Helsingin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Helsingissä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Helsinki: Tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Helsingin hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Helsingissä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Hankkeiden ohjausryhmän muodostaa Helsingin sote-toimialan johtoryhmä, johon kutsutaan lisäksi kattava edustus perustason sosiaali- ja terveydenhuollosta, perusterveydenhuollon yksiköstä sekä sosiaalialan osaamiskeskuksista ja alueella toimivista kolmannen sektorin toimijoista.

Leena Turpeinen

Koordinoiva hankejohtaja

Anne Ojanen

Projektipäällikkö

Lars Rosengren

Koordinoiva projektipäällikkö

Outi Ahokas

Projektikoordinaattori

Ida Kouvala

Projektiassistentti

 

Rakenneuudistuksen Innokylän löydät täältä: 

https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/helsingin-rakenneuudistus

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Anne Ojanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Helsingin kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne.h.ojanen@hel.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

17.11.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat viiteen valtakunnalliseen hyötytavoitteeseen, joilla rakennetaan laaja-alaista sosiaali- ja terveyskeskusta ihmisen elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille. Helsinki omaa suurimpana kaupunkina ja sote-itsehallintoalueena lisäksi tiettyjä alueellisia erityispiirteitä, joiden vaikutuksesta Helsinki poikkeaa muista sote-alueista. Nämä erityispiirteet tullaan huomioimaan Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen kehitystyössä ja valtakunnallisten tavoitteiden sisällä tietyt hankkeessa kehitettävät kokonaisuudet on suunniteltu vastaamaan erityisesti näihin Helsingin alueellisiin erityistarpeisiin.

Helsingin sote-alueen kehittämistyössä tulee ottaa huomioon erityisesti seuraavat sote-alueen taustalla vaikuttavat seikat:

1) Väestönkasvu ja maahanmuuttajien suuri määrä, joka aiheutuu väestön ikääntymisestä sekä maahanmuuton keskittymisestä pääkaupunkiseudulle. Nämä aiheuttavat sote-palveluiden kysynnälle nopeaa kasvua ja samalla haasteita saatavuudelle.

2) Kasvavat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet, joissa erityisesti korostuu mielenterveys ja jaksaminen, lähisuhdeväkivalta sekä päihteiden käyttö. Nämä aiheuttavat kasvua sekä lastensuojelun hoitovuorokausien määrässä kuin myös nuorisopsykiatrian käytön kasvua.

3) Hyvinvoinnin polarisaatio ja heikko-osaisten suuri määrä. Helsingin väestössä on havaittavissa huomattavia eroja niin hyvinvoinnin ja terveyden kuin koulutus- ja tulotason ja työllisyydenkin suhteen. Perheiden ongelmat heijastuvat lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin ja lisäksi nämä asiakkaat käyttävät runsaasti eri sote-palveluja.

Hankkeella on riippuvuuksia niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Sisäisesti tärkeimpiä riippuvuuksia ovat rakenneuudistus-hankkeen ohella Helsingin muut omat kehityshankkeet sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto. Ulkoisista riippuvuuksista tärkeimpiä ovat kansallisen sote-uudistuksen eteneminen ja lainsäädännön muutokset, muut kansallisen tason linjaukset ja kansallinen yhteistyö liittyen digitalisaatioon, Uudenmaan laajuinen yhteistyö sekä yhteistyö sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa.

Päämäärä ja päätavoite

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus muodostetaan integroimalla kolmen olemassa olevan toimintamallin (Terveys- ja hyvinvointikeskus, Perhekeskus ja Senioripalvelut) palvelut sekä kehittämällä niiden toimintatapoja läpileikkaavasti hyötytavoitteiden mukaisesti ja olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Toteutuksen osalta hanke on jaettu viiteen kehitysalueeseen hyötytavoitteiden mukaisesti. Näin varmistetaan, että kehittämistyö tapahtuu kokonaisvaltaisesti yli palveluiden siilorajojen. Lisäksi Helsingin Tulevaisuuden sote-keskuskonseptin keskeisenä kehittämiskehikkona tullaan hyödyntämään jo vuosia käytössä ollutta palvelutarpeen mukaista asiakassegmentointia kuin myös segmenttien pohjalta tunnistettua neljään ydinprosessiin jakautuvaa toimintamallia.

Lisäksi hyödynnetään nelimaaliajattelua: kaikissa Helsingin hankkeissa tavoitteisto perustuu siihen, että pyritään samanaikaisesti parantamaan henkilöstökokemusta, tuottavuutta, asiakaskokemusta ja saatavuutta sekä vaikuttavuutta.

Helsingin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tavoitteet ovat:

1) Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen:

Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa perustason sote-palvelut sujuvasti, oikea-aikaisesti ja palvelujen jatkuvuus turvaten; keskiössä palvelujen kohdentaminen asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioiden.

2) Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön:

Kaikessa toiminnassa painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin; palveluissa huomioidaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) sekä syrjäytymisen ehkäisy.

3) Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen:

Asiakas saa laadukkaita ja vaikuttavia palveluita oikein valituilla, jatkuvasti kehitettävillä toimintatavoilla tuotettuna; tietojohtamista kehitetään, omavalvontaa vahvistetaan sekä asiakkaan osallistumista ja osallistamista omaan palveluunsa kehitetään.

4) Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen:

Asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden monialaisesti toteutettuna; palveluketjut ovat sujuvia ja palvelukokonaisuus eheä palvelun toteuttajasta riippumatta.

5) Kustannusten nousun hillitseminen:

Palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tämä saavutetaan ja kustannusten nousu hillitään muiden hyötytavoitteiden toteutuessa.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hyötytavoitteittain hankkeen odotetaan saavuttavan nämä konkreettiset tulokset ja vaikutukset:

1. Saatavuus paranee hoitotakuun kiristymistä ennakoiden. Prosesseja ja palvelutarjontaa kehitetään siten, että jatkossa saatavuuden pitäminen vaaditulla tasolla on helpompaa. Soveliailta osin kysyntää ohjataan digikanaviin, mikä nopeuttaa palvelun saamista ja vähentää kysyntää fyysisistä palveluista.

2. Painostus siirtyy ennaltaehkäisyyn eli ennaltaehkäisevien palveluiden osuus kasvaa. Näin väestön terveys paranee pidemmällä aikavälillä ja kustannukset laskevat, kun ongelmiin päästään tarttumaan ajoissa.

3. Vaikuttavuus ja laatu paranevat, mikä parantaa väestön terveyttä. Asiakastyytyväisyyden paraneminen edesauttaa osaltaan vaikuttavuuden paranemista paremman palveluun sitoutumisen myötä.

4. Hankkeen tuloksena integraatio paranee niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin. Tämän ansiosta asiakas saa tarvitsemansa palvelun sujuvammin mikä tuo terveyshyötyä. Turhaa ja päällekkäistä tekemistä vältetään, mikä säästää kustannuksia.

5. Toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksena kokonaiskustannukset pienenevät, kun vähemmillä suoritteilla pystytään tuottamaan parempaa vaikuttavuutta (enemmän terveys- ja hyvinvointihyötyä) ja ennaltaehkäisyyn panostamalla ehkäistään kalliimpien erityispalvelujen tarvetta.

Hankkeen arvioinnin mittaristo perustuu hyötytavoitteiden mittaamiseen. Hankkeessa tullaan hyödyntämään mittareita, jotka ovat jo ennestään käytössä Helsingissä tai muilla alueilla. Hankesuunnitelmassa on esitetty alustava mittaristo ja lopulliset mittarit tullaan vahvistamaan, kun hankkeen konkreettiset kehittämistoimenpiteet on vahvistettu.

Hankkeen tuloksina odotetaan lähtökohtaisesti todennettavissa olevaa parantumista kaikissa hyötytavoitteissa. Hyötytavoitteet tukevat toisiaan. Toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksena kokonaiskustannukset pienenevät, kun vähemmillä suoritteilla pystytään tuottamaan parempaa vaikuttavuutta (enemmän terveys- ja hyvinvointihyötyä) ja ennaltaehkäisyyn panostamalla ehkäistään kalliimpien erityispalveluiden tarvetta. Asiakastyytyväisyyden paraneminen edesauttaa osaltaan vaikuttavuuden paranemista paremman palveluun sitoutumisen myötä.

Tuotokset ja tulokset

13.11.2020

Oma-arvioinnin ensimmäisen versio on nyt tuotu Innokylään. Hankerakenne täsmentyy edelleen marras-joulukuun aikana ja rinnalla tarkentuvat myös käyttöön otettavat mittarit. Tuomme oma-arvioinnista toisen version tammikuun 2021 aikana, johon kokoamme täydennetyt lähtötiedot ennen varsinaista kehittämistoimenpiteiden käynnistämistä. Hankkeen edetessä päivitetään myös muita tietoja.

Liitetiedostot ja linkit
Helsinki Helsingfors, Logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön