Kainuun hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kainuun maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Kainuu: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Kainuun hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kainuun maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Saatavuus:
1. Vastaanottotoiminnassa hoito alkaa heti, ammattilainen on yhteyshenkilö, jonka kanssa asiakas pääsääntöisesti asioi, sähköinen asiointi ja etähoito varmistavat palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. 
2. Suun terveydenhuollon uudistaminen toimintamallia muuttamalla. 
3. Perhekeskustoiminnan tehostaminen monialaisen palvelun kehittämisenä ja yhteistyön syventämisenä sivistystoimen kanssa. Selvitetään lasten ja nuorten päihdepalvelujen tarve ja hoitokokonaisuuden toteuttamisen vaihtoehdot.
4. Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto laajenee kaikenikäisille. 
5. Mielenterveys- päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen, painopisteenä erityisesti päihde- ja riippuvuuksien hoidon parantaminen ja uudenlaiset asiakaslähtöiset toimintamallit. Palvelutarpeen tunnistamisen parantuminen moniammatillisessa työssä. 
6. Sosiaalihuollon kehittämisessä taloussosiaalityön palvelujen tehostaminen sekä palvelutarpeen tunnistamisen parantuminen moniammatillisessa työssä. 
7. Kuntoutuspalvelujen kehittäminen toimintamalleja uudistamalla. Lisätään palvelutarjontaa. Palvelutarpeen tunnistamisen parantuminen moniammatillisessa työssä. 
8. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille. 
9. Osallisuuden hallintamalli. Asiakasnäkökulman, kokemuksen ja palautteiden huomioiminen parantaa palveluiden saatavuutta.

Ennaltaehkäisy: 
1. Moniammatillisessa vastaanottotoiminnassa asiakkaan palvelutarve tunnistetaan ja palvelu aloitetaan heti. Tuetaan asiakasta omahoidossa. Elintapaohjaus eri muodoissa osana coachausta. 
2. Suun terveydenhuollossa uuteen toimintamalliin liitetään preventiivisen työn tehostaminen mm. tehtäväjakoa uudistamalla. 
3. Perhekeskustoiminnassa lisätään kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvää sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen ammattilaisten moniammatillista yhteistyötä ja vahvistetaan varhaisen, matalan tuen palveluja neuvolassa ja koulun oppilashuollossa, elintapaohjauksen tehostaminen. 
4. Psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen. 
5. Lisätään hyvo käyntien ennakoivia vaikutuksia yhteistoiminnallisella kehittämisellä. 
6. Mielenterveys- päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi ja palvelutarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen, uudenlaiset varhaiset toimintatavat. 
7. Sosiaalipalvelujen talousneuvontaa kehittämällä ehkäistään asiakkaiden talousvaikeuksien pahentumista. Sosiaalityön resurssien riittävyyden varmistaminen ja kohdentaminen. 
8. Kuntoutuksessa työ- ja toimintakyvyn varhaisen tuen lisääminen ja kuntoutuksen toimintamallien yhteen nivominen. 
9. Maksuton ehkäisy vähentää raskaudenkeskeytyksiä, tartuntatauteja ja inhimillistä kärsimystä. 
10. Osallisuuden vahvistaminen ja asiakkaiden kokemusten huomioiminen palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä

Laatu: 
1. Moniammatillinen vastaanotto: terveys- ja hyvinvointiriskien kartoittaminen ja kirjaaminen systematisoidaan, terveys- ja hoitosuunnitelmat tehdään kaikille korkean riskin asiakkaille, voimaannuttava ja valmentava työote ammattilaisen käyttöön, hoitokäytännöt uudistetaan vastaamaan hoitosuosituksia. 
2. Suunhoito toteutuu asiakkaan tarpeen mukaisesti.
3. Perhekeskustoiminnan tehostaminen; monialainen neuvolatiimi (varhaisen tuen tiimi) sekä lähisuhdeväkivaltatyön ja perheiden elintapavalmennuksen, Neuvokas perhe-toimintamallin edelleen kehittäminen ja toiminnan laajentaminen, osaamisen vahvistaminen. 
4. Psykososiaalisten menetelmien osaaminen ja systemaattinen käyttö vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta.
5. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistaminen alueella, vaikuttavuusosaamisen vahvistaminen. 
6. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuksien hoidon osaamisen kehittäminen ja tiedonkulun vahvistaminen, asiakaskokemuksen hyödyntäminen palvelujen uudistamisessa. 
7. Sosiaalityön resurssien kohdentaminen asiakastarpeen mukaisesti, sosiaalihuollon palvelutarpeen tunnistaminen monialaisessa yhteistyössä, osaamisen vahvistaminen ja yhteistyö mm. yliopiston kanssa. 
8. Kuntoutuksen toimintamallien uudistaminen sekä yhteistyön tiivistäminen monialaisessa yhteistyössä, kuntoutuksen yhteisen viitekehyksen tai mittarien käyttöönotto. 
9. Maksuton ehkäisy: osaamisen vahvistuminen, työnjaon kehittyminen sekä nuorten osallisuuden edistäminen. 
10. Osallisuuden hallintamallissa asiakkaiden palautteiden ja kokemusten huomioiminen palvelujen järjestämisessä ja tuotannossa. Asiakkuuskertomuksen ja -suunnitelman tuottaminen.
 
Yhteentoimivuus: 
1. Moniammatillisen vastaanoton tiimimallilla turvataan paljon tukea tarvitsevan hoidon hallinta ja asiakasturvallisuus ja vähennetään palveluprosessien pirstaleisuutta. 
2. Suunhoito: työnjako eri ammattilaisten kesken paranee. 
3. Monialainen sote-sivi yhteistyön syventyminen lasten ja perheiden tuen tarpeisiin vastaamiseksi. 
4. Psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen tapahtuu laaja-alaisesti. 
5. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen yhteinen ymmärrys lisää kunta- ja sote palvelujen ja järjestöjen yhteentoimivuutta. 
6. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuksien hoidon ja moniammatillisen tiimin integraation syventäminen, asiakkaiden palvelukokonaisuuksien kuvaaminen ja kirkastaminen, verkostotyön osaamisen vahvistaminen. 
7. Sosiaalityön resurssien ja kohdentamisen arviointi ja uudelleen suuntaaminen asiakastarpeen mukaisesti, taloussosiaalityön vahvistaminen tukemaan asiakkaan elämänhallintaa. 
8. Kuntoutuksen toimintamallien uudistaminen ja yhteen nivominen sekä apuvälinepalvelujen verkostojen kehittäminen. 
9. Maksuton ehkäisy: työnjaon kehittäminen ja yhtenäiset toimintatavat. 
10. Asiakkaiden ja asukkaiden osallisuuden lisääminen ja osallisuuden toimintakulttuurin muutoksen aikaansaaminen.

Kustannukset: 
1. Moniammatillinen vastaanottotoiminta: päällekkäinen työ vähenee, kun jokaisella asiakkaalla oma on yhteyshenkilö, jonka kanssa asioidaan ja joka tunnistaa palvelutarpeen, oletusarvoinen asiointitapa on sähköinen ja etäpalvelu, jolloin vo toiminta on sujuvaa ja nopeaa, määräaikaiskäynnit muutetaan etäkäynneiksi ja rutiinikokeiden määrää vähennetään, korjaavien palvelujen tarve vähenee.
2. Suun th: toimintamalli tehostaa kustannuksia/asiakas, koska toimintatapa on joustava ja hukka-aikaa vähentävä
3. Perhekeskus: Riittävän intensiivinen tuki lapsille ja nuorille matalalla kynnyksellä vähentää kalliimpien ja korjaavien palvelujen tarvetta.
4. Riittävän psykososiaalinen tuki intensiivinen tuki kaikille matalalla kynnyksellä vähentää kalliiden ja korvaavien palvelujen tarvetta.
5. Pitkän aikavälin vaikutuksena on väestötasoisesti kustannusten väheneminen kun osataan kohdistaa toimenpiteitä ja palvelua oikeasti vaikuttaviin palveluihin ja toimintaan.
6. Mt. päihde- ja riippuvuuksien hoito: peruspalvelujen kehittäminen ja uudistaminen vähentää korjaavien palvelujen tarvetta ja käyttöä.
7. Sosiaalihuoltoon panostamalla ja sen toimintamalleja uudistamalla vähennetään korjaavien palvelujen tarvetta ja käyttöä.
8. Kuntoutusta kehittämällä, etäteknologian käytöllä vähennetään korjaavien palvelujen tarvetta ja käyttöä.
9. Maksuton ehkäisy vähentää turhia raskaudenkeskeytyksiä, infektiotauteja sekä niistä aiheutuvien traumojen hoitoa.
10. Asiakas ja asukasosallisuus sekä palautteiden ja kokemusten huomioiminen vaikuttavat pitkällä aikavälillä palvelujen laatuun ja sitä myötä kustannusten vähenemiseen.

Toimiaika

2020-2023

Toimijat

Hankkeen päätoteuttajana, hallinnoijana ja palvelujen järjestäjänä toimii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hanke nivoutuu tiiviisti yhteen Kainuun rakenneuudistus (KaRa) -hankkeen kanssa.

Kehittämistyön yhteydessä huolehditaan niin johdon, esimiesten, henkilöstön kuin kansalaisten osallisuuden toteutumisesta hankkeessa.   Sidosryhmiä (kunnat ja seurakunnat, maakunnan ja kansalliset järjestöt, kuntien HYTE-toimijat, maakunnallinen LAPE-työryhmä, sosiaalialan osaamiskeskukset ISO ja POSKE, kuntien vammais- ja vanhusneuvostot, oppilaitokset, OYS-erva, muut alueelliset sote-toimijat) osallistetaan hankkeeseen mm. verkostotyön, projektiryhmien ja ohjausryhmän kautta. Asiantuntijapalvelua hankitaan tarpeen mukaisesti osaamisen kehittämiseksi.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Pirjo Kyyrönen
Yhteyshenkilön organisaatio
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (sairaanhoitopiiri)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
pirjo.kyyronen@kainuu.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

09.03.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty ja tuotettu jo vuodesta 2005 maakunnallisesti. Kainuun sote on kuntayhtymämuotoinen organisaatio (Puolanka osajäsenenä), jossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto on integroitu samaan organisaatioon. Integraation ja palvelurakenteen kehittämistä on tukenut vakiintunut maakunnallinen soteorganisaatio. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteentoimivuudessa on kohtuullisen hyvät toimintatavat, joskin luonnollisesti kehitettävää löytyy edelleen.

Osa palveluista tuotetaan lähipalveluina, osa keskitetysti ja osa seudullisesti tai maakunnallisesti. Asiakkaiden käytössä on sähköisiä palveluita, ja työntekijät hyödyntävät sähköisiä työvälineitä. Työntekijät liikkuvat alueella yli kuntarajojen vieden harvemmin tarvittavia palveluja lähelle kuntalaisia. Kainuun väkiluku on noin 72 000, joista Kainuun soten jäsenkuntien väestömäärä reilut 70 000. Henkilöstöä Kainuun sotessa on n. 3 800.

Kainuun alueen väestö vanhenee ja vähenee, mikä yhdessä työttömyyden ja työkyvyttömyyseläkettä saavan väestöllisen osuuden kanssa aiheuttaa epäedullisen huoltosuhteen. Alueelle ominaisia haasteita ovat myös mm. väestön sairastavuus ja se, että kuntakohtaiset erot ovat suuria monessa ulottuvuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat maan toiseksi korkeimmat, erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan korkeimmat.

Kainuun soten visiona on, että jokaisella on hyvä elämä Kainuussa ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja vaikuttavia. Strategia kiteytyy avainsanoihin: hyvinvoivat, aktiiviset ja osallistuvat asiakkaat, hyvän palvelun sote, tasapainoinen talous ja houkutteleva työpaikka. Kainuun sotessa harjoitettuun vahvaan laatutyöhön ja edellä mainittuihin, alueelle ominaisiin haasteisiin pyritään vastaamaan osaltaan Kainuun soten Tulevaisuuden sote-keskus –kehittämistyöllä.

