Itä-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Itä-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Itä-Uusimaa: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Itä-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Itä-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hanke täyttää

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Hanke täyttää

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Jaana Forslund
Yhteyshenkilön organisaatio
Porvoon kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
jaana.forslund@porvoo.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

04.10.2021
Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

Työryhmät ovat aloittaneet työskentelynsä joulukuussa 2020. Alkuvuosi 2021 on pitkälti mennyt pohjatiedon kokoamiseen ja kehittämiskohteiden nykytilanteen kartoittamiseen. Nykytilanteen hahmottaminen usean kunnan alueelta on ollut avartavaa. Kunnilla on erilaisia toimintamalleja ja -tapoja, mutta paljon on löydetty myös yhtäläisyyksiä. Toimivia malleja arvioidaan ja niiden pohjalta lähdetään rakentamaan alueellista mallia. Koronan aiheuttama tilanne on tuonut omat haasteensa kehittämistyöhön, ja sitä ollaan matkan varrella pyritty kompensoimaan lisäämällä hanketyöntekijöiden työaikaa hankkeelle. Kiireestä huolimatta olemme päässeet hyvin etenemään kehittämistyössämme. 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuuteen liittyviä juurisyitä on pohdittu monelta eri kannalta, ja näiden pohjalta on lähdetty suunnittelemaan uusia toimintamalleja. 

Asiakasohjauksen ja neuvonnan geneerisen toimintamallin suunnittelu on käynnistetty kuntien yhteistyössä. Asiakassegmentointityötä ollaan parhaillaan käynnistämässä. Asiakas neuvonnan ja ohjauksen palvelumuotoja on käsitelty asiakkaille suunnatuissa työpajoissa, jossa saatiin hyvää näkemystä esimerkiksi chat-palvelun käytöstä asiakasohjauksessa.

Sähköisiä palveluita on Itä-Uudellamaalla ollut melko vähän käytössä, joten niiden avulla pyritään nyt myös saatavuutta parantamaan. Sähköisiä palveluita onkin kehitetty monella taholla. Etävastaanottojen pilotteja on suunniteltu avosairaanhoidon vastaanotoille, depressiohoitajien vastaanotoille, sosiaalityön vastaanotoille, neuvolan perhevalmennuksiin sekä kouluterveydenhuollon laajoihin terveystarkastuksiin (vanhemman osallistuminen tarkastukseen). Pilottien on tarkoitus käynnistyä kesän aikana. Etäkonsultaatiomahdollisuuksia alueella on parannettu yhteistyössä HUSin REK- (reaaliaikaiset etäkonsultaatiot) palvelun myötä, johon on tarjottu koulutusta kaikille kuntien lääkäreille.  Itsearviointipalveluiden alueellinen kehittäminen on niin ikään käynnissä, tarkoituksena yhtenäistää ja yhdenmukaistaa hoitoprosessit valittujen teemojen osalta. Itsearviointipalveluita käsiteltiin niin ikään asiakastyöpajassa huhtikuussa 2021.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Sosiaalipalveluiden ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden työryhmien yhteistyössä on käynnistynyt etsivän lähityön pilotointi. Pilotti on tällä hetkellä käynnissä Porvoossa, mutta sen laajentamista suunnitellaan myös muiden kuntien alueelle. Etsivä lähityö on jalkautuvaa palvelua ja sitä tehdään moniammatillisesti pari-/ tiimityönä.

Nuorten matalankynnyksen interventiokoulutukset on järjestetty tammi-helmikuussa 2021 ja niihin on osallistunut 18 työntekijää. Parhaillaan luodaan toimintamalleja ja rakenteita implementaation tueksi. Haasteena ollut työajan riittäminen interventioiden toteuttamiseen. Tästä syystä rakenteiden suunnittelussa on mukana laaja joukko ammattilaisia ja esimiehiä erikoissairaanhoidosta, sotesta sekä sivistyksen puolelta.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja seurantaan on luotu rakenneuudistus-hankkeen puolelle oma työryhmä, joka on lähtenyt liikkeelle yhteisen näkemyksen luomisesta siitä, mitä laadulla ja vaikuttavuudella tarkoitetaan. Vammaispalveluiden kokonaisuudelle on määritelty laadun ja vaikuttavuuden mittarit, sekä luotu yhtenäiset seurantakäytänteet. Mittareiden työstämiseksi järjestettiin laaja moniammatillinen työpaja. Tällä mallilla edetään nyt myös muiden palveluiden osalta.

Näyttöön perustuvia toimintamalleja (IPC ja CoolKids) on koulutettu tammi-helmikuussa 2021 18 henkilöä Porvoon ja Sipoon alueelta. Parhaillaan työskennellään alueellisen toimintamallin parissa, jotta menetelmät saadaan mahdollisimman laajasti ja aktiivisesti käyttöön. Yhteistyötä tehdään tiiviisti niin erikoissairaanhoidon kuin sote- ja sivistyksen ammattilaisten kanssa.

Terapiat etulinjaan hankeen aikuisten osio etenee niin ikään suunnitelman mukaisesti. Alueelta on nimetty kaksi terapiakoordinaattoria, jotka ovat siirtyneet osittain HUSin palkkalistoille helmikuussa 2021. Yhteistyö HUSin hankkeiden kassa on sujuvaa, mutta hankkeiden työmäärä alueelle on yllättänyt monessakin kohtaa. HUSin mittava resurssointi hankkeiden edistämiseksi näkyy vahvasti ja alueella on ollut suuria haasteita pysyä tässä tahdissa mukana.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Keväällä 2021 on mietitty hankkeen vastuuhenkilöiden, alueen sote-johtajien sekä sote-johtoryhmien kanssa asiakaslähtöisiä ilmiöitä, joiden palveluketjut olisi hyvä yhteisesti kuvata. Tavoitteena löytää ilmiöt, jotka koskettavat useaa eri palvelua, ammattiryhmää ja/ tai palveluketjun loppupäässä ollaan erittäin kalliissa palveluissa. Ideoita on saatu paljon, ja näistä on valittu viisi (5) tärkeimmäksi koettua ilmiötä kuvattavaksi hankkeen puitteissa. Palveluketjut kuvataan moniammatillisissa työpajoissa kaksi (2) vielä kevään aikana ja kolme (3) syksyllä 2021.  Kuvattavat ilmiöt ovat 1) Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen 2) Vanhemmuuden tuki 3) Terveyspalveluiden suurkuluttajat ja 4) Aikuisväestön mielenterveys- ja riippuvuusongelmat, syrjäytyminen ( päihteet, pelaaminen, lähisuhdeväkivalta, mielenterveys). Palveluketjut kuvataan Uusimaa 2019 hankkeessa laadittujen ohjeistusten ja pohjien mukaisesti sekä asiakkaan että ammattilaisen näkökulmasta. Palveluketjujen pohjalta lähdetään parantamaan palvelupolkuja

Konsultaatiokäytänteitä kehitetään yhteistyössä HUSin kanssa REK-hankkeessa ja myös perusterveydenhuollon sisäisiin konsultaatioihin / moniammatillisiin etävastaanottoihin ollaan suunnittelemassa rakenteita ja toimintamallia.

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Itä-Uudenmaan alueen seitsemässä kunnassa palvelut tuotetaan eri tavoin. Pukkila ja Myrskylä eivät tuota itse sote-palveluita, vaan ostavat palvelun Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä. Loviisa ja Lapinjärvi muodostavat oman yhteistoiminta-alueen, jossa Loviisa pääsääntöisesti tuottaa myös Lapinjärven sote-palvelut. Alueella on käytössä useita eri asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Havaitsimme, että alueella seurataan eri asioita, tietoja kirjataan varsin vaihtelevasti eikä samaa asiaa seurata / tilastoida samalla tavalla. Näin ollen lähtötilanteen kartoittaminen osoittautui haasteelliseksi niin tietojen kokoamisen kuin tietojen yhtenäisyyden / luotettavuuden kannalta. Kokosimme tietoja vuosilta 2018, 2019 ja 1-10/2020, jotta pystymme todentamaan muutosta myös aikaan ennen koronaa. Kaikkiin mittareihin ei saatu tietoja kaikista kunnista.

Ensimmäinen oma-arviointi on vahvistanut jo tiedossa olevaa asiaa; alueella ei ole yhtenäistä mallia tilastoida, raportoida tai seurata toiminnan lukuja. Tästä syystä ensimmäinen oma-arviointimme on hyvin suuntaa antava ja toimii nyt lähinnä pohjana tuleville tietotarpeille, sekä yhtenäisten tilastointi- ja seurantamallien luomisen tarpeellisuudelle. Oma-arvioinnissa käytettyjä mittareita tullaan käymään läpi kuntien edustajien kanssa. Valittuihin mittareihin laaditaan kirjaamisohjeet ja kartoitetaan / sovitaan tavat, joilla tarvittavat tiedot saadaan kerättyä kaikista kunnista yhtenäisesti ja vertailukelpoisesti.

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön