Hankkeen kehitystyön lähtökohtia on kolme:
- Vaikuttavuusperustaisuus
- Tiedolla johtaminen
- Vetovoimaisen sote-keskushankkeen tukeminen mm. digitaalisten palveluiden kautta
Vaikuttavuusperustaisuus
Hankkeen edellä kuvattujen tavoitteiden läpileikkaavana teemana on vaikuttavuusperusteisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Järjestäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa mm. sitä, että ohjauksessa noudatetaan vaikuttavuusperusteista mallia, jossa asiakkaille tuotettavat hyödyt ja vaikuttavuus ovat tavoiteasetannassa lähtökohtana. Lisäksi kustannusvaikuttavuustieto kytketään ohjauskeinoihin: ohjataan sekä asiakkaalle relevantteja vaikutuksia että millä rahalla näitä vaikutuksia saadaan aikaan.
Palveluntuottajille rakenneuudistus-hankeen tulokset näkyvät ennen kaikkea palveluprosessien sujuvoittamisen ja kuormittavuuden vähenemisen kautta. Tämän lisäksi kehitetään työhön käytettävien digitaalisten välineiden tarkoituksenmukaisuutta ja käytettävyyttä sekä esimiestyötä, johtamista ja mahdollistetaan tiedolla johtamista.
Tietojohtamisen kehittäminen
Tietojohtaminen linkittyy useampaan alueen tavoitteeseen ja onkin merkittävässä roolissa tässä hankekokonaisuudessa. Aidosti käyttökelpoisen datan kerääminen ja siihen perustuva analyysi ja ymmärryksen luominen tarkoittavat johtamisen kannalta myös tiedon jalostamista sellaiseen aidosti käyttökelpoiseen muotoon, jota voidaan käyttää luotettavana päätöksenteon välineenä järjestämisen ja organisoinnin näkökulmasta, mutta operatiivisen toiminnan johtamisessa.
Vetovoimaisen sote-keskushankkeen tukeminen
Julkisessa keskustelussa nousee toistuvasti esille terveyskeskusten lääkäripula, koko sote-alan henkilöstön suuri vaihtuvuus, henkilöstön uupuminen ja rekrytointivaikeudet. Nämä eivät ole vain palveluotannon johtamisen kautta käsiteltäviä asioita, vaan niihin voidaan vaikuttaa myös järjestämisen näkökulmasta. Tässä hankesuunnitelmassa kuvatuilla keinoilla tullaan osaltaan vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työntekijäkokemukseen ja siten edistämään sote-palveluiden vetovoimaisuutta työpaikkana.
Rakenneuudistushankeen tulevaisuuden sote-keskusta koskevassa rinnakkaishankkeessa käsitellään sote-keskusten toiminnan kokonaisvaltaista uudistamista ja palveluiden integrointia. Rakenneuudistuksen tämä lähtökohta mahdollistaa sote-keskushankkeen tukemisen järjestämisen ja organisoinnin näkökulmasta, sekä digitaalisten palveluiden näkökulmasta.
Tämän hankkeen puitteissa henkilöstökokemukseen voidaan vaikuttaa erityisesti henkilöstön osallistamisen ja käytettyjen prosessien kehittämisen kautta. Henkilöstön kokemusta työnsä merkityksellisyydestä ja autonomiasta kasvattaa kokemus kuulluksi tulemisesta ja aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa oman työn kuvaan ja sisältöön. Tällöin esimerkiksi palveluprosessien kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa osallistavin menetelmin tuottaa paitsi laadukkaampia prosesseja myös sitouttaa henkilöstöä niiden toteuttamiseen.
Asukkaiden kannalta asiakaslähtöinen kehittäminen tarkoittaa erityisesti palvelukokemuksen sujuvuutta ja käytettyjen palveluiden ja toimenpiteiden vastaavuutta asukkaan tarpeisiin.
Satunnaisesti yksittäisiä palveluja tarvitsevan asukkaan kannalta olennaista on oikean palvelun nopea löytyminen, siihen pääseminen ja lopputuloksen vastaavuus asukkaan tarpeisiin. Palveluita enemmän käyttävien tapauksessa palvelupolkujen ja hoitoketjujen sujuvuuden lisäksi korostuu moniammatillisen yhteistyön joustavuus: kuinka palvelukokonaisuus saadaan asukkaan näkökulmasta toimimaan ilman havaittavia saumoja ja siirtymiä. Järjestäjän tulee ohjata koko palvelujärjestelmää niin, että eri asiakassegmenteille tarjotaan heidän tarpeitaan vastaavia palveluita.
Vetovoimaisen sote-keskuksen kehittämisen tavoitteita ovat mm. Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja yhden yhteydenoton toimintamallin kehittäminen.
Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen erityisesti palveluketjujen rajapinnoilla on osa tämän hankkeen prosessien ja parhaiden käytäntöjen kehittämistyötä.