Päämäärä ja päätavoite

 

1. Moniammatillisen vastaanottotoiminnan kehittäminen: Uusi moniammatillinen toimintamalli on käytössä kaikilla Kainuun terveysasemilla; turvataan palvelujen saaminen sekä paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden hoidon hallinta, asiakasturvallisuus ja laatu.

2. Suun terveydenhuollon kehittäminen: Uusi suun terveydenhuollon toimintamalli on käytössä.

3. Perhekeskustoiminta, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Sote-sivistys yhteistoimintamallit ovat käytössä, uudistunut lähisuhdeväkivaltatyö sekä perheiden elintapaohjaus toimii.

4. Psykososiaaliset menetelmät kaiken ikäisille: Psykososiaalisten menetelmien osaaminen peruspalveluissa on lisääntynyt, osaamisen tuki ja koordinaatio toimii.

5. Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Vaikuttava HyVo -toimintamalli on käytössä ikääntyneille.

6. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Mt, päihde- ja riippuvuuksien hoidon toiminta ja työmalleja on uudistettu sekä osaamista vahvistettu.

7. Sosiaalihuollon kehittäminen: Sosiaalihuollon ja sosiaalityön toimintamalleja on uudistettu sekä osaamista vahvistettu.

8. Kuntoutuspalvelujen kehittäminen: Kuntoutuspalvelujen toimintamalleja on uudistettu sekä osaamista vahvistettu

9. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille: Maksuton ehkäisy toimii alle 25 vuotiaille.

10. Osallisuuden hallintamalli: Osallisuuden hallintamalli on luotu ja toimintakulttuurin muutos alkanut.

Toiminnan muutosten vaikutuksena hoitoonpääsy on parantunut, asiakastyytyväisyys ja työnhyvinvointi on lisääntynyt, painopiste on siirtynyt ennalta ehkäiseviin palveluihin, hoidon laatu on parantunut, yhteistoiminta on vahvistunut ja kustannusvaikuttavuus on lisääntynyt.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Moniammatillinen vastaanottotoiminnan malli ja toimintakulttuuri on muuttunut yhdessä tekemiseksi ja toista ammattilaista kunnioittavaksi. Terveys- ja hoitosuunnitelma on otettu käyttöön. Moniammatillinen, yhteinen ymmärrys vastaanottotoiminnan mallista toteutuu ja tuo asiakkaalle lisäarvoa. Palvelun saatavuus on parantunut, toiminnan vaikuttavuus ja laatu tehostunut, etä- ja sähköinen asiointi on pääasiallinen asiointitapa. Toiminta on ennaltaehkäisevää ja vaikuttavampaa. Asiakaskokemus on parantunut ja työntekijöiden työhyvinvointi on lisääntynyt. Kustannustehokkuus on parantunut.

Uusi toimintamalli suun terveydenhuollossa toimii ja sen myötä palvelujen saatavuus ja jatkuvuus on parantunut, asiakastyytyväisyys ja työhyvinvointi ovat lisääntyneet. Työnjako on toimivaa ja preventiivinen työ sekä kokonaisuuden johtaminen on tehostunut. Kustannustehokkuus on parantunut.

Lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen varhaisesti ja tarpeen mukaisesti, palvelut toimivat koordinoidusti. Monialainen varhaisen tuen neuvolatiimi toimintamalli on toiminnassa. Sote-sivi yhteistoiminta on sujuvaa, vastuutyöntekijä malli paljon tukea tarvitseville lapsille ja perheille on kuvattu ja toiminnassa. Kustannustehokkuus on parantunut. Alueella on toimiva avainhenkilöverkosto lähisuhdeväkivaltatyön tukena sekä perheiden elintapaohjaus on vahvistunut. Lasten ja nuorten päihde- ja riippuvuuksien hoidon palvelutarpeet ja palvelumallit on selvitetty ja jatkotoimenpiteet sovittu.

Kaikenikäisten psykososiaalisten menetelmien osaaminen ja käyttö on vahvistunut laaja-alaisesti peruspalveluissa ja yhteistyöverkosto ja toimintatavat yta-alueella/yo-sairaala ovat toimivia. Lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet. Nuoret ovat saaneet tukea ja apua oikea-aikaisesti matalalla kynnyksellä. Kustannustehokkuus on parantunut.

Uusi, vaikuttavampi ikääntyneiden HyVo-toimintamalli on kehitetty ja otettu käyttöön, HyVo toiminnan vaikuttavuus ja kustannusmittarit otettu käyttöön, kokonaisvaltainen ja osallistava lähestymistapa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on vahvistunut, hyte- ja sote toimijoiden vaikuttavuus-, kustannusvaikuttavuus ja tiedolla johtamisen osaaminen on vahvistunut.

Dialoginen, tapaus- ja tarveperusteinen verkostotyön osaaminen on vahvistunut, päihde- ja riippuvuuksien hoidon tarpeen tilannekuva on selkiytynyt ja on luotu asiakaslähtöinen kuva palvelukokonaisuudesta. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tiivistä ja asiakkaiden osallisuus päihdetyössä on lisääntynyt. Päihde- ja riippuvuuksien hoidon näkyvyys on lisääntynyt. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on parantunut sekä palvelut ovat laadukkaampia, varhainen tunnistaminen toteutuu.

Asiakkaiden arki ja elämän hallinta on vahvistunut taloussosiaalityön avulla, sosiaalihuollon palvelutarve tunnistetaan terveydenhuollon palveluissa. Sosiaalityön resurssit/palvelutarve on kuvattu ja sen pohjalta on luotu tiekartta sosiaalityön vahvistamiseksi. Oppilaitosyhteistyö on vahvistunut. Sosiaalityön laatu ja vaikuttavuus ovat lisääntyneet.

Kuntoutuksen toimintamalleja on uudistettu, jonka johdosta asiakkaan kuntoutuksen hoitopolku on joustava ja oikea-aikainen, etäteknologiaa ja digipalveluja hyödyntäviä toimintamalleja on otettu käyttöön ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on parantunut. Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn tuki on tehostunut ja on laadukkaampaa.

Maksuton ehkäisy koskee kaikkia alle 25 vuotiaita, työntekijöiden osaaminen on vahvistunut ja työjakoa on uusittu; palvelut ovat paremmin saatavilla. Uuden toimintatavan johdosta raskauden keskeytysten ja tartuntatautien määrät ovat vähentyneet. Käyttöön on otettu sähköisiä palveluja, viestintä on tehostunut; ennaltaehkäisevä työ toteutuu ja on kustannustehokasta.

Osallisuuden hallintamalli on kuvattu ja toimintakulttuurin muutos on käynnistynyt. Osallisuusosaaminen on lisääntynyt ja uusia osallisuustyömuotoja on otettu käyttöön. Asiakkaiden ja asukkaiden osallisuus on lisääntynyt. Asiakkuuskertomus ja -suunnitelma on laadittu ja se ohjaa palvelujen uudistamista ja laadun ja vaikuttavuuden parantumista. Osallisuustyö on systemaattista.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen visio ja kuva on kirkastunut ja konkretisoitunut Kainuussa

 

Tuotokset ja tulokset
  1. Lähtötilanteen arviointi  13.11.2020, lisätty 10.5.2021 C-paketin tiedot

 

A Moniammatillinen vastaanottotoiminta

Terveysasemille hoitoon pääsy on haasteellista, johon vaikuttaa heikko lääkäritilanne ja hoitajien sijaisten saatavuus. Koko Kainuussa jonotilannetta kuvaava T3-aika (kolmas vapaa kiireetön aika) on v. 2019 ollut lääkäreillä 31.03 ja kansanterveyshoitajilla 22.55. Asiakkaan väliseen yhteydenottoon Omasotea on hyödynnetty terveysasemien vastaanotolla ja mielenterveys- ja päihdetyössä jossain määrin, aikuissosiaalityössä vähemmän, fysioterapiassa ei lainkaan. Chatin kautta yhteydenotto terveysasemien sairaanhoitajille ja kansanterveyshoitajille on ollut käytössä.

Harvakseltaan tapahtuneet määräaikaisvastaanotot ja -tutkimukset ovat painottuneet verensokerin, -paineen ja -kolesterolin hoitosuosituksissa määriteltyihin tavoitteisiin. Vastaanottotyössä ei ole systemaattisesti kiinnitetty huomiota painoindeksiin, depressioindeksiin eikä tupakoinnin ja alkoholin käyttöön. Hoidon vaikuttavuuden mittaria ei ole ollut käytössä. Asiakastyytyväisyysluvut ovat olleet kohtalaisen hyvät verraten hoidon saatavuuteen; tosin asiakastyytyväisyyttä on mitattu 2 kertaa vuodessa, vastaajamäärät ovat pieniä, ja ovatko vastaajat etupäässä niitä, jotka ovat saaneet tarvitsemiaan palveluita. Moniammatillisuuden toimivuudesta ei ole ollut mittaria. Ei ole näyttöä siitä, miten paljon eri ammattilaiset tekevät päällekkäistä työtä saman asiakkaan suhteen ja ovatko moniammatilliset palveluprosessit kustannustehokkaita.

B Kerralla kuntoon – toimintamalli suun terveydenhuollossa

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon suun terveydenhuollon Kajaanin yksiköissä hoitoon pääsy on vaikeutunut ja hoitojonot kasvaneet. Hoitojonojen muodostuminen on osittain koronan vaikutusta, mutta hoitojonoja on alkanut muodostua jo ennen koronaakin. Muodostuneet hoitojonot vaikeuttavat asiakkaiden hoitoon pääsyä, haastavat oikea-aikaisen asiakkaan tarpeiden mukaisen hoitopolun rakentamista ja vaikeuttavat paljon hoitoa tarvitsevien asiakkaiden kohdennettua hoitamista. Tilanteella on vaikutusta myös työntekijöiden työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin lasku koetaan mm. onnistumisen kokemusten vähäisyytenä, stressin kokemuksina, eikä nykyistä tilannetta koeta innovatiivisuuteen mahdollistavana. Kerralla kuntoon –mallia, tai kuten Kainuussa toteutetaan Joustava vastaanotto –mallia, pilotoidaan Kajaanissa Teppanan hammashoitolassa hoitojonojen lopettamisen, ennaltaehkäisevän työn mahdollistumisen sekä työhyvinvoinnin kohentumisen vuoksi. Uudenlaisen vastaanottotoiminnan kokeilu vaatii toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön ottoa sekä totuttelua uuteen toimintatapaan niin asiakkailta kuin henkilökunnalta.

C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lähtötilanteen arviointi 10.5.2021.

Kainuussa toimii seitsemän perhekeskusta, jotka toimivat verkostomaisena yhteistyörakenteena. Verkostoon kuuluvat Kainuun soten toimijoiden lisäksi kuntien varhaiskasvatus, sivistystoimi ja nuorisopalvelut, eri järjestöjen ja seurakuntien sekä yksityisten tahojen toimijat.

Perhekeskuspalveluiden saatavuudessa on kuntakohtaisia eroja. Pitkiä odotusaikoja on kertynyt Kajaanin perheneuvolaan ja erityisterapiapalveluista lasten puhe- ja toimintaterapiaan koko Kainuussa. Syynä on erityistyöntekijöiden rekrytointihaasteet. Tämä tuo haastetta perheiden tukemiseen varhaisessa vaiheessa.

Toimijoille tehtyjen kyselyiden mukaan yleisesti koetaan, että moniammatillinen yhteistyö on sujuvaa silloin, kun toimijat ovat tuttuja. Erityisesti neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistynö koetaan toimivan hyvin. Haasteita yhteistyöhön tuottaa henkilökunnan vaihtuvuus tai yhteisten aikojen löytyminen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen välisen monialaisen yhteistyön näkökulmasta maakuntakeskuksen ulkopuolella on paljon yhteistyötä tukevia elementtejä.

