Suomen kestävän kasvun ohjelma: Kustannusvaikuttavuuden tietoharmonisaatio Etelä-Suomen yhteistyöalueella (KUVATIETO)
Tutkimuskokonaisuus tukee Kestävän kasvun ohjelman tavoitteita (tukea ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua sekä vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita) sekä Pilari 4 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Tutkimuskokonaisuus tukee Kestävän kasvun ohjelman tavoitteita (tukea ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua sekä vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita) sekä Pilari 4 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä.
Laki velvoittaa seuraamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta: hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuutta.
Tutkimuskokonaisuudessa luodaan puitteet Etelä-Suomen yhteistyöalueen vaikuttavuustutkimukselle yhtenäisen tietotuotannon ja laajan rekisteritiedon kautta sekä hyödynnetään saatua tietopohjaa tutkittaessa valittujen asiakas- ja potilasryhmien hoidon ja palvelun toteutumista, vaikuttavuutta, kustannuksia, sekä palvelujen integraatiota palvelujärjestelmässä.
Tutkimuskokonaisuus tukee myös useita hallitusohjelman tavoitteita, kuten tehostaa systemaattista vertailukelpoisen laatu-, vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustiedon tuotantoa, tiedon analysointia ja hyödyntämistä.
1.1.2024-31.12.2025, käynnissä
Hanke kattaa Etelä-Suomen yhteistyöalueen (YTA), johon kuuluvat HUS, Helsingin kaupunki sekä Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet. Hankehallinnoijana toimii HUS.
Hanke koostuu viidestä osatutkimuksesta:
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kohdentuminen kouluikäisillä lapsilla (SOTEPALA)
- Nopea terapiaan pääsyn turvaaminen ja hoidon porrastuksen optimointi Terapiat etulinjaan -toimintamallilla
- Iäkkään lonkkamurtumapotilaan hoidon kustannusvaikuttavuus
- HUS silmätautien ostopalvelun kustannukset ja vaikuttavuus
- Iäkkäiden koolonsyöpäpotilaiden hoidon moniammatillinen arviointi
Päämäärä ja tavoitteet
Valtiovarainministeriö on nostanut keskeisiksi vaikuttavuuden kehittämiskohteiksi kansansairauksien hoidon, lasten ja perheiden palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja ikäihmisten palvelut.
Hyvinvointialueiden näkökulmasta on erityisen tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia, sillä inhimillisen kärsimyksen lisäksi ne pahentavat hyvinvointialueiden kestävyysvajetta entisestään.
Perusterveydenhuollossa ja varsinkin sosiaalihuollossa on vain vähän tutkittua tietoa siitä, mikä on toimenpiteiden tosiasiallinen hyöty asiakkaalle ja potilaalle.
1. Tietopohja ja -rakenteet mahdollistavat sote-palvelukokonaisuuksien analysoinnin useilla eri menetelmillä, uusia teknologioita hyödyntäen ja eri lähteistä/rekistereistä tulevan tiedon yhdistämisen sekä tietovirtojen ja seurantamenetelmien automatisoinnin.
2. Tutkimuskokonaisuuteen sisältyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien vaikuttavuuden tai kustannusvaikuttavuuden arviointi tuottaa tietoa eri väestöryhmien palveluista.
- Osatutkimuksissa on tavoitteena siirtää painopistettä suoritteiden mittaamisesta terveys- ja hyvinvointihyötyjen mittaamiseen. Tutkimus tuottaa tietoa, joka tukee palveluiden kohdentamista tarpeen mukaisesti, minkä lisäksi arvioidaan palveluiden mahdollisten yli- ja alikäytön esiintyvyyttä ja taustoja.
- Tutkimuksissa luodut tietomallit, -rakenteet sekä seuranta- ja analyysimallit ovat geneerisiä ja niitä voidaan käyttää myös muilla hyvinvointi-/yhteistyöalueilla ja valtakunnallisesti.
- Yhteinen työ edistää kaikilla osallistuvilla hyvinvointialueilla kustannushyötylaskelmien tekemisessä tarvittavaa ja muuta tutkimusosaamista.