Itä-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Itä-Savon alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Itä-Savo: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Itä-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Itä-Savon alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022 käynnissä

Toimijat

Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Savonlinnan kaupunki, Enonkosken kunta, Rantasalmen kunta ja Sulkavan kunta. Lisäksi mukana vahvasti kolmas sektori.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Pia Karttunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pia.karttunen@sosteri.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

13.11.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Itä-Savon sairaanhoitopiiri kattaa neljä kuntaa: Savonlinnan, Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan. 
THL:n arviointiraportissa  on tunnistettu Itä-Savon alueen sote-palvelujen käyttöön nykytilassa ja tulevaisuudessa vaikuttavia väestöön ja palvelukäyttöön liittyviä piirteitä. Väestörakennetta leimaa korkea ikääntyneiden osuus (kolmasosa väestöstä), jonka ennustetaan kasvavan kokonaisväestömäärän samalla vähentyessä. Aluetta leimaavat pitkät välimatkat ja ikääntyneen väestön heikko sosioekonominen asema.  Alueen palvelutarvetta lisäävät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja syöpä-, sepelvaltimo- sekä aivoverisuonitaudit. Lisäksi mielenterveys- ja päihdeongelmien  esiintyvyys on korkea ja  alkoholi- ja itsemurhakuolleisuus on suuri. Lasten ja perheiden kohdalla palvelutarve on maan keskiarvoa vähäisempi, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen voimavaroissa on haasteita.

Alueen sote-palveluissa haasteena ovat korkeat kustannukset, joissa kuitenkin on alueellista vaihtelua ja Savonlinnan alueella kustannukset ovat korkeimmat. Palvelujen käyttö on suurta erikoissairaanhoidon palveluissa ja erityisesti päivystyspalveluissa. Perusterveydenhuollon vastaanottojen käyttö on suhteellisesti vähäistä ja sähköistä asiointia hyödynnetään vähän. Suun terveydenhuollon palvelunkäyttö on maan keskitasoa, mutta painottuu julkisiin palveluihin. Alueella on hammaslääkäripula ja odotusaika palveluihin on maan pisimpien joukossa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit ovat hieman yli keskiarvon. Psykiatrian laitoshoito on yleistä ja alueella on paljon ympärivuorokautista kuntoutuskotihoitoa. Päihdehuollon laitosten palvelunkäyttö on kasvanut kahden vuoden aikana.

Alueen väestön hyvinvointia ja asiakkaan arjessa pärjäämistä pyritään edistämään kokonaisvaltaisella huolenpidolla, digitaalisilla ratkaisuilla ja viiveettömällä hoidolla ja huolenpidolla omalta alueelta.

Päämäärä ja päätavoite

Kokonaisuuden tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon , sosiaalipalvelujen ja suun terveydenhuollon saatavuutta. Tavoitteena on saada kokonaiskuva nykytilanteessa henkilöstön työajan ja resurssien käytön jakaantumisesta eri tehtävien välillä ja selvittää asiakassegmentointianalyysin avulla palvelujen käytön jakautumista eri asiakasryhmien välillä perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa ja sosiaalipalveluissa sekä löytää ratkaisut ongelmakohtiin. Tilannetta selvitetään ja ratkaisuja etsitään myös suun terveydenhuollossa. Tavoitteena on myös kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa ja parantaa ehkäiseviin palveluihin pääsyä. Osana ehkäisevän työn kokonaisuutta kehitetään yhdistysverkostoa ja otetaan käyttöön lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät sekä kehitetään yhteistyörakenteita sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sivistystoimen välillä. Päihdepalveluihin rakennetaan matalan kynnyksen toimipiste. Keskeisenä tavoitteena on lisätä digitaalisten palvelujen käyttöä osana sairauksia ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää toimintaa, omahoitoa, palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia.

Hankkeen hyötytavoitteet: saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus, ennaltaehkäisy ja ennakointi, laatu ja vaikuttavuus, monialaisuus ja yhteeentoimivuus sekä kustannusten nousun hillintä.

