Itä-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Itä-Savon alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Itä-Savo: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Itä-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Itä-Savon alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Parantaa perusterveydenhuollon , sosiaalipalvelujen ja suun terveydenhuollon saatavuutta. Tavoitteena on myös kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa ja parantaa ehkäiseviin palveluihin pääsyä. Osana ehkäisevän työn kokonaisuutta kehitetään yhdistysverkostoa ja otetaan käyttöön lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät sekä kehitetään yhteistyörakenteita sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sivistystoimen välillä. Päihdepalveluihin rakennetaan matalan kynnyksen toimipiste. Keskeisenä tavoitteena on lisätä digitaalisten palvelujen käyttöä osana sairauksia ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää toimintaa, omahoitoa, palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia.

Hankkeen hyötytavoitteet: saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus, ennaltaehkäisy ja ennakointi, laatu ja vaikuttavuus, monialaisuus ja yhteeentoimivuus sekä kustannusten nousun hillintä.

Toimiaika

2020-2022 käynnissä

Toimijat

Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Savonlinnan kaupunki, Enonkosken kunta, Rantasalmen kunta ja Sulkavan kunta. Lisäksi mukana vahvasti kolmas sektori.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Pia Karttunen
Yhteyshenkilön organisaatio
Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pia.karttunen@sosteri.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

29.09.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Itä-Savon sairaanhoitopiiri kattaa neljä kuntaa: Savonlinnan, Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan. 
THL:n arviointiraportissa  on tunnistettu Itä-Savon alueen sote-palvelujen käyttöön nykytilassa ja tulevaisuudessa vaikuttavia väestöön ja palvelukäyttöön liittyviä piirteitä. Väestörakennetta leimaa korkea ikääntyneiden osuus (kolmasosa väestöstä), jonka ennustetaan kasvavan kokonaisväestömäärän samalla vähentyessä. Aluetta leimaavat pitkät välimatkat ja ikääntyneen väestön heikko sosioekonominen asema.  Alueen palvelutarvetta lisäävät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja syöpä-, sepelvaltimo- sekä aivoverisuonitaudit. Lisäksi mielenterveys- ja päihdeongelmien  esiintyvyys on korkea ja  alkoholi- ja itsemurhakuolleisuus on suuri. Lasten ja perheiden kohdalla palvelutarve on maan keskiarvoa vähäisempi, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen voimavaroissa on haasteita.

Alueen sote-palveluissa haasteena ovat korkeat kustannukset, joissa kuitenkin on alueellista vaihtelua ja Savonlinnan alueella kustannukset ovat korkeimmat. Palvelujen käyttö on suurta erikoissairaanhoidon palveluissa ja erityisesti päivystyspalveluissa. Perusterveydenhuollon vastaanottojen käyttö on suhteellisesti vähäistä ja sähköistä asiointia hyödynnetään vähän. Suun terveydenhuollon palvelunkäyttö on maan keskitasoa, mutta painottuu julkisiin palveluihin. Alueella on hammaslääkäripula ja odotusaika palveluihin on maan pisimpien joukossa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit ovat hieman yli keskiarvon. Psykiatrian laitoshoito on yleistä ja alueella on paljon ympärivuorokautista kuntoutuskotihoitoa. Päihdehuollon laitosten palvelunkäyttö on kasvanut kahden vuoden aikana.

Alueen väestön hyvinvointia ja asiakkaan arjessa pärjäämistä pyritään edistämään kokonaisvaltaisella huolenpidolla, digitaalisilla ratkaisuilla ja viiveettömällä hoidolla ja huolenpidolla omalta alueelta.

Päämäärä ja päätavoite

Kokonaisuuden tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon , sosiaalipalvelujen ja suun terveydenhuollon saatavuutta. Tavoitteena on saada kokonaiskuva nykytilanteessa henkilöstön työajan ja resurssien käytön jakaantumisesta eri tehtävien välillä ja selvittää asiakassegmentointianalyysin avulla palvelujen käytön jakautumista eri asiakasryhmien välillä perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa ja sosiaalipalveluissa sekä löytää ratkaisut ongelmakohtiin. Tilannetta selvitetään ja ratkaisuja etsitään myös suun terveydenhuollossa. Tavoitteena on myös kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa ja parantaa ehkäiseviin palveluihin pääsyä. Osana ehkäisevän työn kokonaisuutta kehitetään yhdistysverkostoa ja otetaan käyttöön lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät sekä kehitetään yhteistyörakenteita sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sivistystoimen välillä. Päihdepalveluihin rakennetaan matalan kynnyksen toimipiste. Keskeisenä tavoitteena on lisätä digitaalisten palvelujen käyttöä osana sairauksia ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää toimintaa, omahoitoa, palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia.

Hankkeen hyötytavoitteet: saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus, ennaltaehkäisy ja ennakointi, laatu ja vaikuttavuus, monialaisuus ja yhteeentoimivuus sekä kustannusten nousun hillintä.

 

Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus:

  • pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta PTH-vastaanottotoiminnassa, sosiaalipalveluissa ja suun terveydenhuollossa muun muassa selvittämällä kokonaiskuva työajan ja resurssien jakautumisesta nykytilassa eri tehtävien välillä. 
  • selvitetään palvelunkäytön jakautumista eri asiakasryhmien välillä asiakassegmentointianalyysin avulla.
  • pyritään kohdentamaan käytettävissä olevat henkilöstöresurssit mahdollisimman tehokkaasti oikeisiin tehtäviin.
  • kehitetään ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen palveluja.
  • pyritään hyödyntämään erilaisia digitaalisia ratkaisuja.

Ennaltaehkäisy ja ennakointi:

  •  pyritään parantamaan ennaltaehkäisyä ja ennaltaehkäiseviin palveluihin pääsyä koko väestön osalta.
  •  pyritään kohdentamaan ennaltaehkäiseviä palveluita tunnistetuille riskiryhmille.
  •  pyritään monipuolistamaan ja lisäämään ennaltaehkäiseviä palveluja.
  • kehitetään yhdistysyhteistyötä.
  • otetaan käyttöön nuorten psykososiaaliset menetelmät.

Laatu ja vaikuttavuus:

  • pyritään kehittämään laadun ja vaikuttavuuden seurannan mittareita.
  • vahvistetaan tutkimuksen roolia perustason palveluissa.

Monialaisuus ja yhteentoimivuus:

  • kehittää uusia toimintatapoja eri palvelujen yhteensovittamiseksi uudessa toimintaympäristössä.
  •  karsitaan eri toimijoiden päällekkäinen työ.
  •  jatkokehitetään kerralla kuntoon- mallia.
  • kehitetään palliatiivisenhoidon kokonaisuutta.
  • kehitetään yhteistyörakenteita sivistystoimen ja Sosterin välille

Kustannusten nousun hillintä:

  • edellä kuvattujen hyötytavoitteiden avulla pyritään kustannusten nousun hillintään.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Kehittämistoimien keskeisinä hyötyinä voidaan pitää perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja suun terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantumista. Alueen asukkaat hyötyvät ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisestä ja hoidon keskittämisestä peruspalveluihin raskaiden erikoissairaanhoidon palveluiden sijaan. Myös digitaalisten ratkaisujen löytäminen palveluohjauksessa ja etähoivassa parantaa hoidon ja palvelun saatavuutta ja vähentää asiakkaiden tarvetta hakeutua paikan päälle hoidon ja palvelun suunnitteluun tai toteutukseen. 

Resurssienkäytön optimoinnin ja palvelujen asiakasryhmäkohtaisen kohdentamisen avulla saadaan asiakkaille oikeita palveluja oikea-aikaisesti ja lisätään sähköisen ajanvarauksen mahdollisuutta.

Suun terveydenhuollossa puretaan jonoja ja kehitetään uudenlaisia toimintamalleja ettei jonoja pääsisi syntymään.

Hankkeessa kehitetään uusia ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja esimerkiksi jalkautumalla asukkaiden muiden arjen palvelujen yhteyteen sekä lisätä järjestöyhteistyötä.

Päihdepalveluihin kehitetään matalan kynnyksen toimipiste.

Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kehitetään Sosterin integroituun järjestelmään soveltuvia laadun ja vaikuttavuuden seurannan mittareita ja toimintamalleja.  Tämä toteutetaan hankkeessa populaatioterveyden pilotin avulla.

Palliatiivisen kotisairaala hoidon kehittäminen niin, että suurin osa potilaista voitaisiin hoitaa perustasolla ja erityistason osaaminen tuoda mahdollisuuksien mukaan potilaan lähelle. 

Yhteistyörakenteiden kehittäminen sivistystoimen ja Sosterin välille niin, että tunnistetaan asiakkaan palvelutarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tätä kautta tarjotaan oikea-aikaisia, vaikuttavia palveluja ennen raskaamman palvelutarpeen syntymistä. Parannetaan työnjakoa eri toimijoiden välillä.

 

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen kehitystarpeet on tunnistettu ja toimintamallimuutoksia on aloitettu tekemään muun muassa Hyvä vastaanotto-valmennuksen myötä. Yksikössä on tehty aikataulusuunnitelmat vastaanottopalvelujen kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi ja resurssien käytön järkevöittämiseksi. Asiakassegmentoiti tehtiin etälääkipalveluihin soveltuvien asiakkaiden osalta ja toimintamalli on vakiintunut. Lisäksi määriteltiin fysioterapeutin suoravastaanoton asiakasryhmät ja käynnistettiin toiminnan pilotointi savonlinnan pääterveysasemalla.

Suun terveydenhuollon saatavuuden parantamista on selvitetty yhteistyössä NHG:n kanssa tehdyssä kehittämisprojektissa.  Selvityksen perusteella on määritelty 13 kehittämistoimenpidettä. Näistä suunnitelluista kehittämistoimenpiteistä on vakiintunut käytäntöön 8.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Päihdepalvelujen matalan kynnyksen toimipisteen suunnittelu on saatu valmiiksi. Päihdepalvelujen kehittämistyötä on tehty asiantuntijaryhmässä, jossa on osallistujia Sosterin päihdepalveluista, kaupungin työvoimapalveluista ja toimintakeskuksesta sekä yhdistyksistä. Asiantuntijaryhmä on tehnyt alkutilanteen kartoituksen swot-analyysin avulla. Analyysin avulla on kuvattu eri toimijoiden päihdepalvelujen nykytilanne sekä kehittämistarpeet. Kuvauksessa on huomioitu asiakasnäkökulma, palveluiden tarve sekä tarvittavat yhteistyöverkostot. Kuvausta on täydennetty kokemusasiantuntijan näkemyksillä. Asiantuntijaryhmä on myös selvittänyt päihdeasiakkaiden palveluihin liittyviä kustannuksia sekä kartoittanut mahdollisia toimitiloja matalan kynnyksen toimipisteelle. Asiantuntijaryhmä on tehnyt toimintakonseptin määrittelyn kokonaisselvityksen perusteella. Toimintakonseptin pilotointi on päätetty toteuttaa osana Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen täydennysrahoitusta. Toimintamallia tullaan hyödyntämään koko Etelä-Savon hyvinvointialueella. Päihdepalvelujen matalan kynnyksen toimipisteen pilotoinnin on määrä alkaa marraskuussa 2022.

Digitaalisten palvelujen käyttöönotto kytkeytyy tiiviisti Sosterin rakenneuudistus-hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Osana ennaltaehkäiseviä palveluita otettiin käyttöön ikäihmisten palveluohjauksen chat. Pilotointiaikana chatin käyttöaste oli hyvin matala. Käyttöastetta pyrittiin lisäämäään laajentamalla chatin aukioloaikoja, mutta aukioloaikojen laajennus ei tuottanut toivottua lisäystä kävijämääriin. Pilotin perusteella ikäihmisten palveluohjauksen chat-palvelu päätettiin keskeyttää. Maaliskuussa 2021 on käynnistetty Omaolo-palvelun laajennuksen projekti, jossa lisättiin omaolo-oirearvioita ja otettiin käyttöön sähköiset hyvinvointivalmennukset. Lisäksi aloitettiin terveys- ja hyvinvointitarkastusten sähköisten esitietolomakkeiden käyttöönotto . Hyvinvointivalmennuksia on markkinoitu eri medioissa.

Yhdistysverkoston kehittämiseen on nimetty työryhmä, jonka tehtävänä on tiivistää Sosterin, kolmannen sektorin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä konkreettisten kehittämistehtävien kautta. Työryhmässä on mukana alueen oppilaitoksia, yhdistyksiä, seurakunta sekä Sosterin eri yksiköitä. Työryhmän keskeisimmiksi kehittämistehtäviksi oli määritetty 1) yhdistysten linkittäminen Sosterin sähköisiin asiakaspolkuihin, 2) Sairaalan yhteyteen perustettavan Kansalaistorin toimintojen suunnittelu ja kehittäminen. 3) Sote-ammattilaisten, kuntalaisten ja yhdistysten välisen viestinnän kehittäminen mm. tehostamalla yhteisen YHES.fi-palvelualustan käyttöä ja järjestämällä sähköisiin työkaluihin liittyviä koulutuksia, sekä 4) matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnan kartoitus ja suunnittelu. Työryhmä on toteuttanut yhdistysten aktiiveille ja muulle jäsenistölle suunnatun kyselyn, jossa kartoitettiin yhteistyön kehittämisen tarpeita.Työryhmässä on suunniteltu ja otettu käyttöön Kansalaistori-konsepti. Kansalaistori on Savonlinnan sairaalakampuksella toimiva Sosterin asiakkaiden, alueen yhdistysten ja alan ammattilaisten kohtaamispaikka jossa järjestetään erilaista hyvinvointia tukevaa toimintaa ja valtakunnallisia teemapäiviä.

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta on tehty toimintasuunnitelma PSSHP:n NMOK-hankkeen koordinoimana. Sosterista ja Savonlinnan kaupungilta on koulutettu 19 IPC-lyhytterapeuttia, 1 IPC-menetelmäohjaaja ja 3 IPT-N menetelmäohjaajaa.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi toteutettiin tiedolla johtamisen pilotti tyypin II diabetespotilaiden osalta. Pilotin aikana pidetiin kolme palveluntuottajan vetämää työpajaa, joissa  määritettiin tietopoimintojen sisältö, analysoitiin saatua tietoa ja suunniteltiin jatkotoimenpiteitä. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi toteutetaan myös 6 kuukauden pilotti vaikuttavuuden seurantaan mielenterveys- ja riippuvuuksien osa-alueella. Pilotissa  laatu- ja vaikuttavuustietoja kerätään ja analysoidaan olemassa olevan toiminnanohjausjärjestelmän lisäosan avulla. Pilotti aloitettiin marraskuussa 2021.

Populaatioterveyden pilotin tietopoiminnan tulos ei antanut luotettavaa vastausta tyypin II diabetespolun toimivuudesta tai hoidon vaikuttavuudesta. Tulokset ovat suuntaa antavia eivätkä tarjoa luotettavaa tilannekuvaa koko potilasjoukon osalta. Tiedot saatiin ainoastaan otantana, datan rakenne oli haastava ja  tietoelementit olivat hajallaan. Tietojärjestelmä mahdollistaa kirjaamisen variaatiot ja useampaan paikkaan kirjaamisen. Kaikki käytettävät lomakkeet eivät ole sähköisessä muodossa  eivätkä ns. älylomakkeita (esimerkiksi DIA-lomake). Lisäksi kirjaamiskäytänteissä on moninaisuutta

Kehittämistoimenpiteinä on aloitettu tilastoinnin ja kirjaamisen käytänteiden yhtenäistäminen koko Etelä-Savon hyvinvointialueella. Asiakaspolun toimivuus ja käyntien kohdentuminen oikealle asiantuntijalle oikea-aikaisesti on selvityksessä. Mielenterveyden- ja riippuvuuksien osa-alueella tiedonkeruu on vielä kesken, joten tuloksia ei ole saatavilla. Kummankaan tiedolla johtamisen pilotin hyötytavoitteiden tuloksia ei voida vielä arvioida.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Uusien toimitilojen käyttöönoton yhteydessä on aloitettu kehittämään uusia toimintamalleja muun muassa moniammatilliseen tiimityöhön ja konsultaatiokäytäntöihin liittyen. Tämä kehittämistyö on aloitettu syksyllä 2021 yhtä aikaa kerralla kuntoon -mallin jatkokehittämisen kanssa. Kehittämistyön tukena hyödynnettiin Hyvä vastaanotto -valmennusta.

Kehittämistoimenpiteet on kohdistettu asiakasohjaukseen, asiakaspolkuihin, yhdenmukaisiin toimintakäytänteisiin ja perustason ja erityistason palvelujen yhteensovittamiseen. Kehittämisen keskiössä on kerralla kuntoon-ajattelu, jossa asiakkaan asiat hoidetaan mahdollisimman valmiiksi ensimmäisellä yhteydenottokerralla.

Palliatiivisen hoidon kehittämisessä on tehty nykytilan kuvaus tunnistamalla kaikki palliatiiviseen hoitoon osallistuvat toimijat, nykyiset palveluketjut sekä tiedonkulkuun ja kirjaamiseen liittyvät käytännöt. Nykytilan kuvauksen myötä tunnistettiin tärkeimmät kehittämiskohteet, joita olivat mm. työnjaolliset kysymykset, asiakasnäkökulma sekä osaamisen kehittäminen. Kehittämisen tuloksena on otettu käyttöön moniammatillinen palliatiivinen kierto sekä julkaistu palliatiivisen potilaan sähköinen hoitopolku. Lisäksi on päätetty kouluttaa kaksi uutta palliatiivista hoitajaa. Kehittämistyö jatkui suunnittelemalla palliatiivisen yksikön perustamista. Lisäksi määritettiin eri ammattilaisten roolit ja vastuut asiakaspolun eri vaiheissa ja tehtiin yksi yhtenäinen palliatiivinen esite, jossa ovat kaikki toimijat yhteystietoineen. Asiantuntijaryhmää laajennettiin siten, että mukana ovat nyt myös sairaalapappi ja sosiaalityöntekijä. Palliatiivinen yksikkö on aloittanut toimintansa toukokuussa 2022.

Sivistystoimen ja Sosterin välisen yhteistyön kehittämistä on jatkettu mm. koulutustoimen ja Jelppi-tiimin kanssa. Lisäksi on suunniteltu kohtaamispaikkatoiminnan jatkoa. Yhteistyötä on tehty myös IPC-menetelmän käyttöönoton tiimoilta.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Hankkeessa on koottu asiantuntijaryhmät ja tehty aikataulusuunnitelmat perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Lisäksi on alettu kartoittaa palveluntuottajia asiakassegmentointiin ja resurssien käytön selvitykseen. Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen kehitystarpeiden tunnistaminen, selvitys resurssien käytöstä sekä asiakassegmentointi on aloitettu yhden asiakasryhmän kohdalta. Pilottiryhmäksi on valikoitu tyypin II Diabetespotilaat. Muiden perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen sekä sosiaalipalvelujen osalta selvitystyö aloitetaan syksyllä 2021.

Suun terveydenhuollon saatavuuden parantamista on selvitetty yhteistyössä NHG:n kanssa tehdyssä kehittämisprojektissa.  Selvityksen perusteella on määritelty 13 kehittämistoimenpidettä.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Uusien matalan kynnyksen palvelujen ideointi on aloitettu projektijohtoryhmässä. Varsinainen kehittämistyö käynnistyy syksyllä 2021. Kehittämistyötä varten on nimetty asiantuntijaryhmä. Päihdepalvelujen matalan kynnyksen toimipisteen suunnittelu on saatu valmiiksi. Päihdepalvelujen kehittämistyötä on tehty asiantuntijaryhmässä, jossa on osallistujia Sosterin päihdepalveluista, kaupungin työvoimapalveluista ja toimintakeskuksesta sekä yhdistyksistä. Asiantuntijaryhmä on tehnyt alkutilanteen kartoituksen swot-analyysin avulla. Analyysin avulla on kuvattu eri toimijoiden päihdepalvelujen nykytilanne sekä kehittämistarpeet. Kuvauksessa on huomioitu asiakasnäkökulma, palveluiden tarve sekä tarvittavat yhteistyöverkostot. Kuvausta on täydennetty kokemusasiantuntijan näkemyksillä. Asiantuntijaryhmä on myös selvittänyt päihdeasiakkaiden palveluihin liittyviä kustannuksia sekä kartoittanut mahdollisia toimitiloja matalan kynnyksen toimipisteelle. Asiantuntijaryhmä on tehnyt toimintakonseptin määrittelyn kokonaisselvityksen perusteella. Toimintakonseptin pilotointi on päätetty toteuttaa osana Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen täydennysrahoitusta. Toimintamallia tullaan hyödyntämään koko Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Digitaalisten palvelujen käyttöönotto kytkeytyy tiiviisti Sosterin rakenneuudistus-hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Osana ennaltaehkäiseviä palveluita otettiin käyttöön ikäihmisten palveluohjauksen chat. Pilotointiaikana chatin käyttöaste oli hyvin matala. Käyttöastetta pyrittiin lisäämäään laajentamalla chatin aukioloaikoja, mutta aukioloaikojen laajennus ei tuottanut toivottua lisäystä kävijämääriin. Pilotin perusteella ikäihmisten palveluohjauksen chat-palvelu päätettiin keskeyttää. Lisäksi maaliskuussa 2021 on käynnistetty Omaolo-palvelun laajennuksen projekti, jossa otetaan käyttöön mm. sähköiset hyvinvointivalmennukset sekä terveys- ja hyvinvointitarkastus. Hyvinvointivalmennuksia on markkinoitu eri medioissa. Terveys- ja hyvinvointitarkastukset otetaan käyttöön keväällä 2022.

Yhdistysverkoston kehittämiseen on nimetty työryhmä, jonka tehtävänä on tiivistää Sosterin, kolmannen sektorin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä konkreettisten kehittämistehtävien kautta. Työryhmässä on edustus Järjestötalo Kolomosesta, Saimaan Syöpäyhdistyksestä, Muistiyhdistyksestä, Kotilo ry:stä, Hattu ry:stä, seurakunnasta, XAMK:sta, SamiEdusta sekä Sosterin eri yksiköistä. Työryhmän keskeisimmiksi kehittämistehtäviksi on määritetty 1) yhdistysten linkittäminen Sosterin sähköisiin asiakaspolkuihin, 2) Sairaalan yhteyteen rakentuvan uudisrakennuksen tiloihin tulevan, yhdistysten toiminnan esittelyyn, vapaaehtoistyöhön ja OLKA-toimintaan suunniteltavan ”Kansalaistorin” toimintojen suunnittelu ja kehittäminen, 3) Sote-ammattilaisten, kuntalaisten ja yhdistysten välisen viestinnän kehittäminen mm. tehostamalla yhteisen YHES.fi-palvelualustan käyttöä ja järjestämällä sähköisiin työkaluihin liittyviä koulutuksia, sekä 4) matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnan kartoitus ja suunnittelu. Työryhmä on toteuttanut yhdistysten aktiiveille ja muulle jäsenistölle suunnatun kyselyn, jossa kartoitettiin yhteistyön kehittämisen tarpeita. Lisäksi on pidetty ensimmäinen Kansalaistorin suunnittelutyöpaja sähköisesti sekä järjestetty koulutukset Teamsin ja YHES.fi-palvelualustan käyttöön. Syksylle 2021 ja talvelle 2022 on suunniteltu kolme Kansalaistori-työpajapäivää.

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta on tehty toimintasuunnitelma PSSHP:n NMOK-hankkeen koordinoimana. Sosterista ja Savonlinnan kaupungilta kymmenen ammattilaista (kouluterveydenhoitajia, psykologeja, koulukuraattoreja) on aloittanut IPC-lyhytterapiakoulutuksen maaliskuussa 2021. Syksyllä 2021 koulutuksen on aloittanut kymmenen ammattilaista ja lisäksi Sosterista on lähtenyt yksi psykologi IPT-N -koulutukseen.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi on käynnissä tiedolla johtamisen pilotti. Hankkeessa on kilpailutettu palveluntuottaja toteuttamaan tyypin II diabetespotilaiden hoitopolkuun liittyvän populaatioterveyden pilotin yhdessä pth:n vastaanottotoiminnan henkilöstön kanssa. Pilotti on alkanut toukokuussa 2021. Pilotin aikana on pidetty kolme palveluntuottajan vetämää työpajaa, joissa on  määritetty tietopoimintojen sisältö, analysoitu saatua tietoa ja suunniteltu jatkotoimenpiteitä. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi toteutetaan myös 6 kuukauden pilotti vaikuttavuuden seurantaan mielenterveys- ja riippuvuuksien osa-alueella. Pilotissa  laatu- ja vaikuttavuustietoja kerätään ja analysoidaan olemassa olevan toiminnanohjausjärjestelmän lisäosan avulla. Pilotti aloitetaan marraskuussa 2021.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Uusien toimitilojen käyttöönoton yhteydessä on tarkoitus kehittää uusia toimintamalleja muun muassa moniammatilliseen tiimityöhön ja konsultaatiokäytäntöihin liittyen. Tämä kehittämistyö aloitetaan syksyllä 2021 yhtä aikaa kerralla kuntoon -mallin jatkokehittämisen kanssa. Kehittämistyön tukena toimii Hyvä vastaanotto -valmennus, jonka Sosterin moniammatillinen tiimi on aloittanut syyskuussa 2021.

Palliatiivisen hoidon kehittämisessä on tehty nykytilan kuvaus tunnistamalla kaikki palliatiiviseen hoitoon osallistuvat toimijat, nykyiset palveluketjut sekä tiedonkulkuun ja kirjaamiseen liittyvät käytännöt. Nykytilan kuvauksen myötä on tunnistettu tärkeimmät kehittämiskohteet, joita ovat mm. työnjaolliset kysymykset, asiakasnäkökulma sekä osaamisen kehittäminen. Kehittämisen tuloksena on otettu käyttöön moniammatillinen palliatiivinen kierto sekä julkaistu palliatiivisen potilaan sähköinen hoitopolku. Lisäksi on päätetty kouluttaa kaksi uutta palliatiivista hoitajaa. Kehittämistyö jatkuu suunnittelemalla palliatiivisen yksikön perustamista. Lisäksi määritetään eri ammattilaisten roolit ja vastuut asiakaspolun eri vaiheissa. Tehty yksi yhtenäinen palliatiivinen esite, jossa kaikki toimijat yhteystietoineen. Asiantuntijaryhmää laajennettu siten, että mukana nyt myös sairaalapappi ja sosiaalityöntekijä.

Sivistystoimen ja Sosterin välisen yhteistyön kehittämistä on jatkettu mm. koulutustoimen ja Jelppi-tiimin kanssa. Lisäksi on suunniteltu kohtaamispaikkatoiminnan jatkoa. Yhteistyötä on tehty myös IPC-menetelmän käyttöönoton tiimoilta.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen kehitystarpeiden tunnistaminen, selvitys resurssien käytöstä sekä asiakassegmentointi on aloitettu yhden asiakasryhmän kohdalta. Pilottiryhmäksi on valikoitu tyypin II Diabetespotilaat. Muiden perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen sekä sosiaalipalvelujen osalta selvitystyö aloitetaan syksyllä 2021. Selvitystyö suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantamiseksi on tehty. Selvityksen perusteella on määritelty 13 kehittämistoimenpidettä. Kehittämistoimenpiteiden myötä hoitoon pääsy on parantunut ja odotusajat lyhentyneet.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Päihdepalvelujen matalan kynnyksen toimipisteen suunnittelu on aloitettu ja etenee aikataulun mukaisesti. Digitaalisten palvelujen käyttöönotto on vasta alussa joten arviointitietoa ei vielä ole käytettävissä.  Yhdistysverkoston kehittämiseen on nimetty työryhmä, jonka tehtävänä on tiivistää Sosterin, kolmannen sektorin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä konkreettisten kehittämistehtävien kautta. Työryhmän keskeisimmiksi kehittämistehtäviksi on määritetty 1) yhdistysten linkittäminen Sosterin sähköisiin asiakaspolkuihin, 2) Sairaalan yhteyteen rakentuvan uudisrakennuksen tiloihin tulevan, yhdistysten toiminnan esittelyyn, vapaaehtoistyöhön ja OLKA-toimintaan suunniteltavan ”Kansalaistorin” toimintojen suunnittelu ja kehittäminen, 3) Sote-ammattilaisten, kuntalaisten ja yhdistysten välisen viestinnän kehittäminen mm. tehostamalla yhteisen YHES.fi-palvelualustan käyttöä ja järjestämällä sähköisiin työkaluihin liittyviä koulutuksia, sekä 4) matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnan kartoitus ja suunnittelu. Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto toteutuu PSSHP:n NMOK-hankkeen koordinoimana suunnitelman mukaisesti.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi toteutetaan tiedolla johtamisen pilotti. Hankkeessa on kilpailutettu palveluntuottaja toteuttamaan tyypin II diabetespotilaiden hoitopolkuun liittyvän populaatioterveyden pilotin yhdessä perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan henkilöstön kanssa. Pilotti alkaa toukokuussa 2021.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Palliatiivisen hoidon kokonaisuuden kehittäminen on aloitettu nykytilakuvauksella, jonka pohjalta on tehty toimintatapamuutoksia, muun muassa aloitettu moniammatillinen hoitajavetoinen palliatiivinen kierto. Lisäksi on julkaistu palliatiivisen potilaan sähköinen asiakaspolku. Sivistystoimen ja Sosterin välisen yhteistyön kehittämistä on jatkettu mm. koulutustoimen ja Jelppi-tiimin kanssa. Lisäksi on suunniteltu kohtaamispaikkatoiminnan jatkoa. Yhteistyötä on tehty myös IPC-menetelmän käyttöönoton tiimoilta.

 

 

Sosterin logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset