Kainuun hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kainuun maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Kainuu: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Kainuun hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kainuun maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Hankkeen päätoteuttajana, hallinnoijana ja palvelujen järjestäjänä toimii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hanke nivoutuu tiiviisti yhteen Kainuun rakenneuudistus (KaRa) -hankkeen kanssa.

Kehittämistyön yhteydessä huolehditaan niin johdon, esimiesten, henkilöstön kuin kansalaisten osallisuuden toteutumisesta hankkeessa.   Sidosryhmiä (kunnat ja seurakunnat, maakunnan ja kansalliset järjestöt, kuntien HYTE-toimijat, maakunnallinen LAPE-työryhmä, sosiaalialan osaamiskeskukset ISO ja POSKE, kuntien vammais- ja vanhusneuvostot, oppilaitokset, OYS-erva, muut alueelliset sote-toimijat) osallistetaan hankkeeseen mm. verkostotyön, projektiryhmien ja ohjausryhmän kautta. Asiantuntijapalvelua hankitaan tarpeen mukaisesti osaamisen kehittämiseksi.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Pirjo Kyyrönen
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pirjo.kyyronen@kainuu.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

24.11.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty ja tuotettu jo vuodesta 2005 maakunnallisesti. Kainuun sote on kuntayhtymämuotoinen organisaatio (Puolanka osajäsenenä), jossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto on integroitu samaan organisaatioon. Integraation ja palvelurakenteen kehittämistä on tukenut vakiintunut maakunnallinen soteorganisaatio. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteentoimivuudessa on kohtuullisen hyvät toimintatavat, joskin luonnollisesti kehitettävää löytyy edelleen.

Osa palveluista tuotetaan lähipalveluina, osa keskitetysti ja osa seudullisesti tai maakunnallisesti. Asiakkaiden käytössä on sähköisiä palveluita, ja työntekijät hyödyntävät sähköisiä työvälineitä. Työntekijät liikkuvat alueella yli kuntarajojen vieden harvemmin tarvittavia palveluja lähelle kuntalaisia. Kainuun väkiluku on noin 72 000, joista Kainuun soten jäsenkuntien väestömäärä reilut 70 000. Henkilöstöä Kainuun sotessa on n. 3 800.

Kainuun alueen väestö vanhenee ja vähenee, mikä yhdessä työttömyyden ja työkyvyttömyyseläkettä saavan väestöllisen osuuden kanssa aiheuttaa epäedullisen huoltosuhteen. Alueelle ominaisia haasteita ovat myös mm. väestön sairastavuus ja se, että kuntakohtaiset erot ovat suuria monessa ulottuvuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat maan toiseksi korkeimmat, erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan korkeimmat.

Kainuun soten visiona on, että jokaisella on hyvä elämä Kainuussa ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja vaikuttavia. Strategia kiteytyy avainsanoihin: hyvinvoivat, aktiiviset ja osallistuvat asiakkaat, hyvän palvelun sote, tasapainoinen talous ja houkutteleva työpaikka. Kainuun sotessa harjoitettuun vahvaan laatutyöhön ja edellä mainittuihin, alueelle ominaisiin haasteisiin pyritään vastaamaan osaltaan Kainuun soten Tulevaisuuden sote-keskus –kehittämistyöllä.

Päämäärä ja päätavoite

Moniammatillisen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämisessä ydin on sen systeeminen uudistaminen ja osaamisen vahvistaminen. Tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantaminen sekä kansansairauksien ja yleisten hyvinvointiriskien parempi hallinta. Yhtälailla, tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta viiveettömällä palvelutarpeen ratkaisulla ja lisätä tuottavuutta hoitosuhteen jatkuvuudella.

Suun perusterveydenhuoltoa uudistetaan pilotoimalla Kerralla kuntoon –toimintamallia, jossa monta suun terveyteen liittyvää vaivaa - tutkimus, paikkaus, hammaskiven poisto - hoidetaan samalla käynnillä.

