Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä.

Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Vantaa-Keravan rakenneuudistus
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä.

Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen kehityskohteiden taustalla on Vantaan ja Keravan välisen dialogin ja yhteissuunnittelun lisäksi mm. THL:n Uudenmaan alueen arviontiraportissa esiin nostamat ilmiöt sekä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa todetut maakunnan kehitystarpeet.

Nämä keskusteluissa ja aiemmassa valmistelussa esiin nostetut teemat ovat:

  • Sote-palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen
  • Palvelutarpeen varhaisen tunnistamisen ja tuen lisääminen
  • Sosiaalipalveluiden saatavuuden lisääminen
  • Yhden yhteydenoton toimintamallin kehittäminen
  • Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen
  • Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen

Vantaan–Keravan sote-alueen alueellisia toimintaympäristöstä nousevia palveluiden kehittämistyössä huomioitavia asioita ovat mm.

  • Kasvava väestö
  • Ulkomaalaistaustaisen väestön suuri osuus ja palvelutarpeisiin vastaaminen kielellisesti ja kulttuurisesti vaikuttavalla tavalla
  • Lasten ja nuorten suuri osuus sekä heidän korjaavien palveluiden tarve
  • Väestön ikääntyminen

Hankkeen kehitystyön lähtökohtia on kolme:

  • Vaikuttavuusperustaisuus
  • Tiedolla johtaminen
  • Vetovoimaisen sote-keskushankkeen tukeminen mm. digitaalisten palveluiden kautta

 

Kokonaisuudessaan hankkeen päätavoitteet ovat seuraavat:

  • Valmistella perusmalli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun toteuttamisesta– millainen on Vantaan–Keravan sote-alue, ml. organisaation rakenne, poliittinen päätöksenteko, järjestämisstrategia.
  • Aloittaa vaikuttavuusperusteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentaminen ja toteuttaminen alueella.
  • Tietojohtamisen vahvistaminen ja toteutuksen mahdollistaminen tukemaan vaikuttavuusperusteista toimintaa: kuinka tunnistaminen, ennakoitavuus, vaikuttavuus, vaikuttavimpien käytäntöjen tunnistaminen ja toiminnan ohjaus toteutuvat.
  • Digitaalisten ratkaisujen tavoitetilan määrittely ja käyttöönoton mahdollistaminen sekä sote-keskuksen ja kansalaisten digitaalisten palveluiden tarpeiden tunnistamisen kautta.
  • Kustannusten kasvun hillitseminen tuotantorakenteen nykytilan ymmärtämisen ja tulevaisuuden optimoimisen kautta alueen strategian mukaisesti
  • Ohjauksen ja toiminnan parantaminen ja yhdenmukaistaminen yhdessä Uudenmaan alueella.
Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021

Toimijat

Hankepäällikkö
Marja Veikkolainen

Hankekonsultti
Tulossa

Erityisasiantuntija
Sanna Huhtakallio

Tiedottaja
Matti Keponen

sähköpostit etunimi.sukunimi@vantaa.fi

 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Marja Veikkolainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Vantaan kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marja.veikkolainen@vantaa.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

28.07.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen kehityskohteiden taustalla on Vantaan ja Keravan välisen dialogin ja yhteissuunnittelun lisäksi mm. THL:n Uudenmaan alueen arviontiraportissa esiin nostamat ilmiöt sekä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa todetut maakunnan kehitystarpeet. Tässä hankesuunnitelmassa kuvatut tavoitteet vaikuttavat keskeisellä tavalla myös näiden alueellisten kehittämistarpeiden edistämiseen.

Nämä keskusteluissa ja aiemmassa valmistelussa esiin nostetut teemat ovat:

  • Sote-palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen 
  • Palvelutarpeen varhaisen tunnistamisen ja tuen lisääminen
  • Sosiaalipalveluiden saatavuuden lisääminen
  • Yhden yhteydenoton toimintamallin kehittäminen
  • Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen 
  • Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen

Vantaan–Keravan sote-alueen alueellisia toimintaympäristöstä nousevia palveluiden kehittämistyössä huomioitavia asioita ovat mm.

  • Kasvava väestö
  • Ulkomaalaistaustaisen väestön suuri osuus ja palvelutarpeisiin vastaaminen kielellisesti ja kulttuurisesti vaikuttavalla tavalla
  • Lasten ja nuorten suuri osuus sekä heidän korjaavien palveluiden tarve
  • Väestön ikääntyminen
     
Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen kehitystyön lähtökohtia on kolme:

  • Vaikuttavuusperustaisuus
  • Tiedolla johtaminen
  • Vetovoimaisen sote-keskushankkeen tukeminen mm. digitaalisten palveluiden kautta

Vaikuttavuusperustaisuus

Hankkeen edellä kuvattujen tavoitteiden läpileikkaavana teemana on vaikuttavuusperusteisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Järjestäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa mm. sitä, että ohjauksessa noudatetaan vaikuttavuusperusteista mallia, jossa asiakkaille tuotettavat hyödyt ja vaikuttavuus ovat tavoiteasetannassa lähtökohtana. Lisäksi kustannusvaikuttavuustieto kytketään ohjauskeinoihin: ohjataan sekä asiakkaalle relevantteja vaikutuksia että millä rahalla näitä vaikutuksia saadaan aikaan.
Palveluntuottajille rakenneuudistus-hankeen tulokset näkyvät ennen kaikkea palveluprosessien sujuvoittamisen ja kuormittavuuden vähenemisen kautta. Tämän lisäksi kehitetään työhön käytettävien digitaalisten välineiden tarkoituksenmukaisuutta ja käytettävyyttä sekä esimiestyötä, johtamista ja mahdollistetaan tiedolla johtamista.

Tietojohtamisen kehittäminen

Tietojohtaminen linkittyy useampaan alueen tavoitteeseen ja onkin merkittävässä roolissa tässä hankekokonaisuudessa. Aidosti käyttökelpoisen datan kerääminen ja siihen perustuva analyysi ja ymmärryksen luominen tarkoittavat johtamisen kannalta myös tiedon jalostamista sellaiseen aidosti käyttökelpoiseen muotoon, jota voidaan käyttää luotettavana päätöksenteon välineenä järjestämisen ja organisoinnin näkökulmasta, mutta operatiivisen toiminnan johtamisessa.

Vetovoimaisen sote-keskushankkeen tukeminen

Julkisessa keskustelussa nousee toistuvasti esille terveyskeskusten lääkäripula, koko sote-alan henkilöstön suuri vaihtuvuus, henkilöstön uupuminen ja rekrytointivaikeudet. Nämä eivät ole vain palveluotannon johtamisen kautta käsiteltäviä asioita, vaan niihin voidaan vaikuttaa myös järjestämisen näkökulmasta. Tässä hankesuunnitelmassa kuvatuilla keinoilla tullaan osaltaan vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työntekijäkokemukseen ja siten edistämään sote-palveluiden vetovoimaisuutta työpaikkana.

Rakenneuudistushankeen tulevaisuuden sote-keskusta koskevassa rinnakkaishankkeessa käsitellään sote-keskusten toiminnan kokonaisvaltaista uudistamista ja palveluiden integrointia. Rakenneuudistuksen tämä lähtökohta mahdollistaa sote-keskushankkeen tukemisen järjestämisen ja organisoinnin näkökulmasta, sekä digitaalisten palveluiden näkökulmasta.

Tämän hankkeen puitteissa henkilöstökokemukseen voidaan vaikuttaa erityisesti henkilöstön osallistamisen ja käytettyjen prosessien kehittämisen kautta. Henkilöstön kokemusta työnsä merkityksellisyydestä ja autonomiasta kasvattaa kokemus kuulluksi tulemisesta ja aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa oman työn kuvaan ja sisältöön. Tällöin esimerkiksi palveluprosessien kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa osallistavin menetelmin tuottaa paitsi laadukkaampia prosesseja myös sitouttaa henkilöstöä niiden toteuttamiseen.

Asukkaiden kannalta asiakaslähtöinen kehittäminen tarkoittaa erityisesti palvelukokemuksen sujuvuutta ja käytettyjen palveluiden ja toimenpiteiden vastaavuutta asukkaan tarpeisiin.

Satunnaisesti yksittäisiä palveluja tarvitsevan asukkaan kannalta olennaista on oikean palvelun nopea löytyminen, siihen pääseminen ja lopputuloksen vastaavuus asukkaan tarpeisiin. Palveluita enemmän käyttävien tapauksessa palvelupolkujen ja hoitoketjujen sujuvuuden lisäksi korostuu moniammatillisen yhteistyön joustavuus: kuinka palvelukokonaisuus saadaan asukkaan näkökulmasta toimimaan ilman havaittavia saumoja ja siirtymiä. Järjestäjän tulee ohjata koko palvelujärjestelmää niin, että eri asiakassegmenteille tarjotaan heidän tarpeitaan vastaavia palveluita.
Vetovoimaisen sote-keskuksen kehittämisen tavoitteita ovat mm. Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja yhden yhteydenoton toimintamallin kehittäminen.

Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen erityisesti palveluketjujen rajapinnoilla on osa tämän hankkeen prosessien ja parhaiden käytäntöjen kehittämistyötä.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankekokonaisuuden tavoitteet on muodostettu dialogissa Vantaan ja Keravan välillä. Hankkeen jokaisen osa-alueen tavoitteet ja niiden toteuttamiseksi suunnitellut yksityiskohtaiset kehitystoimenpiteet on kuvattu erikseen kunkin osa-alueen kohdalla.

Kantavia teemoja kehitystoimenpiteiden määrittelyssä ovat:

  • Sote-organisaation rakentaminen ja palveluiden järjestämisen ja tuottamisen vastuiden ja rakenteiden optimointi.
  • Vaikuttavuusperusteisen sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttaminen Vantaan–Keravan sote-alueella.
  • Sote-keskuksen kehitystyön tukeminen digitaalisten tarpeiden mahdollistamisen sekä sote-keskustoiminnan johtamisen ja järjestämisen kautta.

Kokonaisuudessaan hankkeen päätavoitteet ovat seuraavat:

  • Valmistella perusmalli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun toteuttamisesta– millainen on Vantaan–Keravan sote-alue, ml. organisaation rakenne, poliittinen päätöksenteko, järjestämisstrategia.
  • Aloittaa vaikuttavuusperusteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentaminen ja toteuttaminen alueella.
  • Tietojohtamisen vahvistaminen ja toteutuksen mahdollistaminen tukemaan vaikuttavuusperusteista toimintaa: kuinka tunnistaminen, ennakoitavuus, vaikuttavuus, vaikuttavimpien käytäntöjen tunnistaminen ja toiminnan ohjaus toteutuvat.
  • Digitaalisten ratkaisujen tavoitetilan määrittely ja käyttöönoton mahdollistaminen sekä sote-keskuksen ja kansalaisten digitaalisten palveluiden tarpeiden tunnistamisen kautta.
  • Kustannusten kasvun hillitseminen tuotantorakenteen nykytilan ymmärtämisen ja tulevaisuuden optimoimisen kautta alueen strategian mukaisesti
  • Ohjauksen ja toiminnan parantaminen ja yhdenmukaistaminen yhdessä Uudenmaan alueella.

Nämä tavoitteet konkretisoituvat toimenpiteiksi, jotka kohdistuvat eri osa-alueille seuraavasti:

Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio, viisi toimenpidettä:

  • Hankehallinnon ja -koordinaation rakentaminen
  • Alueellisten tarpeiden ja toimintamallien tunnistaminen
  • Itsehallintoalueen järjestäytymisen valmistelu
  • Järjestämisvastuuseen kuuluvien sitoumusten ja sopimusten siirron valmistelu
  • Itsehallintoalueen järjestäjäorganisaation rakentaminen

Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen, neljä toimenpidettä:

  • Vaikuttavuusperusteisen järjestämis- ja ohjausmallin valmistelu
  • Palvelujen järjestämisen optimointisuunnitelman laatiminen
  • Tietojohtamisen kehittäminen itsehallintoalueella
  • Vetovoimaisen sote-keskuksen konseptointi

Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla, viisi toimenpidettä:

  • Digitalisaation tavoitteiden ja mahdollisuuksien kirkastaminen
  • Järjestäjän ja vaikuttavuusmittaristojen työkalujen valmistelu
  • Uudenmaan yhteisten ICT-ratkaisujen mahdollisuuksien selvittäminen
  • Digitaalisten palveluiden mahdollisuuksien kirkastaminen ja pilotointi
  • Alueen toimintamallien ja prosessien yhtenäistäminen
  • Yhteistyötasoinen, itsehallintoalueen rajat ylittävä kehittämistyö, yksi toimenpide:
  • Erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen (Helsingin koordinoima)
     
Liitetiedostot ja linkit

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestö keskittyy muutamille alueille