Itä-Uusimaa - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Itä-Uudenmaan Kestävän kasvun kokonaisuudessa edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta.
Alueen haavoittuvassa asemassa olevat asukkaat on tunnistettu aiemman kehittämistyön aikana mm. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Itä-Uudenmaan Kestävän kasvun kokonaisuudessa edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta.
Alueen haavoittuvassa asemassa olevat asukkaat on tunnistettu aiemman kehittämistyön aikana mm. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa.
Investointi 1
Hankkeen tavoitteena on purkaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa ensisijaisesti alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä nuorten matalankynnyksen mielenterveyspalveluista vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2022 tavoitteena on laatia selvitys, analyysi ja suunnitelma hoitojonojen purkamiseksi edellä mainituissa palveluissa hyödyntämällä alueella käyttöönotettavaa tiedolla johtamisen ja tiedon analysoinnintyökalua. Hankkeen tavoitteena on huomioida myös sosiaalipalvelujen ja prevention jonotilanteet, jolloin resursseja kohdentamalla voidaan vaikuttaa hoitotakuun toteutumiseen koko hyvinvointialueella. Palvelujen piiriin pääsyä nopeutetaan jatkamalla toimintamallien uudistamista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa vuosina 2023-2025, sekä panostetaan seurantaan, jotta uudet toimintamallit juurtuvat ja synnyttävät haluttua loppuvaikuttavuutta. Hankkeen tavoitteena on osaltaan edistää sote-uudistuksen toteutumista.
Tavoitteena on, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen jonot saadaan purettua ja hoitotakuun määräajat toteutuvat alueen kunnissa vuoteen 2025 mennessä. Uusien toimintamallien myötä palvelujen oikea-aikaisuus paranee, jolloin asiakas saa oikean avun tilanteeseensa nähden, ja ammattilaisten työpanosta pystytään kohdentamaan paremmin ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Hyödyntämällä tehokkaasti perusterveydenhuollon, 3. sektorin ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, ammattilaisten työnkuorma tasaantuu. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden matalankynnyksen palvelujen saatavuutta ja parantaa pitkäaikaissairauden riskissä olevien henkilöiden tunnistamista varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on panostaa sekundaaripreventioon, jotta pitkäaikaissairaiden komplikaatioita pystytään ennaltaehkäisemään.
Tavoitteena on lisätä palvelujen yhdenvertaisuutta, monikanavaisuutta ja kynnyksettömyyttä. Hankkeen tavoitteena on että Itä-Uusimaa osallistuu kansalliseen yhteiskehittämiseenja on osaltaan lisäämässä alueiden välistä yhteistyötä mm. digitaalisiin ratkaisuihinliittyen. Hankeaikana käynnistetään mm. digisotekeskustoiminta.
Tavoitteena nuorisoasematoiminnan käynnistämiselle on parantaa nuorten mielenterveys-ja päihdepalveluihin pääsyä ja tarjota tukea keskivaikeisiin psykososiaalisiin haasteisiin. Tavoitteena on, että vahvempaa tukea tarvitsevat nuoret saavat palvelun jatkossa nuorisoasemalta, jolloin matalan kynnyksenpalveluiden jonot lyhenevät. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä 3.sektorin toimijoiden kanssa kumppanuustalotoimintaa kehittämällä ja näin tasata työkuormaa julkisissa palveluissa.
Tavoitteena Omaolon oirearvioiden käytön lisäämisessä on nopeuttaa asiakkaiden palvelun saantiavuorokauden ajasta riippumatta, lyhentää terveysasemien puhelinpalvelun takaisinsoittoaikaa, vastata kaikkiinpuhelinpalveluunjätettyihin soittopyyntöihin saman päivän aikana. Tavoitteena Suuntiman käyttöönotossaon toimintatapa, jossa asiakkaat ja työntekijät yhdessä tekevät suunnitelmat yksilötasolla. Näin parannetaan niin asiakkaan sitoutumista omahoitoon kuin hoidon jatkuvuuttakin. Segmentoinnilla tavoitellaan jaettua ymmärrystä samankaltaisessa tilanteessa olevista asukkaista paremman kohdennuksen saavuttamiseksi. Suuntima yhdistää asiakkaan arvion omista voimavaroistaan ja ammattilaisen arvion tilanteen haasteellisuudesta, joiden perusteella muodostuu yksi neljästä Suuntimassa määritellystä asiakkuudesta.
Investointi 2
Tavoitteena on jatkaa rakenneuudistushankkeessa käynnistettyä suunnittelua vuonna 2022 sekä valmistella käyttöönottoa vuosina 2023-2025 Itä-Uudenmaan alueelle yhteisen monialaisen sähköisen palveluvalikon osalta, jossa hyödynnetään palvelutietovarannontietoja. Palveluvalikkoon sekä ammattilaisten, yhteistyökumppaneiden että asiakkaiden käytettävissä hyvinvointialueen verkkosivuilla. Palveluvalikon kautta asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelut helposti jo varhaisessa vaiheessa. Palveluvalikon suunnittelussa huomioidaan kuntiin jäävät palvelut, hyte-ja yhdyspintatyöskentely, sekä 3. sektori. Asiakkaiden tuentarpeeseen pystytään vastaamaan paremmin myös 3. sektorin palveluita hyödyntäen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävätpalvelut ovat helposti löydettävissä, oli palvelun tuottajana kunta, 3. sektori tai hyvinvointialue.
Tavoitteena on, että sähköinen palveluvalikko osaltaan edistää hoitotakuun toteutumistavahvistamalla palvelujen saatavuutta varhaisessa vaiheessa, jonka avulla pitkäaikaissairauden riskissä olevat henkilöt löytävät palveluiden piiriin varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on myös vertaistuen vahvistaminen sähköisen palveluvalikon avulla ennalta ehkäisevissä palveluissa. Sähköinen palveluvalikko tulee myöhemmin olemaanosa investointi 4:ssa kuvattua asiointiportaaliaja kytkeytyy myös kansalliseen sähköisen perhekeskuksen kokonaisuuteen. Tässä palvelu laajennetaan koskemaan alueen kaikkia asiakasryhmiä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa sekä hyvinvointialueiden että kuntien vastuulla. Tärkeänä yhteistyökumppanina kokonaisuudessa on myös alueen järjestöt ja yhdistykset. HYTE-toiminta on järjestetty alueen kunnissa erilaisin tavoin ja hyvinvointialueella toiminta on vielä jäsentymätöntä. HYTE-toiminta koskettaa kaikkia alueen asukkaita, joten yhteistyötäja sujuvia toimintakäytäntöjäon tärkeää suunnitella heti hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä. Tavoitteena on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisentoimintamallit on sovittu ja otettu käyttöön. HYTE-työ näyttäytyy asiakkaalle yhtenäisenä kokonaisuutena. Alueellinen HYTE-suunnitelma toimii pohjana HYTE-työskentelylle.
Investointi 3
Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää kirjaamis-ja tilastointikäytäntöjätulevalla hyvinvointialueella, sekä sopia käytännötajantasaisesta seurannasta. Vuonna 2022 painotus sosiaalialan kirjaamisissa, 2023-2025 otetaan mukaan terveydenhuollon kirjaamiskäytännöt.
Tavoitteena on, että Kanta-palveluja käyttävät sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaiset hallitsevat rakenteisen kirjaamisen perusteet ja kansalliset toimintamallit ja -tavat. Alueelle saadaan yhtenäinen tapa kirjata ja tilastoida asiakas-ja potilastietojaja alueen jonotilannetta pystytään seuraamaan yhtenäisesti. Ajantasaisen seurannan myötä resurssointia pystytään kohdentamaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on näin vahvistaa kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaaja vaikuttavuusperusteista ohjausta. Kirjaamiskäytännöissä huomioidaan asiakas-ja potilastietojärjestelmien kehitys alueella.
Investointi 4
Tavoitteena on vuonna 2022 lisätä sähköisten yhteydenotto- ja asiointikanavien käyttöä ja näin tarjota asiakkaille vaihtoehtoja siihen, miten ja milloin ottaa yhteyttä sosiaali-ja terveyspalveluiden yksiköihin. Sähköisien palveluiden käyttöä lisäämällä säästetään ihmisten liikkumista paikasta toiseen, mikä tukee hankkeen kestävän kehityksen tavoitteita ja edistetään hoitotakuun toteutumista.
Tavoitteena on, että vuoteen 2024 mennessä sähköiset palvelut löytyvät kootusti yhdestä portaalista / sivustolta, eivätkä eri kuntien tai hyvinvointialueen eri palveluiden sivuilta. Palveluiden käyttö lisääntyy, kun niiden pariin löytää entistä helpommin. Vuosina 2023-2025 tavoitteena on lisätä ja kehittää sähköisiä palveluja uusien käyttökohteiden osalta.