Lasten, nuorten ja koko perheiden palveluja ja ennaltaehkäisevää työtä kehitetään tehostamalla kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntien varhaiskasvatuksen ja koulutoimen yhteistyötä. Tavoitteena on, että toimijat tietävät toistensa toimintatavat ja menetelmät entistä paremmin ja voivat näin tehdä arviota oikeanlaisen tuen tarpeesta monialaisesti yhteistyöverkostossa. Lisäksi käyttöön otetaan erilaisia ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä työmuotoja ja menetelmiä ja kehitetään/monipuolistetaan jo käytössä olevia. 

Ikäihmisille suunnatun hyte-työn vaikuttavuutta parannetaan soveltamalla kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen toimintamallia Kainuussa sekä kehittämällä tiedolla johtamista. Keskeisin hyötytavoite on laadun ja vaikuttavuuden parantuminen, ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen vahvistuminen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventuminen.

Tulevaisuuden sote-keskus -kehittämistyöhön sisältyy luonnollisesti sähköisten palvelujen ja etäpalvelujen hyödyntäminen, joilla vähennetään palvelujen sekä aika- että paikkariippuvuutta ja tehostetaan palveluprosesseja.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Perusterveydenhoidossa toimintatapa muuttuu niin, että palvelutarpeen ratkaisu alkaa heti ja yksi ammattilainen huolehtii ratkaisun valmiiksi saakka hyödyntämällä moniammatillista tiimiä/osaamista asiakkaan tarpeen mukaisesti. Uudistuksella pyritään viiveettömään palvelutarpeen ratkaisuun ja hoitosuhteen jatkuvuuteen. Moniammatillisella tiimimallilla turvataan monen ongelman asiakkaiden hoidon hallinta, asiakasturvallisuus ja laatu. Palvelukonseptiin kuuluvalla Terveys- ja hyvinvointisuunnitelmalla ja asiakasta osallistavalla elämäntapatuella tavoitellaan kansansairauksien ja yleisten hyvinvointiriskien parempaa hallintaa. Sähköinen asiointi Omasotessa ja etäpalvelut vapauttavat kapasiteettia niille, jotka eivät sähköiseen asiointiin kykene tai tarvitsevat fyysisen palvelun. Oman työn hallittavuus ja työn tulosten näkyminen lisää työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia.

Suun terveydenhuollossa tuloksena on pilotoitu Kerralla kuntoon –toimintamalli, kokemukset toiminnanohjausjärjestelmästä, jonka avulla uutta toimintamallia toteutetaan, ja suunnitelma toimintamallin  laajentamisesta koko Kainuuseen. Uudistuksella tavoitellaan sitä, että hoitojaksot lyhenevät, hoitoon pääsy helpottuu, paljon hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon jää enemmän resursseja ja työhyvinvointi paranee.

Lapsen, nuoren ja perheen ympärille lisätään kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvää sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen ammattilaisten välistä moniammatillista yhteistyötä. Tulokset ja tuotokset, joilla tähdätään mm. palvelujen saatavuuteen ja ennakoivaan työhön:

  • varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen tarpeeseen sovelletaan moniammatillisen neuvolatiimin toimintamallia ja siitä tuotetaan kuvaus; palvelut toimivat koordinoitusti ja ammattilaiset tietävät kuka vastaa perheen tuesta
  • sivi-sote-yhteistyö on sujuvaa; paljon palveluja tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille määritellään vastuutyöntekijä, joka linkittää ja koordinoi perus- ja erikoistason palvelut yhdeksi palveluketjuksi
  • lasten neuvolassa ja esh:n lasten poliklinikalla käytössä olevaa Neuvokas perhe –menetelmän käyttöä laajennetaan ja systematisoidaan perheiden elintapaohjauksen tukena
  • nuorten psykososiaalisiin palveluihin tuodaan uusia menetelmiä - IPC ja Coolkids - ja osaamista vahvistetaan Kainuussa
  • lähisuhdeväkivaltatyön menetelmät ja ohjeet päivitetään, osaamista vahvistetaan ongelman tunnistamisessa ja asiakkaan kohtaamisessa, asiaan liittyvää näkyvyyttä, viestintää ja ohjausta uudistetaan ja lisätään.

Ikäihmisten palveluissa otetaan käyttöön uusi vaikuttavampi HyVo –toimintamalli, valitaan toiminnalle vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuusmittarit  ja otetaan ne käyttöön. Kokonaisvaltaista ja osallistavaa lähestymistapaa vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Koulutuksen avulla vahvistetaan kuntien Hyte-toimijoiden sekä soten johdon ja asiantuntijoiden vaikuttavuus- ja tiedolla johtamisen osaamista. Syntyvää tietoa hyödynnetään ikäihmisten hyvinvoinnin vahvuuksien ja tarpeiden ja kotona pärjäämisen kokonaiskuvan tunnistamiseen sekä palvelujen uudelleen arviointiin ja kehittämiseen.

Toteutuessaan toimenpiteet lisäävät sote-toiminnan tuottavuutta ja Kainuun soten valmiuksia toimia Tulevaisuuden sote-keskus –toimintamallilla.

Tuotokset ja tulokset

Lähtötilanteen arviointi   13.11.2020

 

A Moniammatillinen vastaanottotoiminta

Terveysasemille hoitoon pääsy on haasteellista, johon vaikuttaa heikko lääkäritilanne ja hoitajien sijaisten saatavuus. Koko Kainuussa jonotilannetta kuvaava T3-aika (kolmas vapaa kiireetön aika) on v. 2019 ollut lääkäreillä 31.03 ja kansanterveyshoitajilla 22.55. Asiakkaan väliseen yhteydenottoon Omasotea on hyödynnetty terveysasemien vastaanotolla ja mielenterveys- ja päihdetyössä jossain määrin, aikuissosiaalityössä vähemmän, fysioterapiassa ei lainkaan. Chatin kautta yhteydenotto terveysasemien sairaanhoitajille ja kansanterveyshoitajille on ollut käytössä.

Harvakseltaan tapahtuneet määräaikaisvastaanotot ja -tutkimukset ovat painottuneet verensokerin, -paineen ja -kolesterolin hoitosuosituksissa määriteltyihin tavoitteisiin. Vastaanottotyössä ei ole systemaattisesti kiinnitetty huomiota painoindeksiin, depressioindeksiin eikä tupakoinnin ja alkoholin käyttöön. Hoidon vaikuttavuuden mittaria ei ole ollut käytössä. Asiakastyytyväisyysluvut ovat olleet kohtalaisen hyvät verraten hoidon saatavuuteen; tosin asiakastyytyväisyyttä on mitattu kaksi kertaa vuodessa, vastaajamäärät ovat pieniä, ja ovatko vastaajat etupäässä niitä, jotka ovat saaneet tarvitsemiaan palveluita. Moniammatillisuuden toimivuudesta ei ole ollut mittaria. Ei ole näyttöä siitä, miten paljon eri ammattilaiset tekevät päällekkäistä työtä saman asiakkaan suhteen ja ovatko moniammatilliset palveluprosessit kustannustehokkaita.

 

B Kerralla kuntoon – toimintamalli suun terveydenhuollossa

Kainuun soten suun terveydenhuollon Kajaanin yksiköissä hoitoon pääsy on vaikeutunut ja hoitojonot kasvaneet. Hoitojonojen muodostuminen on osittain koronan vaikutusta, mutta hoitojonoja on alkanut muodostua jo ennen koronaakin. Muodostuneet hoitojonot vaikeuttavat asiakkaiden hoitoon pääsyä, haastavat oikea-aikaisen asiakkaan tarpeiden mukaisen hoitopolun rakentamista ja vaikeuttavat paljon hoitoa tarvitsevien asiakkaiden kohdennettua hoitamista. Tilanteella on vaikutusta myös työntekijöiden työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin lasku koetaan mm. onnistumisen kokemusten vähäisyytenä ja stressin kokemuksina, eikä nykyistä tilannetta koeta innovatiivisuuteen mahdollistavana. Kerralla kuntoon –mallia, tai kuten Kainuussa tullaan toteuttamaan Joustava vastaanotto –mallia, pilotoidaan Kajaanissa Teppanan hammashoitolassa hoitojonojen lopettamisen, ennaltaehkäisevän työn mahdollistumisen sekä työhyvinvoinnin kohentumisen vuoksi. Uudenlaisen vastaanottotoiminnan kokeilu vaatii toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön ottoa sekä totuttelua uuteen toimintatapaan niin asiakkailta kuin henkilökunnalta.

 

C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lähtötilanteen arviointi tehdään ennen toimenpiteiden käynnistämistä siten, että se valmistuu seuraavaan raporttiin 15.5.2021.

 

D. Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen

Peruskoulun 8. – 9. lk, lukion 1. - 2. lk ja ammatillinen oppilaitos –ikäisissä nuorissa opiskelijahuollosta tuen ja avun saaneiden osuus on ollut hyvää tasoa. Kyseisen ikäryhmän nuorista joka kolmas on käynyt kouluterveydenhoitajalla ja joka viides koululääkärillä muuten kuin terveystarkastuksessa; koulukuraattorilla ja –psykologilla nuorista on käynyt noin joka kymmenes.  Toisaalta on myös joukko nuoria, jotka eivät ole lainkaan päässeet opiskelijahuollon palveluihin; heikoin tilanne on koulupsykologille pääsemisessä.

IPC-menetelmään on Kainuun soten alueella koulutettu vuonna 2010 seitsemän henkilöä, joista neljä toimii edelleen alueella. Kolme ammattiopiston kuraattoria käyttää IPC-menetelmän osia työssään tarvittaessa. He toteavat, että IPC:n osia voidaan käyttää lähes kaikkien asiakkaiden kohdalla, mutta vain harvoille sellaisenaan. CoolKids –koulutettuja työntekijöitä ei ole tullut tietoon Kainuun soten alueelta. Kainuussa käytössä olevia menetelmiä ovat mm. lapset puheeksi –menetelmä, tavanomaiset haastattelut ja keskustelut, erilaiset työskentelykortit, kartoittavat lomakkeet, kyselyt ja oppaat, satunnaisesti myös nepsy-valmennus.

 

E. Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen

HyVo-toiminta sisältää ryhmätilaisuuksia: isommissa kunnissa yhteisiä infotilaisuuksia, joissa asiantuntijoita on kertomassa esim. muistiin tai ravintoon liittyvistä asioista, pienissä kunnissa ei järjestetä erillisiä infotilaisuuksia, vaan pieniä ryhmiä, joissa kerrotaan ajankohtaisista asioista. Tilaisuuden jälkeen on yksilöhaastattelut, joissa kuullaan asiakkaan tilanteesta ja hyvinvoinnin tilasta ja kerrotaan erilaisista palveluista ja niiden järjestämistavoista. Haastattelun lisäksi järjestetään fyysisen toimintakyvyn mittaukset.

Osallistujat (> 75 v) poimitaan väestörekisteristä ja seulomalla potilastietojärjestelmästä. Viestintäkeinoina ovat lehtijutut, kutsukirjeet ja puhelimitse tapahtuva yhteydenotto. Kutsukirjeiden mukana toimitetaan kyselomakkeet, joihin osallistujat kirjaavat jaksamiseensa ja kotiinsa liittyviä seikkoja. Myös osallistujan itsenäinen ajanvaraus on mahdollinen. Viestinnällä tavoitetaan kaikki kohteena olevat henkilöt.

HyVo-toiminnasta kiinnostuneita on n. 1/3 kutsutuista. Kainuun sote arvioi HyVo -toimintaa osallistujamäärällä. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta ei ole indikaattoreita, joiden avulla seurata toiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta. HyVo -toimintaa ei nykymuodolla ole koettu toimivaksi ja se loppuu nykymuotoisena v. 2021 alussa.

 

 

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön