Muistiterveempi Pohjois-Suomi, FINGER-toimintamallin juurruttaminen Pohjois-Suomen alueella

MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023-2025-hankkeen avulla kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa FINGER-mallia mukaileva yhteistyömalli Pohjois-Suomeen, jolla tavoitetaan riskiryhmiin kuuluvat ja ennaltaehkäistään muistisairauteen sairastumista. Pitkäkestoista, ryhmämuotoista toimintamallia hyödyntämällä muistisairauden riskiryhmään kuuluvat saavat välineitä oman muistiterveytensä edistämiseen ja elintapamuutoksen tekemiseen, myös sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy.

Hankkeen avulla vahvistetaan suuren yleisön tietoutta muistiterveydestä, muistiyhdistyksien tunnettavuutta, vaikuttavuutta sekä yhteistyötä yli sektorirajojen. Hankkeen avulla kehitetään myös vapaaehtoistoimintaa.

Kokonaisuuden nimi
Muistiterveempi Pohjois-Suomi, FINGER-toimintamallin juurruttaminen Pohjois-Suomen alueella
Lyhyt kuvaus

MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023-2025-hankkeen avulla kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa FINGER-mallia mukaileva yhteistyömalli Pohjois-Suomeen, jolla tavoitetaan riskiryhmiin kuuluvat ja ennaltaehkäistään muistisairauteen sairastumista. Pitkäkestoista, ryhmämuotoista toimintamallia hyödyntämällä muistisairauden riskiryhmään kuuluvat saavat välineitä oman muistiterveytensä edistämiseen ja elintapamuutoksen tekemiseen, myös sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy.

Hankkeen avulla vahvistetaan suuren yleisön tietoutta muistiterveydestä, muistiyhdistyksien tunnettavuutta, vaikuttavuutta sekä yhteistyötä yli sektorirajojen. Hankkeen avulla kehitetään myös vapaaehtoistoimintaa.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on edistää muistiterveyttä ja muistisairauden riskiryhmään kuuluvien tunnistamista, kohderyhmän muistiterveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen Pohjois-Suomen alueella.

Tavoitteena on suunnata muistisairautta ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia kohderyhmälle sekä lisätä ja mahdollistaa vapaaehtoistoimintaa. 

Kohderyhmänä ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla asuvat 60-79 - vuotiaat muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat henkilöt sekä vapaaehtoiset, kuntien ja hyvinvointialueiden ammattilaiset ja muut sidosryhmät. 

Toiminnan keskiössä on muistiterveyttä edistävän ryhmä- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Tämän lisäksi hanke sisältää tiedotus- ja vaikuttamistoimintaa.

Toimiaika

MuistiTerve-Pohjois-Suomi-hankkeen toiminta-aika on 2023-2025.

Toimijat

Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueet 
Pohjois-Suomen muistiyhdistykset
Pohjois-Suomen kuntien liikuntatoimet

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Yhteyshenkilön nimi
Kati Göös
Yhteyshenkilön organisaatio
Suomenselän Muisti ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kati.goos@suomenselanmuisti.fi

Tekijä

Kati Göös

Luotu

10.06.2024

Viimeksi muokattu

18.11.2024
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehittämistä ohjaa suomalainen FINGER-tutkimus, joka osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muokkaamalla elintapoja terveellisemmiksi voidaan ylläpitää muisti- ja ajattelutoimintoja sekä toimintakykyä. Tehostetulla elintapaohjelmalla voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä jopa 30 prosenttia. 

Ikääntyvien ja samalla muistisairauksien määrä kasvaa merkittävästi Pohjois-Suomessa. Etenevä muistisairaus on kansantauti, joka on suurin syy palveluasumiseen päätymiseen. Myös lievemmät muistioireet ja –sairaudet aiheuttavat huolta, ahdistusta sekä työ- että toimintakyvyttömyyttä. Sairastuneet tarvitsevat ja käyttävät runsaasti Sotepalveluja. Muistisairaudet ovat merkittävä kansantaloudellinen haaste. Sairastavuusindeksin mukaan sairastavuus on
suurta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa. 

THL:n tutkimusten (2018) mukaan tehokkain muistisairauksien hoito on ennaltaehkäisy, joka laskee suoraan sairastuvien määrää ja viivästyttää palvelutarvetta. Muistiterveydestä on huolehdittava, jotta voitaisiin turvata työkyky, arjessa selviytyminen ja varmistaa, että muistisairauksiin sairastuminen tapahtuisi mahdollisimman myöhäisessä iässä, mahdollisimman monen säästyessä sairaudelta. 

Vapaaehtoistoiminta on yksi mahdollisuus kokea ja edistää osallisuutta ja sillä on suuri merkitys iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa.  

Yhteistyössä kehitetty FINGER-mallia mukaileva malli on linjassa hyvinvointialueiden strategisten linjauksien kanssa ikääntyvien henkilöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä. 

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen avulla kehitetään yhteistyömalli Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keskipohjanmaan hyvinvointialueille, jolla tavoitetaan riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä ja ennaltaehkäistään muistisairauteen sairastumista. Jokaiselle hyvinvointialueelle on luotu oma toimintamallikuvaus Innokylään, jotka liitetään tähän kokonaisuuteen.
Yhteishankkeen avulla vahvistetaan muistiyhdistyksien vaikuttavuutta, volyymia ja toiminnan laatutekijöitä. Yhdistyksen ja alueen julkiset toiminnot keskittyvät pääosin muistisairausdiagnoosin saaneiden tukemiseen ja ohjaukseen. 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

1.Kohderyhmän sairastumisriski muistisairauksiin pienenee.

Tarjotaan näyttöön perustuvaa, noin vuoden kestoista FINGER-elintapaohjelmaa mukailevaa ryhmätoimintaa, jossa huomioidaan sydän- ja verisuonitautien hoito ja seuranta, kognitiivinen harjoittelu, ravitsemus, liikunta sekä mielenhyvinvointi ja uni. Osallistujat saavat välineitä oman muistiterveytensä edistämiseen; saavat tiedollisia, taidollisia ja käytännön valmiuksia elintapamuutoksen tekemiseen, kokevat terveytensä kohentuneen ja sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy. Palautteisiin vastanneista: 85% osallistujista kokee saaneensa tiedollisia, taidollisia ja käytännön valmiuksia elintapamuutoksen tekemiseen, 70% osallistujista tekee jonkin pysyvän elintapamuutoksen, 80% osallistujista kokee terveytensä kohentuneen ja 90% osallistujista kokee hankkeen edistäneen sosiaalista hyvinvointia.

2. Yhteistyöhön pohjautuva toimintamalli vahvistaa muistisairauksien riskiryhmiin kuuluvien tunnistamista, näyttöön perustuvan elintapaohjauksen kohdentumista sekä muistiterveyttä edistävien palveluiden yhdenvertaisuutta Pohjois-Suomessa.
Toimintamalli lisää Pohjois-Suomen muistiyhdistysten elinvoimaisuutta sekä vahvistaa yhteistyötä järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Riskiryhmiin kuuluvat tunnistetaan ja elintapaohjaus kohdentuu siitä eniten hyötyville. Elintapaohjaus kehittyy ja yhteistyö yli sektorirajojen tehostuu.
Yhteistyöhön pohjautuva ryhmämuotoinen elintapaohjauksen malli on toiminnassa hankkeen päätyttyä ja toimintamallia voidaan jatkaa hyvinvointialueilla sekä kunnissa.

3. Vapaaehtoistoiminta edistää osallisuutta sekä vahvistaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokemusta. Toiminta tarjoaa monipuolisen, merkityksellisen sekä mielekkään tekemisen vapaaehtoiselle. Vapaaehtoisten ohjaama ryhmätoiminta tukee ryhmän ohjaajan ja ryhmiin osallistujien sosiaalista aktiivisuutta sekä lisää mielen hyvinvointia. 

Koulutetaan vapaaehtoisia ryhmänohjaajia; Ahaa!-aivotreeniohjaajia ja aivoterveyslähettiläistä sekä kehitetään vertaisvapaaehtoistoimintaa, jota kohdennetaan muistisairauksien riskiryhmässä oleville.  Toiminta edistää vapaaehtoisten osallisuuden kokemusta, lisää ja tukee aktiivisuutta sekä vähentää yksinäisyyden kokemusta.  Palautteisiin vastanneista 89% vapaaehtoisista kokee toiminnan merkitykselliseksi ja 85% kokee toiminnan edistäneen omaa osallisuutta.

4. Alueen suuren yleisön ymmärrys muistiterveyttä tukevista elintavoista lisääntyy. 

Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa aiheena ovat mm. muistiterveys/aivoterveys, aivojen aktivointi, liikunta, ravitsemus, uni, mielenhyvinvointi ja kulttuuri.  Satunnaisella otannalla 80% palautteeseen vastanneista kokee ymmärryksensä muistiterveyden edistämisestä lisääntyneen.

5. Vahvistaa muistiyhdistysten roolia, näkyvyyttä ja tunnettavuutta hyvinvoinnin ja muistiterveyden edistäjinä.

Ammattilaisten ja sote-alan opiskelijoiden ymmärrys muistiyhdistysten toiminnasta ja tarjoamista mahdollisuuksista lisääntyy. Palautteeseen vastanneista 80% alan ammattilaisista ja sote-alan opiskelijoista kokee ymmärryksensä muistiyhdistysten toiminnasta ja tarjoamista mahdollisuuksista lisääntyneen.

Tuotokset ja tulokset

FINGER- toimintamallia mukailevan elintapaohjelman ja asiakaspolun suunnittelussa ja pilottiryhmien toteuttamisessa hyvinvointialueet ja kunnat ovat olleet mukana alkuvaiheesta asti. Elintapaohjelma kestää kokonaisuudessaan 7-11 kuukautta ja 40 tapaamiskertaa. 

Toimintamallia on yhteiskehitetty ja toteutettu seuraavasti: 

  1. Hyvinvointialueiden terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat muistisairauden riskiryhmään kuuluvien henkilöiden tunnistamisesta, sydän- ja verisuonisairauksien hoidosta ja hallinnasta sekä ravitsemusohjauksesta. 
  2. Ravitsemusohjauksessa käytetään hyvinvointialueen ravitsemusammattilaisten tuottamaa materiaalia. 
  3. Kunnat vastaavat liikuntaharjoittelusta.
  4. Muistijärjestöt vastaavat sekä yhdessä kohti muistiterveyttä ryhmien sisällöistä että kognitiivisesta harjoittelusta mahdollistaen ryhmätoiminnan ohjaamisen myös vapaaehtoisille. 

    Toimintamallin kuvaus löytyy liitetiedostosta. 

    Kolme Pohjois-Suomen hyvinvointialuetta ja kuusi kunnan liikuntatoimea ovat sitoutuneet toimintamallin yhteiskehittämiseen ja käyttöönottoon osaksi perusterveydenhuollon palveluja. Ryhmämuotoista elintapaohjelmaa toteutetaan yhdessä hyvinvointialueiden, kuntien ja muistijärjestöjen kanssa. Jokaisella toteuttajalla on oma vastuutehtävä elintapaohjelmassa. 

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Yhteistoimintamallilla tehdään todellista yhteistyötä terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten kanssa yli sektorirajojen. Pysyvä elintapamuutos vaatii pidemmän ajanjakson. Yhteistyöllä mahdollistetaan moniammatillinen pitkäkestoinen ryhmäkokonaisuus, joka lisää sosiaalista hyvinvointia ja vähentää yksinäisyyttä. Kehittämämme yhteistoimintamalli antaa työvälineen aivoterveyden edistämiseen ja muistisairauksia ennaltaehkäisevään työhön valtakunnallisesti.

Toimintamallin kehittäminen on vielä kesken, mutta vaikuttavuuden seurantaa tehdään jatkuvasti. FINGER-ryhmään osallistuvat ja ryhmien ohjaajat ovat täyttäneet välikyselyn (kesä-2024)elintapaohjelman ollessa puolessa välissä. Jo puolen vuoden jälkeen ryhmään osallistuneet ovat saaneet käytännön valmiuksia elintapamuutoksen tekemiseen, he ovat tehneet konkreettisia muutoksia elintavoissaan ja heidän terveytensä on kohentunut. Kyselyyn vastasi 42 elintaparyhmään osallistuvaa henkilöä.

FINGER-ryhmien ohjaajille toteutetun kyselyn mukaan yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista olivat tyytyväisiä sektorirajoja ylittävään yhteistyön toimivuuteen. Vastaajista 80 prosenttia suositteli hankkeessa kehitettyä yhteistoimintamallia myös muille hyvinvointialueille ja kunnille.

Liitetiedostot ja linkit
Kuva
Kuvassa on tuloksia FINGER-ryhmän välikyselystä. 81% koki, että ravitsemusryhmien materiaali antoi käytännön valmiuksia ravitsemusmuutosten tekemiseen ja ravitsemusryhmästä saatu tuki on lisännyt kiinnostusta monipuolistamaan ruokavaliotani
Kuvateksti
FINGER-ryhmän välikysely
Kuva
assa kooste FINGER-ryhmien ohjaajien vastauksista. 80% ohjaajista suosittelisit hankkeessa kehitettyä FINGER-yhteistoimintamallia muille kunnille ja hyvinvointialueille?
Kuvateksti
Kysely FINGER-ryhmien ohjaajille.
Kuva
FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjausmalli
Kuvateksti
FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjausmalli