Kainuu: tulevaisuuden sote-keskus
Kainuun hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kainuun maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Kokonaisuuden nimi
Kainuun hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kainuun maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Saatavuus:
1. Vastaanottotoiminnassa hoito alkaa heti, ammattilainen on yhteyshenkilö, jonka kanssa asiakas pääsääntöisesti asioi, sähköinen asiointi ja etähoito varmistavat palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
2. Suun terveydenhuollon uudistaminen toimintamallia muuttamalla.
3. Perhekeskustoiminnan tehostaminen monialaisen palvelun kehittämisenä ja yhteistyön syventämisenä sivistystoimen kanssa. Selvitetään lasten ja nuorten päihdepalvelujen tarve ja hoitokokonaisuuden toteuttamisen vaihtoehdot.
4. Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto laajenee kaikenikäisille.
5. Mielenterveys- päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen, painopisteenä erityisesti päihde- ja riippuvuuksien hoidon parantaminen ja uudenlaiset asiakaslähtöiset toimintamallit. Palvelutarpeen tunnistamisen parantuminen moniammatillisessa työssä.
6. Sosiaalihuollon kehittämisessä taloussosiaalityön palvelujen tehostaminen sekä palvelutarpeen tunnistamisen parantuminen moniammatillisessa työssä.
7. Kuntoutuspalvelujen kehittäminen toimintamalleja uudistamalla. Lisätään palvelutarjontaa. Palvelutarpeen tunnistamisen parantuminen moniammatillisessa työssä.
8. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille.
9. Osallisuuden hallintamalli. Asiakasnäkökulman, kokemuksen ja palautteiden huomioiminen parantaa palveluiden saatavuutta.
Ennaltaehkäisy:
1. Moniammatillisessa vastaanottotoiminnassa asiakkaan palvelutarve tunnistetaan ja palvelu aloitetaan heti. Tuetaan asiakasta omahoidossa. Elintapaohjaus eri muodoissa osana coachausta.
2. Suun terveydenhuollossa uuteen toimintamalliin liitetään preventiivisen työn tehostaminen mm. tehtäväjakoa uudistamalla.
3. Perhekeskustoiminnassa lisätään kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvää sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen ammattilaisten moniammatillista yhteistyötä ja vahvistetaan varhaisen, matalan tuen palveluja neuvolassa ja koulun oppilashuollossa, elintapaohjauksen tehostaminen.
4. Psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen.
5. Lisätään hyvo käyntien ennakoivia vaikutuksia yhteistoiminnallisella kehittämisellä.
6. Mielenterveys- päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi ja palvelutarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen, uudenlaiset varhaiset toimintatavat.
7. Sosiaalipalvelujen talousneuvontaa kehittämällä ehkäistään asiakkaiden talousvaikeuksien pahentumista. Sosiaalityön resurssien riittävyyden varmistaminen ja kohdentaminen.
8. Kuntoutuksessa työ- ja toimintakyvyn varhaisen tuen lisääminen ja kuntoutuksen toimintamallien yhteen nivominen.
9. Maksuton ehkäisy vähentää raskaudenkeskeytyksiä, tartuntatauteja ja inhimillistä kärsimystä.
10. Osallisuuden vahvistaminen ja asiakkaiden kokemusten huomioiminen palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä
Laatu:
1. Moniammatillinen vastaanotto: terveys- ja hyvinvointiriskien kartoittaminen ja kirjaaminen systematisoidaan, terveys- ja hoitosuunnitelmat tehdään kaikille korkean riskin asiakkaille, voimaannuttava ja valmentava työote ammattilaisen käyttöön, hoitokäytännöt uudistetaan vastaamaan hoitosuosituksia.
2. Suunhoito toteutuu asiakkaan tarpeen mukaisesti.
3. Perhekeskustoiminnan tehostaminen; monialainen neuvolatiimi (varhaisen tuen tiimi) sekä lähisuhdeväkivaltatyön ja perheiden elintapavalmennuksen, Neuvokas perhe-toimintamallin edelleen kehittäminen ja toiminnan laajentaminen, osaamisen vahvistaminen.
4. Psykososiaalisten menetelmien osaaminen ja systemaattinen käyttö vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta.
5. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistaminen alueella, vaikuttavuusosaamisen vahvistaminen.
6. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuksien hoidon osaamisen kehittäminen ja tiedonkulun vahvistaminen, asiakaskokemuksen hyödyntäminen palvelujen uudistamisessa.
7. Sosiaalityön resurssien kohdentaminen asiakastarpeen mukaisesti, sosiaalihuollon palvelutarpeen tunnistaminen monialaisessa yhteistyössä, osaamisen vahvistaminen ja yhteistyö mm. yliopiston kanssa.
8. Kuntoutuksen toimintamallien uudistaminen sekä yhteistyön tiivistäminen monialaisessa yhteistyössä, kuntoutuksen yhteisen viitekehyksen tai mittarien käyttöönotto.
9. Maksuton ehkäisy: osaamisen vahvistuminen, työnjaon kehittyminen sekä nuorten osallisuuden edistäminen.
10. Osallisuuden hallintamallissa asiakkaiden palautteiden ja kokemusten huomioiminen palvelujen järjestämisessä ja tuotannossa. Asiakkuuskertomuksen ja -suunnitelman tuottaminen.
Yhteentoimivuus:
1. Moniammatillisen vastaanoton tiimimallilla turvataan paljon tukea tarvitsevan hoidon hallinta ja asiakasturvallisuus ja vähennetään palveluprosessien pirstaleisuutta.
2. Suunhoito: työnjako eri ammattilaisten kesken paranee.
3. Monialainen sote-sivi yhteistyön syventyminen lasten ja perheiden tuen tarpeisiin vastaamiseksi.
4. Psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen tapahtuu laaja-alaisesti.
5. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen yhteinen ymmärrys lisää kunta- ja sote palvelujen ja järjestöjen yhteentoimivuutta.
6. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuksien hoidon ja moniammatillisen tiimin integraation syventäminen, asiakkaiden palvelukokonaisuuksien kuvaaminen ja kirkastaminen, verkostotyön osaamisen vahvistaminen.
7. Sosiaalityön resurssien ja kohdentamisen arviointi ja uudelleen suuntaaminen asiakastarpeen mukaisesti, taloussosiaalityön vahvistaminen tukemaan asiakkaan elämänhallintaa.
8. Kuntoutuksen toimintamallien uudistaminen ja yhteen nivominen sekä apuvälinepalvelujen verkostojen kehittäminen.
9. Maksuton ehkäisy: työnjaon kehittäminen ja yhtenäiset toimintatavat.
10. Asiakkaiden ja asukkaiden osallisuuden lisääminen ja osallisuuden toimintakulttuurin muutoksen aikaansaaminen.
Kustannukset:
1. Moniammatillinen vastaanottotoiminta: päällekkäinen työ vähenee, kun jokaisella asiakkaalla oma on yhteyshenkilö, jonka kanssa asioidaan ja joka tunnistaa palvelutarpeen, oletusarvoinen asiointitapa on sähköinen ja etäpalvelu, jolloin vo toiminta on sujuvaa ja nopeaa, määräaikaiskäynnit muutetaan etäkäynneiksi ja rutiinikokeiden määrää vähennetään, korjaavien palvelujen tarve vähenee.
2. Suun th: toimintamalli tehostaa kustannuksia/asiakas, koska toimintatapa on joustava ja hukka-aikaa vähentävä
3. Perhekeskus: Riittävän intensiivinen tuki lapsille ja nuorille matalalla kynnyksellä vähentää kalliimpien ja korjaavien palvelujen tarvetta.
4. Riittävän psykososiaalinen tuki intensiivinen tuki kaikille matalalla kynnyksellä vähentää kalliiden ja korvaavien palvelujen tarvetta.
5. Pitkän aikavälin vaikutuksena on väestötasoisesti kustannusten väheneminen kun osataan kohdistaa toimenpiteitä ja palvelua oikeasti vaikuttaviin palveluihin ja toimintaan.
6. Mt. päihde- ja riippuvuuksien hoito: peruspalvelujen kehittäminen ja uudistaminen vähentää korjaavien palvelujen tarvetta ja käyttöä.
7. Sosiaalihuoltoon panostamalla ja sen toimintamalleja uudistamalla vähennetään korjaavien palvelujen tarvetta ja käyttöä.
8. Kuntoutusta kehittämällä, etäteknologian käytöllä vähennetään korjaavien palvelujen tarvetta ja käyttöä.
9. Maksuton ehkäisy vähentää turhia raskaudenkeskeytyksiä, infektiotauteja sekä niistä aiheutuvien traumojen hoitoa.
10. Asiakas ja asukasosallisuus sekä palautteiden ja kokemusten huomioiminen vaikuttavat pitkällä aikavälillä palvelujen laatuun ja sitä myötä kustannusten vähenemiseen.
2020-2023
Hankkeen päätoteuttajana, hallinnoijana ja palvelujen järjestäjänä toimii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hanke nivoutuu tiiviisti yhteen Kainuun rakenneuudistus (KaRa) -hankkeen kanssa.
Kehittämistyön yhteydessä huolehditaan niin johdon, esimiesten, henkilöstön kuin kansalaisten osallisuuden toteutumisesta hankkeessa. Sidosryhmiä (kunnat ja seurakunnat, maakunnan ja kansalliset järjestöt, kuntien HYTE-toimijat, maakunnallinen LAPE-työryhmä, sosiaalialan osaamiskeskukset ISO ja POSKE, kuntien vammais- ja vanhusneuvostot, oppilaitokset, OYS-erva, muut alueelliset sote-toimijat) osallistetaan hankkeeseen mm. verkostotyön, projektiryhmien ja ohjausryhmän kautta. Asiantuntijapalvelua hankitaan tarpeen mukaisesti osaamisen kehittämiseksi.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty ja tuotettu jo vuodesta 2005 maakunnallisesti. Kainuun sote on kuntayhtymämuotoinen organisaatio (Puolanka osajäsenenä), jossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto on integroitu samaan organisaatioon. Integraation ja palvelurakenteen kehittämistä on tukenut vakiintunut maakunnallinen soteorganisaatio. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteentoimivuudessa on kohtuullisen hyvät toimintatavat, joskin luonnollisesti kehitettävää löytyy edelleen.
Osa palveluista tuotetaan lähipalveluina, osa keskitetysti ja osa seudullisesti tai maakunnallisesti. Asiakkaiden käytössä on sähköisiä palveluita, ja työntekijät hyödyntävät sähköisiä työvälineitä. Työntekijät liikkuvat alueella yli kuntarajojen vieden harvemmin tarvittavia palveluja lähelle kuntalaisia. Kainuun väkiluku on noin 72 000, joista Kainuun soten jäsenkuntien väestömäärä reilut 70 000. Henkilöstöä Kainuun sotessa on n. 3 800.
Kainuun alueen väestö vanhenee ja vähenee, mikä yhdessä työttömyyden ja työkyvyttömyyseläkettä saavan väestöllisen osuuden kanssa aiheuttaa epäedullisen huoltosuhteen. Alueelle ominaisia haasteita ovat myös mm. väestön sairastavuus ja se, että kuntakohtaiset erot ovat suuria monessa ulottuvuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat maan toiseksi korkeimmat, erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan korkeimmat.
Kainuun soten visiona on, että jokaisella on hyvä elämä Kainuussa ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja vaikuttavia. Strategia kiteytyy avainsanoihin: hyvinvoivat, aktiiviset ja osallistuvat asiakkaat, hyvän palvelun sote, tasapainoinen talous ja houkutteleva työpaikka. Kainuun sotessa harjoitettuun vahvaan laatutyöhön ja edellä mainittuihin, alueelle ominaisiin haasteisiin pyritään vastaamaan osaltaan Kainuun soten Tulevaisuuden sote-keskus –kehittämistyöllä.
1. Moniammatillisen vastaanottotoiminnan kehittäminen: Uusi moniammatillinen toimintamalli on käytössä kaikilla Kainuun terveysasemilla; turvataan palvelujen saaminen sekä paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden hoidon hallinta, asiakasturvallisuus ja laatu.
2. Suun terveydenhuollon kehittäminen: Uusi suun terveydenhuollon toimintamalli on käytössä.
3. Perhekeskustoiminta, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Sote-sivistys yhteistoimintamallit ovat käytössä, uudistunut lähisuhdeväkivaltatyö sekä perheiden elintapaohjaus toimii.
4. Psykososiaaliset menetelmät kaiken ikäisille: Psykososiaalisten menetelmien osaaminen peruspalveluissa on lisääntynyt, osaamisen tuki ja koordinaatio toimii.
5. Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Vaikuttava HyVo -toimintamalli on käytössä ikääntyneille.
6. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Mt, päihde- ja riippuvuuksien hoidon toiminta ja työmalleja on uudistettu sekä osaamista vahvistettu.
7. Sosiaalihuollon kehittäminen: Sosiaalihuollon ja sosiaalityön toimintamalleja on uudistettu sekä osaamista vahvistettu.
8. Kuntoutuspalvelujen kehittäminen: Kuntoutuspalvelujen toimintamalleja on uudistettu sekä osaamista vahvistettu
9. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille: Maksuton ehkäisy toimii alle 25 vuotiaille.
10. Osallisuuden hallintamalli: Osallisuuden hallintamalli on luotu ja toimintakulttuurin muutos alkanut.
Toiminnan muutosten vaikutuksena hoitoonpääsy on parantunut, asiakastyytyväisyys ja työnhyvinvointi on lisääntynyt, painopiste on siirtynyt ennalta ehkäiseviin palveluihin, hoidon laatu on parantunut, yhteistoiminta on vahvistunut ja kustannusvaikuttavuus on lisääntynyt.
Moniammatillinen vastaanottotoiminnan malli ja toimintakulttuuri on muuttunut yhdessä tekemiseksi ja toista ammattilaista kunnioittavaksi. Terveys- ja hoitosuunnitelma on otettu käyttöön. Moniammatillinen, yhteinen ymmärrys vastaanottotoiminnan mallista toteutuu ja tuo asiakkaalle lisäarvoa. Palvelun saatavuus on parantunut, toiminnan vaikuttavuus ja laatu tehostunut, etä- ja sähköinen asiointi on pääasiallinen asiointitapa. Toiminta on ennaltaehkäisevää ja vaikuttavampaa. Asiakaskokemus on parantunut ja työntekijöiden työhyvinvointi on lisääntynyt. Kustannustehokkuus on parantunut.
Uusi toimintamalli suun terveydenhuollossa toimii ja sen myötä palvelujen saatavuus ja jatkuvuus on parantunut, asiakastyytyväisyys ja työhyvinvointi ovat lisääntyneet. Työnjako on toimivaa ja preventiivinen työ sekä kokonaisuuden johtaminen on tehostunut. Kustannustehokkuus on parantunut.
Lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen varhaisesti ja tarpeen mukaisesti, palvelut toimivat koordinoidusti. Monialainen varhaisen tuen neuvolatiimi toimintamalli on toiminnassa. Sote-sivi yhteistoiminta on sujuvaa, vastuutyöntekijä malli paljon tukea tarvitseville lapsille ja perheille on kuvattu ja toiminnassa. Kustannustehokkuus on parantunut. Alueella on toimiva avainhenkilöverkosto lähisuhdeväkivaltatyön tukena sekä perheiden elintapaohjaus on vahvistunut. Lasten ja nuorten päihde- ja riippuvuuksien hoidon palvelutarpeet ja palvelumallit on selvitetty ja jatkotoimenpiteet sovittu.
Kaikenikäisten psykososiaalisten menetelmien osaaminen ja käyttö on vahvistunut laaja-alaisesti peruspalveluissa ja yhteistyöverkosto ja toimintatavat yta-alueella/yo-sairaala ovat toimivia. Lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet. Nuoret ovat saaneet tukea ja apua oikea-aikaisesti matalalla kynnyksellä. Kustannustehokkuus on parantunut.
Uusi, vaikuttavampi ikääntyneiden HyVo-toimintamalli on kehitetty ja otettu käyttöön, HyVo toiminnan vaikuttavuus ja kustannusmittarit otettu käyttöön, kokonaisvaltainen ja osallistava lähestymistapa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on vahvistunut, hyte- ja sote toimijoiden vaikuttavuus-, kustannusvaikuttavuus ja tiedolla johtamisen osaaminen on vahvistunut.
Dialoginen, tapaus- ja tarveperusteinen verkostotyön osaaminen on vahvistunut, päihde- ja riippuvuuksien hoidon tarpeen tilannekuva on selkiytynyt ja on luotu asiakaslähtöinen kuva palvelukokonaisuudesta. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tiivistä ja asiakkaiden osallisuus päihdetyössä on lisääntynyt. Päihde- ja riippuvuuksien hoidon näkyvyys on lisääntynyt. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on parantunut sekä palvelut ovat laadukkaampia, varhainen tunnistaminen toteutuu.
Asiakkaiden arki ja elämän hallinta on vahvistunut taloussosiaalityön avulla, sosiaalihuollon palvelutarve tunnistetaan terveydenhuollon palveluissa. Sosiaalityön resurssit/palvelutarve on kuvattu ja sen pohjalta on luotu tiekartta sosiaalityön vahvistamiseksi. Oppilaitosyhteistyö on vahvistunut. Sosiaalityön laatu ja vaikuttavuus ovat lisääntyneet.
Kuntoutuksen toimintamalleja on uudistettu, jonka johdosta asiakkaan kuntoutuksen hoitopolku on joustava ja oikea-aikainen, etäteknologiaa ja digipalveluja hyödyntäviä toimintamalleja on otettu käyttöön ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on parantunut. Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn tuki on tehostunut ja on laadukkaampaa.
Maksuton ehkäisy koskee kaikkia alle 25 vuotiaita, työntekijöiden osaaminen on vahvistunut ja työjakoa on uusittu; palvelut ovat paremmin saatavilla. Uuden toimintatavan johdosta raskauden keskeytysten ja tartuntatautien määrät ovat vähentyneet. Käyttöön on otettu sähköisiä palveluja, viestintä on tehostunut; ennaltaehkäisevä työ toteutuu ja on kustannustehokasta.
Osallisuuden hallintamalli on kuvattu ja toimintakulttuurin muutos on käynnistynyt. Osallisuusosaaminen on lisääntynyt ja uusia osallisuustyömuotoja on otettu käyttöön. Asiakkaiden ja asukkaiden osallisuus on lisääntynyt. Asiakkuuskertomus ja -suunnitelma on laadittu ja se ohjaa palvelujen uudistamista ja laadun ja vaikuttavuuden parantumista. Osallisuustyö on systemaattista.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen visio ja kuva on kirkastunut ja konkretisoitunut Kainuussa
Loppuarviointi - tiivistelmä 1/2024
Innokylään on kuvattu 29 toimintamallia. Tehtäväpaketit F-J ovat kevään 2022 avauksia, osin myös B.
Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Terveysasemilla uudistettu vastaanoton toimintamalli on otettu käyttöön osassa terveysasemia, osassa osittain. Uudistetun toimintamallin myötä palvelun saatavuus on parantunut Sotkamossa, Suomussalmella ja Hyrynsalmella, missä jonoa ei ole ja hoitotakuu 14 vrk toteutuu. Ristijärvi on jonoton ja hoitoon pääsee hoitotakuussa, vaikka toimintamallin uudistamista ei ole siellä aktiivisesti tehty. Kajaanissa, Kuhmossa ja Paltamossa hoitotakuun toteutumisessa on ollut ajoittaista vaihtelua; 1.12.2023 hoitotakuu ylittyy 48, 11, 29 potilaalla. Kajaanissa ja Paltamossa jonoa on purettu hankerahalla. Yhteyshenkilö, millä turvataan hoidon oikea-aikaisuus ja jatkuvuus, on nimetty Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella yli 60 %:lle kunnan asukkaista ja Kajaanissa yli 30 %:lle. COC-indeksillä mitattuna hoidon jatkuvuus on parantunut hieman niin hoitajien kuin lääkäreiden osalta. Omasote-viestillä tai puhelimella hoidettujen vastaanottojen osuus vaihtelee huomattavasti sekä ajallisesti että terveysasemittain: viikoittainen vaihteluväli vuonna 2022 Kajaanissa oli 18–100 % (osalla 100 % etätyötä), Kuhmossa 38–76 %, Sotkamossa 50–93 % ja Suomussalmella 24–80 %.
Fysioterapiapalveluun ohjautumista, ml. fysioterapeutin suoravastaanotto, on uudistettu. Fysioterapiapalvelun saatavuuden perusteet ovat yhdenvertaisia paikkakunnasta riippumatta ja sovitut käytänteet ohjaavat asiakkaan sujuvasti oikealle ammattilaiselle, jolla varmistetaan oikea-aikainen kuntoutus. Toimintamallin myötä fysioterapiapalvelun kysyntä on kasvanut merkittävästi, palveluun pääsy madaltunut ja saatavuus lisääntynyt. Kajaanissa fysioterapeutin vastaanottokäyntien asiakasmäärä on noussut 19,5 % vuodesta 2022 ja kaikki kontaktit 34 % (ei vuodeosastokäyntejä). Kuhmossa, Suomussalmella ja Sotkamossa nousua on vastaavasti asiakasmäärässä 6-41 % ja kaikissa kontakteissa 27-80 %. Hoitotakuu toteutuu. Fysioterapeutin työn toimintatapoja on muutettu, jolla nopeutetaan palvelun saatavuutta ja ehkäistään jonoutumista.
Aikuisten sosiaalityössä käyttöön on otettu sähköinen asiakas- ja palveluohjaus vastaanotto- ja mielenterveys- ja päihdeyhteistyöhön. Sen kautta ammattilaiset ovat helposti ja nopeasti toistensa kontaktoitavissa. Konsultointikanavan avulla on mahdollista selvittää, tarvitseeko esim. terveydenhuollon asiakas aikuisten sosiaalityön palveluja. Saattaen vaihdolla ehkäistään asiakkaiden väliinputoamista asiakkaan siirtyessä ammattilaiselta toiselle. Toimintamalli on käytössä Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella ja laajenee Kajaaniin.
Moniammatilliseen vastaanottoon on sovitettu yhteen: terveysasemien moniammatillinen vastaanottotoiminta (lääkärit-hoitajat), fysioterapiapalveluun ohjautuminen ja aikuisten sosiaalityön sähköinen asiakas- ja palveluohjaus sekä herätteet yhteisasiakkaiden tunnistamiseksi. Moniammatilliseen vastaanottoon ollaan liittämässä myös osastofarmasiaa lääkäreiden ja hoitajien työn tueksi ja potilaiden lääkehoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Yhteensovitetut toimintamallit auttavat moniammatillisen vastaanottotoiminnan ammattilaisia tunnistamaan varhaisessa/akuutissa vaiheessa asiakkaan monialaiset palvelutarpeet ja konsultoimaan ammattilaisia ympärillään. Asiakas ohjataan tarvittaessa oikean ammattilaisen ja palveluiden äärelle oikea-aikaisesti. Asiakkaalle nimetään palveluihin yhteyshenkilö, mikä edistää palveluiden koordinointia ja jatkuvuutta. Monikanavaiset yhteydenotto- ja viestintämahdollisuudet parantavat palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. Toiminta on edistänyt palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta, sujuvuutta ja yhdenvertaisuutta.
B Suun terveydenhuollon kehittäminen: Kiireettömän hoidon tarkastusjonossa on vuonna 2023 ollut koko ajan n. 2000 henkilöä, joista suurin keskittymä on Kajaanissa ja Sotkamossa. Kajaanissa palvelun saatavuutta pyrittiin parantamaan kokeilemalla Kerralla kuntoon -toimintamallia, mutta se edellyttää isompaa toimintayksikköä toimiakseen hyvin. Tarkastusjonojen hillitsemiseksi käyttöön on otettu malli, jossa jokaiselta hammaslääkäriltä löytyy tietty määrä tarkastusaikoja viikossa siten, että tarkastukset saavat sijoittua vapaasti eri työpäiviin. Suomussalmella käyttöön on otettu vapaaehtoisuuteen perustuva iltavastaanotto. Se toteutuu pienimuotoisesti (yksi hammaslääkäri/-hoitaja -työpari), mutta antaa asiakkaille laajennetut hammashoidon vastaanottoajat. Työntekijöille se tuo työajan joustavuutta. Iltavastaanottoa on myös Sotkamossa. Oikomishoitoon pääsyn kriteerit ovat olleet Kainuun hyvinvointialueella muuta maata matalammat. Kriteereitä yhtenäistettiin vastaamaan kansallista tasoa. Tällä haetaan henkilöresurssien uudenlaista ja kustannustehokkaampaa käyttöä. Hoitovelkaa on purettu ostopalvelulla ja kokonaishoidon palveluseteleillä. Uutena otettiin käyttöön lohkeamapaketti -palveluseteli, jota on hyödynnetty päivystyksen apuna.
Palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen ja oikea-aikaisuuteen selvitettiin toiselta hyvinvointialueelta vaihtoehtoisia tapoja. Aikuisten kutsujärjestelmä on yksi vaihtoehto, joka tuo hyötyjä sekä palveluntuottajan että asiakkaan näkökulmasta. Kaksineuvoisen sote-alueella Kauhavalla, jossa se on käytössä, ei potilasjonoja ole.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheidenpalvelut: Palveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta edistävä yhtenäinen varhaisen tuen verkostotyömalli on otettu käyttöön sekä alle kouluikäisille että kouluikäisille kaikissa Kainuun kunnissa Puolankaa lukuun ottamatta. Toimintamalli on kirjattu osaksi Lapsen tuen mallin käsikirjoja sekä varhaiskasvatuksessa että kouluilla. Kouluikäisillä toimintamalliin sisältyy vastuuhenkilömalli, millä parannetaan palvelujen jatkuvuutta ja sujuvuutta.
Lähisuhdeväkivaltatyön osaamista ja toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettu koulutuksilla ja yhteisillä keskusteluilla. Lähisuhdeväkivaltatyöhön liittyvää tietoutta on lisätty ammattilaisille tehdyllä digitaalisella palveluoppaalla, jonka avulla ammattilaisen on helpompi löytää eri vaiheissa tarjottavat palvelut, ja palveluiden oikea-aikainen tarjoaminen vahvistuu. Hyvinvointialueen verkkosivuille on koottu palvelukuvaukset, joilla lisätään väestön tietoisuutta lähisuhdeväkivallan ehkäisystä, tunnistamisesta, varhaisesta tuesta ja saatavilla olevista palveluista sekä madalletaan kynnystä hakea apua. Lähisuhdeväkivaltatyössä palveluiden saatavuudelle on paremmat edellytykset ilmiön tunnistamisen ja digioppaaseen sekä palvelukuvauksen kerätyn ajantasaisen, ennaltaehkäisevää työtä korostavan tiedon myötä. Hankkeessa pilotoitiin osaajaverkostomallia. Jatkossa alueellisen lähisuhdeväkivaltatyön tueksi olisi hyvä luoda THL:n suositusten mukainen koordinaatiorakenne. Se tukisi ammattilaisten osaamista, palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuutta ja lisäisi palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Se varmistaisi myös lähisuhdeväkivaltatyön jatkokehittämisen.
Hankkeessa on selvitetty Kainuun lasten ja nuorten päihde- ja riippuvuuspalveluiden tarvetta. Selvityksen perusteella tarvetta on päihteillä oireilevien nuorten päihdehoito- ja päihdepalvelupolkujen lisäämiselle ja selkiinnyttämiselle sekä nuorten kanssa päihdetyötä tekevien osaamisen vahvistamiselle. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi on muodostettu toimenpide-ehdotukset niin ehkäisevän päihdetyön, päihteillä oireileville nuorille suunnatun kohdennetun työn kuin korjaavan työn eli laitoskuntoutuspalveluiden parantamiseksi. Toimenpide-ehdotukset on toimitettu hyvinvointialueen vastuuhenkilöille jatkotoimenpiteitä varten.
D Psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Kainuun soten muuttuessa hyvinvointialueeksi, aikuisten, lasten ja nuorten mielenterveys ja riippuvuuksien hoito yhdistyivät saman toimialueen alle. Aikuisten perustason ja erikoissairaanhoidon mielenterveyden ja riippuvuuksien hoito on integroitua ja sitä toteutetaan mielenterveys- ja päihdeyksiköissä. Kajaanin miepä-yksikössä on jonoa: mt-tiimissä noin sata ja päihdetiimissä kymmenkunta. Hoitotakuu on ylittynyt mt-tiimin jonossa lähes kaikilla ja päihdetiimissä muutamalla. Kainuun muut kunnat ovat jonottomia. Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelualueeseen kuuluu vain lasten ja nuorten erikoissairaanhoito. Lasten ja nuorten perustason miepä-palvelut puuttuvat kokonaan terveyden ja sairaanhoidon toimialueelta. Perheneuvola, koulupsykologit ja kuraattoripalvelut kuuluvat sosiaali- ja perhepalveluihin. Neuvola- ja kouluterveydenhoitajat sekä miekkarit kuuluvat lasten ja perheiden terveyspalveluihin. Miekkarit tekevät erikoissairaanhoidon korjaavaa työtä, vaikka heidän tehtävänään olisi perustason ennaltaehkäisevä työ. Mt- ja riippuvuuksien hoidon osaamista ei ole ollut yleisvastaanotoilla.
Terapiat etulinjaan -toimintamalli on otettu käyttöön varhaisen vaiheen palvelujen tuottamiseksi. Hoidon tarpeen arvion ja hoitoon ohjauksen tueksi on otettu käyttöön Terapianavigaattori aikuisten palveluissa Kajaanin, Suomussalmen ja Hyrynsalmen miepä-yksiköissä ja yleisvastaanotoilla. Osaamista on vahvistettu miepä-yksiköihin ohjatun omahoidon koulutuksella, kognitiivinen lyhytterapiakoulutus on menossa. Yleisvastaanottojen osaamista on vahvistettu ohjatun omahoidon koulutuksella. Hoidon porrastusta on rakennettu, mutta sitä ei vielä hyödynnetä tarpeeksi ja etenkin 1. porras tarvitsee edelleen vahvistusta.
Lasten ja nuorten kohdalla osaamista on vahvistettu masennuksen ja ahdistuksen lyhytinterventioilla (IPT-N, IPC-N, Cool Kids, Ali ja ohjattu omahoito), osa koulutuksista on kesken. Menetelmät koetaan hyvinä ja tarpeellisina. Koulutuksen ajan menetelmät ovat olleet aktiivisesti käytössä ja menetelmäohjauksiin on osallistuttu, mutta koulutuksen jälkeen struktuurin mukainen menetelmien käyttö on vähentynyt huomattavasti ja menetelmiä käytetään enemmän soveltaen.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: HyVo-toimintaan pilotoitiin ryhmämuotoisen palveluohjauksen toimintamallia. Avoimeksi jäi, kenelle HyVo-toiminta kuuluu. Tuloksena on politiikkasuositus vaikuttavasta HyVo-toiminnasta.
F Päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Päihdetilastollisten vuosikirjojen mukaan Kainuussa oli v. 2020 Suomen suurimmat luvut päihdesairauksien aiheuttamista sairaalahoidoista sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla että erikoissairaanhoidossa. V. 2022 tilastojen perusteella sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on vähentynyt vuodessa 56 henkilöllä ja hoitopäivät ovat vähentyneet n. 1400 päivällä – se, onko potilaiden määrä tosiallisesti vähentynyt vai onko kyse siitä, että sairaalahoitoa ei ole pystytty järjestämään koronapandemian vuoksi, jää nähtäväksi tulevien vuosien aikana. Kainuun alueella mielenterveys- ja päihdepalvelujen päiväaikaisista toiminnoista 75 % on v. 2020 ollut yhdistysten tai säätiöiden tuottamaa palvelua.
Hankkeessa kokeiltiin MIEPÄ-kioskia, jossa psykiatrinen sairaanhoitaja jalkautui kuntien kirjastoille pop up -tyyppisesti työparinaan kokemusasiantuntija tai järjestön edustaja. MIEPÄ-kioskissa kuntalaisilla oli mahdollisuus asioida ilman ajanvarausta matalalla kynnyksellä ja anonyymisti mielenterveyteen, päihteisiin tai riippuvuuksiin liittyvissä omissa tai läheiseen liittyvissä huolen aiheissa. Jatkumona tälle mtp-palveluissa käynnistyi 10/2023 Walk In -vastaanotto Kajaanissa. Kohtaavalle ja jalkautuvalle työlle on tarvetta niiden kohdalla, joilla ei vielä ole asiakkuutta mtp-palveluissa.
G Sosiaalihuollon kehittäminen: Aikuisten taloussosiaalityössä pilotoitiin 2023 uutta Satsaa ja säästä -toimintamallia, jonka tavoitteena on edistää asiakkaiden taloudellista toimintakykyä. Mallissa asiakkaan kanssa mietitään asiakkaan elämäntilannetta raha-asioiden kontekstissa ja luodaan asiakasta aktivoiva ja kuntouttava asiakasprosessi. Malli jää hyvinvointialueelle käyttöön otettavaksi.
H Kuntoutuspalvelujen kehittäminen: Kuntoutuspalveluissa kokeiltiin kuntoutusohjaaja -toimintamallia. Kuntoutusohjaaja toimi työkyvyn tuen tiimin koordinaattorina perusterveydenhuollossa ja tarjosi yhdessä kuntoutustutkimuspoliklinikan kuntoutussuunnittelijan kanssa konsultaatiopalvelua pth-vastaanotoille ja työllisyyspalveluihin. Työkyvyn tuen tiimin tapaamisia toteutui noin vuoden jaksolla 14. Asiakkaita oli eri puolilta Kainuuta yhteensä 27. Tiimiin osallistui työttömän asiakkaan lisäksi työllisyysohjaaja, terveystarkastuksen tehnyt terveydenhoitaja ja Kelan kuntoutusasiantuntija. Tiimin tavoitteena oli tehdä asiakkaan kanssa asiakkaalle ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma, joka tukisi hänen työkykyään ja mahdollisuutta osallistua koulutukseen ja työelämään. Työkykykonsultaatiotapaamisia oli 8, joihin osallistui 14 asiakasta yhdessä työllisyysohjaajan kanssa. Asiakkaita ohjattiin Kelan ja eläkevakuutuslaitosten palveluihin ja terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoille jatkotutkimuksiin/-terveydentilan selvityksiin. Tuloksia ei ole arvioitavana, koska kuntoutustoimenpiteet vievät aikaa useita kuukausia. Työttömien terveystarkastuksia tehtiin v. 2022 Kainuussa 1180 kpl. Elokuun 2023 tilastojen mukaan niitä oli tehty 820 henkilölle, joka on enemmän kuin vuoden 2021 kokonaismäärä.
Etäteknologiaa ja digitaalisia mahdollisuuksia hyödynnetään kuntoutuspalveluissa aiempaa enemmän ja monipuolisemmin - kuitenkin niin, että palveluissa huomioidaan asiakkaiden erilaiset digitaidot ja -mahdollisuudet. Etäkuntoutuksena tarjotaan sekä reaaliaikaisia että ajasta riippumattomia palveluja. Etämenetelmiä on laajennettu eri kuntoutusaloille, esim. reaaliaikaisessa etäkuntoutuksessa kuvapuhelimen käyttö laajennettiin puheterapiapalveluun. Kuvapuhelin mahdollista palvelun asiakkaan haastavalla oirekuvalla ja vähäisillä digitaidoilla. Etäkuntoutuksen mahdollisuuksia on lisätty hyvinvointialueen lainattavalla tabletilla asiakkaalle, jolla ei ole siihen soveltuvaa laitetta. Kainuussa on kuitenkin edelleen etäpalveluja rajoittavia katvealueita verkkoyhteyksissä. Etäkuntoutus lisää kuntoutuspalvelun yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta ja mahdollistaa kuntoutuksen pitkien välimatkojen päähän.
Etä- ja puhelinkontaktit ovat lisääntyneet huomattavasti fysioterapiassa moniammatillisen vastaanottotoiminnan yhteensovittamisen tuomien uusien toimintatapojen myötä. Fysioterapiassa on otettu käyttöön Omasote -viestipalvelu asiakkaille.
I Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen: Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille on käytössä ja jää hyvinvointialueelle käyttöön ainakin vuoden 2024 ajaksi. Terveydenhoitajia on koulutettu asentamaan ehkäisykierukoita ja -implantaatteja, minkä myötä näiden pitkäaikaisten ehkäisymenetelmien saatavuus on parantunut, eikä jonoja ole. Maksuttoman ehkäisyn saaneita oli lokakuun 2023 loppuun mennessä alle 25-vuotiaissa 955. Huomioitavaa on, että tilastoinneissa on puutteita. Poikien kynnystä ehkäisyvastaanotoille hakeutumiseksi tulee madaltaa jatkossa. Etäneuvonta Omasoten kautta kaksinkertaistui lähtötilanteesta.
J Osallisuuden hallintamalli: Osallisuuden uusien muotojen käyttöönottamiseksi on toteutettu kokemusasiantuntijakokeilu siten, että koulutettuja kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty vertaistukena mm. MIEPÄ -kioskissa, työparityöskentelyssä mielenterveys- ja päihdepalveluiden Walk In -toiminnassa sekä asiantuntijana kokemusasiantuntijaklinikoilla. Kokemusasiantuntijoita oli kokeilussa mukana 11. Lisäksi kokemusasiantuntijat ovat avustaneet mtp-palveluissa Ryhmätalotoiminnassa ja osallistavassa kuntoutuspilotissa. Kokemusasiantuntijatoiminta oli palkkiollista. Ammattilaisten palautteissa kokemusasiantuntijatoiminnalle toivotaan jatkoa. Kokemusasiantuntijatoiminnalle on laadittu käsikirjaluonnos, johon on kuvattu rakenteita, ohjeita ja käytänteitä kuten koulutusta, tehtäviä, koordinointia ja palkkioita. Käsikirja tulee osaksi Kainuun hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa.
Toiminnan painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuutta ei pystytä mittaamaan hankeaikana sillä mittareita ei välttämättä ole, ennaltaehkäisevien toimenpidekoodien käyttö on vaillinaista, ja hankeaikana aloitettujen toimintojen vaikutukset ja ennen kaikkea vaikuttavuus ovat mitattavissa vasta pidemmällä aikajänteellä.
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Terveysasemien vastaanoton toimintamalliin on kuvattu pitkäaikais- ja monisairaat potilasryhmät ja niiden hoitoprosessit. Potilasryhmien tunnistaminen ja hoitoprosessien käyttöönotto ei ole kuitenkaan edistynyt tavoitellusti. Elintapamuutoksista hyötyvien terveyshyötypotilaiden terveys- ja hoitosuunnitelmien ja potilaita voimaannuttavien elintapamuutosta tukevien coachauksien eli tiiviin valmentavan tuen määrät ovat vähäiset kaikilla terveysasemilla. Vaikuttavuuslukuja ei ole saatu, joten ei pystytä todentamaan, onko hoidoilla ollut terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Fysioterapeutin sairauslomakirjoitusoikeuksia on päivitetty uudistetun toimintamallin mukaiseksi. Fysioterapeutin varhaisen vaiheen ohjauksella ja neuvonnalla pyritään estämään vaivan ja mahdollisen sairausloman pitkittyminen. Näin kuntoutustoimet voidaan aloittaa viiveettä ja asiakkaan toipuminen alkaa.
Moniammatillisen vastaanoton yhteensovitetuissa toimintamalleissa asiakkaan ohjautumista palveluihin tuetaan toimintamalliin liitetyillä herätteillä. Reaaliaikaisen konsultointikanavan (etäyhteystoimintamalli) avulla on mahdollista selvittää varhaisessa vaiheessa, tarvitseeko terveydenhuollon asiakas aikuisten sosiaalityön palveluja. Toimintamalli ennaltaehkäisee asiakkaan haasteiden kasvamista isommiksi.
B Suun terveydenhuollon kehittäminen: Terveydenedistämistyöhön on otettu käyttöön asiakkaan kanssa tehtävä Omahoitosuunnitelma.
Lasten ja nuorten suun terveydenhuollon runko-ohjelma on uudistettu vuosikellon avulla mahdollistamaan ennaltaehkäisevään työhön panostaminen alle 18-vuotiaille. Suun terveystyön kokonaisuutta on kehitetty erityisesti alle kouluikäisten ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Neuvolan runko-ohjelmaan on kirjattu, että pienen lapsen suun terveyteen ja hyvinvointiin kiinnitetään joka neuvolakäynnillä erityistä huomiota. Ehkäisevässä hammashoidossa kiinnitetään erityistä huomiota varhaisessa vaiheessa hyödynnettävien, ennalta ehkäisevästi vaikuttavien toimenpiteiden määriin, kuten pinnoituksiin. Tilastot ovat osoittaneet, että esim. pinnoituksia on tehty todella vähän suhteessa korjaavan hoidon määrään. Lastensuojelun johtavien asiantuntijoiden kanssa on laadittu yhtenäinen ohjeistus suun terveydenhuoltoon lastensuojeluilmoituksen tekoprosessia varten. Hoitopolku on kuvattu laatukäsikirjassa ja liitetty suun terveydenhuollon nettisivuille. Terveydenedistämisen työryhmän toiminta aktivoitui uudelleen v. 2023. Toiminta on hyvin koordinoitua ja organisoitua, ja toiminnan tavoitteet realistisia. Työryhmä aloitti yhteistyön Kainuun hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa ja on valmistellut alueen kauppiaille yhteisen vetoomuksen kaupassa myytäville energiajuomien ostoikärajoille.
Kaikki Kainuussa työterveyspalveluita tuottavat palveluntuottajat käytiin lävitse tarkoituksella, että jokaisen työterveyshuollon tarkastuksen sisältöön kuuluu suun terveyden puheeksi ottaminen ja tarvittaessa asiakas ohjataan eteenpäin suun terveydenhuoltoon.
Ikääntyneiden palvelualueella ennaltaehkäisevää työtä on edistetty kouluttamalla hoitohenkilökuntaa ikääntyneen suun terveydestä huolehtimiseen. Sekä palveluasumisen että kotihoidon asiakkaiden suun terveyttä haluttiin edistää ja suun sairauksia ehkäistä siirtämällä painopiste yksiköissä tapahtuvaan suun hoitoon ja ennaltaehkäisevään työotteeseen niin, että suun hoito on osa päivittäistä hoivaa.
Vuoden 2023 aikana 65 vuotta täyttäville kainuulaisille toteutettiin pilotti Suun terveys ikääntyessä. Omasote-palveluun luotiin Omasuu-lomake, jossa kysyttiin mm. hampaiden hoitotottumuksista, yleissairauksista ja edellisestä hammashoidosta. Enemmistö vastanneista tarvitsi ajanvarauksen, osalle riitti ohjaus ja neuvonta. Suurin osa vastaajista oli kaiketi heitä, ketkä hoitavat suutaan keskimääräistä aktiivisemmin muutenkin. Kokeiltu malli on organisaatiolle liian raskas hyötyyn nähden, eikä jää sellaisenaan käyttöön.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Varhaisen tuen verkostotyön tehtäväksi on määritelty lapselle, nuorelle ja perheelle varhaisessa vaiheessa tarjottava moniammatillinen, perhelähtöinen, matalan kynnyksen apu ja tuki. Työskentely perustuu ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Erityisesti varhaiskasvatuksen toimijat ovat kokeneet, että uudistetun yhteistyömallin myötä yhteistyötahoja on saatu kontaktoitua mukaan perheen tukemiseksi varhaisemmassa vaiheessa.
Ennaltaehkäisevä ja ennakoiva työ on lisääntynyt Neuvokas perhe -menetelmän systemaattisen käytön myötä äitiys- ja lastenneuvoloiden laajennetuissa tarkastuksissa. Asiakkaiden ohjautumista kortille on edistetty lisäämällä neuvoloiden ajanvarauksen muistutusviestiin muistutus digikortin täyttämisestä. Neuvokas perhe -menetelmäkoulutus on lisätty osaksi perehdytystä äitiys- ja lastenneuvoloissa. Neuvokas perhe -toimintaan on sisällytetty päihdeosuus ottamalla käyttöön Kainuun Ota puheeksi-kortit sekä laatimalla hyvinvointialueen nettisivuille oma sivu päihteiden puheeksi ottamisesta.
D Psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Aikuisten palveluissa on vuodesta 2005 asti painopiste ollut vaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoidossa. Hoidon porrastus, systemaattinen hoitoon ohjaus ja uudet lyhyet vaikuttavat menetelmät mahdollistavat painopisteen siirron lieviin- ja keskivaikeiden häiriöiden oikea-aikaiseen hoitoon, jolloin on mahdollista ennalta ehkäistä oireiden paheneminen ja kroonistuminen. Menetelmien vaikuttavuuden seuranta ei ole hankeaikana onnistunut ja osa koulutuksista on edelleen menossa. Palveluiden tehostaminen ja parantaminen edellyttää päätöksenteossa ajantasaisen tiedon hyödyntämisen sekä oikeanlaisen resursoinnin.
F Päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Hankkeen eri työpakettien ja hyvinvointialueen muiden hankkeiden kanssa toteutettiin HELLÄsti huoli puheeksi -koulutussarja, jolla tavoitettiin sote- ja vaka-ammattilaisia sekä alalle opiskelevia. Koulutuksilla on vahvistettu ammattilaisten osaamista tunnistaa ja ottaa puheeksi huoliaiheita. Ennaltaehkäisevän työn yksi muoto on kansalaisviestintä, jota hankkeessa toteutettiin laajasti eri medioissa ja tapahtumissa. Hyvinvointialueella olisi hyvä olla jatkossa käytössään mtp-tapahtumien vuosikello, johon kytkeä kansalaisviestintää. Kokeillut MIEPÄ-kioski ja käyttöön otettu Walk In -toiminta tukevat ennaltaehkäisevää työtä matalan kynnyksen palveluina. Tarve olisi mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön koordinaattorille.
G Sosiaalihuollon kehittäminen: Aikuisten taloussosiaalityöhön luotiin ja otettiin 2023 käyttöön ennaltaehkäisevää työotetta vahvistava Satsaa ja säästä -malli. Malli tukee myös muita taloudellista toimintakykyä edistävää palvelua tarvitsevia aikuisten sosiaalityön asiakkaita. Aikuisten sosiaalityön palvelutarpeen arviointi (PTA) -aineiston 2020–2022 perusteella toteutettiin asiakkaiden segmentointia, joka auttaa arvioimaan asiakkaiden taloudellista toimintakykyä ja tunnistamaan eri asiakasryhmien tarpeita sekä asiakkaiden taloudellisen toimintakyvyn heikentymisen vakavuutta.
H Kuntoutuspalvelujen kehittäminen: Ennaltaehkäisevän työn toimenpidekoodeja on tarkasteltu ja niitä on otettu käyttöön fysioterapiassa voimakkaammin vuoden 2023 alusta, jotta ennaltaehkäisevä työ, ohjaus- ja neuvonta saadaan näkyväksi. Aiemmin toimenpidekoodeissa on käytetty ainoastaan kuntoutuksen fysioterapiakoodia. Kuhmon kaupungin syksyllä 2023 aloittaman matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan myötä on yhteistyössä heidän kanssaan määritelty työnjako hyvinvointialueen ja kunnan kesken sekä kriteerit eri tahojen palveluihin ohjautumiseen ja muodostettu poikkihallinnollinen liikuntaneuvonnan palveluketju. Tätä voidaan hyödyntää myös muissa Kainuun kunnissa, jos/kun aloittavat matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan. Kajaanin kaupunki aloitti syksyllä 2023 matalan kynnyksen kuntosalikurssit suljettuina hyvinvointialueen fysioterapiasta ohjautuville asiakkaille. Nämä jatkuvat Kajaanissa.
I Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen: Seksuaalineuvojakoulutuksen suoritti seitsemän terveydenhoitajaa. Seksitautien ehkäisyvälineitä on tuotu lähemmäs nuoria kouluille ja oppilaitoksiin sekä etsivien nuorisotyöntekijöiden kautta ja nuorten tapahtumissa jaettavaksi. Tarve tämän jatkamiselle on, ja ehkäisyneuvontaan hakeutumisen kynnystä tulisi entisestään madaltaa viestinnän ja seksuaalikasvatuksen sekä -neuvonnan keinoin. Seksuaaliterveyteen liittyvä etäneuvonta on lisääntynyt. Sähköisten raskauden esitietolomakkeiden käyttäminen on vapauttanut vastaanotoilla aikaa käytettäväksi neuvontaan ja ohjaukseen. Someviestintää ja ulkoista viestintää on maksuttomasta ehkäisystä toteutettu laajasti. Jatkossa viestintää tulisi suunnata erityisesti pojille ja nuorille miehille, sillä vuoden 2023 kouluterveyskyselyn perusteella Kainuun hyvinvointialueella pojat ja nuoret miehet ovat tyttöjä vähemmän tietoisia maksuttoman ehkäisyn saatavuudesta ja jättivät käyttämättä ehkäisyä edellisessä yhdynnässä aiempaa useammin.
Palveluiden laatu ja vaikuttavuus
Hankkeessa tehdyt toimenpiteet edistävät palvelujen parempaa laatua ja vaikuttavuutta. Kaikessa kehittämisessä ammattilaisten osaamista on vahvistettu eri työmuodoin ja täsmä-/räätälöidyin koulutuksin laadukkaiden ja vaikuttavien palveluiden vahvistamiseksi. Hankeaika on liian lyhyt, jotta kehittämistoimet ehtisivät näkyä vaikuttavuustuloksissa (toimenpiteet F-J on kokonaisuutena aloitettu keväällä 2022, B osin keväällä 2022). Käynti- ja toimenpidekoodien epäyhtenäiset käytännöt ja puutteellisuudet vievät pohjaa vaikuttavuuden mittaamiselta. Myös raporttien saatavuus ja laatu haastavat osaltaan arviointia. Tarve luotettavan kirjaamisen varmistamiselle on hanketyössä nostettu vahvasti esille, siihen on tehty eri tehtäväpaketeissa alustavaa työtä ja toimenpiteitä. Kestävän Kasvun Kainuu -hankkeelle on tuotettu tietoa jatkuvaan kirjaamisen ohjeistuksen rakentamiseen ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen.
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Terveysasemien toiminnan muutos on edistynyt hankkeen aikana Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella. Näillä terveysasemilla työhyvinvointi asteikolla 1-10 on kehittynyt lähtötilanteesta 2020 syksyyn 2023 Sotkamossa 6,43 -> 8,55, Kuhmossa 4,22 -> 6,17 ja Suomussalmella 5,17 -> 7,82. Sotkamon vastaanoton asiakkailta ja henkilöstöltä keväällä 2023 kerätyn palautteen perusteella palveluihin ja työhön ollaan suurimmaksi osaksi erittäin tyytyväisiä. Yhteydenottoja potilasasiamieheen vuonna 2022 oli terveyskeskuspalveluiden osalta 219 kpl, eli vähemmän kuin lähtötilanteessa 2019 /278 kpl. Myös terveyskeskuspalveluihin kohdistuvien potilasvahinkoilmoitusten määrä on vähentynyt 20 -> 12.
Vastaanotolta asiakkaat ohjautuvat fysioterapiaan kuntakohtaisen tiimikirjan kautta. Asiakkaan ei tarvitse ottaa sinne itse yhteyttä, mikä estää tippumisen pois palveluiden piiristä. Fysioterapeutin sairauslomakirjoitusoikeuksia on päivitetty mallin mukaiseksi. Fysioterapeutin varhaisen vaiheen ohjauksella ja neuvonnalla pyritään estämään vaivan ja mahdollisen sairausloman pitkittyminen. Näin kuntoutustoimet voidaan aloittaa viiveettä ja asiakkaan toipuminen alkaa. Toimintamallia on jatkokehitetty muodostamalla kriteerit kiireellisyyden määrittelyyn fysioterapiaan ohjattaessa. Tällä pyritään kuntoutuksen aloituksen oikea-aikaisuuteen ja välttämään mahdolliset haittatapahtumat. Asiakaskyselyn mukaan fysioterapia on vastannut asiakkaiden tarpeita hyvin (keskiarvo 4,2, asteikolla 1-5). Kaikki pth-vastaanottoa tekevät fysioterapeutit on koulutettu fysioterapeutin suoravastaanottoon.
Aikuisten sosiaalityön etäyhteystoimintamallissa saattaen vaihdolla ennalta ehkäistään asiakkaiden väliinputoamisia asiakkaan siirtyessä ammattilaiselta toiselle. Asiakkaan ei tarvitse itse ottaa yhteyttä aikuisten sosiaalityöhön, vaan terveydenhuollon ammattilainen tekee tämän hänen kanssaan. Aikuisten sosiaalityön puhelinpalvelun sosiaaliohjaajille on koottu kysymyspatteristo, joka yhtenäistää sosiaaliohjaajien tekemää alustavaa arviota siitä, tarvitseeko asiakas aikuisten sosiaalityön palveluja.
Yhteensovitetuilla toimintamalleilla ja työohjeilla yhtenäistetään eri palveluihin ohjautumisen perusteita ja palvelutarpeen tunnistamista osana asiakkaan moniammatillista palvelu- ja hoitopolkua. Palveluiden yhteensovittamisen ja joustavan yhteistyön kautta asiakkaiden pompottelu palvelusta toiseen vähenee ja asiakas osallistuu itse oman palvelunsa/hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä tarvittavien ammattilaisten kanssa. Päällekkäisen työn väheneminen vapauttaa resursseja ja lisää kustannustehokkuutta.
B Suun terveydenhuollon kehittäminen: Suomussalmella kokeiltu ja käyttöön jäänyt iltavastaanotto on tuonut työntekijälle (pitkämatkalainen) työajan joustoa ja työhyvinvointia. Työn tehokkuuden on koettu parantuvan, kun työntekijä saa vaikuttaa työhöntuloaikaansa.
Kainuun vahvuutena ja vetovoimatekijänä on erittäin korkeasti koulutettu suun terveydenhuollon henkilökunta. Asiantuntijuutta on vahvistettu edelleen ja vastuunjakoja tarkasteltu laatuun ja työ- ja potilasturvallisuuteen liittyen. Esimerkkinä on hygieniayhdyshenkilötoiminnan aloittaminen, jossa sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito ovat edustettuina. Hygieniayhdyshenkilöt ovat vastuussa koko suun terveydenhuollon yhteisen hygieniasuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vuoden 2024 aikana.
Oikomishoitoon pääsyn kriteerit ovat Kainuun hyvinvointialueella olleet muuta maata matalammat. Kriteerit yhtenäistettiin vastaamaan kansallista tasoa. Tällä haetaan resurssien vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan tehokkaampaa käyttöä. Syksyllä 2022 suun terveydenhuolto on ottanut käyttöön NHG -mittariston, jolla hoitojaksojen pituutta ja sisältökokonaisuuksia voidaan mitata. Mittaristo paljasti, että juurihoitoja tehdään paljon, eikä uusinta käypähoitosuositusta noudateta. NHG-datan ansiosta juurihoitoprosessi vaatii tarkastelua. Runsaalla yksilötasoisella toimenpiteiden määrällä ei välttämättä saada tavoiteltua vaikuttavuutta; pahimmillaan kuormitetaan järjestelmää ja tuotetaan runsaat materiaalikustannukset.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Varhaisen tuen verkostotyön malli vahvistaa alueellista tasa-arvoa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Alle kouluikäisten verkostotapaamiset kokivat tarpeellisiksi ja oikea-aikaisiksi sekä asiakkaat että työntekijät. Vanhemmat kokivat, että ohjaus ja neuvonta oli ymmärrettävää ja, että he vanhempina saivat osallistua päätöksentekoon.
Neuvokas perhe -menetelmäkoulutusten systemaattinen toteuttaminen ja digikortin hyödyntäminen parantavat elintapaohjauksen laatua ja vaikuttavuutta. Neuvokas perhe -toiminnassa vaikuttavuuden arviointi tapahtuu osana toimintaa. Vaikuttavuutta edistää se, että elintapaohjaus on vuorovaikutuksellista asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Omasotessa on työkaluja asiakkaan elintapojen ja tavoitteiden oma-arviointiin sekä sähköiseen vuorovaikutukseen ammattilaisen kanssa.
Lähisuhdeväkivaltatyön osaamista vahvistettiin koulutuksilla ja lähisuhdeväkivaltatyön osaajaverkoston pilotilla. Koulutusten lisäksi aiheeseen liittyvää tietoutta vahvistettiin monipuolisella viestinnällä. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn, uusiutumisen riskin minimoimiseen ja tilanteen pahenemisen estämiseen tai tarjotun tuen ja avun helppoon saatavuuteen ei ole konkreettisia mittareita.
D Psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Osaamistasoa on nostettu koulutuksilla. Terapiat etulinjaan -toimintamalli on iso kokonaisuus ja tulosten saaminen vaatii aikaa. Työntekijäkyselyiden ja menetelmäohjauksissa saatujen tietojen perusteella useille asiakkaille menetelmät ovat riittäviä ja nekin asiakkaat hyötyvät menetelmistä, joille se ei olisi riittävää. Työntekijöiden mukaan strukturoidut menetelmät ovat lisänneet tavoitteellisuutta hoitoihin, ja asiakkaiden sitoutuminen hoitoon on ollut parempaa. Strukturoidut menetelmät ovat kaivattu ja tarpeellinen työkalu. Asiakkaat tuottavat usein suuren tietotulvan, joten koulutusten myötä työntekijät saavat menetelmien avulla fokuksen, mihin ensisijaisesti keskittyä ja millä auttaa asiakkaita. Näin myös systeeminen vaikutus pääsee käyntiin. Tämä vähentää työntekijöiden kuormittavuutta.
Kaikkien ikäryhmien kohdalla epäselvät linjaukset, resursoinnin puuttuminen, resurssien vähyys, ajankäytön haasteet ja tehtävänkuvien epäselvyys ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että menetelmien ja uusien toimintatapojen juurtuminen käyttöön on haasteellista. Tiedonkeruu ei toteudu luotettavasti eikä kattavasti, koska tiedonkeruun välineitä ei täytetä eikä toimenpidekoodeja käytetä systemaattisesti. Terapianavigaattori koetaan hyvänä työkaluna, uusien menetelmien juurtuminen vaatii aikaa, seurantaa ja tukirakenteita. Koulutus- ja menetelmäohjausrakenne on luotu. Menetelmäohjausrakenne tarvitsee vahvistusta. OYS-yta ja kansalliset yhteistyöverkostot on luotu ja kansallinen yhteiskehittäminen toimii hyvin.
F Päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Mtp-sairauspäivärahaa saaneiden osuus väestöstä jatkaa kasvuaan. Sekä tarvetta mittaavat indikaattorit että kehittämistyössä saatu kokemus osoittavat, että palvelujen kehittämistarvetta on edelleen. Aikaisemmin Kainuun soten verkkosivuilla hakusanoilla mielenterveys tai päihteet ohjautui mielenterveys, päihteet ja riippuvuudet -sivulle, jossa sanotaan: ”voit ottaa yhteyttä, kun olet huolestunut …”. Ohjaus tapahtui siis automaattisesti suoraan julkisiin, joskus tarpeettoman raskaisiin palveluihin. Ohjaus vertaistuen, järjestöjen tai kolmannen sektorin palveluihin puuttui kokonaan. Tästä syystä hyvinvointialueen ulkoisia verkkosivuja uudistettiin siten, että mtp- sivustolle tehtiin linkki: ”Apua voit saada myös näistä palveluista”. Linkin kautta löytyy valtakunnalliset ja paikalliset mielenterveyteen ja riippuvuuksiin sekä väkivaltaan liittyvät tuki- ja kriisipuhelimet sekä nettipalvelut.
G Sosiaalihuollon kehittäminen: Taloussosiaalityöhön uudistettiin välitystilipalvelun työohje. Välitystilipalvelun tilastointia kehitettiin ja laskentamenetelmät yhtenäistettiin kaikkien Kainuun hyvinvointialueen kuntien osalta. Aikuisten sosiaalityöhön kehitettiin ja pilotoitiin taloussosiaalityön Satsaa ja säästä -malli asiakkaan osallistumisen periaatteiden mukaisesti. Pilotointia varten kehitettiin systemaattinen arviointiasetelma sekä menetelmät ja välineet, jotka koettiin hyödylliseksi mallin arvioinnissa ja seurannassa. Mallin osana kehitettiin uutta käytäntöä asiakaspalautteiden keräämiseksi, joka vahvisti asiakkaiden osallisuutta. Työntekijät pitivät mallia hyvänä ja kiinnostavana. Suuren asiakasmäärän ja asiakkaiden akuuttien tilanteiden vuoksi mallin soveltaminen asiakastyössä koettiin haasteelliseksi. Mallin ansiosta talousasioiden puheeksi ottaminen helpottui sekä vuorovaikutus ja keskustelu raha-asioista asiakkaiden kanssa sujuvoitui. Haasteena oli asiakkaiden motivoiminen asiakkaiden kokiessa tulonsa riittämättömiksi. Asiakkaat kokivat taloudellisia asioita käsittelevät työkalut ja menetelmät ylipäätään hyödyllisiksi.
H Kuntoutuspalveluiden kehittäminen: Ammattilaisten palautteessa tuotiin esille työkyvyn tuen tiimien tapaamisten edistäneen työttömän osatyökyisen/työkyvyttömän henkilön pääsyä tarvittavien terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoille oikea-aikaisemmin ja näin edistäneen työttömän henkilön kuntoutustoimenpiteiden käynnistymistä. Työnjaon ja yhteistyön todettiin toimineen hyvin/erinomaisesti. Asiakkaiden palautteissa tulee esille työllisyyspalveluiden aktiivinen rooli asiakkaan terveydentilan selvittämisessä ja ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumisessa (ohjaus työllisyyspalveluista 71 %:lla asiakkaista). Asiakkaiden tyytyväisyys palveluun oli eri kysymysten valossa hyvää tasoa (6,4-7,7/10); asiat etenivät moniammatillisessa tiimissä, asiakkaat kokivat tulleensa kuulluksi, terveydentilan selvittelyt etenivät sovitusti. Myönteisenä koettiin esim. ammatilliseen kuntoutukseen ohjautuminen (TEAK, AKSE), osa asiakkaista ohjattiin lääketieteellisen kuntoutuksen palveluihin. Kuntoutuskoordinaattorin toiminta koettiin ammattimaiseksi.
I Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen: Asiakaskyselyn perusteella 79,6 % ehkäisyvastaanotoilla käyneistä oli erittäin tyytyväisiä vastaanotolla käyntiin kokonaisuutena. 11,1 % vastaajista ei ollut tyytyväisiä hedelmällisyyteen liittyvään ohjaukseen ja neuvontaan. Ammattilaisten osaaminen vahvistui. Työntekijöiden työhyvinvointi pysyi hyvällä tasolla uuden toimintamallin käyttöönoton aikana. Ammattilaisten kirjaaminen ja tilastointitavat yhdenmukaistuivat. Vuoden 2023 raskaudenkeskeytyslukuja ei ole käytettävissä eikä kokeiluaikataulun vuoksi voida tässä vaiheessa osoittaa maksuttoman ehkäisyn vaikutuksia raskaudenkeskeytys- ja seksitautitartuntalukuihin. Seksitautitartuntojen määriä alle 25-vuotiaiden osalta ei ole mahdollista tarkastella. Klamydiatartuntoja Kainuun hyvinvointialueella kaikenikäisillä on tartuntatautirekisterin mukaan todettu 11/2023 mennessä vähemmän kuin kahtena edellisvuonna. Nuoria osallistettiin ehkäisypalveluiden kehittämiseen asiakaskyselyiden kautta. Seksuaalineuvojien työn vaikuttavuus ei ehtinyt hankeaikana tulla ilmi.
J Osallisuuden hallintamalli: Hankkeessa on julkaistu hyvinvointialueen ensimmäinen asiakkuuskertomus vuodelta 2022 (Kainuun soten viimeinen vuosi). Asiakkuussuunnitelman rakenne jää avoimeksi ja hyvinvointialueen tehtäväksi. Osallisuuden edistäminen, aktivoiminen ja systematisoiminen osoittautui vaativaksi runsaasta yrittämisestä huolimatta.
Palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus
Lähes kaikki hankkeessa kehitetyt palvelut pitävät sisällään moniammatillista, monialaista ja/tai verkostoyhteistyötä. Eri ammattilaisten, palvelualueiden ja toimijoiden yhteentoimivuutta on pyritty lisäämään hankkeen aikana mm. näiden kohtauttamisella (työpajat), palveluverkoston näkyväksi tekemisellä ja kuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehdyllä yhteistyöllä.
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Terveysasemien vastaanotoilla asiakkaan palvelutarpeen ratkaisussa hyödynnetään moniammatillisia tiimejä, joihin kuuluvat terveyskeskusavustajat, sairaan-/terveydenhoitajat ja lääkärit. Tiimimallia on otettu käyttöön Sotkamossa, Suomussalmella ja Kuhmossa. Kajaanissa ja pienillä terveysasemilla tiimimallin käyttöönotto vaatii vielä kehittämistoimia. Sotkamon vastaanoton henkilöstön mukaan tiimitilassa työskentely on helpottanut mm. konsultaatiota tiimin jäsenten kesken ja päivän työt on helpompi järjestellä. Tiimitilaan toivottiin päihde- ja mielenterveystyöntekijää, fysioterapeuttia, ja myös aikuisten sosiaalityöntekijä, jotta asiakkaiden asiat hoituisivat helpommin.
Fysioterapiapalveluun ohjautumisen yhtenäinen toimintamalli on käytössä koko Kainuun alueella (pl. Puolanka) sekä soveltuvin osin opiskelijaterveydenhuollossa, päivystyksessä ja tilannekeskuksessa. Ammattilaisten välinen työnjako ja vastuut on selkiytetty: mm. fysioterapeutille ohjataan jo ensivaiheessa asiakkaat, joiden oire ei vaadi lääkärintutkimusta ja hoito on ensisijaisesti fysioterapeuttinen. Toimintamallilla fysioterapiapalvelun saatavuuden perusteet ovat yhdenvertaisia paikkakunnasta riippumatta ja sovitut käytänteet ohjaavat asiakkaan sujuvasti oikealle ammattilaiselle, jolla varmistetaan oikea-aikainen kuntoutus. Fysioterapiahenkilöstön mukaan yhteistyö on lisääntynyt eri ammattilaisten kesken. Nykyiset yhteydenpitokanavat ja yhteistyöpalaverit on koettu riittävinä ja esim. yhteisille työtiloille (tiimitila) ei ole koettu olevan tarvetta asiakkaiden hoidon kannalta.
Kajaanin ylepolin vastaanotolta on sovittu vastaavat lääkärit ja vastuuhoitajat mtp-palvelujen kuntoutuskodin asiakkaille, joilla on somaattista asiantuntijuutta vaativa sairaus ja lääkehoito. Jatkossa kuntoutuskotiasiakkaiden palvelu-/hoitosuunnitelmat päivitetään kuntoutuskotihoitajien ja vastaanoton vastuuhenkilöiden yhteistyönä, jotta saadaan kokonaisvaltainen arvio asiakkaan voinnista ja palvelu-/hoitotarpeesta.
Aikuisten sosiaalityön ammattilaiset kokivat aikuisten sosiaalityössä käyttöön otetun etäyhteystoimintamallin kehittävän moniammatillista yhteistyötä, olevan tätä päivää, säästävän aikaa ja kustannuksia (pitkät etäisyydet), lisäävän työn joustavuutta, jouhevoittavan palveluita, lisäävän kommunikointia, yksinkertaistavan yhteydenottoja ja säästävän aikaa yhteystietojen etsinnältä.
Palvelualueiden yhteistyönä työstetyt herätteet ja konsultoinnin ketteryys auttavat asiakastarpeiden tunnistamisessa ja asiakasohjauksessa oikealle ammattilaiselle. Asiakkaat ohjautuvat sujuvasti eri palveluihin ilman, että asiakkaan itsensä pitää ottaa yhteyttä niihin; vastuu on asiakkaalle nimetyllä yhteyshenkilöllä/vastuuhoitajalla/omahoitajalla/omatyöntekijällä. Palveluiden yhteensovittamisen ja joustavan yhteistyön kautta asiakkaiden pompottelu palvelusta toiseen vähenee ja asiakkaat ohjautuvat oikeaan palveluun. Asiakas myös osallistuu itse oman palvelunsa/hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä tarvittavien ammattilaisten kanssa. Yhteensovitetut toimintamallit poistavat päällekkäistä työtä ja säästävät ammattilaisten työaikaa/resursseja. Toisen ammattilaisen työhön tutustuminen madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä häneen. Sujuvat yhteydenottokanavat, työkirjat ja -ohjeet parantavat moniammatillista ja -alaista yhteistyötä. Yhteensovitetuilla toimintamalleilla parannetaan palveluiden kustannustehokkuutta. Moniammatillisen yhteistyön eteenpäin viemistä edistävät hankkeessa käynnistetyt sote-keskuskohtaiset moniammatilliset kuukausipalaverit (Sotkamo, Suomussalmi, Kuhmo, Kajaani), jossa työntekijät itse pohtivat yhteistyön kehittämistä.
B Suun terveydenhuollon kehittäminen: Suun terveydenhuollon kirjaamiskäytännöistä paljastui eroavaisuuksia, jotka vaikuttavat hukan lisääntymiseen ja päällekkäisen työn tekemiseen. Hankeaikana niitä ei pystytty ratkomaan, mutta ne on nostettu esiin ja niistä on käyty alustavia moniammatillisia keskusteluja.
Moniammatillista yhteistyötä sisältyy kohdassa 1 kuvattuihin esimerkiksi sth vs. neuvola/työterveys/ikääntyneiden palvelut -toimintoihin. Alle 18-vuotiaiden runko-ohjelman uudistamisen yhteydessä henkilökunnan keskinäinen työnjako ajateltiin uudella tavalla ja jokaisen asiantuntijan osaaminen haluttiin hyödyntää parhaimmin palvelevalla tavalla. Isoimpana muutoksena ajattelussa ja toiminnoissa hammashoitajien asiantuntijuutta aletaan vuoden 2024 alusta hyödyntää paljon laajemmin kuin tähän saakka on tehty. Jatkossa jokainen ammattiryhmä toimii entistä painokkaammin terveydenedistämistyössä. Ikääntyneiden palvelualueella jokaiseen asumisyksikköön valittiin hammasvastaava, jonka tehtäviksi määriteltiin mm. suun hoidon perehdytysmateriaalista vastaaminen sekä yhteyshenkilönä toimiminen suun terveydenhuoltoon päin.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheidenpalvelut: Sivi-sote yhteistyössä on löydetty aito tahtotila ja yhdessä tekemisen meininki. Yhteistyö on näkynyt myös yhteistyössä OPH:n hankkeiden kanssa. Varhaisen tuen verkostotyön mallia alle kouluikäisille on otettu käyttöön kaikkiin Kainuun kuntiin Puolankaa lukuun ottamatta. Toimintamalli on kaikissa Kainuun kunnissa kirjattu osaksi Lapsen tuen malli Kainuussa -hankkeessa luotua Lapsen tuen malli -käsikirjaa, jota päivitetään vuosittain. Tärkeimpinä hyötyinä perheille on koettu se, että asioita pohditaan yhdessä perheen kanssa, perheelle annetaan täsmäohjausta ja -tukea sekä palveluohjausta, perheitä kuullaan ja he tulevat kuulluksi, ja toiminta on matalan kynnyksen toimintaa. Alle kouluikäisten kanssa työskenteleville tehdyn kyselyn mukaan varhaisen tuen verkostoja on järjestetty säännöllisesti ja niihin on osallistuttu monialaisesti. Kyselyn vastaajat olivat osallistuneet varhaisen tuen verkostotapaamisiin 1-7/2023 aikana keskimäärin 20 tapaamiseen/työntekijä. Verkostotapaamisen koollekutsujana oli 68 %:ssa toiminut varhaiskasvatus, muita koolle kutsujia olivat neuvola ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Tapaamisiin on osallistuttu monialaisesti. Toimijoita tapaamisissa on ollut varhaiskasvatuksesta, neuvolasta, lapsiperheiden sosiaalipalveluista, kotipalveluista ja perhetyöstä, kuntoutuspalveluista, perheneuvolasta sekä seurakunnasta. Toimijoilta saadun suullisen palautteen mukaan varhaisen tuen verkostotyö on koettu tärkeänä yhteistyön muotona.
Kouluikäisten varhaisen tuen verkostotyön mallia ja siihen liittyvää materiaalia on kehitetty tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Malli on kirjattu osaksi TOKI -hankkeessa/OPH luotua, vuosittain päivitettävää Oppilaan tuen polku -käsikirjaa kaikissa Kainuun kunnissa. Mallia on kehitetty tukemaan kouluilla tehtävää lakisääteistä opiskeluhuoltotyötä ja siirtämään verkostotyön painopistettä yhä varhaisempaan vaiheeseen. Kouluikäisten osalta mallin sisältämä Lapsen tuen polku -käsikirja otettiin käyttöön syksyllä 2023, joten seurantatietoa ei ole
Osaksi pysyvää rakennetta perustetun Kainuun perhekeskuksen johtoryhmän myötä Kainuun perhekeskustyöryhmien rakenne on kolmitasoinen: maakunnallinen perhekeskuksen johtoryhmä, maakunnallinen perhekeskustyöryhmä ja kunnittaiset perhekeskustiimit. Työryhmien toimintaa, tavoitteita ja tehtäviä on hankkeen aikana kirkastettu. Rakenteet ja tietämys toisistaan mahdollistavat toimijoiden säännöllisen vuoropuhelun ja ammattilaisten tuen toisilleen. Jatkossa perhekeskustyöryhmät toimivat osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden Hytetu-rakennetta hyvinvointialueella. Tässä huomioidaan alueellinen yhteistyö.
D Psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Kainuussa on jo malli, missä aikuisten kohdalla perustaso ja erikoissairaanhoito on yhdistetty. Psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen on tapahtunut ja tapahtuu laaja-alaisesti eri ikäisten parissa toimivien ammattilaisten kanssa. Kts. edelliset kohdat. OYS YTA ja kansallinen yhteistyö on ollut jatkuvaa ja aktiivista.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Vastuukysymys ikäihmisten HyVo-toiminnasta on merkittävin syy, miksi ryhmämuotoisen HyVo-toiminnan jatkaminen/soveltaminen jäi hankkeessa avoimeksi.
F Päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Vielä vuoden 2022 alussa 3. sektorin ja julkisten palvelujen välillä oli kuilu, joka esti aidon yhteistyön. Hankeaikana koottu päihdetoimijaverkosto ja yhteinen työskentely on saanut kiitosta toimijoilta niin julkiselta puolelta kuin kolmannelta sektorilta. Kuilu on kaventunut ja tilalle on tullut aitoa yhteistyötä ja palveluiden yhteiskehittämistä. Uudelleen rakentunut luottamus alueen päihdetoimijoiden välillä on ollut pohjana uudenlaiselle toimintakulttuurille ja aidolle yhteistyölle, joka on jo lyhyessä ajassa vaikuttanut matalankynnyksen palveluiden yhteisiin kokeiluihin ja kehittämiseen (MIEPÄ, Walk In). Hankeaikana uudelleen rakennettua luottamusta ja uutta, aitoa yhteistyön tekemisen tapaa ei ole vara menettää. Palvelutuotantoaan hyvinvointialue voi laajentaa yhdessä yhdistysten ja järjestöjen avulla. Kokemusasiantuntijat ovat varteenotettava resurssi, kun hyvinvointialuetta haastaa työvoimapula.
G Sosiaalihuollon kehittäminen: Tiekartta sosiaalityön vahvistamiseksi -selvityksen henkilöstökyselyn perusteella Sosiaali- ja perhepalveluiden toimialueen työntekijät tekevät yhteistyötä organisaation sisällä paljon. Mitä lähempänä organisaatiorakenteessa muut työntekijät ovat, sitä enemmän yhteistyötä heidän kanssaan tehdään. Vastaajista suuri osa koki asiakasyhteistyön organisaation sisällä ja muiden tahojen kanssa sujuvan hyvin. Työntekijät korostivat tarvetta lisätä tietoa muiden ammattiryhmien tehtävistä, muiden tahojen palveluista ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiselle. Taloussosiaalityön mallin räätälöityjen koulutuskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus vahvistivat monialaista yhteistyötä kehitys- ja asiakastyössä. Sosiaalityöntekijäopiskelija toteutti HELLÄ-hankkeen puitteissa harjoittelun, ja yhden sosiaalityöntekijäopiskelijan tutkimuslupa pro gradu -tutkimukselle taloussosiaalityön aihepiiristä on myönnetty. Yliopistoyhteistyötä strategisella tasolla ei pystytty kehittämään merkittävästi.
Sosiaalityön organisoinnin kehittämisen osalta Kainuun hyvinvointialueen valmistelutyön keskeisenä tuloksena oli uusiorganisaatio- ja esihenkilörakennekartta Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus -palvelualuetta varten. Hankkeen puitteissa luotiin Tiekartta sosiaalityön vahvistamiseksi -selvitys, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden edistämiseksi työntekijöiden näkökulmasta. Työntekijöiden mielestä uudistetussa organisaatiorakenteessa on onnistunut erityisesti sosiaalityön eri osa-alueiden siirtyminen samaan palvelualueeseen. Käytännön tasolla työhön liittyvä kuormittuneisuus on kuitenkin lisääntynyt. Osa työntekijöistä koki, ettei organisaatiorakennemuutos vaikuttanut heidän työhönsä. Kainuun hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman 2023–2025 (4/2023) mukaan Sosiaali- ja perhepalveluiden toimialueella (Sope) sosiaalityötä kehitetään ja sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen rakenteita uudistetaan edelleen.
H Kuntoutuspalvelujen kehittäminen: Kuntoutuskoordinaattorin pilotoinnissa aloitettiin moniammatillisen yhteistyön kehittäminen kuntoutuspalveluiden, aikuissosiaalipalveluiden, TE-toimiston, Kelan ja eläkevakuutuslaitosten välillä. Kuntoutuskoordinaattorin tehtävänkuvaa pilotoitiin perusterveydenhuollossa. Työkyvyn tuen tiimien, työkykykonsultaatioiden sekä työttömien terveystarkastuksia tekevien sairaan- ja terveydenhoitajien sekä työllisyyspalveluiden ammattilaisten kanssa toimi hankkeen aikana verkosto, joka piti yhteyttä asiakkaan kirjallisella luvalla ennen asiakastapaamisia ja niiden jälkeen. Verkostotapaamisia toteutui syksystä 2022 syksyyn 2023 22 kertaa. Osassa tapaamisista oli mukana Kelan kuntoutusyhdyshenkilö, joka mahdollisti tapaamisten/etäyhteyksien aikana Kelan tarjoamien palveluiden saavutettavuuden asiakkaalle. Tämä koettiin verkostossa erittäin hyödylliseksi. Työkyvyn tiimin tapaamisissa asiakkaita oli yhteensä 27, työkykykonsultaatioasiakkaita oli 14. Kuntoutuskoordinaattori -toiminnan jatkuvuudesta ei hankkeen päättyessä ole tehty päätöstä.
Moniammatillisessa vastaanottotoiminnassa käyttöön otettu sähköinen konsultaatiokanava on otettu käyttöön myös erikoissairaanhoidon fysiatrin ja perusterveydenhuollon fysioterapeuttien välille. Se toimii yleisenä konsultointikanavana, jossa ei käytetä mitään asiakkaiden tunnistetietoja. Lisäksi on otettu käyttöön kahden viikon välein toteutuva erikoissairaanhoidon fysiatrin konsultaatiotunti etäyhteysvälineillä koko Kainuun pth-fysioterapeuteille. Konsultaatiotunti on koettu molemmilta tahoilta tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.
I Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen: Kolme terveydenhoitajaa kouluttautui asentamaan ehkäisykierukoita ja –implantaatteja. Seitsemän terveydenhoitajaa kouluttautui seksuaalineuvojiksi ja kuusi terveydenhoitajaa/kätilöä tekemään säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksia. Uusista tehtävänjaoista sovittiin hoitajien ja lääkäreiden välillä. Tilastointien perusteella terveydenhoitajille ohjautui lääkäreitä enemmän pitkäaikaisten ehkäisyvälineiden asennuksia. Synnytysten jälkitarkastusten osalta noudatetaan voimassa olevaa työohjetta, jonka mukaan synnyttäneet ohjautuvat hoitajille ja lääkäreille. Terveydenhoitajat ovat saaneet riittävästi tukea lääkäreiltä uusiin tehtäviin. Uudet työtehtävät ovat lisänneet hoitajien työhyvinvointia.
J Osallisuuden hallintamalli: Järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä on vahvistettu käymällä keskusteluja, laatimalla perehdytysmateriaalia Kainuun hyvinvointialueen henkilöstölle ja järjestämällä järjestöiltapäivä. Lisäksi järjestökyselyn vastauksia sekä esille nousseita kehittämisehdotuksia on viety hyvinvointialueen hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnalle sekä kehittämis- ja suunnittelutiimille jatkokäsittelyyn. Kehittämisehdotuksiksi nousi järjestöyhteistyösuunnitelma ja järjestökoordinaattorin palkkaaminen Kainuun hyvinvointialueelle. Yhteistyömalli nousi kehittämisehdotukseksi myös järjestökyselyssä, mutta asian eteenpäin vieminen vaatii vielä aikaa ja resursseja hyvinvointialueelta. Järjestöyhteistyön kirkastaminen ja jäsentäminen vaatii kokonaisuudessaan jatkotyöskentelyä. Hankkeessa järjestöyhteistyö on näkynyt muun muassa yhdessä järjestettyinä tapahtumina ja koulutuksina, projekti- ja alatyöryhmien kokoonpanoissa sekä kehitetyissä toimintamalleissa.
Hankeaika on liian lyhyt, jotta toimintatapojen muutokset ja/tai käyttöön otetut toimintamallit ehtisivät näkyä kustannuksissa niin, että muutosten voitaisiin todentaa johtuvan juuri hankkeen toimenpiteistä. Muut tekijät, kuten koronapandemia ja yleinen hintojen nousu haastavat tulkintojen tekemistä. Kustannus €/asukas ei ole ongelmaton: esim. ikäjakauman muuttuminen alueella saattaa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen. Kustannustarkasteluun tulisi ottaa €/asiakas, mutta luotettavia tietoja ei ole ollut hankkeen käytettävissä. Kustannusvaikutuksen arviointia vaikeuttaa kohdentamisongelma: kaikkialla ei ole yhtenäisiä tarkkoja kirjaamiskäytäntöjä, jotta saataisiin poimittua asiakkaat esim. toimenpiteittäin ja tekemään asiayhteyteen liittyvät tulkinnat. Lisäksi järjestelmien jäykkyys rajoittaa palvelujen toteumaraporttien ajamista.
Perusterveydenhuollon nettokäyttökustannukset (pl. suun terveydenhuolto) Kainuun hyvinvointialueella ovat laskeneet vuodesta 2019 vuoteen 2022 noin 5.5 %. Alla lisäksi muita arvioita.
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Nordlab -laboratoriotutkimus- ja näytteenottomäärät (ei sis. covid-näytteitä) ovat vähentyneet kaikilla hyvinvointialueen terveysasemilla vuodesta 2019 vuoteen 2022 merkittävästi: -5 % - -44 %. Samoin röntgentutkimusmäärät (sis. ultraääni- ja natiivitutkimukset) terveysasemilla, joissa on kuvantamisen palvelut, ovat vähentyneet selvästi: -8 % - -29 %. Ennakoivan ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on osin vaiheessa eikä sen kustannusvaikuttavuutta pysty vielä arvioimaan. Pitkällä tähtäimellä kansansairauksien tulisi vähentyä tai olla hallinnassa niin, että asukkaat ovat terveempiä ja tarvitsevat palveluja vähemmän. Kustannuksia tulisi seurata €/asiakas, jolloin voisi tarkastella kustannuksia niistä asukkaista, ketkä ovat käyttäneet palveluita. Mahdollisesti tätä tuottavuustietoa hyvinvointialueella saadaan myöhemmin PowerBI -järjestelmän kautta.
B Suun terveydenhuollon kehittäminen: Suun terveydenhuollossa kustannustehokkuutta tuo mm. iltavastaanotto edellyttäen, että vastaanoton aukioloaikaa säädellään niin, etteivät lisätyökorvaukset syö taloushyötyä. Kainuun hyvinvointialueella oikomishoitoon pääsyn kriteerit ovat olleet muuta maata matalammat. Kriteerit yhtenäistettiin vastaamaan kansallista tasoa. Tällä haetaan resurssien vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan tehokkaampaa käyttöä. Uutena käyttöön otetun lohkeamapaketti -palvelusetelin kustannusvaikuttavuutta ei ole hankkeessa selvitetty, mutta palveluseteliä suunniteltaessa sen on odotettu tuovan kustannussäästöä sekä henkilö- että aineellisten resurssien kautta, kun esim. väliaikainen paikkaus jää toimenpiteenä pois.
I Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen: Raskaudenkeskeytysten sekä seksitautien kokonaishoitokustannukset olisivat jatkoa ajatellen tärkeä mittari, mutta tässä vaiheessa niitä ei ollut käytettävissä. Hankeajan jälkeen ehkäisyvalmisteiden hankintaan liittyvät kulut voivat kasvaa asiakasmäärän mahdollisesti kasvaessa ja valmisteiden hankintahinnoista riippuen. Toisaalta pitkäaikaisten ehkäisymenetelmien käyttö voi hillitä kustannusten kasvua pidemmällä aikavälillä. Seksitautien ehkäisyvälineiden jakaminen maksutta on kustannustehokasta, sillä yksi seksitautitartunta synnyttää vähintään kaksi hoidettavaa ja sitoo usean työntekijän työaikaa. Perustuen muiden alueiden kokemuksiin, joissa maksutonta ehkäisyä on tarjottu jo pidemmän aikaa, voidaan olettaa, että maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen tuo kustannussäästöä pidemmällä aikavälillä ja vaikuttaa positiivisesti raskaudenkeskeytys- ja seksitautitilastoihin. Maksuttoman ehkäisyn toteutus ei ole vaatinut henkilöresurssien lisäämistä. Kolmen terveydenhoitajan työpanos riittää omien lääkäreiden lisäksi ehkäisykierukoiden ja -implantaattien asentamiseen, eikä lääkäripalveluita ole tätä varten tarvinnut ostopalveluna enää hankkia.
J Osallisuuden hallintamalli: Sote-palveluissa asiakasosallisuus on jokaiselle kuuluvaa omasta hyvinvoinnista huolehtimista sekä ennakoivana toimintana että asiakkuudessa palveluprosessiin kuuluvana osana. Tämä on yksi osa työnjakoa, joka lopulta edistää kustannustehokkuutta palvelujen järjestämisessä. Myös kolmannen sektorin hyödyntäminen ja kokemusasiantuntijoiden panos palveluiden tuottajina ja lisäresurssina edistää kustannustehokkuutta.
Tilannearviointi 9/2022 (F-J ovat kevään 2022 uusia avauksia)
Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Tk-vastaanottoa on uudistettu Sotkamossa, Kuhmossa, Kajaanissa ja Suomussalmella. Terveysasemat ovat edistymisessään hyvin eri vaiheessa. Edistyneimmillä terveysasemilla mm. yhteyshenkilöksi ryhtyminen ja asiakasvirtamestarin rooli sujuu ja on osa arkipäivää. Sotkamossa ja Kuhmossa yli puolella kunnan asukkaista on nimetty yhteyshenkilö, Suomussalmella lähes puolella. Suullisen tiedon mukaan Sotkamo ja Suomussalmi ovat jonottomia. Kuhmossa jonoa on kertynyt kesän aikana lähes täydestä resurssista huolimatta. Kajaanissa on jonoa edelleen, mutta jono on pienentynyt. Etäpalvelujen osuus vaihtelee terveysasemittain ja tiimeittäin välillä 25-100 %. Omasote-kirjautumisten määrä on v. 2021 ollut n. 190 % suurempi kuin v. 2019 ja Omasote-viestien viestien määrä on kasvanut huomattavasti (saapuneissa n. +659 %, lähetetyissä +832 %). Viestien käsittelyaika on lähes puolittunut.
B Suun terveydenhuollon edistäminen: Teppanan hammashoitolassa pilotoitua Kerralla kuntoon –mallia on jatkettu 2/2022 alkaen Joustavana vastaanottona. Kerralla kuntoon -pilotissa hyvin toimivat potilasryhmät otettiin Joustava vastaanotolle, muita potilasryhmiä ohjattiin toisiin Kajaanin hammashoitoloihin. Henkilöstömäärän vuoksi Kerralla kuntoon –malli ei tuonut lisäarvoa hoitoon pääsyyn ja jonojen ehkäisyyn. Hoitojonoa purettiin heinä-elokuukuussa 2022 yksityisen palveluntuottajan toimesta niin, että jonoon jäi noin 1000 potilasta. Hoitoon pääsy on haastavaa, mutta akuutin vaivan takia hammaslääkäriin pääsee heti. Kuhmossa jonossa on 66 potilasta.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Varhaisen tuen tiimin toimintamallia on pilotoitu Kajaanissa neuvolaikäisistä kouluikäisille. Näin toimintamalli on yhtenäinen alle kouluikäisistä kouluikäisiin. Kouluikäisillä malliin sisältyy vastuutyöntekijämalli. Kokemukset ovat rohkaisevia ja toimintamalli jalkautetaan kaikkiin Kainuun kuntiin. Lähisuhdeväkivaltatyössä palveluiden saatavuudelle on paremmat edellytykset ilmiön tunnistamisen ja digioppaaseen kerätyn ajantasaisen, ennaltaehkäisevää työtä korostavan tiedon myötä. Kaavailtu Avainhenkilöverkostomalli ei toteudu resursseista johtuen.
D Psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Kainuun sotessa aikuisten perustason ja erikoissairaanhoidon mielenterveyden ja riippuvuuksien hoito on integroitunut v. 2005 ja sitä toteutetaan mielenterveys- ja päihdeyksiköissä. Kajaanin mtp-yksikössä on jonoa: mt-tiimissä toista sataa ja päihdetiimissä parikymmentä. Hoitotakuu on ylittynyt mt-tiimin jonossa vajaalla sadalla asiakkaalla. Kainuun muut kunnat ovat jonottomia. Tk-vastaanotoilla on mtp-asiakkaita, mutta ei juurikaan osaamista hoitaa heitä, eikä mtp-häiriöitä myöskään tunnisteta tarpeeksi. Perheneuvola, koulupsykologit ja miekkarit sijoittuvat organisatorisesti lasten ja perheiden terveyspalveluihin. Palvelut toimivat samalla tulosalueella yhteisen johdon alla. Yhdessä tekeminen ja työparityöskentely esim. lasten ja perheiden tueksi toimii kohtuullisen hyvin.
Nuorten kohdalla IPT-koulutuksen on suorittanut loppuun ja menetelmää käyttää kaksi henkilöä nuorisopsykiatrian poliklinikalta. IPC-ohjaukseen on koulutettu 16 osaajaa ja 7:llä koulutusprosessi on meneillään. Kaikki ovat käyttäneet aktiivisesti menetelmää koulutusvuoden ajan. Sen jälkeen menetelmän käyttö näyttää olleen hiipumaan päin. CK-ohjaaja koulutus on kesken neljällä henkilöllä.
F Päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Päihdehuollon asiakkaiden määrä avopalveluissa on pysytellyt Kainuussa kolmen viime vuoden (2019-2021) aikana samansuuruisena vaikka Kainuussa oli v. 2020 Suomen suurimmat luvut päihdesairauksien aiheuttamissa sairaalahoidoissa sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla että erikoissairaanhoidossa: 45,5 hoitopäivää 1000 asukasta kohti (koko maa 25,8). Potilaiden päädiagnoosina oli alkoholin tai huumeiden käytöstä aiheutunut sairaus yhteensä 232 asiakkaalla, hoitojaksoja oli 464 ja hoitopäiviä 3261.
G Sosiaalihuollon kehittäminen: Hyvinvointipalvelujen tulosalueen rakenteissa toteutettiin hyvinvointialueen valmisteluprosessissa merkittävä uudistus. Kesäkuussa 2022 vahvistettiin seuraava palvelurakenne: Hyvinvointipalvelujen tulosalue muuttuu Sosiaali- ja perhepalvelujen toimialueeksi, johon kuuluu kolme palvelualuetta: 1) Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, 2) Asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja 3) Perheiden tuki- ja ostopalvelut. Keskeinen muutos sosiaalityön organisoinnin näkökulmasta on siirtyminen keskitettyyn sosiaalityöhön, joka sijoittuu Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus -palvelualueeseen. Palvelualueelle keskittyy palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko. Palvelualue on jaettu kolmeen palveluyksikköön: Aikuisten sosiaalityö, Lapsiperheiden sosiaalityö ja Vammaisten sosiaalityö. Aikuisten sosiaalityön osalta keskeinen rakenneorganisoinnin muutos on kuntouttavan työtoiminnan ja toimistosihteerien siirto toisten palvelualueiden vastuulle. Samalla maahanmuuttopalvelut ja ikäihmisten perhe- ja omaishoidon tuki siirtyvät aikuisten sosiaalityön yksikköön.
H Kuntoutuspalvelujen kehittäminen: Työttömien terveystarkastuksia tehtiin Kainuussa v. 2021 683 henkilölle (21 %:lle työttömistä). Terveystarkastuksia on tehty sekä terveysasemilla että TYP-palveluissa. Perusterveydenhuollon palveluissa ei ole ollut koordinoitua moniammatillista tiimiä, jossa työttömän osatyökykyisen kokonaistilanne yhdessä työttömän kanssa arvioitaisiin ja tehtäisiin moniammatillinen palvelutarpeen arvio. Koordinoivan kuntoutusohjaajan pilotointi on aloitettu Kajaanissa ja Suomussalmella ja ensimmäiset asiakastapaamiset on toteutettu. Työkyvyn tuen tiimitapaamisia on elo-syyskuussa 2022 toteutettu kaksi kertaa, joissa on ollut kuusi asiakastapaamista. Asiakas ja työtuen tiimi työstävät asiakkaalle ”jatkosuunnitelman”, jonka toteutumista seurataan. Koordinoiva kuntoutusohjaaja kontaktoi asiakasta sovittuna ajankohtana 1–2 kuukauden kuluttua tapaamisesta.
I Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen: Asiakas saa ikään katsomatta raskauden hormonaalisen ehkäisymenetelmän ensimmäisen 6 kk:den ajalle ilmaiseksi neuvolasta, koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta yksiköstä. Elämän ensimmäinen ehkäisykierukka tai -kapseli on asiakkaalle ilmainen ja sen asentaa lääkäri. Kondomeita on ollut vaihtelevasti tarjolla ilmaiseksi. Uutta toimintamallia ei ole vielä otettu käyttöön, joten tuloksia ei ole vielä arvioitavana. Hankintapäätökset koulutuksista on tehty. Kierukoiden ja kapseleiden asennuksiin Kajaanissa on jonossa noin 30–40 asiakasta syyskuussa 2022.
J Osallisuuden hallintamalli: Kainuun sotessa on käytössä erilaisia asiakas-/asukasosallisuuden menetelmiä. Käytetyin on asiakaspalautteet (80 %). Yksiköistä 72,5 %:ssa asiakkaat osallistuvat oman hoidon/palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja arvioon. Omaisten kanssa tehdään yhteistyötä 70 %:ssa vastanneiden yksiköistä. Lisäksi paperiset (50 %) ja sähköiset kyselyt (42,5 %) ovat käytettyjä menetelmiä. Hankkeessa vahvistetaan näitä menetelmiä. Digitaalisista osallisuuden menetelmistä on otettu käyttöön mm. Nuorten digiraati.
Toiminnan painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Terveyshyötypotilaita, monilääkittyjä iäkkäitä, yhteistyöasiakkaita (työttömien terveystarkastukset) ja korkean sekä matalan riskin -potilasryhmiä on lähdetty tunnistamaan ja hoitamaan uudistetun hoitomallin mukaisesti. Osassa yksiköissä tunnistamisessa ja hoitomallissa ollaan opetteluvaiheessa tai asia ei ole vielä edennyt. Terveys- ja hoitosuunnitelmien sekä coachauksien määrät ovat vielä maltillisia tai määrissä ei ole ollut nousua.
B Suun terveydenhuollon edistäminen: Terveydenedistämistyöhön on otettu käyttöön asiakkaan kanssa tehtävä Omahoitosuunnitelma. Omasoteen on valmisteltu työkalu, jolla selvitetään ikäihmisten suun terveystarkastuksen tarvetta ja ajankohtaa yhdessä sth-ammattilaisen kanssa. On myös selvitetty ikäihmisten koti- ja laitoshoidon palveluissa työskentelevien osaaminen ja halukkuus hoitaa potilaan suun terveyttä. Kyselyn mukaan on tahtotila hoitaa asiakkaiden suun terveyttä, mutta kunkin yksilöllistä suun terveydentilan lähtökohtaa ei useinkaan tiedetä ja suun hoidon toteuttamisessa koetaan osaamattomuutta ja arkuutta. Kyselyn perusteella voidaan lähteä kehittämään suun terveydenhoitoa osaksi ikäihmisten hoitotyötä. Suun terveys tulee osaksi työterveyshuoltoa Kainuunmeren Työterveydessä 9/2022 alkaen.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Varhaisen tuen tiimin tehtäväksi on määritelty antaa moniammatillista, perhelähtöistä, matalan kynnyksen apua ja tukea perheelle varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisevä ja ennakoiva työote on hyvin mukana. Neuvokas perhe -menetelmän päihdeosuudesta on tehty laajennus- ja kehittämisehdotukset Sydänliitolle. Sivistystoimen ja soten yhteistyön kehittämiselle tavoitteet on asetettu strategisella tasolla ennaltaehkäisevästä näkökulmasta käsin.
D Psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Nuorten kohdalla psykososiaalisten menetelmien ennakoiva vaikutus ilmenee lähinnä siinä, mikä on jo aiemmin todettu, että asiakas toteaa voinnin kohentumista ja löytäneensä keinoja, joilla itse parantaa oloaan. Aikuisten ja lasten kohdalta ei vielä tuloksia.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Koska uuden palveluohjausmallin käyttöönotto/soveltaminen jää avoimeksi, sen vaikutusta uusien sote-palvelujen kehittämiseen ei ole hankkeessa odotettavissa.
F Päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Ei vielä tuloksia, mutta tiedossa on tarve ennaltaehkäisevän työotteen vahvistamiselle sekä koulutukselle ottaa vaikeita asioita puheeksi. Tavoitteena on saattaa vertaistuki ja järjestötoiminta osaksi palveluverkkoa.
G Sosiaalihuollon kehittäminen: Aikuissosiaalityössä on tunnistettu tarve entistä vahvemmin ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja edistää asiakkaan itsenäistä suoriutumista taloussosiaalityön keinoin. Taloudellisten ongelmien syntymisen ja pahenemisen vähentämiseksi tarvitaan varhaisen tuen työvälineitä ja menetelmiä talouden ohjauksen ja neuvonnan käyttöön, etenkin välitystilipalvelun asiakkaita varten.
H Kuntoutuspalvelujen kehittäminen: Ks kohta palveluiden saatavuus. Työkyvyn tuen tiimin asiakkaista kahdella on käynnistynyt Kelan kautta kuntoutustoimenpiteet.
I Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen: Lähtötilanteessa vuoden 2021 kouluterveyskyselyn perusteella Kainuussa on tarvetta lisätä seksuaaliterveyttä edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä sekä nuorten tietoisuutta seksitaudeista, sillä esimerkiksi lukion 1. ja 2. luokalla opiskelevista 12,7 % on kokenut tarvitsevansa enemmän tietoa seksitaudeista (v. 2019 vastaava luku oli 9 %).
J Osallisuuden hallintamalli: Asiakkuuskertomusta ja -suunnitelmaa ei ole Kainuun sotessa aikaisemmin tehty. Asiakkuuskertomuksen ja –suunnitelman tekeminen on aloitettu.
Palveluiden laatu ja vaikuttavuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Asiakaspalautetta arvioidaan, kun systemaattinen seuranta saadaan Kestävän kasvun Kainuu -hankkeessa. Asiakaspalautteet ovat kevään 2022 aikana olleet yksittäisiä, eikä sen perusteella voi arvioida toimintamallin vaikutusta asiakastyytyväisyyteen. Valitusten määrä on hyvin vähäinen: kertooko, että kaiketi palveluihin on oltu tyytyväisiä. Henkilöstön työhyvinvointikyselyssä luvut ovat olleet noususuuntaisia ja vakiintuneet samalle tasolle; kevät 2022 5 kyselyä, asteikolla 1-10: keskiarvo Sotkamo 7.4, Kuhmo 6.6, Suomussalmi 6.6, Kajaani 6.7 (sis. virtuaalitiimin).
B Suun terveydenhuollon edistäminen: Asiakkaalle Kerralla kuntoon -malli toi jouhevuutta ja moniammatillinen yhteistyö nähtiin onnistuneena. Kritiikki kohdistui odotustilassa odotteluun, sillä tarkkaa hoitoaikaa ei kyetty sanomaan. Tyytyväisyyttä henkilökunnan ja potilaiden suunnalta toi se, että potilaan jatkohoitoaika voitiin varata seuraavana mahdollisena Kerralla kuntoon –päivänä. Kokeiluun osallistuneen henkilöstön työhyvinvointi laski hieman, mutta oli hyvää tasoa: 8.3 ® 7.1 /10. Palautteissa näkyi, että henkilöresurssi oli liian pieni ja haavoittuva erityisesti hammaslääkärin äkillisessä poissaolossa. Joustavaa vastaanottoa toteutettaessa työhyvinvointi on kyselyyn vastanneilla ollut 7.6/10. Joustava vastaanotto ei ole vapauttanut hoitoaikoja muille asiakasryhmille. Palautteiden perusteella asiakkaat ovat kokeneet hoidon pääasiassa ihan hyvänä. Joitakin kohteluun tai asiakaspalveluun liittyviä parannusehdotuksia on annettu. Myös hoitoon pääsyyn ja hoitoprosessien venymiseen liittyvistä ongelmista on annettu palautetta. Toiminnan muutos Joustava vastaanotoksi muutti työntekijöiden työnkuvaa suppeammaksi, mutta toi työaikaan joustavuutta. Koko suun terveydenhuollossa sairaspoissaolot ovat v. 2022 lähteneet hienoiseen laskuun.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Varhaisen tuen tiimin tapaamisia kannustaa jatkamaan asiakkailta saatu palaute: mm. tarpeellisuus, oikea-aikaisuus, päätöksenteko yhdessä, kuulluksi tuleminen, ohjaus/neuvonta on ymmärrettävää. Lähisuhdeväkivaltatyön osaamista on hankkeen aikana vahvistettu asiantuntijapuheenvuoroilla ja koulutuksilla. Ajantasaiset tilastot osoittavat kehittämistarpeiden säilyneen ennallaan.
D Psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Aikuisten ja lasten kohdalta ei vielä tuloksia, mutta palveluiden laatua ja vaikuttavuutta saadaan parannettua kaiken ikäisten kohdalla terapiakoordinaatio -mallin avulla. Maalisk-elokuu välillä 2022 87 % kainuulaisista nuorista on kokenut hyötyneensä IPC-työskentelystä.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: HyVo-toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen on tunnistettu sosiaalisen laadun vaikuttavuusindikaattoreita ja ne on kuvattu politiikkasuosituksessa.
F Päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Ei vielä tuloksia, mutta palveluiden laatua ja vaikuttavuutta saadaan parannettua kouluttamalla henkilökuntaa ja tiedottamalla kansalaisia monialaisista palveluista. Tarvetta vaikuttavalle työlle osoittaa mm. se, että mielenterveysperustaisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25-64 vuotiaiden osuus 1000 vastaavan ikäistä kohti on jatkanut Kainuussa kasvuaan 2019/2020/2021: 29,8/32,6/35,1.
G Sosiaalihuollon kehittäminen: Aikuissosiaalipalveluiden palvelutarpeen arviointi -aineiston perusteella välitystilipalvelua tarvitsevien asiakkaiden taloudellinen toimintakyky on heikentynyt paljon enemmän kuin aikuissosiaalipalveluiden asiakkailla keskimäärin. Asiakasryhmässä, jossa tunnistettiin välitystilipalvelun asiakkuuden tarve, esiintyy paljon enemmän asumiseen ja talouteen liittyviä tuen tarpeita; selvästi korkeammalla osuudella välitystilipalvelua tarvitsevista asiakkaista on luottohäiriömerkintä ja päihderiippuvuus. Välitystilipalvelua tarvitsevat asiakkaat ovat useimmiten erityisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita ja heidän asiakkuutensa luonne on useimmiten pitkäaikainen. Asiakkuuksien tilastoinnista ilmenee, että välitystilipalvelun asiakkuuden päättymisen tavallisin syy on lopettaminen omasta pyynnöstä, vaikka asiakkaan kanssa sovittuja tavoitteita ei ole saavutettu. Välitystilipalvelun asiakkaat tarvitsevat osallistavaa talouden ohjausta ja neuvontaa taloudellisen toimintakykynsä kestävään vahvistamiseen.
H Kuntoutuspalveluiden kehittäminen: Työkyvyn tuen tiimin asiakkaista kahdella on käynnistynyt Kelan kautta kuntoutustoimenpiteet. Tuloksia ei ole vielä arvioitavana.
I Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen: Tuloksia ei ole vielä arvioitavana. Tarvetta vaikuttavalle ennakoivalle työlle osoittaa mm. se lähtötieto, että raskaudenkeskeytyksiä tehtiin Kainuussa alle 25-vuotiailla (15–24-vuotiailla) vuonna 2021 hieman edellistä vuotta ja koko maata enemmän: 9,0/1000 vastaavan ikäistä tyttöä (koko maa vastaavasti 8,3).
J Osallisuuden hallintamalli: Esihenkilöille tehdyn kyselyn 5/2022 perusteella esihenkilöt ja heidän mukaansa myös henkilöstö tuntee vähän asiakasosallisuuden menetelmiä (n. 60 %/67 %). Niin esihenkilöt kuin heidän mukaansa myös enemmistö henkilöstöstä kokee osaavansa hyödyntää asiakasosallisuuden menetelmiä vähän tai erittäin vähän (n. 73 %/72 %).
Palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Moniammatillinen vastaanotto (terveyskeskusvastaanotto, fysioterapia, mielenterveys- ja päihdetyö, aikuissosiaalityö) on kokonaisuutena vielä keskusteluasteella. Pieniä avauksia on tehty välillä vo + ft (ft-suoravastaanotto, yhteistyökirjat) ja vo + mtp-työ (yhteistyökirjat).
B Suun terveydenhuollon edistäminen: Kajaanin Teppanan vastaanotolla on kokeiltu Kerralla kuntoon -mallia ja siitä mukailtua Joustava vastaanottoa. Kerralla kuntoon -pilotissa käytettävissä ollut henkilöstöresurssi oli kohtalaisen pieni ja henkilöstöä koottiin eri toimipisteissä, mikä asetti haasteita optimaaliselle monialaiselle ja yhteen toimivalle vastaanotolle. Moniammatillinen yhteistyö hammaslääkärin ja suuhygienistin kanssa on ollut toimivaa, vaikka suuhygienistiresurssi on ollut vähäistä. Toiminnanohjausjärjestelmän hyötysuhde ei ole osoittautunut tehokkaaksi päämääriin nähden. Jotta toiminta saatiin tehokkaammaksi, tehtiin Kajaanin hammashoitoloissa sisäistä työnjakoa eri potilasryhmien välillä. Jako ei ole poistanut hoitojonojen muodostumista eikä sisäisiä työnjaon ja -sisältöjen kehittämistarpeita.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Sivi-sote-yhteistyölle on löytynyt aito tahtotila. Sivi-sote strategiaryhmä jatkaa toimintaansa maakunnallisena perhekeskuksen johtoryhmänä 9/2022 alkaen. Perhekeskusverkoston johdon ja koordinoinnin rakennetta on tarkasteltu uudelleen: jatkossa Kainuussa toimii maakunnallinen perhekeskuksen johtoryhmä, maakunnallinen perhekeskustyöryhmä ja kunnittaiset perhekeskustiimit. Varhaisen tuen tiimimallia alle kouluikäisille ja kouluikäisille on pilotoitu monialaisesti ja tiimin tapaamisiin on myös osallistuttu monialaisesti. Perheet ovat kokeneet mm., että asioita pohditaan yhdessä perheen kanssa, heille annetaan täsmäohjausta ja -tukea, perheitä kuullaan ja he tulevat kuulluksi, toiminta on matalan kynnyksen toimintaa. Yhteinen kalenterivaraus nähdään erittäin tärkeäksi osaksi Varhaisen tuen tiimin toimintaa.
D Psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Kainuussa on jo malli, missä aikuisten kohdalla perustaso ja erikoissairaanhoito on yhdistetty. Tavoitteena on saada menetelmät osaksi hoitopolkuja. Psykososiaalisten menetelmien osaamisen vahvistaminen tapahtuu laaja-alaisesti eri ikäisten parissa toimivien ammattilaisten kanssa. Aikuisten ja lasten kohdalta ei ole vielä tuloksia, nuorten kohdalta ks. tilannearviointi 15.11.2021.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Keskustelu siitä, kenelle ikäihmisten HyVo-toiminta kuuluu Kainuun sotessa (keitä se koskee, kuka siitä vastaisi), on avoinna. Sidosryhmien sitoutuminen sekä soten sisällä että soten ulkopuolella on merkittävin syy, miksi HyVo-toiminnan jatkaminen jää hankkeessa avoimeksi.
F Päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen: Hankeaikana tavoitellaan aiempaa parempaa yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Lähtötilanne: Monialaista yhteistyötä haastaa kiire, asenteet ja pelko siitä, miten vaikean asian puheeksi ottaminen vaikuttaa asiakas-ammattilainen -yhteistyösuhteeseen. Usein mtp-asiakkaat asioivat sote-palveluissa monesta eri syystä ja usein monen eri ammattilaisen luona. Pahimmillaan asiakkaan asiasta ei viestitä ammattilaisten kesken. Päihdesairauden luonteeseen kuuluu, että asiakkaat voivat käyttää tätä hyväksi ja kertoa asioistaan eri tahoille eri tavalla. Tällä hetkellä 3. sektorin ja julkisten palvelujen välillä on kuilu, joka estää aidon yhteistyön.
G Sosiaalihuollon kehittäminen: Välitystilipalveluasiakkaiden kanssa työskenteleville tehdyssä kyselyssä todettiin, että sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja toimistosihteerit arvioivat toimivimmiksi osa-alueiksi tiimityön, työn arvostamisen työyhteisössä ja ammattiryhmien välisen kommunikaation; heikoimmat arviot saivat ajan käyttöön ja työtehtävien määrään liittyvät osa-alueet. Vastauksista korostui tarve ammattiryhmien välisen työnjaon selkiyttämiseen. Lähes puolet vastanneista työntekijöistä toivoo täydennyskoulutusta asiakkaiden talouden ohjauksen ja neuvonnan työtehtäviin. Merkittävin monialainen yhteistyö toteutuu Kajaanin Talousneuvolan kautta, missä asiantuntijoina ovat Kelan virkailija, Kainuun soten sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja sekä ulosottoviranomainen.
H Kuntoutuspalvelujen kehittäminen: Kuntoutusohjaaja -kokeilussa on aloitettu moniammatillisen yhteistyön kehittäminen kuntoutuspalveluiden, aikuissosiaalipalveluiden, TE-toimiston, Kelan ja eläkevakuutuslaitosten välillä. Apuvälinepalvelujen, kotihoidon ja kotikuntoutuksen fysioterapeuttien yhteistyö ja verkostojen kehittäminen on aloitettu. Etäteknologian ja digitaalisuuden hyödyntäminen yhteistyössä verkostojen ja sote-ammattilaisten kesken on alkanut työkyvyn tuen tiimissä. Tuloksia ei ole vielä arvioitavana.
I Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen: Kierukoiden ja kapseleiden asennuksiin ei ole aiemmalla koulutettu hoitajia. Lääkärit asentavat kierukat ja ehkäisykapselit. Hankintapäätökset hoitajien koulutuksista on tehty.
J Osallisuuden hallintamalli: Lähtötilanteessa Kainuun sotessa järjestöyhteistyö on ohutta, ei systemaattista, eikä koordinoitua. Yhteistyöstä, sen laadusta tai määrästä ei ole seurantaa eikä arviointia.
Tk-vastaanotoilla laboratorio- ja röntgentutkimusten kustannukset ovat vähentyneet uuden toimintamallin myötä. Muilta osin ei ole vielä luotettavia, kattavia, juuri hanketoimien tuloksiksi tulkittavia tuloksia.
Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Toimintamalli ei ole vielä vakiintunut: osassa terveysasemia opetellaan edelleen toimimaan uuden mallin mukaisesti, osassa on edetty pidemmälle. Osassa yhteyshenkilömäärät ovat hyvällä tasolla, osassa luvut ovat vielä maltilliset. Myös asiakasvirtamestarin rooli sujuu ja on osa arkipäivää osassa terveysasemia, kun osassa vielä opetellaan tai ei ole edetty merkittävästi. Suurimmaksi osaksi palaverikäytännöt ovat uudistuneet ja toimitaan sovitulla tavalla. Toiminnan lukuja on seurattu Excel -taulukolla, koska käytössä ei ole digitaalista huoneentaulua (KaRa -hanke). Etä-% -luvut ovat lähes joka yksikössä noususuuntaiset. Omasote -käyttöasteesta raportoidaan keväällä 2022. Uudessa toimintamallissa T3 -lukua ei mitata, koska hoito alkaa heti.
B Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa: Kerralla kuntoon –mallia pilotoitiin Kajaanissa Teppanan hammashoitolassa. Pilotoinnin tavoitteena oli tehostaa potilaan hoitojakson nopeutumista. Kokeilussa 52 % potilaista hoidettiin kerralla kuntoon. Aikuispotilaiden lisäksi tehtiin ns. koululaispäiviä. Tällöin noin kuusi hammaslääkäriä tarkasti/hoiti noin 60 kahdeksasluokkalaista lasta. Koululaispäivänä kerralla kuntoon -prosentti oli päivästä riippuen 58 – 76 %. Myös ns. lohkeamapäiviä kokeiltiin. Näinä päivinä potilasmäärät olivat kohtalaisen korkeat ja ei-akuutteja, kohtuullisen nopeasti hoidettavia hampaiden lohkeamia voitiin korjata nopeasti ja tehokkaasti. Mallilla tavoiteltiin myös paljon tukea tarvitsevien potilaiden havaitsemista ja heidän hoitokokonaisuutensa sujuvuutta. Tilastollisesti paljon tukea tai hoitoaikoja tarvitsevia (yli 3 käyntikertaa) potilaita oli yllättäen suhteellisen vähän, n. 1.1 %. Pilotti päättyi lokakuun lopussa, mutta on tehty suunnitelmaa sen jatkamisesta ja toiminnan kehittämisestä. Potilasjonoja on muodostunut edelleen ja myös niiden purkamista varten on tehty suunnitelmaa vuodelle 2022.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Varhaisen tuen tiimin toimintamalli (aik. moniammatillinen neuvolatiimi) on kehitetty ja se on pilotoitavana Kajaanissa. Pilotointi on lähtenyt hitaasti käyntiin eikä siitä ole vielä tuloksia saatavilla. Vastuutyöntekijämallia on alettu kehittämään varhaisen tuen tiimin pohjalta ja sen on tarkoitus olla pilotoitavissa heti alkuvuodesta 2022 Kajaanissa. Lähisuhdeväkivaltatyössä on alettu kehittämään avainhenkilöverkostomallia, joka ulotetaan koskemaan koko Kainuuta. Avainhenkilöverkostokoulutukset alkavat joulukuussa.
D Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Ks. tilannearviointi 10.5.2021. Kaikilla IPT-koulutettavilla ja ainakin 11:llä 16:sta IPC-koulutettavasta on asiakkuuksia. Aloitettuja IPT-asiakkaita on yhteensä 12 ja IPC-asiakkaita noin 30, joista puolella prosessi on saatettu loppuun. Keskeytyneitä prosesseja on 2/IPT ja 4/IPC.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: HyVo-toimintamallin pilotointi on aluillaan, joten ei vaikuta vielä palveluiden saatavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja jatkuvuuteen.
Toiminnan painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Toimintamallissa painotetaan henkilöstön osaamisen lisäämistä proaktiiviseen työskentelytapaan. Osassa yksiköissä potilasryhmien tunnistamisessa ja hoitomallin mukaan toimimisessa on edetty ja osassa ollaan vielä opetteluvaiheessa tai asia ei ole vielä edennyt. Tätä seurataan Excelistä terveys- ja hoitosuunnitelmien sekä coachaus-määrien mukaan. Luvut ovat kaikissa vielä maltilliset tai määrissä ei ole nousua. Asiakkuussovellus on otettu käyttöön kesällä 2021 (Sotkamo, Kuhmo, Suomussalmi). Sovellus auttaa löytämään mm. terveyshyötypotilaita. Virtuaalitiimiä on lähdetty rakentamaan Kajaanin PPT-tiimin terveyshyötyasiakkaiden hoidon turvaamiseksi.
B Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa: Terveydenedistämistyöhön sitouttamista on tehty toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Koululaispäivinä kerralla kuntoon -vastaanotossa on työskennellyt kaksi suuhygienistiä ennaltaehkäisevässä työssä. Pilotin tavoitteiden jalkauttamisessa on ollut puutteita terveydenedistämistä ajatellen. Terveydenedistämisen toimenpiteitä rakennetaan Kainuun sotessa kuitenkin laajemminkin kuin kerralla kuntoon -toimintaa ajatellen. Henkilöstön terveydenedistämistyön materiaalin ja suunnan koordinointi sekä moniammatillisen yhteistyön ja suun terveysosaamisen jakaminen ovat suuntia, joita kannattaa jatkaa. Verkostoituminen muun terveydenhuollon henkilöstön kanssa, erityisesti paljon tukea tarvitsevien potilaiden hoidossa, on hyvä ottaa suunnitteluun ja toimintamalliksi.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Sivistystoimen ja soten yhteistyön kehittämisessä strategisella tasolla tavoitteet on asetettu ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Sekä Varhaisen tuen tiimin että vastuutyöntekijämallin perusperiaatteena on erityisesti varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki perheille. Neuvokas perhe –menetelmän laajentamisen edellytyksenä oleva osaamisen vahvistaminen on aloitettu ja siitä on tullut hyvää palautetta koulutuksiin osallistujilta. Lähisuhdeväkivaltatyössä huomio kiinnitetään ennaltaehkäiseviin palveluihin, puheeksiottamisen vahvistamiseen ja viestinnän uudistamiseen ilmiön kohdalla. Toimenpiteillä pyritään tarttumaan ilmiöön riittävän varhain.
D Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Asiakaskokemuksissa on todettu mm. asiakkuuksia, joissa ennakoiva vaikutus on jo tuottanut tulosta: voinnin kohentumista ja keinoja, joilla itse parantaa oloaan. IPC-koulutettavien palautteissa toistuu, että menetelmä toimii lievissä masennuksissa, mutta ei asiakkaille, joiden vointi on jo haasteellinen ja/tai monioireinen.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: HyVo-toimintamallin pilotointi on aluillaan.
Palveluiden laatu ja vaikuttavuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Asiakaspalautejärjestelmä ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvä reaaliaikainen kyselyjärjestelmä (KaRa -hanke) ei ole vielä käytössä. Asiakaspalautetta arvioidaan muutoksen etenemisen myöhemmässä vaiheessa. Toimintamallin muutoksen aloituksesta alkaen mitatussa työhyvinvointikyselyssä voidaan tässä vaiheessa todeta, että tulokset ovat noususuuntaiset tai pysyneet ennallaan. Työhyvinvointia arvioidaan tarkemmin muutoksen myöhemmässä vaiheessa.
B Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa: Asiakaspalautteissa (tuli vain pieni määrä asiakasmäärään nähden) korostui pääsääntöisesti hoidon jouhevuuden ja moniammatillisen yhteistyön onnistuminen hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotoilla sekä seuraavan hoitoajan saaminen kohtuullisessa ajassa. Kritiikkiä oli vain muutamissa palautteissa ja ne kohdistuivat lähinnä odotustilassa odotteluun, eli siihen että tarkkaa hoitoajan alkamista ei kyetty sanomaan. Tyytyväisyyttä niin henkilökunnan kuin potilaiden suunnalta on tuonut se, että potilaan jatkohoitoaika on voitu varata ajoissa, seuraavana mahdollisena kerralla kuntoon –päivänä. Henkilöstön työhyvinvointi oli kokeilun aikana hyvää tasoa. Palautteissa näkyi, että henkilöstöresurssi oli liian pieni ja haavoittuva.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Yhtäläisten toimintamallien asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemustiedot eivät ole saatavilla, koska mallien kehitys on vielä kesken. Palveluiden laadun varmistaminen on aloitettu osaamisen vahvistamisella. Varsinainen vaikuttavuus on arvioitavissa myöhemmin.
D Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Ks. tilannearviointi 10.5.2021. Menetelmien käyttöä helpottaa, jos nuori on avoin, puhelias ja kykenee itsereflektioon ja osaa myös sanoittaa tuntemuksiaan. IPC toimii lievissä masennuksissa, mutta ei asiakkaille, joiden vointi on jo haasteellinen ja/tai monioireinen. Psykiatriset sairaanhoitajat kokevat, että heidät olisi pitänyt ehdottomasti kouluttaa IPT-menetelmään.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Ei vielä tuloksia.
Palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Syksyllä 2021 Sotkamon vastanotolla on aloittanut fysioterapeutti ja päihde- ja mielenterveystyöntekijä; aikuissosiaalityöntekijä aloittaa myöhemmässä vaiheessa. Sotkamon moniammatillista vastaanottotoimintaa kehitetään työntekijöistä koostuvassa työryhmässä. Moniammatillinen vastaanottotyö, johon lääkärin ja hoitajan lisäksi kuuluu fysioterapeutti sekä päihde- ja mielenterveystyöntekijä, on alkuvaiheessa, joten siitä ei ole vielä tuloksia arvioitavana.
B Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa: Kerralla kuntoon -pilotissa käytettävissä ollut henkilöstöresurssi oli kohtalaisen pieni ja henkilöstö työskentelee eri toimipisteissä, mikä asetti haasteita optimaaliselle monialaiselle ja yhteen toimivalle vastaanotolle. Yhteisten potilaiden hoitaminen vaatii huolellista kirjaamista. Moniammatillinen yhteistyö hammaslääkärin ja suuhygienistin kanssa on ollut toimivaa, vaikka suuhygienistiresurssi on ollut vähäistä.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Sivistystoimen ja soten yhteistyön kehittämisessä on saatu sovittua strategisella tasolla yhteistyön tavoitteet ja mitä onnistuneella yhteistyöllä varmistetaan. Sivi-sote-yhteistyön strategiaryhmä ja projektiryhmä täyttävät LAPE-ryhmän tehtävää ja työstävät sille kuuluvia asioita. Moniammatillisessa verkostossa toimivien ammattilaisten tietämys toistensa ydintehtävistä ja perheille tarjottavista tuki- ja hoitoprosesseista on lisääntynyt ammattikuvauksien avaamisten ja pidettyjen alustuksien myötä. Varhaisen tuen tiimin pilotoitava malli on hyvin monialainen ja mukana on sote-toimijoiden lisäksi varhaiskasvatus, MLL Kainuun piiri sekä Kajaanin seurakunta. Vastuutyöntekijämallin kehittämisessä nähdään ensiarvoisen tärkeänä, että kehitettävän mallin tulee olla sellainen, että sen on mahdollista toimia kaikkialla maakunnassa, eikä ainoastaan maakuntakeskuksessa. Kehittämistyössä on ollut monialaiset ryhmät, joissa monialaisuuden ja yhteentoimivuuden kehittyminen on selvästi nähtävissä. Kokemuksia ei vielä toimijoilta ole kerätty.
D Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Ks. tilannearviointi 10.5.2021. IPC-koulutuksen 1. aaltoon osallistuu ammattilaisia sotesta ja kunnista. IPT- ja IPC –koulutus menetelmätyönohjauksineen tulee OYS-ervalta. Koulutettavat ovat olleet tyytyväisiä koulutuksiin ja menetelmätyöohjauksiin. Asiakastyön ja siihen liittyvän menetelmäohjauksen on koettu auttavan sisäistämään menetelmien ideaa.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Kainuulle soveltuvan HyVo-toimintamallin kehittämisessä hyödynnetään osallistavia menetelmiä. Työpajoihin ja niiden fasilitointiin on osallistunut laajasti eri sidosryhmiä: sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- ja kulttuurialojen toimijoita kunnista, järjestöistä ja oppilaitoksista. Kajaanissa ja Hyrynsalmella aloittaneet ikäihmisten hyvinvointiryhmät toteutetaan sidosryhmäyhteistyönä.
Ei vielä tuloksia.
Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Kainuun soten terveysasemilla toimintoja on uudistettu: hoito alkaa heti, ammattilainen ryhtyy yhteyshenkilöksi, asiakassegmentointia tehdään episodi- ja PPT-tiimiin avulla, yksiköihin on nimetty asiakasvirtamestarit ja palaverikäytännöt on uudistettu. Etäpalveluita ja sähköistä asiointia on lisätty; puhelinkontaktit ja sähköinen asiointi on huomattavasti lisääntynyt ja vastaanottokäynnit vähentyneet. Terveysasemien chat lopetettiin syksyllä 2020. Sen korvaa tulevaisuudessa Omasote-viestit. Toimintojen uudistamisen myötä osa terveysasemista on jonottomia, osassa jonottomuus häämöttää.
B Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa: Toimintamallin pilottiin Kajaanin Teppanan hammashoitolassa on valikoitu asiakkaiksi pääasiassa jonossa olevat potilaat, joiden hoitotakuu on mennyt tai on ollut menossa umpeen. Potilaista on saatu kerralla kuntoon 44 %, mutta valitettavasti hoitojonoja on alkanut muodostua uudelleen henkilöresurssien vuoksi.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Ei vielä tuloksia
D Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: IPT-koulutuksen on aloittanut neljä ammattilaista Kainuun soten erikoissairaanhoidosta, IPC-koulutuksen on aloittanut 16 ammattilaista perustasolta eri puolilta Kainuuta. Koulutuksilla mahdollistetaan uusien psykososiaalisten interventiomenetelmien käyttöönotto koko Kainuun alueella.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Ei vielä tuloksia.
Toiminnan painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Terveyshyötypotilaita on aloitettu tunnistamaan. Hoitajat opettelevat tekemään asiakaslähtöisiä terveys- ja hoitosuunnitelmia sekä elintapaohjaustukia eli coachaus -valmennuksia. Monilääkitty iäkäs -potilasryhmän hoitoa on aloitettu mallintamaan.
B Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa: Hammaslääkärit toteuttavat vastaanottokäynneillä terveydenedistämistoimia, tarvittaessa potilas ohjataan suuhygienistin vastaanotolle yksilölliseen ohjaukseen, painotuksena kotihoito ja itseohjautuvuus. Erityisesti suuhygienistit tekevät potilaskohtaista terveydenedistämistyötä, mutta vähäisten henkilöresurssien vuoksi heidän vaikutuksensa kerralla kuntoon –asiakkaissa voi olla kohtalaisen pientä. Kainuun soten toisessa hankkeessa rakennetaan kerralla kuntoon -malliinkin sopivaa terveydenedistämismateriaalia ja jalkautetaan vahvempaa terveydenedistämistyötä niin suun terveydenhuollon henkilöstölle kuin Kainuun soten muillekin työntekijöille.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Ei vielä tuloksia
D Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Vaikka koulutukset menetelmäohjauksineen ovat vasta aluillaan, näkyy hienoista merkkiä siitä, että ennakoiva työ on tuonut helpotusta asiakkaiden vointiin.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Ei vielä tuloksia.
Palveluiden laatu ja vaikuttavuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Reaaliaikaisen asiakaspalautejärjestelmän (KaRa -hanke) raporttia on saatavissa aikaisintaan kesällä/syksyllä 2021, johon on mahdollisesti tulossa myös henkilöstön reaaliaikainen työhyvinvointiin liittyvä kyselyjärjestelmä. Hankkeen omaa työhyvinvointilukua on alettu mittaamaan toimintamallin aloituksesta, joten ei ole luotettavaa vertailua siitä, mikä työhyvinvointiluku olisi ollut ennen uutta toimintamallia. Työhyvinvointikyselyn perusteella esiin nousseisiin kysymyksiin on reagoitu mm. henkilöstölle järjestetyillä muutoswebinaareilla. Asiakaspalautetta ja työhyvinvointituloksia arvioidaan muutoksen etenemisen myöhemmässä vaiheessa.
B Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa: Asiakaspalautteen kerääminen on vasta aluillaan. Työhyvinvoinnin keskiarvo on kolmen kuukauden pilotin ajan ollut hyvä. Kerralla kuntoon -henkilöstöresurssi on pieni ja tästä syystä haavoittuva. Kerralla kuntoon -malli ei ole ainakaan vielä vapauttanut hoitoaikoja muille asiakasryhmille.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Ei vielä tuloksia
D Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Saadun palautteen perusteella IPC on ollut työntekijälle positiivinen kokemus; strukturoitu menetelmä antaa selkeät ohjeet. Nuoret ovat suhtautuneet myönteisesti ja aktivoituneet työskentelyyn.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Ei vielä tuloksia.
Palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Asiakkaan palvelutarpeen ratkaisussa hyödynnetään moniammatillista tiimiä. Tässä vaiheessa vastaanoton tiimeihin kuuluvat sairaanhoitajat, kansanterveyshoitajat ja lääkärit. Moniammatillisen tiimimallin käytännön toimenpiteenä on aloitettu 3/2021 pilotti Sotkamon vastaanotolla eli mallinnus sote-keskuksesta, jossa fysioterapia on osittain aloittanut työskentelyn vastaanottotoiminnan tiloissa. Moniammatillisesta integraatiosta ei ole vielä tuloksia arvioitavana.
B Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa: Moniammatillinen yhteistyö toteutuu hyvin hammaslääkärin ja suuhygienistin työpanoksessa. Kerralla kuntoon -pilotissa käytettävissä oleva henkilöstöresurssi on kohtalaisen pieni, mikä asettaa haasteita optimaaliselle monialaiselle ja yhteen toimivalle vastaanotolle. Kerralla kuntoon -malli ohjaa toimintaa ’meidän potilaat’ –malliin.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Ei vielä tuloksia.
D Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Koulutus- ja menetelmätyönohjausvaiheessa koulutusprosessin sovittaminen muun normityön ja koronan hallitsemiseksi tarvittavien resurssien vuoksi on vaativaa. Oppilaiden puolelta viikoittaista tapaamista katkovat poissaolot, tet-jaksot ja muut opiskelun ruuhkaviikot.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Ei vielä tuloksia.
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta: Kustannuksia €/asiakas ei voida raportoida vielä tässä vaiheessa. Vastuualueet määrittelevät kevään 2021 aikana mitä kustannuksia lasketaan mukaan ja mitkä asiakkaat valitaan eli miten tuottavuus mitataan €/asiakas. Voidaan todeta, että laboratorio- ja röntgentutkimuksien kustannukset vähentyneet Sotkamossa. Toimintamallin kehittäminen on alkuvaiheessa, joten kustannustehokkuutta ei vielä tässä vaiheessa voi arvioida luotettavasti.
B Kerralla kuntoon -toimintamalli suun terveydenhuollossa: Ei vielä tuloksia.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Ei vielä tuloksia.
D Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen: Ei vielä tuloksia.
E Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen: Ei vielä tuloksia.
Lähtötilanteen arviointi 11/2020, lisätty 5/2021 C-paketin tiedot
A Moniammatillinen vastaanottotoiminta
Terveysasemille hoitoon pääsy on haasteellista, johon vaikuttaa heikko lääkäritilanne ja hoitajien sijaisten saatavuus. Koko Kainuussa jonotilannetta kuvaava T3-aika (kolmas vapaa kiireetön aika) on v. 2019 ollut lääkäreillä 31.03 ja kansanterveyshoitajilla 22.55. Asiakkaan väliseen yhteydenottoon Omasotea on hyödynnetty terveysasemien vastaanotolla ja mielenterveys- ja päihdetyössä jossain määrin, aikuissosiaalityössä vähemmän, fysioterapiassa ei lainkaan. Chatin kautta yhteydenotto terveysasemien sairaanhoitajille ja kansanterveyshoitajille on ollut käytössä.
Harvakseltaan tapahtuneet määräaikaisvastaanotot ja -tutkimukset ovat painottuneet verensokerin, -paineen ja -kolesterolin hoitosuosituksissa määriteltyihin tavoitteisiin. Vastaanottotyössä ei ole systemaattisesti kiinnitetty huomiota painoindeksiin, depressioindeksiin eikä tupakoinnin ja alkoholin käyttöön. Hoidon vaikuttavuuden mittaria ei ole ollut käytössä. Asiakastyytyväisyysluvut ovat olleet kohtalaisen hyvät verraten hoidon saatavuuteen; tosin asiakastyytyväisyyttä on mitattu 2 kertaa vuodessa, vastaajamäärät ovat pieniä, ja ovatko vastaajat etupäässä niitä, jotka ovat saaneet tarvitsemiaan palveluita. Moniammatillisuuden toimivuudesta ei ole ollut mittaria. Ei ole näyttöä siitä, miten paljon eri ammattilaiset tekevät päällekkäistä työtä saman asiakkaan suhteen ja ovatko moniammatilliset palveluprosessit kustannustehokkaita.
B Kerralla kuntoon – toimintamalli suun terveydenhuollossa
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon suun terveydenhuollon Kajaanin yksiköissä hoitoon pääsy on vaikeutunut ja hoitojonot kasvaneet. Hoitojonojen muodostuminen on osittain koronan vaikutusta, mutta hoitojonoja on alkanut muodostua jo ennen koronaakin. Muodostuneet hoitojonot vaikeuttavat asiakkaiden hoitoon pääsyä, haastavat oikea-aikaisen asiakkaan tarpeiden mukaisen hoitopolun rakentamista ja vaikeuttavat paljon hoitoa tarvitsevien asiakkaiden kohdennettua hoitamista. Tilanteella on vaikutusta myös työntekijöiden työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin lasku koetaan mm. onnistumisen kokemusten vähäisyytenä, stressin kokemuksina, eikä nykyistä tilannetta koeta innovatiivisuuteen mahdollistavana. Kerralla kuntoon –mallia, tai kuten Kainuussa toteutetaan Joustava vastaanotto –mallia, pilotoidaan Kajaanissa Teppanan hammashoitolassa hoitojonojen lopettamisen, ennaltaehkäisevän työn mahdollistumisen sekä työhyvinvoinnin kohentumisen vuoksi. Uudenlaisen vastaanottotoiminnan kokeilu vaatii toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön ottoa sekä totuttelua uuteen toimintatapaan niin asiakkailta kuin henkilökunnalta.
C Perhekeskustoiminnan tehostaminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Lähtötilanteen arviointi 10.5.2021.
Kainuussa toimii seitsemän perhekeskusta, jotka toimivat verkostomaisena yhteistyörakenteena. Verkostoon kuuluvat Kainuun soten toimijoiden lisäksi kuntien varhaiskasvatus, sivistystoimi ja nuorisopalvelut, eri järjestöjen ja seurakuntien sekä yksityisten tahojen toimijat.
Perhekeskuspalveluiden saatavuudessa on kuntakohtaisia eroja. Pitkiä odotusaikoja on kertynyt Kajaanin perheneuvolaan ja erityisterapiapalveluista lasten puhe- ja toimintaterapiaan koko Kainuussa. Syynä on erityistyöntekijöiden rekrytointihaasteet. Tämä tuo haastetta perheiden tukemiseen varhaisessa vaiheessa.
Toimijoille tehtyjen kyselyiden mukaan yleisesti koetaan, että moniammatillinen yhteistyö on sujuvaa silloin, kun toimijat ovat tuttuja. Erityisesti neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistynö koetaan toimivan hyvin. Haasteita yhteistyöhön tuottaa henkilökunnan vaihtuvuus tai yhteisten aikojen löytyminen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen välisen monialaisen yhteistyön näkökulmasta maakuntakeskuksen ulkopuolella on paljon yhteistyötä tukevia elementtejä.
Lasten, nuorten ja perheiden elintavoissa on Kainuussa haasteita. Neuvokas perhe –toimintamalli on aktiivisesti käytössä terveydenhuollossa Neuvokas perhe –digikorttia hyödyntämällä, mutta laajempaa neuvokasperheen materiaalien käyttöä ei Kainuussa ole. Lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle viime vuosien aikana eikä toimijoiden työn tukena ole väkivaltatyön päivitettyä ohjeistusta.
D. Nuorten psykososiaalisten palvelujen menetelmäosaaminen
Peruskoulun 8. – 9. lk, lukion 1. - 2. lk ja ammatillinen oppilaitos –ikäisissä nuorissa opiskelijahuollosta tuen ja avun saaneiden osuus on ollut hyvää tasoa. Kyseisen ikäryhmän nuorista joka kolmas on käynyt kouluterveydenhoitajalla ja joka viides koululääkärillä muuten kuin terveystarkastuksessa; koulukuraattorilla ja –psykologilla nuorista on käynyt noin joka kymmenes. Toisaalta on myös joukko nuoria, jotka eivät ole lainkaan päässeet opiskelijahuollon palveluihin; heikoin tilanne on koulupsykologille pääsemisessä.
IPC-menetelmään on Kainuun soten alueella koulutettu vuonna 2010 seitsemän henkilöä, joista neljä toimii edelleen alueella. Kolme ammattiopiston kuraattoria käyttää IPC-menetelmän osia työssään tarvittaessa. He toteavat, että IPC:n osia voidaan käyttää lähes kaikkien asiakkaiden kohdalla, mutta vain harvoille sellaisenaan. CoolKids –koulutettuja työntekijöitä ei ole tullut tietoon Kainuun soten alueelta. Kainuussa käytössä olevia menetelmiä ovat mm. lapset puheeksi –menetelmä, tavanomaiset haastattelut ja keskustelut, erilaiset työskentelykortit, kartoittavat lomakkeet, kyselyt ja oppaat, satunnaisesti myös nepsy-valmennus.
E. Hyte -työn vaikuttavuuden parantaminen
HyVo-toiminta sisältää ryhmätilaisuuksia: isommissa kunnissa yhteisiä infotilaisuuksia, joissa asiantuntijoita on kertomassa esim. muistiin tai ravintoon liittyvistä asioista, pienissä kunnissa ei järjestetä erillisiä infotilaisuuksia, vaan pieniä ryhmiä, joissa kerrotaan ajankohtaisista asioista. Tilaisuuden jälkeen on yksilöhaastattelut, joissa kuullaan asiakkaan tilanteesta ja hyvinvoinnin tilasta ja kerrotaan erilaisista palveluista ja niiden järjestämistavoista. Haastattelun lisäksi järjestetään fyysisen toimintakyvyn mittaukset.
Osallistujat (> 75 v) poimitaan väestörekisteristä ja seulomalla potilastietojärjestelmästä. Viestintäkeinoina ovat lehtijutut, kutsukirjeet ja puhelimitse tapahtuva yhteydenotto. Kutsukirjeiden mukana toimitetaan kyselomakkeet, joihin osallistujat kirjaavat jaksamiseensa ja kotiinsa liittyviä seikkoja. Myös osallistujan itsenäinen ajanvaraus on mahdollinen. Viestinnällä tavoitetaan kaikki kohteena olevat henkilöt.
HyVo-toiminnasta kiinnostuneita on n. 1/3 kutsutuista. Kainuun sote arvioi HyVo -toimintaa osallistujamäärällä. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta ei ole indikaattoreita, joiden avulla seurata toiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta. HyVo -toimintaa ei nykymuodolla ole koettu toimivaksi ja se loppuu nykymuotoisena v. 2021 alussa.
Vaikutuksia ja vaikuttavuutta on arvioitu edellä olevaan loppuarvioinnin tiivistelmässä. Tässä niihin vain täydennykset.
Vaikutukset
Moniammatillisuus ja -alaisuus sekä digitaalisuus sisältyvät palvelumalleihin aiempaa enemmän ja koskevat lähes kaikkia toimintamalleja. Osaamista on vahvistettu ja ajantasaistettu monin eri menetelmin. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö on itsessään keskeinen osaamista vahvistava tekijä. Työnjakoa on tarkasteltu sekä ammattilaisten osalta palvelualueiden sisällä ja palvelu- ja toimialueiden välillä että eri toimijoitten välisessä yhteistyössä - unohtamatta asiakkaan omaa osuutta työnjaossa. Digitaalisuus on tuonut vaihtoehtoisia yhteydenotto- ja yhteydenpitokanavia niin ammattilaisten väliseen yhteistyöhön kuin ammattilaisen ja asiakkaan/potilaan väliseen yhteistyöhön. Se on laajentanut ajasta ja paikasta riippumatonta palvelutuotannon ja yhteydenpidon mahdollisuutta. Digitaalisuus on mahdollistanut sähköisen asiakas- ja palveluohjauksen ja neuvonnan: esimerkkeinä Teams-etäyhteystoimintamalli, Terapianavigaattori ja Omasoteen kehitetyt kysely- ja esitietolomakkeet ja viestintämahdollisuudet. Digitaalisuutta hyödynnetään aiempaa enemmän koulutuksessa ja perehdytyksessä (verkkokoulut, luentotallenteet, videot, podcastit). Digitaalisuutta on myös jakeluautomaatit, tässä käyttöönotettu ehkäisyvälinejakeluautomaatti.
Vaikuttavuus
Toimenpiteiden vaikuttavuuden näkymiseen hankeaika on monilta osin liian lyhyt. Uusien toimintamallien omaksuminen itsessään ja niiden saaminen systemaattiseksi toiminnaksi niin yksilö- yksikkö- kuin palvelualuetasolla vaativat aikaa, sitoutumista ja johtamista.
Vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan sekä indikaattoreita että yhteisiä ohjeita, sitoutumista, analysoimista, johtamista ja reagointia eri tasoilla osana toimintamallien haltuunottoa. Hankkeessa kehittämistoiminta on ulottunut monille palvelualoille, jonka pohjalta johtopäätöksenä voi todeta, että tähän tarvitaan toimi- ja palvelualuerajat ylittävää kehittämistä, indikaattoreiden osalta myös kansallisen tason kehittämistä.