Lasten, nuorten ja perheiden elintavoissa on Kainuussa haasteita. Neuvokas perhe –toimintamalli on aktiivisesti käytössä terveydenhuollossa Neuvokas perhe –digikorttia hyödyntämällä, mutta laajempaa neuvokasperheen materiaalien käyttöä ei Kainuussa ole. Lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle viime vuosien aikana eikä toimijoiden työn tukena ole väkivaltatyön päivitettyä ohjeistusta.

D. Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen

Peruskoulun 8. – 9. lk, lukion 1. - 2. lk ja ammatillinen oppilaitos –ikäisissä nuorissa opiskelijahuollosta tuen ja avun saaneiden osuus on ollut hyvää tasoa. Kyseisen ikäryhmän nuorista joka kolmas on käynyt kouluterveydenhoitajalla ja joka viides koululääkärillä muuten kuin terveystarkastuksessa; koulukuraattorilla ja –psykologilla nuorista on käynyt noin joka kymmenes.  Toisaalta on myös joukko nuoria, jotka eivät ole lainkaan päässeet opiskelijahuollon palveluihin; heikoin tilanne on koulupsykologille pääsemisessä.

IPC-menetelmään on Kainuun soten alueella koulutettu vuonna 2010 seitsemän henkilöä, joista neljä toimii edelleen alueella. Kolme ammattiopiston kuraattoria käyttää IPC-menetelmän osia työssään tarvittaessa. He toteavat, että IPC:n osia voidaan käyttää lähes kaikkien asiakkaiden kohdalla, mutta vain harvoille sellaisenaan. CoolKids –koulutettuja työntekijöitä ei ole tullut tietoon Kainuun soten alueelta. Kainuussa käytössä olevia menetelmiä ovat mm. lapset puheeksi –menetelmä, tavanomaiset haastattelut ja keskustelut, erilaiset työskentelykortit, kartoittavat lomakkeet, kyselyt ja oppaat, satunnaisesti myös nepsy-valmennus.

E. Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen

HyVo-toiminta sisältää ryhmätilaisuuksia: isommissa kunnissa yhteisiä infotilaisuuksia, joissa asiantuntijoita on kertomassa esim. muistiin tai ravintoon liittyvistä asioista, pienissä kunnissa ei järjestetä erillisiä infotilaisuuksia, vaan pieniä ryhmiä, joissa kerrotaan ajankohtaisista asioista. Tilaisuuden jälkeen on yksilöhaastattelut, joissa kuullaan asiakkaan tilanteesta ja hyvinvoinnin tilasta ja kerrotaan erilaisista palveluista ja niiden järjestämistavoista. Haastattelun lisäksi järjestetään fyysisen toimintakyvyn mittaukset.

Osallistujat (> 75 v) poimitaan väestörekisteristä ja seulomalla potilastietojärjestelmästä. Viestintäkeinoina ovat lehtijutut, kutsukirjeet ja puhelimitse tapahtuva yhteydenotto. Kutsukirjeiden mukana toimitetaan kyselomakkeet, joihin osallistujat kirjaavat jaksamiseensa ja kotiinsa liittyviä seikkoja. Myös osallistujan itsenäinen ajanvaraus on mahdollinen. Viestinnällä tavoitetaan kaikki kohteena olevat henkilöt.

HyVo-toiminnasta kiinnostuneita on n. 1/3 kutsutuista. Kainuun sote arvioi HyVo -toimintaa osallistujamäärällä. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta ei ole indikaattoreita, joiden avulla seurata toiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta. HyVo -toimintaa ei nykymuodolla ole koettu toimivaksi ja se loppuu nykymuotoisena v. 2021 alussa.

 

  1. Tilannearviointi  10.5.2021

Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus

A  Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Kainuun soten terveysasemilla toimintoja on uudistettu: hoito alkaa heti, ammattilainen ryhtyy yhteyshenkilöksi, asiakassegmentointia tehdään episodi- ja PPT-tiimiin avulla, yksiköihin on nimetty asiakasvirtamestarit ja palaverikäytännöt on uudistettu. Etäpalveluita ja sähköistä asiointia on lisätty; puhelinkontaktit ja sähköinen asiointi on huomattavasti lisääntynyt ja vastaanottokäynnit vähentyneet. Terveysasemien chat lopetettiin syksyllä 2020. Sen korvaa tulevaisuudessa Omasote-viestit. Toimintojen uudistamisen myötä osa terveysasemista on jonottomia, osassa jonottomuus häämöttää.

B  Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa:  Toimintamallin pilottiin Kajaanin Teppanan hammashoitolassa on valikoitu asiakkaiksi pääasiassa jonossa olevat potilaat, joiden hoitotakuu on mennyt tai on ollut menossa umpeen. Potilaista on saatu kerralla kuntoon 44 %, mutta valitettavasti hoitojonoja on alkanut muodostua uudelleen henkilöresurssien vuoksi.

Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut:  Ei vielä tuloksia

D  Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen:  IPT-koulutuksen on aloittanut neljä ammattilaista Kainuun soten erikoissairaanhoidosta, IPC-koulutuksen on aloittanut 16 ammattilaista perustasolta eri puolilta Kainuuta. Koulutuksilla mahdollistetaan uusien psykososiaalisten interventiomenetelmien käyttöönotto koko Kainuun alueella.

E  Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen:  Ei vielä tuloksia.

Toiminnan painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

A  Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Terveyshyötypotilaita on aloitettu tunnistamaan. Hoitajat opettelevat tekemään asiakaslähtöisiä terveys- ja hoitosuunnitelmia sekä elintapaohjaustukia eli coachaus -valmennuksia. Monilääkitty iäkäs -potilasryhmän hoitoa on aloitettu mallintamaan.

B  Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa:  Hammaslääkärit toteuttavat vastaanottokäynneillä terveydenedistämistoimia, tarvittaessa potilas ohjataan suuhygienistin vastaanotolle yksilölliseen ohjaukseen, painotuksena kotihoito ja itseohjautuvuus. Erityisesti suuhygienistit tekevät potilaskohtaista terveydenedistämistyötä, mutta vähäisten henkilöresurssien vuoksi heidän vaikutuksensa kerralla kuntoon –asiakkaissa voi olla kohtalaisen pientä. Kainuun soten toisessa hankkeessa rakennetaan kerralla kuntoon -malliinkin sopivaa terveydenedistämismateriaalia ja jalkautetaan vahvempaa terveydenedistämistyötä niin suun terveydenhuollon henkilöstölle kuin Kainuun soten muillekin työntekijöille.

Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut:  Ei vielä tuloksia

D  Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen:  Vaikka koulutukset menetelmäohjauksineen ovat vasta aluillaan, näkyy hienoista merkkiä siitä, että ennakoiva työ on tuonut helpotusta asiakkaiden vointiin.

E  Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen:  Ei vielä tuloksia.

Palveluiden laatu ja vaikuttavuus

A  Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Reaaliaikaisen asiakaspalautejärjestelmän (KaRa -hanke) raporttia on saatavissa aikaisintaan kesällä/syksyllä 2021, johon on mahdollisesti tulossa myös henkilöstön reaaliaikainen työhyvinvointiin liittyvä kyselyjärjestelmä. Hankkeen omaa työhyvinvointilukua on alettu mittaamaan toimintamallin aloituksesta, joten ei ole luotettavaa vertailua siitä, mikä työhyvinvointiluku olisi ollut ennen uutta toimintamallia. Työhyvinvointikyselyn perusteella esiin nousseisiin kysymyksiin on reagoitu mm. henkilöstölle järjestetyillä muutoswebinaareilla. Asiakaspalautetta ja työhyvinvointituloksia arvioidaan muutoksen etenemisen myöhemmässä vaiheessa.

B  Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa:  Asiakaspalautteen kerääminen on vasta aluillaan. Työhyvinvoinnin keskiarvo on kolmen kuukauden pilotin ajan ollut hyvä. Kerralla kuntoon -henkilöstöresurssi on pieni ja tästä syystä haavoittuva. Kerralla kuntoon -malli ei ole ainakaan vielä vapauttanut hoitoaikoja muille asiakasryhmille.

Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut:  Ei vielä tuloksia

D  Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Saadun palautteen perusteella IPC on ollut työntekijälle positiivinen kokemus; strukturoitu menetelmä antaa selkeät ohjeet. Nuoret ovat suhtautuneet myönteisesti ja aktivoituneet työskentelyyn.

E  Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen:  Ei vielä tuloksia.

Palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus

A  Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Asiakkaan palvelutarpeen ratkaisussa hyödynnetään moniammatillista tiimiä. Tässä vaiheessa vastaanoton tiimeihin kuuluvat sairaanhoitajat, kansanterveyshoitajat ja lääkärit. Moniammatillisen tiimimallin käytännön toimenpiteenä on aloitettu 3/2021 pilotti Sotkamon vastaanotolla eli mallinnus sote-keskuksesta, jossa fysioterapia on osittain aloittanut työskentelyn vastaanottotoiminnan tiloissa. Moniammatillisesta integraatiosta ei ole vielä tuloksia arvioitavana.

B  Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa:  Moniammatillinen yhteistyö toteutuu hyvin hammaslääkärin ja suuhygienistin työpanoksessa. Kerralla kuntoon -pilotissa käytettävissä oleva henkilöstöresurssi on kohtalaisen pieni, mikä asettaa haasteita optimaaliselle monialaiselle ja yhteen toimivalle vastaanotolle. Kerralla kuntoon -malli ohjaa toimintaa ’meidän potilaat’ –malliin.

Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut:  Ei vielä tuloksia.

D  Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen:  Koulutus- ja menetelmätyönohjausvaiheessa koulutusprosessin sovittaminen muun normityön ja koronan hallitsemiseksi tarvittavien resurssien vuoksi on vaativaa. Oppilaiden puolelta viikoittaista tapaamista katkovat poissaolot, tet-jaksot ja muut opiskelun ruuhkaviikot.

E  Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen:  Ei vielä tuloksia.

Kustannustehokkuus

A  Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Kustannuksia €/asiakas ei voida raportoida vielä tässä vaiheessa. Vastuualueet määrittelevät kevään 2021 aikana mitä kustannuksia lasketaan mukaan ja mitkä asiakkaat valitaan eli miten tuottavuus mitataan €/asiakas. Voidaan todeta, että laboratorio- ja röntgentutkimuksien kustannukset vähentyneet Sotkamossa. Toimintamallin kehittäminen on alkuvaiheessa, joten kustannustehokkuutta ei vielä tässä vaiheessa voi arvioida luotettavasti.

B  Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa:  Ei vielä tuloksia.

Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut:  Ei vielä tuloksia.

D  Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen:  Ei vielä tuloksia.

E  Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen:  Ei vielä tuloksia.

 

  1. Tilannearviointi  15.11.2021

Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus

A  Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Toimintamalli ei ole vielä vakiintunut: osassa terveysasemia opetellaan edelleen toimimaan uuden mallin mukaisesti, osassa on edetty pidemmälle. Osassa yhteyshenkilömäärät ovat hyvällä tasolla, osassa luvut ovat vielä maltilliset. Myös asiakasvirtamestarin rooli sujuu ja on osa arkipäivää osassa terveysasemia, kun osassa vielä opetellaan tai ei ole edetty merkittävästi. Suurimmaksi osaksi palaverikäytännöt ovat uudistuneet ja toimitaan sovitulla tavalla. Toiminnan lukuja on seurattu Excel -taulukolla, koska käytössä ei ole digitaalista huoneentaulua (KaRa -hanke). Etä-% -luvut ovat lähes joka yksikössä noususuuntaiset. Omasote -käyttöasteesta raportoidaan keväällä 2022. Uudessa toimintamallissa T3 -lukua ei mitata, koska hoito alkaa heti.

B  Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa:  Kerralla kuntoon –mallia pilotoitiin Kajaanissa Teppanan hammashoitolassa. Pilotoinnin tavoitteena oli tehostaa potilaan hoitojakson nopeutumista. Kokeilussa 52 % potilaista hoidettiin kerralla kuntoon. Aikuispotilaiden lisäksi tehtiin ns. koululaispäiviä. Tällöin noin kuusi hammaslääkäriä tarkasti/hoiti noin 60 kahdeksasluokkalaista lasta. Koululaispäivänä kerralla kuntoon -prosentti oli päivästä riippuen 58 – 76 %. Myös ns. lohkeamapäiviä kokeiltiin. Näinä päivinä potilasmäärät olivat kohtalaisen korkeat ja ei-akuutteja, kohtuullisen nopeasti hoidettavia hampaiden lohkeamia voitiin korjata nopeasti ja tehokkaasti. Mallilla tavoiteltiin myös paljon tukea tarvitsevien potilaiden havaitsemista ja heidän hoitokokonaisuutensa sujuvuutta. Tilastollisesti paljon tukea tai hoitoaikoja tarvitsevia (yli 3 käyntikertaa) potilaita oli yllättäen suhteellisen vähän, n. 1.1 %. Pilotti päättyi lokakuun lopussa, mutta on tehty suunnitelmaa sen jatkamisesta ja toiminnan kehittämisestä. Potilasjonoja on muodostunut edelleen ja myös niiden purkamista varten on tehty suunnitelmaa vuodelle 2022.

Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut:  Varhaisen tuen tiimin toimintamalli (aik. moniammatillinen neuvolatiimi) on kehitetty ja se on pilotoitavana Kajaanissa. Pilotointi on lähtenyt hitaasti käyntiin eikä siitä ole vielä tuloksia saatavilla. Vastuutyöntekijämallia on alettu kehittämään varhaisen tuen tiimin pohjalta ja sen on tarkoitus olla pilotoitavissa heti alkuvuodesta 2022 Kajaanissa. Lähisuhdeväkivaltatyössä on alettu kehittämään avainhenkilöverkostomallia, joka ulotetaan koskemaan koko Kainuuta. Avainhenkilöverkostokoulutukset alkavat joulukuussa.

 D  Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen:  Ks. tilannearviointi 10.5.2021. Kaikilla IPT-koulutettavilla ja ainakin 11:llä 16:sta IPC-koulutettavasta on asiakkuuksia. Aloitettuja IPT-asiakkaita on yhteensä 12 ja IPC-asiakkaita noin 30, joista puolella prosessi on saatettu loppuun. Keskeytyneitä prosesseja on 2/IPT ja 4/IPC.

E  Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen:  HyVo-toimintamallin pilotointi on aluillaan, joten ei vaikuta vielä palveluiden saatavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja jatkuvuuteen.

Toiminnan painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön  

A  Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Toimintamallissa painotetaan henkilöstön osaamisen lisäämistä proaktiiviseen työskentelytapaan. Osassa yksiköissä potilasryhmien tunnistamisessa ja hoitomallin mukaan toimimisessa on edetty ja osassa ollaan vielä opetteluvaiheessa tai asia ei ole vielä edennyt. Tätä seurataan Excelistä terveys- ja hoitosuunnitelmien sekä coachaus-määrien mukaan. Luvut ovat kaikissa vielä maltilliset tai määrissä ei ole nousua. Asiakkuussovellus on otettu käyttöön kesällä 2021 (Sotkamo, Kuhmo, Suomussalmi). Sovellus auttaa löytämään mm. terveyshyötypotilaita. Virtuaalitiimiä on lähdetty rakentamaan Kajaanin PPT-tiimin terveyshyötyasiakkaiden hoidon turvaamiseksi.

B  Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa:  Terveydenedistämistyöhön sitouttamista on tehty toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Koululaispäivinä kerralla kuntoon -vastaanotossa on työskennellyt kaksi suuhygienistiä ennaltaehkäisevässä työssä. Pilotin tavoitteiden jalkauttamisessa on ollut puutteita terveydenedistämistä ajatellen. Terveydenedistämisen toimenpiteitä rakennetaan Kainuun sotessa kuitenkin laajemminkin kuin kerralla kuntoon -toimintaa ajatellen. Henkilöstön terveydenedistämistyön materiaalin ja suunnan koordinointi sekä moniammatillisen yhteistyön ja suun terveysosaamisen jakaminen ovat suuntia, joita kannattaa jatkaa. Verkostoituminen muun terveydenhuollon henkilöstön kanssa, erityisesti paljon tukea tarvitsevien potilaiden hoidossa, on hyvä ottaa suunnitteluun ja toimintamalliksi.

Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut:  Sivistystoimen ja soten yhteistyön kehittämisessä strategisella tasolla tavoitteet on asetettu ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Sekä Varhaisen tuen tiimin että vastuutyöntekijämallin perusperiaatteena on erityisesti varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki perheille. Neuvokas perhe –menetelmän laajentamisen edellytyksenä oleva osaamisen vahvistaminen on aloitettu ja siitä on tullut hyvää palautetta koulutuksiin osallistujilta. Lähisuhdeväkivaltatyössä huomio kiinnitetään ennaltaehkäiseviin palveluihin, puheeksiottamisen vahvistamiseen ja viestinnän uudistamiseen ilmiön kohdalla. Toimenpiteillä pyritään tarttumaan ilmiöön riittävän varhain.

D  Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen:  Asiakaskokemuksissa on todettu mm. asiakkuuksia, joissa ennakoiva vaikutus on jo tuottanut tulosta: voinnin kohentumista ja keinoja, joilla itse parantaa oloaan. IPC-koulutettavien palautteissa toistuu, että menetelmä toimii lievissä masennuksissa, mutta ei asiakkaille, joiden vointi on jo haasteellinen ja/tai monioireinen.

E  Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen:  HyVo-toimintamallin pilotointi on aluillaan.

Palveluiden laatu ja vaikuttavuus

A  Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Asiakaspalautejärjestelmä ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvä reaaliaikainen kyselyjärjestelmä (KaRa -hanke) ei ole vielä käytössä. Asiakaspalautetta arvioidaan muutoksen etenemisen myöhemmässä vaiheessa. Toimintamallin muutoksen aloituksesta alkaen mitatussa työhyvinvointikyselyssä voidaan tässä vaiheessa todeta, että tulokset ovat noususuuntaiset tai pysyneet ennallaan. Työhyvinvointia arvioidaan tarkemmin muutoksen myöhemmässä vaiheessa.

B  Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa:  Asiakaspalautteissa (tuli vain pieni määrä asiakasmäärään nähden) korostui pääsääntöisesti hoidon jouhevuuden ja moniammatillisen yhteistyön onnistuminen hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotoilla sekä seuraavan hoitoajan saaminen kohtuullisessa ajassa. Kritiikkiä oli vain muutamissa palautteissa ja ne kohdistuivat lähinnä odotustilassa odotteluun, eli siihen että tarkkaa hoitoajan alkamista ei kyetty sanomaan. Tyytyväisyyttä niin henkilökunnan kuin potilaiden suunnalta on tuonut se, että potilaan jatkohoitoaika on voitu varata ajoissa, seuraavana mahdollisena kerralla kuntoon –päivänä. Henkilöstön työhyvinvointi oli kokeilun aikana hyvää tasoa. Palautteissa näkyi, että henkilöstöresurssi oli liian pieni ja haavoittuva.

Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Yhtäläisten toimintamallien asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemustiedot eivät ole saatavilla, koska mallien kehitys on vielä kesken. Palveluiden laadun varmistaminen on aloitettu osaamisen vahvistamisella. Varsinainen vaikuttavuus on arvioitavissa myöhemmin.

D  Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Ks. tilannearviointi 10.5.2021.  Menetelmien käyttöä helpottaa, jos nuori on avoin, puhelias ja kykenee itsereflektioon ja osaa myös sanoittaa tuntemuksiaan. IPC toimii lievissä masennuksissa, mutta ei asiakkaille, joiden vointi on jo haasteellinen ja/tai monioireinen. Psykiatriset sairaanhoitajat kokevat, että heidät olisi pitänyt ehdottomasti kouluttaa IPT-menetelmään.

E  Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen:  Ei vielä tuloksia.

Palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus

A  Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Syksyllä 2021 Sotkamon vastanotolla on aloittanut fysioterapeutti ja päihde- ja mielenterveystyöntekijä; aikuissosiaalityöntekijä aloittaa myöhemmässä vaiheessa. Sotkamon moniammatillista vastaanottotoimintaa kehitetään työntekijöistä koostuvassa työryhmässä. Moniammatillinen vastaanottotyö, johon lääkärin ja hoitajan lisäksi kuuluu fysioterapeutti sekä päihde- ja mielenterveystyöntekijä, on alkuvaiheessa, joten siitä ei ole vielä tuloksia arvioitavana.

B  Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa:  Kerralla kuntoon -pilotissa käytettävissä ollut henkilöstöresurssi oli kohtalaisen pieni ja henkilöstö työskentelee eri toimipisteissä, mikä asetti haasteita optimaaliselle monialaiselle ja yhteen toimivalle vastaanotolle. Yhteisten potilaiden hoitaminen vaatii huolellista kirjaamista. Moniammatillinen yhteistyö hammaslääkärin ja suuhygienistin kanssa on ollut toimivaa, vaikka suuhygienistiresurssi on ollut vähäistä. 

Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Sivistystoimen ja soten yhteistyön kehittämisessä on saatu sovittua strategisella tasolla yhteistyön tavoitteet ja mitä onnistuneella yhteistyöllä varmistetaan. Sivi-sote-yhteistyön strategiaryhmä ja projektiryhmä täyttävät LAPE-ryhmän tehtävää ja työstävät sille kuuluvia asioita. Moniammatillisessa verkostossa toimivien ammattilaisten tietämys toistensa ydintehtävistä ja perheille tarjottavista tuki- ja hoitoprosesseista on lisääntynyt ammattikuvauksien avaamisten ja pidettyjen alustuksien myötä. Varhaisen tuen tiimin pilotoitava malli on hyvin monialainen ja mukana on sote-toimijoiden lisäksi varhaiskasvatus, MLL Kainuun piiri sekä Kajaanin seurakunta. Vastuutyöntekijämallin kehittämisessä nähdään ensiarvoisen tärkeänä, että kehitettävän mallin tulee olla sellainen, että sen on mahdollista toimia kaikkialla maakunnassa, eikä ainoastaan maakuntakeskuksessa.  Kehittämistyössä on ollut monialaiset ryhmät, joissa monialaisuuden ja yhteentoimivuuden kehittyminen on selvästi nähtävissä. Kokemuksia ei vielä toimijoilta ole kerätty.

D  Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen:  Ks. tilannearviointi 10.5.2021. IPC-koulutuksen 1. aaltoon osallistuu ammattilaisia sotesta ja kunnista. IPT- ja IPC –koulutus menetelmätyönohjauksineen tulee OYS-ervalta. Koulutettavat ovat olleet tyytyväisiä koulutuksiin ja menetelmätyöohjauksiin. Asiakastyön ja siihen liittyvän menetelmäohjauksen on koettu auttavan sisäistämään menetelmien ideaa.

E  Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen:  Kainuulle soveltuvan HyVo-toimintamallin kehittämisessä hyödynnetään osallistavia menetelmiä. Työpajoihin ja niiden fasilitointiin on osallistunut laajasti eri sidosryhmiä: sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- ja kulttuurialojen toimijoita kunnista, järjestöistä ja oppilaitoksista. Kajaanissa ja Hyrynsalmella aloittaneet ikäihmisten hyvinvointiryhmät toteutetaan sidosryhmäyhteistyönä.

Kustannustehokkuus

Ei vielä tuloksia.

HELLÄ-hankkeen havainnekuva

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön