Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kansallisessa mielenterveysstrategiassa on neljä painopistettä, jotka ovat asi-
akkaan aseman vahvistaminen, mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ, mielenterveys-
ja päihdepalvelujen järjestäminen ja ohjauskeinojen kehittäminen (Sosiaali- ja Terveysministeriö).
Mielenterveyspalveluilta vaaditaan nykypäivänä yhä enemmän kykyä vastata potilaiden haastaviin tarpeisiin ja kasvaviin odotuksiin. Mikäli mielenterveyspalvelut eivät kykene vastaamaan potilaiden hoidontarpeeseen, ne ruuhkautuvat ja potilaiden hoidontarpeeseen ei kyetä vastaamaan. Resursseja kasvattamalla tätä ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan vaan tarvitaa muutoksia perusterveydenhuollon palveluprosesseissa.
Hoitojen oikea-aikaisuuden parantamisen ja jatkuvuuden turvaamisen osalta tarvitaan tarvitaan nopean ja oikein kohdentuvan hoitoon ohjauksen prosesseja ja oikein kohdentuvia vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä. Hoidontarpeen arvion kehittämisen lähtökohtana on matalan kynnyksen palveluvalikoimaa laajentaminen niin, että alueellisesti on mahdollista järjestää skaalautuvat psykososiaaliset menetelmät porrasteisesti.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kansallisen mielenterveysstrategian 2020-2030 yhtenä keskeisenä tavoitteena on ihmisten tarpeiden mukaisen, laaja-alaiset palvelut. Psykososiaalisten menetelmien saatavuus on tällä hetkellä liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä. Keskeistä on asiakaslähtöiset, saavutettavat, oikea-aikaiset, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Tämä mahdollistetaan siirtämällä hoidon painopistettä perustasolle. Vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin kehittynyttä osaamista, sen jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoprosesseja, joiden kehittäminen ei onnistu helposti ilman vahvaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason toimijoiden kuten koulu- ja oppilashuollon välillä.
Kehittämistyö kohdentuu Pohjois-Suomen yhteistyöalueelle painottuen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, päättäjille, esihenkilöille, kehittäjille ja työntekijöille.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Terapiat etulinjaan -toimintamallissa apua tarvitsevalle henkilölle pyritään tarjoamaan oikeatasoista palvelua hänen yksilölliseen tarpeeseensa kohdentaen. Palvelujärjestelmän kantokyvyn näkökulmasta on tärkeää tunnistaa asiakkaat, jotka todennäköisesti hyötyvät nopeasti alkavista matalan kynnyksen hoidoista, niistä asiakkaista, jotka todennäköisesti tarvitsevat intensiivisempiä palveluita. Asiakas voidaan tarvittaessa ohjata suoraan myös intensiivisempään hoitoon. Jos hoito ei ole ollut riittävää, asiakkaan hoitoa jatketaan korkeammilla hoidon portailla.
Jotta porrasteinen hoitomalli toimisi, hoidontarpeen arvion ja hoitoonohjauksen on oltava systemaattista. Lisäksi tarvitaan osaamista lyhytkestoisiin ja digituettuihin psykososiaalisiin menetelmiin, ja niitä on oltava myös riittävästi tarjolla. Tämän vuoksi porrastettu hoitomalli rakentuu Terapiat etulinjaan -toimintamallissa aina kokonaisuutena, johon kuuluvat hoidon tarpeen arvioinnin digitalisointi, prosessien kehittäminen, koulutukset ja digipalveluiden käyttöönotto.
Portaiden sisältö voi myös vaihdella alueellisesti, mutta keskeistä on, että alueellinen palveluvalikoima kattaa jokaisen portaan aina matalimman kynnyksen interventiotyöskentelystä erikoissairaanhoitoon ja kuntoutuspsykoterapioihin.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kehittämistyötä psykososiaalisten hoitojen hoitoprosessin kehittämisen ja ylläpitämisen osalta jatkuu alueellisesti kansallisen YTA-tasoisen yhteiskehittämisrakenteen avulla. Hoidonporrastuksen ja hoidontarpeen arvion kehittäminen OYS-yhteistyöalueella juurruttaminen vaatii systemaattista työtä ja resursseja organisaatiotasolla. Kansallisesti tuotettua tietoa menetelmien vaikuttavuudesta tuodaan ammattilaisten tietoisuuteen ja tuetaan tiedon hyödyntämistä päivittäisjohtamisessa.
