Helsingin rakenneuudistus

Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio: sisältää organisoituminen, osallisuus ja viestintä, hankehallinto ja -koordinaatio

Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjaamisen kehittäminen: järjestäjäroolin konkretisointi, palveluverkon ja -ketjujen hallinta, palvelutuotannon hallinta ja ohjaus, tiedolla johtaminen

Osa-alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla: asukkaiden digipalvelut ja ammattilaisten järjestelmät

Osa-alue 4: Yhteistyöaluetasoinen kehittäminen: erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen, Uudenmaan verkostoyhteistyön koordinointi

Arvioinnin liitteenä hankkeen loppuraportti, jossa on kuvattu mm. laaja hankkeen tulosten ja tuotosten listaus. Koko hankkeen kulkuun ja henkilö-ja aikaresursseihin vaikuttivat pitkittynyt pandemiatilanne ja Apotin viivästynyt käyttöönotto.

• Osa-alue 1 keskeiset tulokset: Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet täyttyivät ja tavoitteita tarkennettiin hankkeen alkuvaiheessa:
  • HUS-perussopimuksen valmistelumateriaalit
  • HUS-järjestämissopimuksen valmistelumateriaalit
  • Kaupungin hallintosäännön päivityksen valmistelumateriaalit
  • Kuvaus Helsingin HYTE-työn johtamisen ja koordinoinnin nykytilasta sekä sote-uudistuksen uusista lainsäädännöllisistä velvoitteista ja niiden alustavista ratkaisuehdotuksista
  • Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan selvitys eräiden hyvinvointia edistävien palvelujen järjestämisen nykytilasta ja niiden järjestämisvaihtoehdoista sote-uudistuksen jälkeen
  • STM-hankesalkkuraportointi
  • Ulkoinen ja sisäinen viestintä sote-uudistuksen käynnistämisestä ja etenemisestä
  • Osallisuuskartoitukset
• Saavutetut hyödyt: Vapaaehtoisen alueellisen valmistelun ja hankekoordinaation ensisijainen vaikutus mahdollisti muiden, konkreettisempia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia tuovien kehitysalueiden ja toimenpiteiden toteutumisen sekä Rakenneuudistus -hankkeen muilla osa-alueilla, että Tulevaisuuden sote-keskuksen kehitysalueilla. Organisoituminen uuden sote-ratkaisun mukaisesti on ollut perusedellytys sille, että Helsinki voi toimia sote-järjestäjänä lakien ja asetusten sekä valtionhallinnon vaatimusten mukaisesti. Osallisuuden ja viestinnän keskeisenä vaikutuksena edistettiin muutosten ja uusien toimintamallien juurtumista käytäntöön. Osallisuuden ja viestinnän kautta varmistettiin myös tehtävän kehitystyön tarkoituksenmukaisuus kaikkien sidosryhmien osalta sekä se, että kaikki keskeisimmät tahot ovat tietoisia suunnitelmista ja muutoksen etenemisen vaiheista. Tehokkaalla hankehallinnolla ja -koordinaatiolla turvattiin se, että hankkeet toteutuivat aikataulussa ja että hankkeeseen osallistuvat ammattilaiset voivat keskittyä kehittämiseen hankehallinnoinnin sijaan. Lisäksi varmistettiin, että hankkeiden arviointi ja raportointi toteutettiin vaatimusten mukaisesti. 

• Osa-alue 2 keskeiset tulokset. Tavoitteet täyttyivät hankkeen alussa tarkennettujen tavoitteiden mukaisesti:

• Palvelustrategiavalmistelun materiaali
• Omavalvontaohjelman selvityksen raportti
• Palveluverkkosuunnittelussa päivittyvä dynaaminen työkalu (mahdollistaa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakoinnin ja arvioinnin)
• Palveluketjuopas
• Hankintojen valmisteluun ja sopimusaikaiseen toimintaan liittyvät prosessi- ja vastuunjakotaulukot ja niiden mukaiset prosessit, ohjeet, dokumenttipohjat sekä hankintakalenteri
• Esitys sote-henkilöstöresursseista ja    henkilöstön saatavuudesta
• Kuvaus kolmen palvelun valvonnan nykytilasta ja prosessista
• Asiakasmaksujen toimintaohje
• Kuvaus palvelujen taloustiedoista ja vertailumallin sisällöstä taloustiedon osalta
• Tietojohtamisen suunnitelma v.2.0
• Toimintamalli palveluketjujen ohjauksen kielellisen sujuvuuden tukemiseksi
• Päivitetty johtamismalli ja johtamisen kehittämisen painopisteet

• Saavutetut hyödyt: Palvelustrategiavalmistelun ja palvelustrategian muodostamisen ja tausta-analyysien myötä toimintaa pystytään suunnittelemaan ja ohjaamaan tarkoituksenmukaisesti alueen palveluntarpeen sekä strategisten tavoitteiden mukaisesti. Palveluverkkosuunnittelun myötä ja kokonaisvaltaisemmalla palveluketjujen hallinnan ja ohjauksen avulla pystytään vähentämään raskaampien palveluiden käyttöä ja sitä kautta hillitsemään kustannuskehitystä. Omaa ja ulkopuolista tuotantoa pystytään hankkeessa luotavilla malleilla hallitsemaan ja ohjaamaan yhteismitallisemmin, ja siten päätökset tuotantotavoista voidaan tehdä kokonaistaloudellisemmin ja kustannusvaikuttavammin. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen ja valvonnan kehittäminen tukevat osaltaan palvelujen järjestämistä. Tietojohtamisen suunnitelma luo rakenteet ja mallit tiedon keräämiselle ja sen hyödyntämiselle johtamisessa. Tietoallasratkaisu mahdollistaa ajantasaisen tiedon keräämisen. Ajantasainen ja käytettävissä oleva tieto mahdollistaa perustellut päätökset, jotka auttavat kustannusten hillinnässä sekä palveluiden vaikuttavuuden parantamisessa. Lisäksi päätösten vaikutuksista saadaan näyttöä. Johtamismallin päivittäminen ja johtamisen kehittämisen painopisteiden määrittely tukevat kaikkien alahankkeiden kehittämistavoitteita.

• Osa-alue 3 keskeiset tulokset: Tavoitteet täyttyivät hankkeen alussa tarkennettujen tavoitteiden mukaisesti. Digitaalisten välineiden kehittäminen ei kuitenkaan vallitsevasta tilanteesta (pitkittynyt pandemia ja Apotin käyttöönoton siirtyminen) johtuen edennyt alun perin suunnitellussa laajuudessa.
  • Digitaalisten palvelujen palveluverkkoselvitys

• Digitaalisuuden integraation edistäminen: Nykytilan kuvaus, digikehittämisen toimijoiden roolien määrittelytyö ja ehdotukset digikehittämisen sote-yhteisistä toimintamalleista.
• Asiakaskokemustieto: Digitaalisen asiakaskokemuksen tiekartta
• Asiakaskokemuksen kokonaisuuden osio tiedolla johtamisen suunnitelmaan.
• Omaolon laajentaminen Helsingin kaupungin palveluissa
• Palvelukokonaisuuksien
  omien digikehittämiskohteiden edistäminen
• Ammattilaisten järjestelmät: Tietosuojan vaikutustenarvioinnit Apotti-ympäristössä. (Terveyshyötyarvio)
• Ammattilaisten järjestelmät: Preventio Jyrää preventiivisen mallin pohja.
• Asiakkaaksitulo ja asiakasohjaus: nykytila ja johtopäätökset -raportti.
• Selvitys sosiaali- ja terveystoimialan yhteydenottokanavien saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä asiakasohjauksen sujuvuudesta asiakkaaksitulon vaiheessa.

• Saavutetut hyödyt: Sote-keskuksen digipalveluiden osalta vaikutuksena oli palveluiden saatavuuden paraneminen ja sen eteen tehty kehitystyö. Tavoiteltavana hyötynä haettiin fyysisten kontaktien vähenemistä ja kontaktien kohdentumista niitä eniten tarvitseville sekä ennaltaehkäisyn paranemista. Asiakkaan näkökulmasta palvelut ovat tällöin saavutettavissa helpommin ja ilman aikarajoja. Näiden hyötyjen kartoittamisessa käytetään digipalvelujen asiakaskokemustiedon mittaamista, jota jatkokehitetään edelleen. Taloudellisena vaikutuksena voidaan saada kustannussäästöjä, kun edullisemmat digipalvelut ja itsepalvelut korvaavat fyysisiä kontakteja, jotka ovat yksikkökustannukseltaan kalliimpia. Digitaalisuuden integraatio edistää sote-yhteistä digipalveluiden kehittämistä vähentäen kehittämistyön päällekkäisyyttä ja mahdollistaen hyvien toimintamallien jakamisen. Digitaalisten palvelujen palveluverkkoselvitys on osa digipalvelujen entistä vahvempaa huomiointia osana laajempaa palveluverkkosuunnittelua. Ammattilaisten järjestelmien kehittämisen vaikutuksena ammattilaisten aikaa säästyy varsinaiseen työhön, kun järjestelmät tukevat paremmin ammattilaisten työtä, automatisoivat tehtäviä ja vapauttavat aikaa hoitotyöhön. Järjestelmien kautta saadaan myös entistä parempaa dataa johtamisen tueksi. Apotin laajaa tietoaineistoa hyödyntäen ennaltaehkäisyn tarve tunnistetaan jatkossa nykyistä paremmin mutta tämän hankkeen aikana Apotista ei vielä saatu tietoa tässä laajuudessa. Hoidon ja hoitoprosessin ja laadun ja vaikuttavuuden parantamisella (PreventioJyrää -malli) ehkäistään palvelutarpeiden kasvua ja hillitään siten kustannusten kasvua. Myös Terveyshyötyarvion kehittämisellä parannetaan ennaltaehkäisyä ja ennakointia.

• Osa-alue 4 keskeiset tulokset: Useita tavoitteita saavutettiin ja toimenpiteitä käynnistettiin jatkokehityssuunnitelmiin pohjaten. Osa-alue 4 oli suuri kokonaisuus, jolla oli useita tavoitteita. Hankkeen aikana työryhmät kohtasivat toimintaympäristöstä johtuvia haasteita, jotka vaikeuttivat työn toteutumista, kuten koronapandemia, Apotin viivästynyt käyttöönotto, Uudenmaan alueen järjestäytyminen ja sote-lakien läpimeno.   

Hankkeen aikana oli tarkoitus selvittää ja mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja ja kehittää tiedolla johtamista. Etukäteen arvioitiin, että nykyisten järjestelmien yhteensopimattomuus ja rajoitteet tulevat tuottamaan haasteita. Tämä arvioitu haaste realisoitui hankkeen aikana ja vaikutti työryhmien työskentelyyn mittaritiedon saatavuuden ja raportoinnin osalta. 

Haasteellisista lähtökohdista huolimatta hankkeessa työskennelleet asiantuntijat olivat sitoutuneita yhteisten tavoitteiden aikaansaantiin: työskentelyssä korostui aito halukkuus alueiden väliseen yhteistyöhön, työskentelyssä kohdatut ongelmat nostettiin esiin ja ratkaistiin yhdessä ja yhdessä luodut yhteistyön rakenteet otettiin käyttöön testattaviksi. 

Hankkeen aikana rakennettiin yhteensä 29 valmista tuotosta, joiden lisäksi osa-alueen kehitystä tullaan jatkamaan HUS-järjestämissopimuksen teemaryhmissä sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa.  Eri työpaketeissa saavutettuja tärkeimpiä tuloksia: 

• Yhteistyömallien, raportoinnin sekä mittarien kehittäminen. 

• 2A Rahoituksen kanavoitumisen ja laskutusmallin vaihtoehdot. 

• 2B Raportointirakenne ja sen pohjat.
• 2B Ylimmän johdon raportointimalli ja sisältöjen valinta. 
• 2C Kiireellinen hoito: Helsingin ja Uudenmaan päivystysavun prosessien vertailu. Sosiaali- ja kriisipäivystysten välinen yhteistyön kehittäminen. 
• 2C Ikäihmiset: Kotiinpäin vietävien palveluiden edistäminen ja neuropsykiatrisesti oireilevan potilaan ohjaus- ja konsultaatiomallin kehittäminen Uudellamaalla. 
• 2C Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut: Neuropsykiatrisen potilaan palveluketju on kuvattu Helsingin osalta ja Uudenmaantasoinen työskentely käynnistetty. Jalkautuvan intensiivituen hanke aloittanut toiminnan 
• Kaikissa palveluintegraation kehittämisen kärjissä: Taktisen tason seurantaan (Uudellemaalle) luotiin ja hyväksyttiin seurantamittaristo 1.0 
• 2C Digitaalisten palvelujen palveluintegraatio: Potilasryhmien palvelupolkujen palveluintegraation skenaariokuvaukset. 
• HYTE: Uudenmaan HYTE-selvitys. 
• HYTE: Uudenmaan HYTE-seminaari. 
• Viiden alueen yhteistyöryhmä

Saavutetut hyödyt: Vastuuparimallin pilotoinnin keskeisimpinä hyötyinä koettiin verkostoituminen, toimintojen välisten siilojen rikkoutuminen ja rajapintojen sekä kehityskohteiden tunnistaminen. Lisäksi Uudenmaantasoinen vuoropuhelu ja yhteistyö tiivistyi.  Vastuuparimallissa luotiin toimintatapoja yhteistyölle alueiden ja HUSin välille. Vastuuparimalli toimii operatiivisella- taktisella- ja strategisella tasolla Lisäksi mallin avulla pyritään asettamaan ja seuraamaan tavoitteita systemaattisesti sekä kehittämään toiminnan- ja talouden ohjausta sekä tietojohtamista. Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden HYTE-työ eteni pääosin suunnitellun mukaisesti. Toteutettiin selvitys Uudenmaan HYTE-työn nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Lisäksi valmistelua alueellisten HYTE-rakenteiden, yhteistyökäytänteiden sekä työnjakoa koskevien toimenpiteiden osalta jatketaan. Osana osa-alueen 4 kehittämistä edistettiin myös Uudenmaan viiden alueen yhteistyötä mm. Viiden alueen yhteistyöryhmän myötä. Tämä Uudenmaan alueiden sote-johtajien yhteinen foorumi ja viiden alueen sote-johtajien ja HUSin yhteistyöfoorumi jatkavat yhdessä sovittavien asioiden säännöllisinä kokouksina myös hankkeen jälkeen.