Hankkeen tavoitteena on, että sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy ja alue pääsee kansalliseen tavoitteeseen, jossa 35 % kontakteista hoidetaan etänä sähköisin välinein vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2022 aikana alueen digipalveluiden kypsyystaso on tiedossa, ja sen pohjalta on laadittu suunnitelma digitaalisten palveluiden sekä osaamisen lisäämiseksi.
Osana investointia 4 kehitetään mm. ratkaisua johdon työpöydäksi sekä ammattilaisten ja kansalaisten digitaalisia järjestelmiä. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia digitaalisia työvälineitä pitkäaikaissairaidenhoitoon, huomioiden kotihoidon palveluiden piirissä olevat asiakkaat. Hankkeen aikana otetaan käyttöön asiakassegmentoinnin työväline.
Kokonaisuus aloitettiin 2022 suunnitteluvaiheella ja hankkeen toinen osa on käynnissä 2023-2025.
Kehittämistyötä tehdään alueen kaikkien kuntien yhteistyössä ammattilaisia, asiakkaita sekä mm. 3. sektorin toimijoita osallistaen.
Kirjaamisvalmennusten osalta tehdään yhteistyötä osaamiskeskus Verson työntekijöiden kanssa. Yhteistyö HUSin ja Uudenmaanmuiden hyvinvointialueiden kanssadigitaalisten palvelujen tuottamisessa määrittyy osittain HUSin järjestämissopimuksen ja sen liitteiden myötä. HUS voi toimia osatoteuttajana suunnittelu-, kehittämis-ja toteutushankkeessa. Yhteiskehittämisessä myös rajatut yleishyödylliset järjestöt voivat toimia osatoteuttajina niin erikseen sovittaessa.
Päämäärä ja tavoitteet
Itäiseen Uuteenmaahan kuuluu seitsemän (7) kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Myrskylä ja Pukkila ovat maantieteellisesti osa Uuttamaata, mutta ne kuuluvat toistaiseksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään, joka järjestää ja tuottaa niiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Itä-Uudenmaan maantieteellisen alueen väestömäärä oli vuonna 2021 noin 99 000 asukasta. Itä-Uusimaa on osa Uudenmaan maakuntaa ja on Uudenmaan viidestä alueesta väkiluvultaan pienin. Itä-Uudenmaan väestön ennustetaan kasvavan noin 0,1 %:n vuosivauhtia 2019-2030 välisenä aikana.
Hankkeessa jatketaan rakenneuudistushankkeessa tehtyä kehittämistyötä ja ratkaistaan alueella niihin liittyviä haasteita. Digitaaliset palvelut on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella hyvin hajanaisesti toteutettuja ja alueen asukkaat ovat toisiinsa nähden epätasa-arvoisessa asemassa. Covid-19 pandemia on aiheuttanut alueen kuntiin merkittävää palvelu- ja hoitovelkaa eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.
Hankkeessa tehtävä kehitystyö kytkeytyy monen tasoisiin tavoitteisiin, jotka edelleen linkittyvät sekä paikalliseen kehittämiseen että laajempaan yhteistyöhön. Hyvinvointialueen valmistelu, yhteistyö muiden meneillään olevien kehittämishankkeiden (Tulevaisuuden sote-keskus, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut hanke, sekä Virta -verkosto), sekä aluevaltuuston kanssa nähdään keskeisinä liitymäkohtina.
Itä-Uudenmaan tavoitteena on saavuttaa uuden hoitotakuulain mukaiset aikarajat vuoden 2025 loppuun mennessä, ja siihen tähtäävää kehittämistyötä tehdään myös alueen Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskushankkeessa. Hoitoon pääsyn aikarajoihin pyritään pääsemään mm. uudistamalla sosiaali- ja terveysasemien toimintamalleja, laajentamalla digipalveluiden käyttöä sekä panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hankkeen kohderyhmiksi on valittu mielenterveys-ja päihdehaasteista kärsivät henkilöt, erityisesti nuoret, lähisuhdeväkivaltaa kokeneet sekä pitkäaikaissairauden riskissä olevat henkilöt.
Hankkeen aikana aikaansaatavat tuotokset, tulokset ja vaikutukset on esitelty investoinneittain liitteenä olevan hankesuunnitelman taulukossa 6.
Arviointi
Investointi 1
Saavuttamatta jäi pitkäaikaissairaiden asiakassegmentoinnin toimintamallin toteutus. Kehittämiskohde vastasi keskellä sote-uudistusta ymmärrettävääkin muutosvastarintaa ja kehittäminen siirrettiin hankkeen toiseen vaiheeseen.
Investoinnissa tehdyillä toimenpiteillä luotiin pohjaa toimintamalleille hoitotakuun toteutumiseksi. Skenaarioilla ja ennustemallinnuksella pystytään hankkeen toisessa vaiheessa kehittämään palveluita kannattavimpaan suuntaan (lisätään digipalveluita, parannetaan hoidon jatkuvuutta).
Investointi 2
Investoinnin 2 tärkeimpänä tuloksena oli tulevan palveluvalikon sisällön täydentyminen alueellisilla palveluntuottajilla. Hankeaikana ei vielä päästy edistämään tämän osalta digipalvelujen käytön lisääntymistä tai sote- ja hyte-palvelujen löydettävyyttä asiakas näkökulmasta. Tekninen toteutus jäi odottamaan myöhemmin investoinnissa 4 kuvattua sähköisten palvelujen kokonaisuutta.
Investoinnin toimenpide täydensi jo aloitettua pohjaa monialaisten palvelujen integroiduille toimintamalleille ja digitaalisten palveluiden täydentymiselle.
Investointi 3
Itä-Uusimaa ei saanut rahoitusta investointiin 3. Yhteistyötä sosiaaliosaamiskeskus Verson kanssa tehtiin osana muuta kehittämistyötä.
Investointi 4
Tärkeimpinä tuloksina investoinnin 4 osalta voidaan mainita digipalvelujen kypsyystason selvittäminen, digisotekeskusselvitys sekä selvitys alueellisista digipalveluista. Digisoteyksikön tarve osoitettiin ja asiointiportaalin suunnittelu saatiin käyntiin. Digipalvelut koottiin selkeäksi kokonaisuudeksi hyvinvointialueen verkkosivuille, sekä laadittiin suunnitelma digipalveluiden tulevaisuuden näkymästä. Tuotokset toimivat pohjana toisen vaiheen hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Digistrategiaa ei hankkeessa edistetty, mutta digiosaamisen kartoitus henkilöstölle saatiin hankeaikana valmisteltua. Sen toteutus jää vuodelle 2023.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kontakteista hoidetaan nykytila-arvion perusteella 19 %.
Investointi 1
Investointi 1 kohderyhmänä olivat mielesterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivät, lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ja pitkäaikaissairaat tai pitkäaikaissairauden riskissä olevat asukkaat. Välillisesti vaikutukset koskevat kaikkia alueen asukkaita.
Nuorisoaseman toimintasuunnitelma mahdollistaa nuorten ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn sujuvasti ja matalalla kynnyksellä. Suurin osa nuorista tulee saamaan avun omalta hyvinvointialueelta ilman viiveitä ja tarve lähettää eteenpäin vähenee, kun hyvinvointialueella on tarjota oikea-aikaista tukea.
Pitkäaiakaissaireita koskeva selvitys tulee mahdollistamaan riskiryhmän potilaiden hoidon perusterveydenhuollossa, joka säästää kustannuksia sekä lisää väestön hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä asiakkaat voivat ottaa vahvempaa roolia oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, kun heillä on luotettavaan tietoon perustuva palvelu tilanteensa arvioimisen tueksi. Tämä vähentää puhelinruuhkaa, kun osa asiakkaista saa avun sähköisen palvelun kautta.
Investointi 2
Investointi 2 kohderyhmänä olivat sekä ammattilaiset että pitkäaikaissairaat asukkaat. Monialaisen palvelutarjottimen käyttöönotto tulee lisäämään asiakkaiden mahdollisuuksia ennaltaehkäisevien ja varhaisen vaiheen palvelujen käyttöön omaehtoisesti, mikä sekä parantaa palveluihin pääsyä oikea-aikaisesti että keventää palvelurakennetta.
Investointi 4
Investoinnilla 4 saavutetut hyödyt ovat toiminnan muutoksen pohjana alueen sähköisiä palveluja kehitettäessä. Sähköisten palveluiden käyttöä lisäämällä saadaan ammattilaisten aikaa kohdennettua paljon palveluita käyttävien henkilöiden hoitamiseen. Sähköiset palvelut lisääntyvät pitkäaikaissairaiden henkilöiden hoidon tukena, ja tunnistamme pitkäaikaissairauden riskissä olevat henkilöt sähköisten terveystarkastusten avulla.
