Hyvän työn ohjelma – Vetoa ja pitoa –valmennukset STM

Vetoa ja pitoa -valmennus- ja kehittämiskokonaisuus

Sosiaali- ja terveysministeriö tukee hyvinvointialueita myöntämällä valtionavustusta työpajoihin osallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin. Hyvinvointialueet voivat ilmoittaa työyksiköitä valmennukseen mukaan hakemalla valtionavustusta.

Ensimmäinen valtionavustusten haku oli joulukuussa 2023. Kevään 2024 valmennukset on jo pidetty, ja jatkoa seuraa ensi syksynä.

Valmennuksen sisältö

Valmennus perustuu systemaattiseen toimintakäytäntöjen kehittämismalliin, läpimurtotyöskentelyyn (Breakthrough Collaboratives), ja se toteutetaan 1-2 päivän läsnätyöpajoina.

Työyksiköistä valmennukseen osallistuu kehittämistiimi, johon kuuluu esihenkilön lisäksi 4-7 henkilöä eri ammattiryhmistä. Valmennuksessa kehittämistiimit kehittävät oman työyksikkönsä toimintakäytäntöjä.

Kehittämiskohteet valitaan nykytilan analyysin pohjalta: hyödynnetään riskinarviointia, työpaikkaselvitystä, Mitä kuuluu -kyselyä ja muuta tarvittavaa tietoa.

Läpimurtotyöskentely

Ennen ensimmäistä kahden päivän työpajaa tiimit keräsivät lähtödatan ja keskustelivat valmentajan kanssa taustatiedoista ja ongelma-asettelusta. Työpajassa tiimit veivät datan analyysin loppuun, nimesivät keskeisimmän ongelman, laativat juurisyyanalyysin, asettivat tavoitteet ja mittarit sekä suunnittelivat ensimmäiset kehittämistoimenpiteet (PDSA-sykli). Tiimi suunnitteli miten esittelevät tuotokset muulle työyhteisölle ja miten ottavat heitä mukaan kehittämiseen. Päivien aikana tiimit esittelivät toisilleen suunnitelmiaan ja saivat kommentteja muilta tiimeiltä.

Ensimmäisen ja toisen työpajan välissä tiimi työskenteli kehittämistoimenpiteiden parissa omalla työpaikalla. Valmentaja tapasi tiimiä kerran etänä. Toiseen työpajaan mennessä oli tarkoitus saada kokemuksia muutoksista ja tarkennettuja mittaustietoja.

Toisessa kahden päivän työpajassa tiimit jatkoivat valmentajien tuella kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja jo toteutettujen arviointia. Toisten mukaan saaminen nousi erityiseksi teemaksi ja tähän tiimit suunnittelivat ja jakoivat ideoita. Kehittämistoimenpiteitä jaoteltiin iteratiivisessa prosessissa kolmen kierroksen kesken ja tuloksena syntyi jako kahdeksaan pääteemaan. 

Työpajan jälkeen tiimit jatkoivat kehittämistoimenpiteiden toteutusta ja laativat kehittämisen polustaan posterin. Valmentajat olivat tiimien tukena etänä toteutetuissa välivalmennustapaamisissa.

Kolmas työpaja oli yksipäiväinen ja se keskittyi tulosten ja kokemusten jakamiseen tiimien kesken. Posterinäyttelyssä tiimit saivat esitellä omaa kehittämistyötään ja saada vielä uusia ideoita toteutettavaksi. 

Läpimurtotyöskentelyä on hyödynnetty Suomessa useissa hankkeissa 2010-luvulta lähtien. Lisää tietoa läpimurtotyöskentelustä voit lukea Innokylän artikkelista: Läpimurtotyöskentely sote-kehittämisessä | Innokylä (innokyla.fi) 

Toimintamalleja ja työkaluja

Valmennuksissa olleiden tiimien tuottamat toimintamallit Veto- ja pitovoiman parantamiseksi on koottu 'työkalupakiksi' alle. Tiimit linkittävät omat tuotoksensa alla olevien pääteemojen alle (tämä muokattava!)

1. Ammatillinen kehittyminen ja osaaminen
2. Johtaminen ja esihenkilötyö
3. Kokouskäytännöt ja sisäinen tiedonkulku
4. Perehdytys
5. Tilaratkaisut ja työvälineet
6. Työn sisältö, organisointi ja työn jako
7. Työyhteisö ja työkäyttäytyminen

8. Ulkoinen maine, näkyvyys ja rekrytointi

    

Lisäksi Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat koonneet toimivia malleja ja työkaluja hyödynnettäväksi kaikilla sote-työpaikoilla.

Työkalut on kerätty ajankohtaisista kansallisista hankkeista ja ohjelmista, ja ne on luokiteltu Tekojen tori -sivustolle teemoittain.

• Tekojen tori: Hyvän työn edellytykset - toimintamalleja sote-työpaikoille

Lisää tietoa työstä ja hyvinvoinnista sekä toimintamalleista:

linkkejä