Varsinais-Suomen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Varsinais-Suomen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Varsinais-Suomi: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Varsinais-Suomen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Varsinais-Suomen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Varsinais-Suomen alueen kunnat, sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Petri Salo (hankejohtaja)
Yhteyshenkilön organisaatio
Turun kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
petri.h.salo@turku.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

03.11.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

THL on syksyllä 2019  laatinut asiantuntija-arvion sosiaali- ja terveyspalveluista Tyks-erityisvastuualueella. Asiantuntija-arviossa esiin nousseet tarpeet ovat samoja, jotka ovat tulleet esiin myös alueen sisäisissä keskusteluissa.

Varsinais-Suomen ja Sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kesken käytiin 23.1.2020 aluekeskustelu, jossa katsottiin tilannekuvan noudattavan THL:n arviointiraportin havaintoja.

Kehittämiskohteina esiin nousivat tuolloin vahvasti palvelukokonaisuuksien integraation edistäminen sekä tarve siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja lasten, sekä ikäihmisten palveluissa laitospainotteisista palveluista peruspalveluihin. Tarpeet on kuvattu alueen kunnissa ja kuntayhtymissä syksyllä 2019 hyväksytyssä Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksessä vuosille 2019 - 2020.

Kehittämisen lähtökohdiksi nostettiin viisi periaatetta:

1. Asiakas ennen organisaatiota

2.  Varmistetaan oikea-aikainen palveluihin pääsy

3. Vahvistetaan ennalta-ehkäiseviä ja peruspalveluja, jotka ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita

4. Uudistetaan palvelut digitaalisuus huomioiden

5. Rahojen pitää riittää!

Alueella valitut kehittämistyön periaatteelliset lähtökohdat ovat hyvin samansuuntaisia Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden kanssa. Tämän johdosta Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma panostaa ensimmäisessä vaiheessa erityisesti ennalta-ehkäisevään työhön, peruspalvelujen saatavuuden parantamiseen, sekä palvelujen oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden kohentamiseen.

Käytännön kehittämiskohteiksi nostetaan tämän vuoksi seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet:

  • Maakunnallinen digiloikka
  • Henkilökohtainen asiakasohjauspalvelu
  • Perhekeskusten ja varhaisen tuen kehittäminen
  • Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Päämäärä ja päätavoite

 

1. Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus

Lopullisena päämääränä on varmistaa varsinaissuomalaisille yhdenvertaisesti saavutettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka toteutuvat oikea-aikaisesti ja perustuvat asukkaiden palvelutarpeeseen. Maakunnallisesti tavoitteena on aikaansaada palvelukokonaisuuden nykyisellään muodostavista yksiköistä virtuaaliorganisaatio, joka pystyy toimittamaan palvelutarpeeseen täsmäytettyä osaamista niin, että erityisesti ruuhkatilanteissa tuodaan automaattisesti koko maakunnan toimijayksiköt tasaamaan kuormaa.

2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi

Laajan FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan "ongelmien ja terveysriskien vahainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, neuvonta ja hoitoon ohjaus ovat keskeisiä keinoja vaikuttaa kaikkiin keskeisimpiin kansanterveysongelmiin. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreilla, kuten terveyden edistämistoimia ihmisten asuinympäristöissä, päivähoidossa, koulussa, työpaikoilla, harrastuksissa ja palveluissa."

Ensi vaiheessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä keskitytään toimeenpanemaan kaksi erilaista näyttöön perustuvaa ja vaikuttavaksi todettua toimintoa: 1) Arkeen voimaa -toimintamalli ja 2) Elintapaohjaus. Lisäksi hyvinvoinnin ja tereyden edistämisen johtamista ja rakenteita on tarkoitus kehittää rakenneuudistusrahoituksen turvin.

3. Laatu ja vaikuttavuus

Kehittämistyön turvin asukkaille pystytään varmistamaan laadukkaat ja yhdenvertaiset, asukkaiden tarpeeseen perustuvat, asiakas- ja kustannusvaikuttavat toimivat palvelut.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa pyritään tehostamaan laatua ja vaikuttavuutta erityisesti varmistamalla palvelun saannin oikea-aikaisuus, sekä palveluiden yteentoimivuus. Toimenpiteistä tähän painottuvat erityisesti henkilökohtainen asiakasohjauspalvelu, perhekeskus-toiminnan yhtenäistäminen, sekä lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihde-palvelujen kehittäminen

4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus

Lähtökohtana on, että kehittämistoimia kohdennetaan erityisesti niihin asioihin, joilla edistetään organisaatio- ja sektorirajat ylittävää palvelujen yhteentoimivuutta ja joiden tarkoitus on parantaa koko palvelujärjestelmän (asiakas- ja kustannus)vaikuttavuutta.

5. Kustannusten nousun hillintä

Kustannuksiin pyritään vaikuttamaan erityisesti hillitsemällä raskaimpien ja kustannuksiltaan kalliiden erityispalvelujen tarvetta. Näiden palvelujen tarpeeseen vaikutetaan panostamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä peruspalvelujen saatavuuteen ja oikea-aikaiseen tarjontaan.

Varsinais-Suomen maakunnan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke koostuu seuraavista osahankkeista:

Osahanke 1  Asiakas ja palveluohjauksen, sekä etäpalvelujen kehittäminen. Koostuu kahdesta toimenpiteestä:  

- kehitetään ja käyttöönotetaan keskitetty etäpalveluiden tuotantoyksikkö (To1)

- käynnistetään henkilökohtaisen asiakasohjauspalvelun tuotannollinen pilotointi (To2)

Osahanke 2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, koostuu kahdesta toimenpiteestä:

- käynnistetään Arkeen voimaa -toimintamallin maakunnallinen palvelutuotanto (To3)

- käynnistetään elintapaohjauksen prosessinomainen palvelutuotanto (To4)

Osahanke 3 Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen, koostuu kahdesta toimenpiteestä:

- käynnistetään Varsinais-Suomen perhekeskus -konseptin jatkokehitys (To5)

  • Toimenpiteen osia haetaan toteutettavaksi osana To2 sekä STM:n rakenneuudistushanketta.
  • Aloitetaan Lapset puheeksi -koulutukset

- käynnistetään Varsinais-Suomen lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen maakunnallinen koordinaatio ja palveluiden saatavuuden parantaminen palvelu-tuotantoa lisäämällä (To6)

 

 

 

 

 

 

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Osahanke 1 – Henkilökohtaisen asiakasohjauspalvelun sekä etäpalveluiden kehittäminen (To1 ja To2)

Kehittämällä Varsinais-Suomen henkilökohtaista asiakasohjauspalvelua ja etäpalveluiden tuotantoa edellä kuvatuin toimenpitein, parannetaan perustason sote-palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä palveluiden tehokkaampaa tuotantoa.

Osahankkeessa kehitetään ja käyttöönotetaan Varsinais-Suomen keskitetty etäpalveluiden tuotantoyksikkö, joka tuottaa varsinaissuomalaisille ensivaiheessaterveydenhuollon etäkontakteilla toteutettavia hoitointerventioita sekä Varsinais-Suomen kuntien ja kuntayhtymien ensilinjan palvelun- ja hoidontarpeen arviointiin uuden, moniammatillisen konsultaatiokanavan. Konsultaatiokanava laajentaa ja tarkentaa ensilinjassa toteutettavaa palvelu- ja hoidon tarpeen arviointia sekä -ohjausta. Jatkokehityksessä tavoitellaan asiantuntijuuden laajentamista sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja järjestökentän toiminta-alueille.

Henkilökohtaisen asiakasohjauspalvelun kehittäminen tehostaa asiakkaiden palveluinterventioiden suunniteltua toteutumista, vähentää palveluiden päällekkäisyyksiä ja mahdollistaa oikea-aikaisen siirtymän tarvittaviin palveluihin ja niistä edelleen kevyemmän palvelutuotannon piiriin.

Toimenpiteet vapauttavat osaltaan nykyisiä sote-palvelutuotannon resursseja uudelleenkohdennettavaksi sekä mahdollistavat ammattilaisten työnjaon kehittämistä ja uudistamista etäkontaktien ja hoidon- ja palveluntarpeen arviointien toimintakentissä.

Tarjoamalla nykyaikaisia toimintamalleja ja -prosesseja, digitaalisia etäinterventioita ja työkaluja hyödyntäen, sekä ohjaamalla paljon palveluita käyttäviä asiakkaita varmistetaan Varsinais-Suomen sote-palveluiden asiakaslähtöisen asiointikokemuksen ja -tyytyväisyyden myönteinen kehittyminen.

Osahanke 2 – Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (To3 ja To4)

Kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Varsinais-Suomessa siirretään toiminnan painotusta raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön sekä osaltaan parannetaan perustason sote-palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Panostukset ehkäisyyn ja sekundaariseen preventioon parantavat palvelutuotannon laatua ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä varmistetaan Varsinais-Suomen laajuisesti elintapainterventioiden saatavuuden parantuminen ja perustason sote-ammattilaisten osaamisen kehittyminen.

Maakunnan jokaisessa kunnassa käyttöönotetaan hankeaikana Arkeen Voimaa -toimintamalli. Toiminnan kohderyhmän kokeman terveydentilan ja elämänhallinnan ennakoidaan parantuvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon epätarkoituksenmukaisen palveluiden käytön vähentyvän. Kohderyhmä painottuu haavoittuvammassa asemassa olevien asiakkaiden joukkoon. Näin mahdollistetaan varsinaissuomalaisten terveyserojen kaventumista.

Toimenpiteillä käynnistetään Varsinais-Suomen prosessinomainen elintapaohjauksen palvelutuotanto. Elintapaohjaus keskittyy unettomuuden lääkkeettömän hoidon-, ravitsemuksen- sekä liikuntatottumusten etäinterventioiden tuottamiseen osana Varsinais-Suomen keskitettyä etäpalveluiden tuotantoyksikköä. Elintapaohjauksella tavoitellaan positiivisia muutoksia käyttäjien elintavoissa parantaen koettua hyvinvointia ja terveyttä sekä pienentäen heidän tulevaa sairastumisriskiään. Osana toimenpiteitä koulutetaan Varsinais-Suomen alueelle noin 35 lääkkeettömän unen hoidon asiantuntijaa. Toimenpiteet vapauttavat osaltaan nykyisiä sote-palvelutuotannon resursseja uudelleenkohdennettavaksi sekä mahdollistavat ammattilaisten työnjaonkehittämisen ja uudistamisen.

Osahanke 3 – Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen (To5 ja To6)

Kehittämällä Varsinais-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluita edellä kuvatuin toimenpitein, parannetaan ko. kohderyhmän perustason sote-palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, palveluiden painottumista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön, parannetaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä varmistetaan monialaisuutta ja yhteentoimivuutta.

Toimenpiteillä jatkokehitetään Varsinais-Suomen perhekeskus-konseptia kattaen myös sähköisen perhekeskuksen -palvelut. Toimintamallilla varmistetaan asiakkaiden ohjautuminen matalan kynnyksen palveluihin raskaampien sijaan, sujuvoitetaan ammattilaisten välistä yhteistyötä ja parannetaan perustason palveluiden laatua. Osana perhekeskus-konseptin kehittämistä koulutetaan perhekeskus-pilottialueiden esimiehiä ja tuetaan näin monialaista johtamista.

Kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta ja kouluttamalla laajasti sote-ammattilaisia Lapset puheeksi -menetelmällä, tuetaan monialaista tukea tarvitsevien perheiden löytymistä ja nopeampaa avun saantia. Sähköinen perhekeskus osaltaan lisää palveluiden tavoitettavuutta ja kognitiivista saatavuutta sekä vapauttaa fyysisten tapaamisten vaatimia palveluaikoja.  

Toimenpiteillä levitetään lasten ja nuorten mielenterveys, käytös- ja päihdeongelmien näyttöön perustuvia menetelmiä ja parannetaan hoidon laatua. Näin toimimalla nuorten mielenterveyden matalan kynnyksen palvelujen saatavuus paranee ja laatu vahvistuu. Tavoitteena on näin vähentää erikoissairaanhoidon käytön tarvetta.

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön