RRP-Suomen kestävän kasvun ohjelma, Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen YTA:lla -tutkimushanke
Hankkeen tutkimuskokonaisuudessa kartoitetaan ja luodaan edellytyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiselle vaikuttavuusarvioinnille ja vaikuttavuuden tietojohtamiselle Sisä-Suomen YTA:lla. Systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointikehikon luomisen (osatutkimus 1) lisäksi tutkitaan erityisesti sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta (osatutkimus 2). Tutkimalla systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia vastataan koko YTA:tta koskevaan haasteeseen tuottaa kunkin hyvinvointialueen asukkaille heidän elämänlaatuaan parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Hankkeen tutkimuskokonaisuudessa kartoitetaan ja luodaan edellytyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiselle vaikuttavuusarvioinnille ja vaikuttavuuden tietojohtamiselle Sisä-Suomen YTA:lla. Systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointikehikon luomisen (osatutkimus 1) lisäksi tutkitaan erityisesti sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta (osatutkimus 2). Tutkimalla systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia vastataan koko YTA:tta koskevaan haasteeseen tuottaa kunkin hyvinvointialueen asukkaille heidän elämänlaatuaan parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti.
Tutkimuskokonaisuus lisää YTA:n tietojohtamisen kyvykkyyttä sote-palvelujen vaikuttavuudesta, tuottaa tietoa systeemitason vaikuttavuudesta (esim. vaikuttavuuden mittaaminen, raportointi, vaikuttavuusdatan hyödyntäminen) ja luo uusia vaikuttavuuden toiminta- ja arviointimalleja. Lisäksi tutkimuskokonaisuuden tuottamaa tietoperustaa voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden ajankohtaisessa tarpeessa hillitä sote-palvelujen nousua. Tutkimushankkeen päätavoitteet ovat:
1) luoda uusia toiminta- ja arviointimalleja,
2) tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuudesta sekä
3) vahvistaa hyvinvointialueiden kyvykkyyksiä vaikuttavuuden ja tutkimuksen osa-alueilla.
Hanketta toteutetaan vuosina 2024-2025.
RRP-valtionavustushankkeen hankehallinnoijana toimii Pirkanmaan hyvinvointialue. Hankkeeseen osallistuvat osatoteuttajina Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (SoNet BOTNIA), Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos.
Päämäärä ja tavoitteet
Perinteisesti vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa ja vaikuttavuustutkimuksilla on pyritty perustelemaan interventioiden vaikutuksia, kohdistuen yleensä yksittäisiin sairauksiin tai palvelukokonaisuuksiin. Hyvinvointialueiden muodostuminen sekä sosiaali- ja terveystietojen hyödyntämisen mahdollistava toisiolaki luovat hyvät toimintaedellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiselle vaikuttavuusarvioinnille. Aiempaa tutkimusta on vähän ja tarvetta käytännössä hyödynnettäville tieteellisille tuloksille on kaikilla Sisä-Suomen yhteistyöalueen (YTAn) hyvinvointialueilla sekä laajemminkin Suomessa ja tuloksilla on myös selkeä kansainvälinen uutuusarvo. Yhteisellä arvioinnilla olisi mahdollista saada luotua myös sosiaalipalveluihin yhtenäistä arviointikulttuuria terveydenhuollon kanssa.
Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon ankkuroituvan sosiaalihuollon ja sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimus on sekä Sisä-Suomen YTA:lla että Suomessa yleisesti ottaen ollut jokseenkin vähäistä, vaikka vaatimus vaikuttavuustiedon tuottamiselle on tänä päivänä vahva ja siitä sekä laadukkaan sosiaalityön vaateesta on säädetty sosiaalihuoltolaissa. Sosiaalihuoltolain tavoitteiden määritelmässä on myös velvoite vaikuttavuuden seurantaan. Vaikuttavuustutkimukselle voidaan todeta olleen siten jo pitkään myös lainsäätäjän tilaus. Sosiaalityön vaikuttavuustutkimusta on lähtökohtaisesti tehty yksittäisistä teemoista ja interventioista käsin, vaikka tutkimuksessa on tunnistettu, että vaikuttavuuden tulee olla koko palvelutoimintaa läpäisevä periaate.
Ruotsin sosiaalipalveluiden arvioinnin keskus (SBU) on kartoittanut, mitä sosiaalijohtajat sekä käyttäjä- ja sidosryhmäorganisaatiot (N=500) pitivät tärkeimpinä sosiaalipalveluihin liittyvinä tutkimuskysymyksinä. Kymmenestä tärkeimmäksi arvioidusta tutkimusteemasta nostettiin mm. seuraavat asiat: 1. Kuinka sosiaalihuolto/sosiaalipalvelut voi työskennellä implementoinnin ja näyttöön perustuvan tiedon käyttöönoton kanssa? ja 2. Mitä vaikutuksia olemassa olevilla ja uusilla toimenpiteillä on asiakkaiden tarpeiden tai ongelmien hoitamisessa? Pohjoismaisessa sosiaalihuollossa on yhtenäisiä piirteitä, ja pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon kontekstoituva sosiaalityö on kansainvälisesti ainutlaatuista. Tästä näkökulmasta Ruotsissa toteutettu laajamittainen kartoitus osoittaa vaikuttavuustutkimuksen tarpeellisuutta yleisesti sosiaalihuollossa, ja on laajennettavissa myös suomalaiseen viitekehykseen.
Tämän tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena on kartoittaa ja luoda edellytyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiselle vaikuttavuusarvioinnille ja vaikuttavuuden tietojohtamiselle Sisä-Suomen YTA:lla. Systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointikehikon luomisen lisäksi tutkitaan erityisesti sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta sekä oman palvelutuotannon ja ostopalveluiden vaikuttavuusperusteista ohjausta. Tutkimalla systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia vastataan koko yhteistyöaluetta koskevaan haasteeseen tuottaa kunkin hyvinvointialueen asukkaille heidän elämänlaatuaan parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Tutkimuskokonaisuus lisää myös yhteistyöalueen tietojohtamisen kyvykkyyttä sote-palvelujen vaikuttavuudesta, tuottaa tietoa systeemitason vaikuttavuudesta (esim. vaikuttavuuden mittaaminen, raportointi, vaikuttavuusdatan hyödyntäminen) ja luo uusia vaikuttavuuden toiminta- ja arviointimalleja. Lisäksi tutkimuskokonaisuuden tuottamaa tietoperustaa voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden ajankohtaisessa tarpeessa hillitä sote-palvelujen kustannusten nousua.
Osatutkimus 1: Systeemitasoinen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueella
Tavoitteet:
- Päätavoitteena on tutkimuksen näkökulmasta
- Luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla. Malli koostaa hyödynnettävät/kehitettävät mittarit/indikaattorit yhteiseksi viitekehykseksi.
- Arvioida vaikuttavuutta käytännön esimerkkien kautta, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönoton vaikutukset, keskitetyn asiakasohjauksen vaikutukset tai moniammatillisen tiimityön vaikutukset aikuisväestölle, joilla on monialaisia ongelmia.
- Tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä systeemitason vaikuttavuuden näkökulmasta.
- Arvioinnin kohteena erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, erityisenä painopisteenä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.
Tutkimuksen osat ja eteneminen:
1. Työnimi: ”Tietoallas uudenlaisen tietojohtamisen mahdollistajana, henkilökeskeistä tietomallia hyödyntäen.”
- Hyvinvointialuelaajuinen rekisterinpitäjyys mahdollistaa aiempaa laajemman lähestymiskulman tietojohtamiseen ja henkilökeskeisen tietomallin käyttämiseen.
- Työssä hyödynnetään sekä terveys että sosiaalihuollon tietoja sekä PREM ja PROM vaikuttavuusmittareita.
- Terveys- ja toimintakykytietojen lisäksi työssä keskeisessä osassa on kustannustiedot.
- Väitöskirja UEF.
- Tehty 01-03/2024: Henkilökeskeisen tietomallin versio 1.0 suunniteltu ja toteutus työn alla, valmistuu Q2.
2. Työnimi: ”Kustannuslaskenta vaikuttavuusarvioinnin osana.”
- Näkökulmana kustannusvaikuttavuuden mittaaminen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen hoito- ja palveluketjuissa.
- Työssä hyödynnetään kustannustietojen lisäksi hyvinvointialueen tietoaltaan mahdollistamia mittareita.
- Väitöskirja LUT.
- Tehty 01-03/2024: Toimintokohtaisten laskentojen määrittelyt työn alla, valmistuu Q2.
3. Työnimi: ”Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien profiili ja digipalvelujen vaikuttavuus.”
- Näkökulmana työssä on hoidon tarpeen arviointi digitaalisessa palvelussa sekä keskitetyssä että hoidon jatkuvuuteen perustuvassa toimintamallissa.
- Työssä voidaan vertailla ns. perinteisen (esimerkiksi puhelimitse tapahtuvan) HTA:n vaikuttavuutta digitaalisesti tehtävään hoidon tarpeen arviointiin
- Väitöskirja UEF
- Tehty 01-03/2024: Suunniteltu asiakasanalyysin toteutusta, selvitetty lainsäädännön ja teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet tutkimuksen näkökulmasta, haettu linkitykset alueen muihin vastaaviin tutkimuksiin, asiakasanalyysin aloitus Q2.
