Aikuisten hoidonporrastuksen ja hoidontarpeenarvion kehittäminen OYS-yhteistyöalueella
Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton koordinointi OYS-yhteistyöalueelle -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa alueellista kehittämistä ja koordinaatiota psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa ja hoitovalikoiman porrastamisessa.
Oivalla ja ymmärrä
Kansallisen mielenterveysstrategian 2020-2030 yhtenä keskeisenä tavoitteena on ihmisten tarpeiden mukaisen, laaja-alaiset palvelut. Psykososiaalisten menetelmien saatavuus on tällä hetkellä liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä. Keskeistä on asiakaslähtöiset, saavutettavat, oikea-aikaiset, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Tämä mahdollistetaan siirtämällä hoidon painopistettä perustasolle. Vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin kehittynyttä osaamista, sen jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoprosesseja, joiden kehittäminen ei onnistu helposti ilman vahvaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason toimijoiden kuten koulu- ja oppilashuollon välillä.
Kansallisessa mielenterveysstrategiassa on neljä painopistettä, jotka ovat asi-
akkaan aseman vahvistaminen, mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ, mielenterveys-
ja päihdepalvelujen järjestäminen ja ohjauskeinojen kehittäminen (Sosiaali- ja Terveysministeriö).
Mielenterveyspalveluilta vaaditaan nykypäivänä yhä enemmän kykyä vastata potilaiden haastaviin tarpeisiin ja kasvaviin odotuksiin. Mikäli mielenterveyspalvelut eivät kykene vastaamaan potilaiden hoidontarpeeseen, ne ruuhkautuvat ja potilaiden hoidontarpeeseen ei kyetä vastaamaan. Resursseja kasvattamalla tätä ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan vaan tarvitaa muutoksia perusterveydenhuollon palveluprosesseissa.
Hoitojen oikea-aikaisuuden parantamisen ja jatkuvuuden turvaamisen osalta tarvitaan tarvitaan nopean ja oikein kohdentuvan hoitoon ohjauksen prosesseja ja oikein kohdentuvia vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä. Hoidontarpeen arvion kehittämisen lähtökohtana on matalan kynnyksen palveluvalikoimaa laajentaminen niin, että alueellisesti on mahdollista järjestää skaalautuvat psykososiaaliset menetelmät porrasteisesti.
Terapiat etulinjaan -toimintamallissa apua tarvitsevalle henkilölle pyritään tarjoamaan oikeatasoista palvelua hänen yksilölliseen tarpeeseensa kohdentaen. Palvelujärjestelmän kantokyvyn näkökulmasta on tärkeää tunnistaa asiakkaat, jotka todennäköisesti hyötyvät nopeasti alkavista matalan kynnyksen hoidoista, niistä asiakkaista, jotka todennäköisesti tarvitsevat intensiivisempiä palveluita. Asiakas voidaan tarvittaessa ohjata suoraan myös intensiivisempään hoitoon. Jos hoito ei ole ollut riittävää, asiakkaan hoitoa jatketaan korkeammilla hoidon portailla.
Jotta porrasteinen hoitomalli toimisi, hoidontarpeen arvion ja hoitoonohjauksen on oltava systemaattista. Lisäksi tarvitaan osaamista lyhytkestoisiin ja digituettuihin psykososiaalisiin menetelmiin, ja niitä on oltava myös riittävästi tarjolla. Tämän vuoksi porrastettu hoitomalli rakentuu Terapiat etulinjaan -toimintamallissa aina kokonaisuutena, johon kuuluvat hoidon tarpeen arvioinnin digitalisointi, prosessien kehittäminen, koulutukset ja digipalveluiden käyttöönotto.
Portaiden sisältö voi myös vaihdella alueellisesti, mutta keskeistä on, että alueellinen palveluvalikoima kattaa jokaisen portaan aina matalimman kynnyksen interventiotyöskentelystä erikoissairaanhoitoon ja kuntoutuspsykoterapioihin.
Oys-koordinaatiohanke on ollut mukana koulutusten suunnittelussa ja järjestämisessä yhteystyössä alueiden ammattilaisten ja terapiakoordinaattoreiden kanssa. Menetelmien käyttöönoton tueksi OYS-koordinaatiohanke on järjestänyt yhteistyössä alueiden tulevaisuuden SOTE-keskus hankkeiden hoidonporrastuksen ja ensijäsennyksen kehittämispäiviä.
Järjestettyjen kehittämispäivien tavoitteena on ollut tukea hyvinvointialueita menetelmien käyttöönoton soveltamisessa, tukea hoidon porrastusta ja psykososiaalisten hoitojen monipuolista valikoimaa sekä tehdä juurruttamistyötä valittujen menetelmien osalta sekä löytää ratkaisuja esimerkiksi sen osalta, miten hoidontarpeen arvio voidaan toteuttaa yhtenäisesti eri yksiköissä yksiköiden koot ja ominaisuudet huomioiden sekä porrastettu palveluvalikoima ja portaiden sisältö alueen toimintaympäristöön ja tarpeisiin soveltaen. Tavoitteena on ollut myös arvioida ja kehittää psykososiaalisten hoitojen arvio- ja ohjausprosessia ja kattaa koko perusterveydenhuollon psykososiaalisten interventioiden prosessi. Osa hoidonporrastuksen ja ensijäsennyksen kehittämispäivistä toteutettiin toukokuussa 2023 ja loput syksyllä 2023. Kehittämispäiviä järjestettiin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä lasten-ja nuorten ikäryhmässä Keski-Pohjanmaalla.
Kehittämistyö kohdentuu Pohjois-Suomen yhteistyöalueelle painottuen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, päättäjille, esihenkilöille, kehittäjille ja työntekijöille.
Kuvittele ja kokeile
Terapiat etulinjaan -toimintamallin keskeinen ratkaisu tavoitteiden saavuttamiseksi on porrastettu hoitomalli. Mallissa on kansallisesti yhtenevä rakenne ja hyvinvointialuekohtaisesti eri ikäryhmille räätälöitävät palvelukokonaisuudet. Siinä psykososiaaliset hoidot järjestetään jatkumoksi ja asiakkaalle tarjotaan aina ensisijaisesti vaikuttavaa hoitoa tai tukea, joka kuormittaa häntä itseään ja hoitojärjestelmää mahdollisimman vähän. Näin intensiivisempiä hoitoja riittää heille, jotka niistä eniten hyötyvät.
Jotta porrastettu hoitomalli toimisi, hoidontarpeen arvion ja hoitoonohjauksen pitää olla systemaattista. Terapianavigaattori tukee porrastettua hoitomallia. Alueilla tulee myös olla tarjolla sopivia palveluita kaikille portaille. Porrastettu hoitomalli rakentuu Terapiat etulinjaan -toimintamallissa aina kokonaisuutena, johon kuuluvat Terapia- ja Interventionavigaattorin käyttöönotto, prosessien kehittäminen, koulutukset ja digipalveluiden käyttöönotto.