia oppimispolkuja valmisteltu sekä tehty kysely koulutustarpeista.

Maahanmuuttajatyö (Kehittämisen kärki 10.): Projektin kohderyhmää ja tavoitteita täsmennetty. Projekti kohdentuu vastamaahantulleisiin sekä ulkomaalaistaustaisten palvelujen kehittämiseen. Toteutettavien kokeilujen sisältöjä valmisteltu (tukihenkilötyö, kokemusasiantuntijatyö). Osallistavien ja toimintakykyä edistäviä sosiaalityön menetelmien ja toimintamallien käyttöönotto (OTSO) –projektissa (THL sosiaalihuollon menetelmällisen työn kehittämisohjelma, pilotti 2) neljästä eri digitalisaatioon liittyvästä teemasta käynnistetty yhteensä yhdeksän kokeilua, joiden toteuttamiseen osallistunut laajasti maahanmuuttoyksikön henkilöstöä.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Perustettu kärkiryhmä valmistelemaan SOTE-yhteistä eli toimialatasoista kehittämissuunnitelmaa Helsingin neljän ydinprosessien sekä neljän asiakkuussegmentin jatkoyhteistyölle sotea läpileikkaavasti. Kehittämissuunnitelmassa hyödynnetään Rakenneuudistushankkeessa tuotettua asiakkaaksi tulon nykytilakuvausta sekä yksikanavaisen asiakasohjauksen konsulttiselvitystä.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Mielenterveyspalveluiden kehittäminen (Kehittämisen kärki 4.): Kokonaisuutta edistetään ikäryhmittäin (Lapset ja nuoret, Aikuiset, Ikääntyneet) ja kehittämistyö lähtenyt hyvin käyntiin kaikilta osin.  Erityisesti Terveys- ja päihdepalveluissa sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa tehdään tiivistä yhteistyötä liittyen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen kokonaisvaltaisesti. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen osalta lähdetty suunnittelemaan mm. ikäerityisten päihde– ja mielenterveys-vertaistukiryhmien kehittämistä, kohtaamisen ja puheeksioton kehittämistä sekä konsultaation ja yhteisen työn kehittämistä.

Ennaltaehkäisevä / etsivä työ, syrjäytymisvaarassa olevien tuki (Kehittämisen kärki 5.): Kokonaisuuden alahankkeet käynnistyneet. Varhainen tuki arjessa –kokonaisuus (Lape) etenee hyvin. Lape-kehittämisen osalta käynnistetty myös yli toimialarajojen (KASKO – SOTE) menevän yhteiskehittämisen suunnittelu. Osallistavien ja toimintakykyä edistäviä sosiaalityön menetelmien ja toimintamallien käyttöönotto/ Etsivä lähityö on käynnistynyt suunnitellusti. Senioripalveluissa kehitetty entisestään systeemistä verkostoyhdyspintatyötä etsivässä vanhustyössä järjestöjen, seurakuntien ja muun alueellisen toiminnan kanssa.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Vaikuttavuuden ja laadun kehittämisessä keskeisenä filosofiana on jatkuva parantaminen ja muutosten todentaminen systemaattisen mittaamisen avulla. Tavoitteena on, että tiedolla johtamista sekä vaikuttavuustietoon perustuvaa kehittämistä ja johtamista edistetään kriittisimpiin tarpeisiin pureutuen siten, että tämä työ tukee vahvasti Tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämisen kärkien tekemistä ja jatkokehittämistä.

Tässä vaiheessa konkreettisena toimenpiteenä käynnistetty päihdepalvelujen tiedolla johtamisen kehittäminen (Apottiin kirjatun rakenteisen datan hyödyntäminen raportoinnissa ja sitä kautta toiminnan ohjaamisessa).

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Helsingin tavoitteena on toisaalta lisätä sisäistä integraatiota, ja toisaalta kehittää palvelupolkuja yli organisaatiorajojen siten, että asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden monialaisesti toteutettuna, palveluketjut ovat sujuvia ja palvelukokonaisuus on eheä palvelun toteuttajasta riippumatta. Tämän työn edistämistä jatkettu kehittämisen kärkien 6. – 10. toimenpiteillä ja näiden osalta työ edistynyt seuraavasti:

Tulevaisuuden sote-keskus –konseptin toiminnallinen rakentaminen (Kehittämisen kärki 6.: Työ jatkunut ja kevään 2021 aikana edistetty konsultaatiomallien ja –rakenteiden kehittämistä.

Monialaisten palvelujen ja palvelupolkujen sekä erityisosaamista vaativien yksiöiden integrointi Helsingin sote-keskus –konseptiin aloitettu. Kehittämistoimenpiteet käynnistetty kaikissa kehittämisen kärjissä (7: Vammaispalvelujen integrointi sote-palvelujen kokonaisuuteen, 8: Diabeteskeskus, 9: Lähisuhdeväkivalta- sekä lasten ja perheiden päihdepalvelujen palveluketjut sekä 10: Maahanmuuttajatyö).

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Syksy 2020

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman Oma-arviointi -raportti lähtötiedoin.

Liitetiedostot ja linkit
Helsinki Helsingfors, Logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön