Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Helsingin rakenneuudistus
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Helsingin rakenneuudistus -hankekokonaisuudessa Helsinkiin luodaan uuden sote-ratkaisun mukaiset rakenteet ja mallit, jotka mahdollistavat vastaamisen alueellisiin kehittämistarpeisiin. Tavoitetilana on, että hankkeen myötä Helsinki ottaa entistä vahvemman järjestäjäroolin hyödyntäen nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia johtamisen ja ohjauksen malleja. 

Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021

Toimijat

Tiina Mäki Koordinoiva johtaja

Mia Käyhkö Projektipäällikkö (osa-alueet 1-3)

Katja Tenhovirta Projektipäällikkö (osa-alue 4)

Irmeli Suvanto Koordinoiva projektipäällikkö

Pirjo Lehmuskoski Projektiassistentti

Alahankkeiden vastuuhenkilöt ja projektityöntekijät

Tulevaisuuden sote-keskus ja Rakenneuudistushankkeiden (osa-alueet 1-3) yhteisenä ohjausryhmänä toimii Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmä, joka on ylin hankkeiden toimintaa ohjaava ja valvova elin. Ohjausryhmän kokoonpanossa varmistetaan kattava edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta ja alueella toimivista kolmannen sektorin toimijoista. Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin osallistuu STM:n asettama hankevalvoja

Rakenneuudistushankkeen osa-alueella 4 (erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen) on oma ohjausryhmänsä jossa on Helsingin lisäksi edustus kaikilta kehittämiseen osallistuvilta tulevilta hyvinvointialueilta ja HUS:sta.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Mia Käyhkö
Yhteyshenkilön organisaatio
Helsingin kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mia-selene.kayhko@hel.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

16.02.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen tausta ja Helsingin keskeiset kehittämistarpeet

Uudessa sote-mallissa Uusimaa on ehdotettu jaettavan viiteen itsehallintoalueeseen, joita ovat: Länsi-, Itä-, ja Keski-Uusimaa, Vantaa & Kerava sekä Helsinki. Helsinki olisi yli 650 tuhannella asukkaalla itsehallintoalueena asukasluvultaan suurin sote-järjestämisalue myös maakunnat huomioiden. Suurimpana kaupunkina ja sote-itsehallintoalueena Helsinki omaa tiettyjä alueellisia erityispiirteitä, joita on tunnistettu niin THL:n, kuin Helsingin omissakin asiantuntija-arvioissa ja selvityksissä.

Kolme keskeisintä Helsingin muista sote-alueista osin poikkeavaa erityispiirrettä:

1. Väestönkasvu ja maahanmuuttajien suuri määrä

Kokonaisuutena Suomessa väkiluku pysyy Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan jokseenkin samana seuraavien 10 vuoden aikana. Vuoteen 2030 mennessä, koko maan väestön ennustetaan kasvavan vain n. 36  tuhannella, mikä tarkoittaa noin 0,1% keskimääräistä vuosikasvua 2020-2030. Väestönkasvua suurempana ongelmana onkin pidetty väestön ikääntymistä, joka tulee olemaan merkittävä valtakunnallinen haaste koko maassa, ja asettaa omat paineensa sote-järjestelmälle. Kokonaisväestö kuitenkin pienenee suurimmalla osalla sote-alueista kasvun keskittyessä Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Kaikista Suomen Sote-alueista, Helsingin väestön ennustetaan kasvavan kaikista nopeimmin noin 0,9%:n vuosivauhtia 2020-2030 ja ylittävän 720 tuhannen asukkaan rajan vuoteen 2030 mennessä. Kasvava väestö luo muita alueita voimakkaamman kasvavan perusuran sote-palveluiden tarpeelle tulevaisuudessa.

Väestönkasvun taustalla on paitsi Suomen sisäinen muuttoliike, myös maahanmuuton keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Maahanmuuttajat ja paperittomat asiakasryhmänä käyttävät suhteellisesti enemmän sote-palveluita kantaväestöön verrattuna, ja ovat yliedustettuina monessa palvelussa (mm. sosiaalipalveluissa, vammaispalveluissa ja lastensuojelussa). Maahanmuuttajien suuri ja kasvava määrä onkin yksi keskeinen syy sille, miksi monenlaisten sote-palveluiden tarve kasvaa Helsingissä merkittävästi väkiluvun kasvua nopeammin. Voimakkaasti kasvava kysyntä luo haasteita palveluiden saatavuudelle.

2. Kasvavat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet

Helsingissä lapset ja nuoret voivat henkisesti huonommin, kuin Suomessa keskimäärin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnille on tunnistettu Helsingissä kolme keskeistä riskitekijää, joilla mitattuna helsinkiläislasten ja -nuorten tilanne on muuta maata heikompi: Mielenterveys ja jaksaminen, lähisuhdeväkivalta ja päihteiden käyttö.

3. Hyvinvoinnin polarisaatio ja heikko-osaisten suuri määrä

Osa helsinkiläisistä on erittäin haavoittuvassa asemassa ja heille kasautuu niin terveyteen kuin elämänlaatuunkin liittyviä ongelmia kuin myös niiden riskitekijöitä. Perheiden haasteet näyttäytyvät usein myös aiemmin mainittujen lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin riskitekijöinä. Heikko-osaisten korkea määrä kasvattaakin tarvetta erityisesti monimuotoisten peruspalveluiden tarjonnalle, paljon palveluita tarvitsevien asiakasryhmien löytämiselle ja tunnistamiselle, palveluiden paremmalle kohdentamiselle niitä eniten tarvitseville sekä monialaisten palveluketjujen koordinoinnille.

Alueellisten erityispiirteiden huomiointi hankkeessa

Yllä kuvatut erityispiirteet ovat ohjanneet hankkeen valmistelua ja toimenpiteiden valintaa. Tavoitteena on ollut tunnistaa kehittämiskokonaisuuksia, joihin panostamalla rajallisessa hankeajassa on mahdollista saada aikaiseksi mahdollisimman paljon hyötyjä. Erityisesti erityispiirteisiin vastaavat, asukkaille ja asiakkaille näyttäytyvät ratkaisut rakentuvat Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa palvelutuotannon näkökulmasta. Rakenneuudistus-hankkeessa tehtävä kehitystyö tukee Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehtävää kehitystyötä ja toiminnan muutosta laajasti mm. palvelurakenteen ja –verkkojen, tiedolla johtamisen sekä digitaalisten ratkaisuiden kehittämisen avulla. Rakenneuudistus-hankkeessa kehitettävillä ratkaisuilla vastataan myös suoraan Helsingin alueellisiin erityistarpeisiin.

Päämäärä ja päätavoite

Rakenneuudistus -hankekokonaisuudessa luodaan Helsinkiin uuden sote-ratkaisun mukaiset rakenteet ja mallit, jotka mahdollistavat vastaamisen edellä mainittuihin kehittämistarpeisiin. Tavoitetilana on, että hankkeen myötä Helsinki ottaa entistä vahvemman järjestäjäroolin hyödyntäen nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia johtamisen ja ohjauksen malleja. Rakenneuudistus-hankekokonaisuus jakautuu hankeoppaan mukaisesti neljään osa-alueeseen, joille jokaiselle on määritetty oma tavoitteensa:

Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio:

  • Tavoitteena on uuden sote-ratkaisun mukaisen järjestäjäroolin ja organisoitumisen sekä koko hankkeen sujuvan toteutuksen varmistaminen

Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen

  • Tavoitteena on kirkastaa järjestäjänä toimimisen strategia ja tavoitteet, kehittää mallit tulevan palveluverkon ja sen toimijoiden hallinnalle ja ohjaukselle sekä luoda suunnitelmat ja tiekartta tiedolla johtamisen toteuttamiseksi

Osa-alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla

  • Tavoitteena on, että sähköiset järjestelmät toimivat saumattomasti yhteen ja tukevat päivittäistä työtä sekä sen johtamista eri tasoilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa asukkaiden sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja siten keventää palvelurakennetta

Osa-alue 4: Yhteistyöaluetasoinen kehittäminen

  • Erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön tavoitteena on luoda Uudenmaan tasoinen, systemaattinen ohjausmalli, joka käsittelee toimintaa ja taloutta yhdessä sekä mahdollistaa tietopohjaisen, yhteisiin tavoitteisiin tähtäävän päätöksenteon
  • Uudenmaan verkostoyhteistyön koordinoinnin tavoitteena on tiedon ja kokemusten jakaminen sekä hyvien käytäntöjen ja ratkaisuiden levittäminen Uudenmaan alueiden välillä                

Rajaukset ja riippuvuudet

Rakenneuudistus-hankkeesta on rajattu pois tulevaisuuden sote-keskushankkeen kanssa päällekkäinen kehittämistyö, tulevien erillisrahoitushakujen pohjalta kehitettävät osa-alueet sekä muu Helsingin kehittämistyö, joka ei liity sote-uudistukseen.

Rakenneuudistus-hankkeella on vahva riippuvuussuhde tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämishankkeeseen. Erityisesti rakenneuudistuksen osa-alue 3 on vahvasti linkittynyt sote-keskus -hankkeeseen, sillä kaikki sote-keskuksen digitaalisten palveluiden kehittämisen rahoitus haetaan osana osa-aluetta 3. Muita keskeisiä riippuvuuksia ovat sote-lainsäädännön valmistelu, Apotti-hanke sekä Uudenmaan eri itsehallintoalueiden välinen yhteistyö.

Tuotokset ja tulokset

Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio: sisältää organisoituminen, osallisuus ja viestintä, hankehallinto ja -koordinaatio

Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjaamisen kehittäminen: järjestäjäroolin konkretisointi, palveluverkon ja -ketjujen hallinta, palvelutuotannon hallinta ja ohjaus, tiedolla johtaminen

Osa-alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla: asukkaiden digipalvelut ja ammattilaisten järjestelmät

Osa-alue 4: Yhteistyöaluetasoinen kehittäminen: erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen, Uudenmaan verkostoyhteistyön koordinointi

Arvioinnin liitteenä hankkeen loppuraportti, jossa on kuvattu mm. laaja hankkeen tulosten ja tuotosten listaus. Koko hankkeen kulkuun ja henkilö-ja aikaresursseihin vaikuttivat pitkittynyt pandemiatilanne ja Apotin viivästynyt käyttöönotto.

  • Osa-alue 1 keskeiset tulokset: Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet täyttyivät ja tavoitteita tarkennettiin hankkeen alkuvaiheessa:
    • HUS-perussopimuksen valmistelumateriaalit
    • HUS-järjestämissopimuksen valmistelumateriaalit
    • Kaupungin hallintosäännön päivityksen valmistelumateriaalit
    • Kuvaus Helsingin HYTE-työn johtamisen ja koordinoinnin nykytilasta sekä sote-uudistuksen uusista lainsäädännöllisistä velvoitteista ja niiden alustavista ratkaisuehdotuksista
    • Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan selvitys eräiden hyvinvointia edistävien palvelujen järjestämisen nykytilasta ja niiden järjestämisvaihtoehdoista sote-uudistuksen jälkeen
    • STM-hankesalkkuraportointi
    • Ulkoinen ja sisäinen viestintä sote-uudistuksen käynnistämisestä ja etenemisestä
    • Osallisuuskartoitukset
  • Saavutetut hyödyt: Vapaaehtoisen alueellisen valmistelun ja hankekoordinaation ensisijainen vaikutus mahdollisti muiden, konkreettisempia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia tuovien kehitysalueiden ja toimenpiteiden toteutumisen sekä Rakenneuudistus -hankkeen muilla osa-alueilla, että Tulevaisuuden sote-keskuksen kehitysalueilla. Organisoituminen uuden sote-ratkaisun mukaisesti on ollut perusedellytys sille, että Helsinki voi toimia sote-järjestäjänä lakien ja asetusten sekä valtionhallinnon vaatimusten mukaisesti. Osallisuuden ja viestinnän keskeisenä vaikutuksena edistettiin muutosten ja uusien toimintamallien juurtumista käytäntöön. Osallisuuden ja viestinnän kautta varmistettiin myös tehtävän kehitystyön tarkoituksenmukaisuus kaikkien sidosryhmien osalta sekä se, että kaikki keskeisimmät tahot ovat tietoisia suunnitelmista ja muutoksen etenemisen vaiheista. Tehokkaalla hankehallinnolla ja -koordinaatiolla turvattiin se, että hankkeet toteutuivat aikataulussa ja että hankkeeseen osallistuvat ammattilaiset voivat keskittyä kehittämiseen hankehallinnoinnin sijaan. Lisäksi varmistettiin, että hankkeiden arviointi ja raportointi toteutettiin vaatimusten mukaisesti. 

 

 

  • Osa-alue 2 keskeiset tulokset. Tavoitteet täyttyivät hankkeen alussa tarkennettujen tavoitteiden mukaisesti:
  • Palvelustrategiavalmistelun materiaali
  • Omavalvontaohjelman selvityksen raportti
  • Palveluverkkosuunnittelussa päivittyvä dynaaminen työkalu (mahdollistaa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakoinnin ja arvioinnin)
  • Palveluketjuopas
  • Hankintojen valmisteluun ja sopimusaikaiseen toimintaan liittyvät prosessi- ja vastuunjakotaulukot ja niiden mukaiset prosessit, ohjeet, dokumenttipohjat sekä hankintakalenteri
  • Esitys sote-henkilöstöresursseista ja    henkilöstön saatavuudesta
  • Kuvaus kolmen palvelun valvonnan nykytilasta ja prosessista
  • Asiakasmaksujen toimintaohje
  • Kuvaus palvelujen taloustiedoista ja vertailumallin sisällöstä taloustiedon osalta
  • Tietojohtamisen suunnitelma v.2.0
  • Toimintamalli palveluketjujen ohjauksen kielellisen sujuvuuden tukemiseksi
  • Päivitetty johtamismalli ja johtamisen kehittämisen painopisteet
  • Saavutetut hyödyt: Palvelustrategiavalmistelun ja palvelustrategian muodostamisen ja tausta-analyysien myötä toimintaa pystytään suunnittelemaan ja ohjaamaan tarkoituksenmukaisesti alueen palveluntarpeen sekä strategisten tavoitteiden mukaisesti. Palveluverkkosuunnittelun myötä ja kokonaisvaltaisemmalla palveluketjujen hallinnan ja ohjauksen avulla pystytään vähentämään raskaampien palveluiden käyttöä ja sitä kautta hillitsemään kustannuskehitystä. Omaa ja ulkopuolista tuotantoa pystytään hankkeessa luotavilla malleilla hallitsemaan ja ohjaamaan yhteismitallisemmin, ja siten päätökset tuotantotavoista voidaan tehdä kokonaistaloudellisemmin ja kustannusvaikuttavammin. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen ja valvonnan kehittäminen tukevat osaltaan palvelujen järjestämistä. Tietojohtamisen suunnitelma luo rakenteet ja mallit tiedon keräämiselle ja sen hyödyntämiselle johtamisessa. Tietoallasratkaisu mahdollistaa ajantasaisen tiedon keräämisen. Ajantasainen ja käytettävissä oleva tieto mahdollistaa perustellut päätökset, jotka auttavat kustannusten hillinnässä sekä palveluiden vaikuttavuuden parantamisessa. Lisäksi päätösten vaikutuksista saadaan näyttöä. Johtamismallin päivittäminen ja johtamisen kehittämisen painopisteiden määrittely tukevat kaikkien alahankkeiden kehittämistavoitteita.

 

 

  • Osa-alue 3 keskeiset tulokset: Tavoitteet täyttyivät hankkeen alussa tarkennettujen tavoitteiden mukaisesti. Digitaalisten välineiden kehittäminen ei kuitenkaan vallitsevasta tilanteesta (pitkittynyt pandemia ja Apotin käyttöönoton siirtyminen) johtuen edennyt alun perin suunnitellussa laajuudessa.
    • Digitaalisten palvelujen palveluverkkoselvitys
  • Digitaalisuuden integraation edistäminen: Nykytilan kuvaus, digikehittämisen toimijoiden roolien määrittelytyö ja ehdotukset digikehittämisen sote-yhteisistä toimintamalleista.
  • Asiakaskokemustieto: Digitaalisen asiakaskokemuksen tiekartta
  • Asiakaskokemuksen kokonaisuuden osio tiedolla johtamisen suunnitelmaan.
  • Omaolon laajentaminen Helsingin kaupungin palveluissa
  • Palvelukokonaisuuksien
    omien digikehittämiskohteiden edistäminen
  • Ammattilaisten järjestelmät: Tietosuojan vaikutustenarvioinnit Apotti-ympäristössä. (Terveyshyötyarvio)
  • Ammattilaisten järjestelmät: Preventio Jyrää preventiivisen mallin pohja.
  • Asiakkaaksitulo ja asiakasohjaus: nykytila ja johtopäätökset -raportti.
  • Selvitys sosiaali- ja terveystoimialan yhteydenottokanavien saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä asiakasohjauksen sujuvuudesta asiakkaaksitulon vaiheessa.
  • Saavutetut hyödyt: Sote-keskuksen digipalveluiden osalta vaikutuksena oli palveluiden saatavuuden paraneminen ja sen eteen tehty kehitystyö. Tavoiteltavana hyötynä haettiin fyysisten kontaktien vähenemistä ja kontaktien kohdentumista niitä eniten tarvitseville sekä ennaltaehkäisyn paranemista. Asiakkaan näkökulmasta palvelut ovat tällöin saavutettavissa helpommin ja ilman aikarajoja. Näiden hyötyjen kartoittamisessa käytetään digipalvelujen asiakaskokemustiedon mittaamista, jota jatkokehitetään edelleen. Taloudellisena vaikutuksena voidaan saada kustannussäästöjä, kun edullisemmat digipalvelut ja itsepalvelut korvaavat fyysisiä kontakteja, jotka ovat yksikkökustannukseltaan kalliimpia. Digitaalisuuden integraatio edistää sote-yhteistä digipalveluiden kehittämistä vähentäen kehittämistyön päällekkäisyyttä ja mahdollistaen hyvien toimintamallien jakamisen. Digitaalisten palvelujen palveluverkkoselvitys on osa digipalvelujen entistä vahvempaa huomiointia osana laajempaa palveluverkkosuunnittelua. Ammattilaisten järjestelmien kehittämisen vaikutuksena ammattilaisten aikaa säästyy varsinaiseen työhön, kun järjestelmät tukevat paremmin ammattilaisten työtä, automatisoivat tehtäviä ja vapauttavat aikaa hoitotyöhön. Järjestelmien kautta saadaan myös entistä parempaa dataa johtamisen tueksi. Apotin laajaa tietoaineistoa hyödyntäen ennaltaehkäisyn tarve tunnistetaan jatkossa nykyistä paremmin mutta tämän hankkeen aikana Apotista ei vielä saatu tietoa tässä laajuudessa. Hoidon ja hoitoprosessin ja laadun ja vaikuttavuuden parantamisella (PreventioJyrää -malli) ehkäistään palvelutarpeiden kasvua ja hillitään siten kustannusten kasvua. Myös Terveyshyötyarvion kehittämisellä parannetaan ennaltaehkäisyä ja ennakointia.

 

  • Osa-alue 4 keskeiset tulokset: Useita tavoitteita saavutettiin ja toimenpiteitä käynnistettiin jatkokehityssuunnitelmiin pohjaten. Osa-alue 4 oli suuri kokonaisuus, jolla oli useita tavoitteita. Hankkeen aikana työryhmät kohtasivat toimintaympäristöstä johtuvia haasteita, jotka vaikeuttivat työn toteutumista, kuten koronapandemia, Apotin viivästynyt käyttöönotto, Uudenmaan alueen järjestäytyminen ja sote-lakien läpimeno.   

Hankkeen aikana oli tarkoitus selvittää ja mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja ja kehittää tiedolla johtamista. Etukäteen arvioitiin, että nykyisten järjestelmien yhteensopimattomuus ja rajoitteet tulevat tuottamaan haasteita. Tämä arvioitu haaste realisoitui hankkeen aikana ja vaikutti työryhmien työskentelyyn mittaritiedon saatavuuden ja raportoinnin osalta. 

Haasteellisista lähtökohdista huolimatta hankkeessa työskennelleet asiantuntijat olivat sitoutuneita yhteisten tavoitteiden aikaansaantiin: työskentelyssä korostui aito halukkuus alueiden väliseen yhteistyöhön, työskentelyssä kohdatut ongelmat nostettiin esiin ja ratkaistiin yhdessä ja yhdessä luodut yhteistyön rakenteet otettiin käyttöön testattaviksi. 

 

Hankkeen aikana rakennettiin yhteensä 29 valmista tuotosta, joiden lisäksi osa-alueen kehitystä tullaan jatkamaan HUS-järjestämissopimuksen teemaryhmissä sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa.  Eri työpaketeissa saavutettuja tärkeimpiä tuloksia: 

  • Yhteistyömallien, raportoinnin sekä mittarien kehittäminen. 
  • 2A Rahoituksen kanavoitumisen ja laskutusmallin vaihtoehdot. 
  • 2B Raportointirakenne ja sen pohjat.
  • 2B Ylimmän johdon raportointimalli ja sisältöjen valinta. 
  • 2C Kiireellinen hoito: Helsingin ja Uudenmaan päivystysavun prosessien vertailu. Sosiaali- ja kriisipäivystysten välinen yhteistyön kehittäminen. 
  • 2C Ikäihmiset: Kotiinpäin vietävien palveluiden edistäminen ja neuropsykiatrisesti oireilevan potilaan ohjaus- ja konsultaatiomallin kehittäminen Uudellamaalla. 
  • 2C Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut: Neuropsykiatrisen potilaan palveluketju on kuvattu Helsingin osalta ja Uudenmaantasoinen työskentely käynnistetty. Jalkautuvan intensiivituen hanke aloittanut toiminnan 
  • Kaikissa palveluintegraation kehittämisen kärjissä: Taktisen tason seurantaan (Uudellemaalle) luotiin ja hyväksyttiin seurantamittaristo 1.0 
  • 2C Digitaalisten palvelujen palveluintegraatio: Potilasryhmien palvelupolkujen palveluintegraation skenaariokuvaukset. 
  • HYTE: Uudenmaan HYTE-selvitys. 
  • HYTE: Uudenmaan HYTE-seminaari. 
  • Viiden alueen yhteistyöryhmä

 

Saavutetut hyödyt: Vastuuparimallin pilotoinnin keskeisimpinä hyötyinä koettiin verkostoituminen, toimintojen välisten siilojen rikkoutuminen ja rajapintojen sekä kehityskohteiden tunnistaminen. Lisäksi Uudenmaantasoinen vuoropuhelu ja yhteistyö tiivistyi.  Vastuuparimallissa luotiin toimintatapoja yhteistyölle alueiden ja HUSin välille. Vastuuparimalli toimii operatiivisella- taktisella- ja strategisella tasolla Lisäksi mallin avulla pyritään asettamaan ja seuraamaan tavoitteita systemaattisesti sekä kehittämään toiminnan- ja talouden ohjausta sekä tietojohtamista. Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden HYTE-työ eteni pääosin suunnitellun mukaisesti. Toteutettiin selvitys Uudenmaan HYTE-työn nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Lisäksi valmistelua alueellisten HYTE-rakenteiden, yhteistyökäytänteiden sekä työnjakoa koskevien toimenpiteiden osalta jatketaan. Osana osa-alueen 4 kehittämistä edistettiin myös Uudenmaan viiden alueen yhteistyötä mm. Viiden alueen yhteistyöryhmän myötä. Tämä Uudenmaan alueiden sote-johtajien yhteinen foorumi ja viiden alueen sote-johtajien ja HUSin yhteistyöfoorumi jatkavat yhdessä sovittavien asioiden säännöllisinä kokouksina myös hankkeen jälkeen.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Osa-alue 1: Rakenneuudistus-hankkeella oli kokonaisuudessaan vahva riippuvuussuhde Tulevaisuuden sote-keskus hankkeeseen. Muita keskeisiä riippuvuuksia alahankkeessa olivat sote-lainsäädännön valmistelu, Apotti-hanke sekä Uudenmaan alueiden välinen yhteistyö. Osa-alue 1 alahanke osallisuus ja viestintä kattoivat myös Tulevaisuuden sote-keskuksen osallisuuden edistämisen ja viestinnän.  Osana alahankkeen kehittämistä toteutettiin sote-pela-uudistuksen valmistelua sekä luotiin pohjaa Tulevaisuuden sote-keskuksen jatkokehittämiselle ja sote-pela-uudistuksen toimeenpanon jatkovalmistelulle (mm. HUS-järjestämissopimus).  

Osa-alue 2: Osa-alueen tiedolla johtamisen alahankkeessa osallistuttiin sekä kansallisen Toivo-ohjelman VIRTA-hankkeen verkostoihin, että alueelliseen yhteistyöhön. Kehittämisessä huomioitiin kansallinen tietosisältöjen koordinaatio. Apotin käyttöönotto Helsingissä osui Rakenneuudistus-hankkeen ajankohtaan, joten sillä oli voimakas riippuvuus kaikkeen kehittämiseen. Osa-alueen kehittämistyöllä luotiin pohjaa lainsäädännön uudistuksen myötä valmisteltavaksi tulleelle palvelustrategialle ja omavalvontaohjelmalle. Lisäksi luotiin pohjaa mm. palvelutuotannon hallinnan ja ohjauksen, palveluverkkosuunnittelun, ruotsinkielisten ja monikielisten palvelujen, osaamisen ja johtamisen sekä tiedolla johtamisen jatkokehittämiseen.

Osa-alue 3: Kaikki osa-alueen toimenpiteet olivat kytköksissä myös Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämistyöhön. Sote-keskuksissa otettiin hankkeen aikana käyttöön yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti, mikä huomioitiin myös digitaalisen sote-keskuksen toimintamallien kehittämisessä. PreventioJyrää-malliin liittyvä toiminnan kehittäminen ja Terveyshyötyarvion kehittämistyötä rahoitettiin osittain Rakenneuudistus-hankkeesta. Osa-alueen kehittämisessä hyödynnettiin valtakunnallisissa ja alueellisissa kehittämishankkeissa tehtyä kehitystyötä ja osallistuttiin aktiivisesti THL:n koordinoimaan valtakunnalliseen yhteiskehittämiseen. DigiFinlandin kanssa tehtiin hankkeen aikana tarpeenmukaisesti tiivistä yhteistyötä. Keskeinen riippuvuus liittyi Apotti-hankkeeseen ja Apotin käyttöönottoon hankkeen aikana. Kehittämistyötä jatketaan osana Tulevaisuuden sote-keskus hanketta ja tätä kehittämistyötä tukevat myös Rakenneuudistus-hankkeen aikana tehty asiakkaaksi tulon ja digitaalisen sote-keskuksen, digitaalisen asiakaskokemuksen mittaamiseen liittyvä ja ammattilaisten järjestelmien kehittäminen.

Osa-alue 4: Uudenmaan verkostoyhteistyötä edistettiin ja tuotiin esiin kaikilla hankkeen tasoilla (strateginen, taktinen ja operatiivinen) sekä erikoissairaanhoidon ohjauksen ohjausryhmässä. Lisäksi alueellisen yhteistyön foorumina toimi Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-johtajien yhteinen Viiden alueen yhteistyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa.  Palveluintegraatiokärkien toimenpiteet olivat kytköksissä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämistyöhön ja ne jatkuvat osana Tulevaisuuden sote-keskus –hanketta. Palveluintegraation kehittämisen kärjet ovat väistämättä sidottuja laajempaan kokonaisuuteen, mm. digitaaliseen ja taloudelliseen kehittämiseen. Hankkeessa käsiteltyjen teemojen kehittäminen on edelleen ajankohtaista; talouden ja toiminnan yhteistyölle pyrittiin hankkeessa luomaan systemaattisempaa toimintatapaa, jossa huomioidaan molemmat kokonaisuudet eri tasoilla (strateginen, taktinen ja operatiivinen) sekä tasojen välinen yhteistyö. Hankkeessa keskityttiin myös tiedolla johtamiseen sekä mittareiden ja raportoinnin kehittämiseen; tavoitteena on tietopohjainen päätöksenteko toiminnan ohjauksessa eri tasoilla. Osa-alueella tehtyä kehittämistä hyödynnetään jatkossa Helsingin koordinoimassa HUS-järjestämissopimusvalmistelussa.

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestörakenne muutoksessa