Itä-Uudenmaan Kestävän kasvun kokonaisuudessa edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. 

Alueen haavoittuvassa asemassa olevat asukkaat on tunnistettu aiemman kehittämistyön aikana mm. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa. 

Kokonaisuuden pääsivulle

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Itä-Uusimaa - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lyhyt kuvaus

Itä-Uudenmaan Kestävän kasvun kokonaisuudessa edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. 

Alueen haavoittuvassa asemassa olevat asukkaat on tunnistettu aiemman kehittämistyön aikana mm. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa. 

Kokonaisuuden pääsivulle

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Investointi 1

Hankkeen tavoitteena on purkaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa ensisijaisesti alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä nuorten matalankynnyksen mielenterveyspalveluista vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2022 tavoitteena on laatia selvitys, analyysi ja suunnitelma hoitojonojen purkamiseksi edellä mainituissa palveluissa hyödyntämällä alueella käyttöönotettavaa tiedolla johtamisen ja tiedon analysoinnintyökalua. Hankkeen tavoitteena on huomioida myös sosiaalipalvelujen ja prevention jonotilanteet, jolloin resursseja kohdentamalla voidaan vaikuttaa hoitotakuun toteutumiseen koko hyvinvointialueella. Palvelujen piiriin pääsyä nopeutetaan jatkamalla toimintamallien uudistamista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa vuosina 2023-2025, sekä panostetaan seurantaan, jotta uudet toimintamallit juurtuvat ja synnyttävät haluttua loppuvaikuttavuutta. Hankkeen tavoitteena on osaltaan edistää sote-uudistuksen toteutumista.

Tavoitteena on, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen jonot saadaan purettua ja hoitotakuun määräajat toteutuvat alueen kunnissa vuoteen 2025 mennessä. Uusien toimintamallien myötä palvelujen oikea-aikaisuus paranee, jolloin asiakas saa oikean avun tilanteeseensa nähden, ja ammattilaisten työpanosta pystytään kohdentamaan paremmin ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Hyödyntämällä tehokkaasti perusterveydenhuollon, 3. sektorin ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, ammattilaisten työnkuorma tasaantuu. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden matalankynnyksen palvelujen saatavuutta ja parantaa pitkäaikaissairauden riskissä olevien henkilöiden tunnistamista varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on panostaa sekundaaripreventioon, jotta pitkäaikaissairaiden komplikaatioita pystytään ennaltaehkäisemään.

Tavoitteena on lisätä palvelujen yhdenvertaisuutta, monikanavaisuutta ja kynnyksettömyyttä. Hankkeen tavoitteena on että Itä-Uusimaa osallistuu kansalliseen yhteiskehittämiseenja on osaltaan lisäämässä alueiden välistä yhteistyötä mm. digitaalisiin ratkaisuihinliittyen.

Tavoitteena nuorisoasematoiminnan käynnistämiselle on parantaa nuorten mielenterveys-ja päihdepalveluihin pääsyä ja tarjota tukea keskivaikeisiin psykososiaalisiin haasteisiin. Tavoitteena on, että vahvempaa tukea tarvitsevat nuoret saavat palvelun jatkossa nuorisoasemalta, jolloin matalan kynnyksenpalveluiden jonot lyhenevät. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä 3.sektorin toimijoiden kanssa kumppanuustalotoimintaa kehittämällä ja näin tasata työkuormaa julkisissa palveluissa.

Tavoitteena Omaolon oirearvioiden käytön lisäämisessä on nopeuttaa asiakkaiden palvelun saantiavuorokauden ajasta riippumatta, lyhentää terveysasemien puhelinpalvelun takaisinsoittoaikaa, vastata kaikkiinpuhelinpalveluunjätettyihin soittopyyntöihin saman päivän aikana. Tavoitteena Suuntiman käyttöönotossaon toimintatapa, jossa asiakkaat ja työntekijät yhdessä tekevät suunnitelmat yksilötasolla. Näin parannetaan niin asiakkaan sitoutumista omahoitoon kuin hoidon jatkuvuuttakin. Segmentoinnilla tavoitellaan jaettua ymmärrystä samankaltaisessa tilanteessa olevista asukkaista paremman kohdennuksen saavuttamiseksi. Suuntima yhdistää asiakkaan arvion omista voimavaroistaan ja ammattilaisen arvion tilanteen haasteellisuudesta, joiden perusteella muodostuu yksi neljästä Suuntimassa määritellystä asiakkuudesta.

Investointi 2

Tavoitteena on jatkaa rakenneuudistushankkeessa käynnistettyä suunnittelua vuonna 2022 sekä valmistella käyttöönottoa vuosina 2023-2025 Itä-Uudenmaan alueelle yhteisen monialaisen sähköisen palveluvalikon osalta, jossa hyödynnetään palvelutietovarannontietoja. Palveluvalikkoon sekä ammattilaisten, yhteistyökumppaneiden että asiakkaiden käytettävissä hyvinvointialueen verkkosivuilla. Palveluvalikon kautta asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelut helposti jo varhaisessa vaiheessa. Palveluvalikon suunnittelussa huomioidaan kuntiin jäävät palvelut, hyte-ja yhdyspintatyöskentely, sekä 3. sektori. Asiakkaiden tuentarpeeseen pystytään vastaamaan paremmin myös 3. sektorin palveluita hyödyntäen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävätpalvelut ovat helposti löydettävissä, oli palvelun tuottajana kunta, 3. sektori tai hyvinvointialue.

Tavoitteena on, että sähköinen palveluvalikko osaltaan edistää hoitotakuun toteutumistavahvistamalla palvelujen saatavuutta varhaisessa vaiheessa, jonka avulla pitkäaikaissairauden riskissä olevat henkilöt löytävät palveluiden piiriin varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on myös vertaistuen vahvistaminen sähköisen palveluvalikon avulla ennalta ehkäisevissä palveluissa. Sähköinen palveluvalikko tulee myöhemmin olemaanosa investointi 4:ssa kuvattua asiointiportaaliaja kytkeytyy myös kansalliseen sähköisen perhekeskuksen kokonaisuuteen. Tässä palvelu laajennetaan koskemaan alueen kaikkia asiakasryhmiä.

Investointi 3

Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää kirjaamis-ja tilastointikäytäntöjätulevalla hyvinvointialueella, sekä sopia käytännötajantasaisesta seurannasta. Vuonna 2022 painotus sosiaalialan kirjaamisissa, 2023-2025 otetaan mukaan terveydenhuollon kirjaamiskäytännöt.

Tavoitteena on, että Kanta-palveluja käyttävät sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaiset hallitsevat rakenteisen kirjaamisen perusteet ja kansalliset toimintamallit ja -tavat. Alueelle saadaan yhtenäinen tapa kirjata ja tilastoida asiakas-ja potilastietojaja alueen jonotilannetta pystytään seuraamaan yhtenäisesti. Ajantasaisen seurannan myötä resurssointia pystytään kohdentamaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on näin vahvistaa kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaaja vaikuttavuusperusteista ohjausta. Kirjaamiskäytännöissä huomioidaan asiakas-ja potilastietojärjestelmien kehitys alueella.

 Investointi 4

Tavoitteena on vuonna 2022 lisätä sähköisten yhteydenotto- ja asiointikanavien käyttöä ja näin tarjota asiakkaille vaihtoehtoja siihen, miten ja milloin ottaa yhteyttä sosiaali-ja terveyspalveluiden yksiköihin. Sähköisien palveluiden käyttöä lisäämällä säästetään ihmisten liikkumista paikasta toiseen, mikä tukee hankkeen kestävän kehityksen tavoitteita ja edistetään hoitotakuun toteutumista.

Tavoitteena on, että vuoteen 2024 mennessä sähköiset palvelut löytyvät kootusti yhdestä portaalista / sivustolta, eivätkä eri kuntien tai hyvinvointialueen eri palveluiden sivuilta. Palveluiden käyttö lisääntyy, kun niiden pariin löytää entistä helpommin. Vuosina 2023-2025 tavoitteena on lisätä ja kehittää sähköisiä palveluja uusien käyttökohteiden osalta.

Hankkeen tavoitteena on, että sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy ja alue pääsee kansalliseen tavoitteeseen, jossa 35 % kontakteista hoidetaan etänä sähköisin välinein vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2022 aikana alueen digipalveluiden kypsyystaso on tiedossa, ja sen pohjalta on laadittu digistrategia palveluiden sekä osaamisen lisäämiseksi.

Toimiaika

Kokonaisuus on aloitettu 2022 käynnissä olevalla suunnitteluvaiheella ja toisen vaiheen rahoitushaku on suunnitteilla vuosille 2023-2025.

Toimijat

Kehittämistyötä tehdään alueen kaikkien kuntien yhteistyössä ammattilaisia, asiakkaita sekä mm. 3. sektorin toimijoita osallistaen. 

Kirjaamisvalmennusten osalta tehdään yhteistyötä osaamiskeskus Verson työntekijöiden kanssa. Yhteistyö HUSin ja Uudenmaanmuiden hyvinvointialueiden kanssadigitaalisten palvelujen tuottamisessa määrittyy osittain HUSin järjestämissopimuksen ja sen liitteiden myötä. HUS voi toimia osatoteuttajana suunnittelu-, kehittämis-ja toteutushankkeessa. Yhteiskehittämisessä myös rajatut yleishyödylliset järjestöt voivat toimia osatoteuttajina niin erikseen sovittaessa.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Forslund
Yhteyshenkilön organisaatio
Porvoon kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.forslund@porvoo.fi

Tekijä

Heidi Hovisilta

Luotu

28.06.2022

Viimeksi muokattu

29.06.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Itäiseen Uuteenmaahan kuuluu seitsemän (7) kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Myrskylä ja Pukkila ovat maantieteellisesti osa Uuttamaata, mutta ne kuuluvat toistaiseksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään, joka järjestää ja tuottaa niiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut.  

Itä-Uudenmaan maantieteellisen alueen väestömäärä oli vuonna 2021 noin 99 000 asukasta. Itä-Uusimaa on osa Uudenmaan maakuntaa ja on Uudenmaan viidestä alueesta väkiluvultaan pienin. Itä-Uudenmaan väestön ennustetaan kasvavan noin 0,1 %:n vuosivauhtia 2019-2030 välisenä aikana. 

Hankkeessa jatketaan rakenneuudistushankkeessa tehtyä kehittämistyötä ja ratkaistaan alueella niihin liittyviä haasteita. Digitaaliset palvelut on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella hyvin hajanaisesti toteutettuja ja alueen asukkaat ovat toisiinsa nähden epätasa-arvoisessa asemassa. Covid-19 pandemia on aiheuttanut alueen kuntiin merkittävää palvelu- ja hoitovelkaa eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Hankkeessa tehtävä kehitystyö kytkeytyy monen tasoisiin tavoitteisiin, jotka edelleen linkittyvät sekä paikalliseen kehittämiseen että laajempaan yhteistyöhön. Hyvinvointialueen valmistelu, yhteistyö muiden meneillään olevien kehittämishankkeiden (Tulevaisuuden sote-keskus, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut hanke, sekä Virta -verkosto), sekä aluevaltuuston kanssa nähdään keskeisinä liitymäkohtina. 

Päämäärä ja päätavoite

Itä-Uudenmaan tavoitteena on saavuttaa uuden hoitotakuulain mukaiset aikarajat vuoden 2025 loppuun mennessä, ja siihen tähtäävää kehittämistyötä tehdään myös alueen Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskushankkeessa. Hoitoon pääsyn aikarajoihin pyritään pääsemään mm. uudistamalla sosiaali- ja terveysasemien toimintamalleja, laajentamalla digipalveluiden käyttöä sekä panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hankkeen kohderyhmiksi on valittu mielenterveys-ja päihdehaasteista kärsivät henkilöt, erityisesti nuoret, lähisuhdeväkivaltaa kokeneet sekä pitkäaikaissairauden riskissä olevat henkilöt.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen aikana aikaansaatavat tuotokset, tulokset ja vaikutukset on esitelty investoinneittain liitteenä olevan  hankesuunnitelman taulukossa 6. 

 

Aihealueet