Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Helsingin rakenneuudistus
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Helsingin rakenneuudistus -hankekokonaisuudessa Helsinkiin luodaan uuden sote-ratkaisun mukaiset rakenteet ja mallit, jotka mahdollistavat vastaamisen alueellisiin kehittämistarpeisiin. Tavoitetilana on, että hankkeen myötä Helsinki ottaa entistä vahvemman järjestäjäroolin hyödyntäen nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia johtamisen ja ohjauksen malleja. 

Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021

Toimijat

Tiina Mäki Koordinoiva johtaja

Mia Käyhkö Projektipäällikkö (osa-alueet 1-3)

Katja Tenhovirta Projektipäällikkö (osa-alue 4)

Irmeli Suvanto Koordinoiva projektipäällikkö

Pirjo Lehmuskoski Projektiassistentti

Alahankkeiden vastuuhenkilöt ja projektityöntekijät

Tulevaisuuden sote-keskus ja Rakenneuudistushankkeiden (osa-alueet 1-3) yhteisenä ohjausryhmänä toimii Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmä, joka on ylin hankkeiden toimintaa ohjaava ja valvova elin. Ohjausryhmän kokoonpanossa varmistetaan kattava edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta ja alueella toimivista kolmannen sektorin toimijoista. Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin osallistuu STM:n asettama hankevalvoja

Rakenneuudistushankkeen osa-alueella 4 (erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen) on oma ohjausryhmänsä jossa on Helsingin lisäksi edustus kaikilta kehittämiseen osallistuvilta tulevilta hyvinvointialueilta ja HUS:sta.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Mia Käyhkö
Yhteyshenkilön organisaatio
Helsingin kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mia-selene.kayhko@hel.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

09.06.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen tausta ja Helsingin keskeiset kehittämistarpeet

Uudessa sote-mallissa Uusimaa on ehdotettu jaettavan viiteen itsehallintoalueeseen, joita ovat: Länsi-, Itä-, ja Keski-Uusimaa, Vantaa & Kerava sekä Helsinki. Helsinki olisi yli 650 tuhannella asukkaalla itsehallintoalueena asukasluvultaan suurin sote-järjestämisalue myös maakunnat huomioiden. Suurimpana kaupunkina ja sote-itsehallintoalueena Helsinki omaa tiettyjä alueellisia erityispiirteitä, joita on tunnistettu niin THL:n, kuin Helsingin omissakin asiantuntija-arvioissa ja selvityksissä.

Kolme keskeisintä Helsingin muista sote-alueista osin poikkeavaa erityispiirrettä:

1. Väestönkasvu ja maahanmuuttajien suuri määrä

Kokonaisuutena Suomessa väkiluku pysyy Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan jokseenkin samana seuraavien 10 vuoden aikana. Vuoteen 2030 mennessä, koko maan väestön ennustetaan kasvavan vain n. 36  tuhannella, mikä tarkoittaa noin 0,1% keskimääräistä vuosikasvua 2020-2030. Väestönkasvua suurempana ongelmana onkin pidetty väestön ikääntymistä, joka tulee olemaan merkittävä valtakunnallinen haaste koko maassa, ja asettaa omat paineensa sote-järjestelmälle. Kokonaisväestö kuitenkin pienenee suurimmalla osalla sote-alueista kasvun keskittyessä Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Kaikista Suomen Sote-alueista, Helsingin väestön ennustetaan kasvavan kaikista nopeimmin noin 0,9%:n vuosivauhtia 2020-2030 ja ylittävän 720 tuhannen asukkaan rajan vuoteen 2030 mennessä. Kasvava väestö luo muita alueita voimakkaamman kasvavan perusuran sote-palveluiden tarpeelle tulevaisuudessa.

Väestönkasvun taustalla on paitsi Suomen sisäinen muuttoliike, myös maahanmuuton keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Maahanmuuttajat ja paperittomat asiakasryhmänä käyttävät suhteellisesti enemmän sote-palveluita kantaväestöön verrattuna, ja ovat yliedustettuina monessa palvelussa (mm. sosiaalipalveluissa, vammaispalveluissa ja lastensuojelussa). Maahanmuuttajien suuri ja kasvava määrä onkin yksi keskeinen syy sille, miksi monenlaisten sote-palveluiden tarve kasvaa Helsingissä merkittävästi väkiluvun kasvua nopeammin. Voimakkaasti kasvava kysyntä luo haasteita palveluiden saatavuudelle.

2. Kasvavat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet

Helsingissä lapset ja nuoret voivat henkisesti huonommin, kuin Suomessa keskimäärin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnille on tunnistettu Helsingissä kolme keskeistä riskitekijää, joilla mitattuna helsinkiläislasten ja -nuorten tilanne on muuta maata heikompi: Mielenterveys ja jaksaminen, lähisuhdeväkivalta ja päihteiden käyttö.

3. Hyvinvoinnin polarisaatio ja heikko-osaisten suuri määrä

Osa helsinkiläisistä on erittäin haavoittuvassa asemassa ja heille kasautuu niin terveyteen kuin elämänlaatuunkin liittyviä ongelmia kuin myös niiden riskitekijöitä. Perheiden haasteet näyttäytyvät usein myös aiemmin mainittujen lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin riskitekijöinä. Heikko-osaisten korkea määrä kasvattaakin tarvetta erityisesti monimuotoisten peruspalveluiden tarjonnalle, paljon palveluita tarvitsevien asiakasryhmien löytämiselle ja tunnistamiselle, palveluiden paremmalle kohdentamiselle niitä eniten tarvitseville sekä monialaisten palveluketjujen koordinoinnille.

Alueellisten erityispiirteiden huomiointi hankkeessa

Yllä kuvatut erityispiirteet ovat ohjanneet hankkeen valmistelua ja toimenpiteiden valintaa. Tavoitteena on ollut tunnistaa kehittämiskokonaisuuksia, joihin panostamalla rajallisessa hankeajassa on mahdollista saada aikaiseksi mahdollisimman paljon hyötyjä. Erityisesti erityispiirteisiin vastaavat, asukkaille ja asiakkaille näyttäytyvät ratkaisut rakentuvat Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa palvelutuotannon näkökulmasta. Rakenneuudistus-hankkeessa tehtävä kehitystyö tukee Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehtävää kehitystyötä ja toiminnan muutosta laajasti mm. palvelurakenteen ja –verkkojen, tiedolla johtamisen sekä digitaalisten ratkaisuiden kehittämisen avulla. Rakenneuudistus-hankkeessa kehitettävillä ratkaisuilla vastataan myös suoraan Helsingin alueellisiin erityistarpeisiin.

Päämäärä ja päätavoite

Rakenneuudistus -hankekokonaisuudessa luodaan Helsinkiin uuden sote-ratkaisun mukaiset rakenteet ja mallit, jotka mahdollistavat vastaamisen edellä mainittuihin kehittämistarpeisiin. Tavoitetilana on, että hankkeen myötä Helsinki ottaa entistä vahvemman järjestäjäroolin hyödyntäen nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia johtamisen ja ohjauksen malleja. Rakenneuudistus-hankekokonaisuus jakautuu hankeoppaan mukaisesti neljään osa-alueeseen, joille jokaiselle on määritetty oma tavoitteensa:

Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio:

  • Tavoitteena on uuden sote-ratkaisun mukaisen järjestäjäroolin ja organisoitumisen sekä koko hankkeen sujuvan toteutuksen varmistaminen

Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen

  • Tavoitteena on kirkastaa järjestäjänä toimimisen strategia ja tavoitteet, kehittää mallit tulevan palveluverkon ja sen toimijoiden hallinnalle ja ohjaukselle sekä luoda suunnitelmat ja tiekartta tiedolla johtamisen toteuttamiseksi

Osa-alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla

  • Tavoitteena on, että sähköiset järjestelmät toimivat saumattomasti yhteen ja tukevat päivittäistä työtä sekä sen johtamista eri tasoilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa asukkaiden sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja siten keventää palvelurakennetta

Osa-alue 4: Yhteistyöaluetasoinen kehittäminen

  • Erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön tavoitteena on luoda Uudenmaan tasoinen, systemaattinen ohjausmalli, joka käsittelee toimintaa ja taloutta yhdessä sekä mahdollistaa tietopohjaisen, yhteisiin tavoitteisiin tähtäävän päätöksenteon
  • Uudenmaan verkostoyhteistyön koordinoinnin tavoitteena on tiedon ja kokemusten jakaminen sekä hyvien käytäntöjen ja ratkaisuiden levittäminen Uudenmaan alueiden välillä                

Rajaukset ja riippuvuudet

Rakenneuudistus-hankkeesta on rajattu pois tulevaisuuden sote-keskushankkeen kanssa päällekkäinen kehittämistyö, tulevien erillisrahoitushakujen pohjalta kehitettävät osa-alueet sekä muu Helsingin kehittämistyö, joka ei liity sote-uudistukseen.

Rakenneuudistus-hankkeella on vahva riippuvuussuhde tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämishankkeeseen. Erityisesti rakenneuudistuksen osa-alue 3 on vahvasti linkittynyt sote-keskus -hankkeeseen, sillä kaikki sote-keskuksen digitaalisten palveluiden kehittämisen rahoitus haetaan osana osa-aluetta 3. Muita keskeisiä riippuvuuksia ovat sote-lainsäädännön valmistelu, Apotti-hanke sekä Uudenmaan eri itsehallintoalueiden välinen yhteistyö.

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestörakenne muutoksessa