 

Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus:

  • pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta PTH-vastaanottotoiminnassa, sosiaalipalveluissa ja suun terveydenhuollossa muun muassa selvittämällä kokonaiskuva työajan ja resurssien jakautumisesta nykytilassa eri tehtävien välillä. 
  • selvitetään palvelunkäytön jakautumista eri asiakasryhmien välillä asiakassegmentointianalyysin avulla.
  • pyritään kohdentamaan käytettävissä olevat henkilöstöresurssit mahdollisimman tehokkaasti oikeisiin tehtäviin.
  • kehitetään ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen palveluja.
  • pyritään hyödyntämään erilaisia digitaalisia ratkaisuja.

Ennaltaehkäisy ja ennakointi:

  •  pyritään parantamaan ennaltaehkäisyä ja ennaltaehkäiseviin palveluihin pääsyä koko väestön osalta.
  •  pyritään kohdentamaan ennaltaehkäiseviä palveluita tunnistetuille riskiryhmille.
  •  pyritään monipuolistamaan ja lisäämään ennaltaehkäiseviä palveluja.
  • kehitetään yhdistysyhteistyötä.
  • otetaan käyttöön nuorten psykososiaaliset menetelmät.

Laatu ja vaikuttavuus:

  • pyritään kehittämään laadun ja vaikuttavuuden seurannan mittareita.
  • vahvistetaan tutkimuksen roolia perustason palveluissa.

Monialaisuus ja yhteentoimivuus:

  • kehittää uusia toimintatapoja eri palvelujen yhteensovittamiseksi uudessa toimintaympäristössä.
  •  karsitaan eri toimijoiden päällekkäinen työ.
  •  jatkokehitetään kerralla kuntoon- mallia.
  • kehitetään palliatiivisenhoidon kokonaisuutta.
  • kehitetään yhteistyörakenteita sivistystoimen ja Sosterin välille

Kustannusten nousun hillintä:

  • edellä kuvattujen hyötytavoitteiden avulla pyritään kustannusten nousun hillintään.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Kehittämistoimien keskeisinä hyötyinä voidaan pitää perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja suun terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantumista. Alueen asukkaat hyötyvät ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisestä ja hoidon keskittämisestä peruspalveluihin raskaiden erikoissairaanhoidon palveluiden sijaan. Myös digitaalisten ratkaisujen löytäminen palveluohjauksessa ja etähoivassa parantaa hoidon ja palvelun saatavuutta ja vähentää asiakkaiden tarvetta hakeutua paikan päälle hoidon ja palvelun suunnitteluun tai toteutukseen. 

Resurssienkäytön optimoinnin ja palvelujen asiakasryhmäkohtaisen kohdentamisen avulla saadaan asiakkaille oikeita palveluja oikea-aikaisesti ja lisätään sähköisen ajanvarauksen mahdollisuutta.

Suun terveydenhuollossa puretaan jonoja ja kehitetään uudenlaisia toimintamalleja ettei jonoja pääsisi syntymään.

Hankkeessa kehitetään uusia ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja esimerkiksi jalkautumalla asukkaiden muiden arjen palvelujen yhteyteen sekä lisätä järjestöyhteistyötä.

Päihdepalveluihin kehitetään matalan kynnyksen toimipiste.

Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kehitetään Sosterin integroituun järjestelmään soveltuvia laadun ja vaikuttavuuden seurannan mittareita ja toimintamalleja.  Tämä toteutetaan hankkeessa populaatioterveyden pilotin avulla.

Palliatiivisen kotisairaala hoidon kehittäminen niin, että suurin osa potilaista voitaisiin hoitaa perustasolla ja erityistason osaaminen tuoda mahdollisuuksien mukaan potilaan lähelle. 

Yhteistyörakenteiden kehittäminen sivistystoimen ja Sosterin välille niin, että tunnistetaan asiakkaan palvelutarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tätä kautta tarjotaan oikea-aikaisia, vaikuttavia palveluja ennen raskaamman palvelutarpeen syntymistä. Parannetaan työnjakoa eri toimijoiden välillä.

 

Sosterin logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Joukkoistaminen ja osallisuuden uudet muodot Osallistuva yksilö Teknologia sulautuu kaikkeen