Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelma 2024-2026 (RRP2, P1, I1)
Kehittämisohjelman tavoitteena on oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut selkeässä ja sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.
Kokonaisuuden nimi
Kehittämisohjelman tavoitteena on oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut selkeässä ja sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.
Kehittämisohjelmassa vastataan nykyisen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kuormittuneisuuteen, asiakkaiden kohtaamiin pitkiin odotusaikoihin palveluihin pääsyssä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kunnilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden palveluiden yhdenmukaistamistarpeeseen ja palvelutarjonnan tasapainottamiseen koko Pirkanmaan hyvinvointialueella. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.
Kehittämisohjelmassa keskeisimpänä uudistuksena on hoidon porrastuksen uudistaminen, johon liittyen merkittäviä muutoksia aiempaan nähden ovat erikoissairaanhoidon keskittäminen yhden johdon alle ja keskivaikeasti oireilevien lasten ja nuorten hoidon keskittäminen yleislääkärijohtoisiin lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Kehittämisohjelmaa koordinoidaan RRP-hankerahoituksella. Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Pirkanmaan HOPPU-hanke on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
2024-2026
Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän ammattilaiset.
HOPPU-hanke.
Pirkanmaan hyvinvointialue.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykytilanteesta tehtiin selvitys syksyllä 2024.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden erikoislääkärijohtoisten työryhmien työssä tuli esille osittain päällekkäistä työtä. Nykyinen organisaatiorakenne on aiheuttanut epäselvyyksiä erikoissairaanhoidon vastuulla olevien toimintojen järjestämistahosta. Erikoissairaanhoidon järjestäminen kahdella palvelulinjalla on myös aiheuttanut lähetteiden ohjautumista väärälle vastuualueelle, mikä on viivästyttänyt lähetteiden käsittelyä ja hoidon tarpeen arviointia. Lisäksi lähettävien tahojen kokemus on ollut, että työnjako eri työryhmien välillä on ollut epäselvä.
Asiakkaiden ja peruspalveluiden näkökulmasta aiempi organisaatiorakenne ja hoidon porrastus koettiin toimimattomaksi, sillä eri vastuualueiden järjestämään erikoissairaanhoitoon on joutunut odottamaan useita kuukausia peruspalveluiden kannatellessa keskivaikeasti ja vaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria. Erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä komplisoitumattomien keskivaikeiden häiriöiden hoidon resurssointi ja toteutus näyttäytyivät puutteellisina nuorten erikoislääkärijohtoisten työryhmien toteuttaessa erikoissairaanhoidon tasoista palvelua erikoissairaanhoidon kriteerein. Peruspalveluissa koettiin nuorten myös palautuvan hoitojaksoilta liian vaikeasti oireilevina. Lisäksi nähtiin tarvetta tarkentaa hoitoon pääsyn kriteereitä eri palveluihin.
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimintatavat ja osin myös palvelut olivat lähijohtamisaluekohtaisia. Lähijohtamisalueiden käytäntöjen yhtenäistämisen esteenä nähtiin olevan merkittävältä osin nykyinen johtamisrakenne, jossa Pirkanmaan hyvinvointialue oli jaettu kahteen eri lähijohtamisalueeseen.
Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä. Tavoitteeseen pyritään 36 toimenpiteellä viidessä kehittämiskokonaisuudessa.
Kehittämiskokonaisuudessa 1 ”Hoidon porrastus on selkeä ja sujuva asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta” parannetaan asiakkaiden hoitoon pääsyä uudistamalla hoidon porrastus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukaisia tavoitteita viedään edelleen eteenpäin kehittämiskokonaisuudessa 2 ”Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmää johdetaan yhtenä kokonaisuutena”. Kokonaisuudessa yhdenmukaistetaan aiemmin kuntien järjestämisvastuulla olleita palveluita ja niiden prosesseja sekä tehdään perustason ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä sujuvaa organisaation eri tasoilla.
Kehittämiskokonaisuudessa 3 ”Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja -viihtyvyys ovat hyvällä tasolla” varmistetaan riittävän koulutuksen ja työnohjauksen toteutuminen muun muassa rakentamalla perustason ja erikoissairaanhoidon yhteinen sisäinen koulutusohjelma.
Kehittämiskokonaisuus 4 ”Yhteistyö sujuu yhdyspinnoilla asiakaslähtöisesti” on rakennettu asiakaslähtöisen yhteistyön varmistamiseksi keskeisimmiksi tunnistettujen yhdyspintojen välillä.
Kehittämiskokonaisuudessa 5 ”Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea toteutetaan yhteistyössä kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa” aloitetaan suunnitelmallinen kehittämis- ja muutostyö lasten ja nuorten arkiympäristöissä.
Kehittämiskokonaisuuden 1 toimenpiteillä tavoitellaan hoitoon pääsyn sujuvoittamista odotusajan lyhentymisellä ja hoitotakuun toteutumisella.
Kehittämiskokonaisuuden 2 toimenpiteillä tavoitellaan hoitoon pääsyn sujuvoittamista odotusajan lyhentymisellä ja hoitotakuun toteutumisella, asiakaskokemuksen parantumista ja toiminnan yhdenmukaistamista uusilla toimintamalleilla.
Kehittämiskokonaisuudessa 3 tavoitellaan henkilöstön työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden parantamista.
Kehittämiskokonaisuudessa 4 tavoitellaan rajapintoja ylittävän yhteistyön parantamista yhtenäisemmän palvelujärjestelmän mahdollistamiseksi ja sujuvoittamiseksi.
Kehittämiskokonaisuudessa 5 tavoitellaan toimintamallien kehittämistä hyvinvointialueen ja asiakkaiden arkiympäristöjen toimintojen ja palveluiden välillä.