Osatutkimus 1:n yhteyshenkilö: tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, etunimi.sukunimi@omahame.fi
Osatutkimus 2: Sosiaalihuollon laatu ja vaikuttavuus Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla (SULAVA))
Tavoitteet:
- Tuottaa uutta tietoa sosiaalihuollon sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen mekanismeista ja tuen sisällöstä ikääntyneiden, työikäisten ja lapsiperheiden palveluiden yhteydessä palveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta YTA-tasoisesti
- Mallintaa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tutkivaa ammattikäytäntöä osana omaa työtään YTA-tasoisesti
Tutkimuksen osat ja eteneminen:
Tutkimuskokonaisuus 1 Sosiaalityön asiakastyöntekijätilanteessa dialogisesti, sisällöllisesti ja kontekstuaalisesti rakentuva vaikuttavuus ikääntyneiden, työikäisten ja lapsiperheiden palveluissa
- Näkökulmana, mitkä tekijät tuottavat vaikuttavuutta, miksi ja miten sosiaalihuollon sosiaalityössä ja -ohjauksessa työikäisten, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palveluissa
- Arvioidaan asiakastyöntekijätilanteiden vaikuttavuutta ikääntyneiden, työntekijöiden ja lapsiperheiden palveluissa sosiaalityön sisällön ja toimintaympäristön muutoksen yhteistuloksena
- Arvioinnin kohteena on hyvinvointialuelähtöisesti rakentuva palveluketju sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tilanteisen tason vaikuttavuuden näkökulmasta
- Aineistona hyödynnetään YTA-tasoisesti toteutettuja kyselyitä, haastatteluita, havainnointiaineistoa sekä sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden ja elämänlaadun mittaamiseen tarkoitettua ASCOT-mittaria ja 3X10D – elämäntilannemittaria
- Palveluketjun vaikuttavuuden arvioinnissa keskeinen kerättävä aineisto on myös palveluiden paikallinen ohjeistus ja vakiintuneet käytännöt
- YTA-tasoinen selvitys sosiaalityöntekijöiden vaikuttavuustutkimuksen osaamis- koulutustarpeista; tehty 12/2024 mennessä
- Väitöskirjan osa-artikkeli (TUNI), vertaisarvioidut artikkelit; tehty 12/2025 mennessä
Tutkimuskokonaisuus 2: Sosiaalityöntekijöiden/sosiaaliohjaajien tutkivan ammattikäytännön mallintaminen osana omaa työtään ikääntyneiden, työikäisten ja lapsiperheiden palveluissa
- Näkökulmana, minkälainen toimintamalli voi edistää sosiaalihuollon korkeakoulutettujen tutkimusosaamista osana omaa työtä ja lisätä käytännön, tutkimuksen ja opetuksen vuoropuhelua sosiaalialan työyhteisöjen ja korkeakoulujen välillä YTA-alueella
- Toimintamallin mallintamisen kohteena erityisesti sosiaalityön laadun ja vaikuttavuuden arviointiosaaminen
- Toimintamallin kokeilu voidaan toteuttaa (asiakkaan/ työntekijän/ palvelujärjestelmän) kehittämistarpeiden näkökulmasta koskien (etä/kasvokkaista/liikkuvaa) palvelua
- Toimintamallin mallintamisessa hyödynnetään YTA-alueen olemassa olevia TKIO- toteuttamisrakenteita kehittäen samalla niiden välistä yhteistyötä
- Tutkijasosiaalityöntekijöiden käytäntötutkimus-blogikirjoitukset; tehty välillä 10/2024—8/2025
- Tutkijasosiaalityöntekijöiden hyvinvointialuekohtaiset käytäntötutkimusraportoinnit (yhteensä 3 kpl.); tehty 9/2025 mennessä
- Väitöskirjan osa-artikkeli (TUNI), vertaisarvioidut artikkelit; tehty 12/2025 mennessä
Tutkimuksen käynnistyminen (2—4/2024)
Tutkijoiden rekrytointi valmis Pikassos 2/2024; valmis Sonet Botnia 4/2024
Kyselyiden testaus 3/2024
Aineistonkeruun käytännön yhteyshenkilöiden kontaktointi ja hanke-esittelyt: HyväEP 3/2024, Pirha 4/2024, OmaHäme 4/2024
Tutkimuslupien hakeminen 4/2024
Osatutkimus 2:n yhteyshenkilö: tutkimuspäällikkö Anne Puuronen, etunimi.sukunimi@pikassos.fi