Alueellinen asiakaskehittäjäryhmä-toiminta vastaa organisaation tarpeeseen saada palveluiden käyttäjien näkökulmia palveluiden muotoiluun ja kehittämiseen laajaltakin maantieteelliseltä alueelta. Yhteiskehittämisen malli on vastavuoroinen käyttäjien ja tuottajien välillä.

Toimintaympäristö

Asiakasosallisuus ja yhdessä tekeminen asiakkaiden kanssa tunnustetaan nykyhetkessä tärkeäksi palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa. Sanonta "neukkareissa kehitetään neukkareita" kuvaa erinomaisesti ajan muutosta siinä, että sen sijaan, että kuvitellaan asiakkaiden tarpeita neukkareissa, rakennetaan parhaimmat ratkaisut yhdessä asiakkaiden kanssa.

Vammaispalvelujen kentällä on vielä matkaa muun muassa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden täysimääräiseen toteutumiseen.  YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus astui voimaan 2016.  Sen täytäntöönpanoa on edistetty kahden toimintaohjekauden verran: Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2018–2019 ja 2020–2023. Erilaisia toimia tarvitaan kaikessa tekemissä, jotta asioissa päästään eteenpäin.  Osallisuuden vahvistamiseen ohjaavat myös vammaispolitiikassa käytetyt tunnuslauseet "Ei mitään meistä ilman meitä" ja "Ketään ei jätetä". 

Vuosina 2020-2021 oli käynnissä Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke,  jota sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjasi ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti. Kehittämistyötä toteutettiin valtakunnallisen työskentelyn lisäksi yhdeksässä aluehankkeessa, joista yksi oli Eteva kuntayhtymän hallinnoima Silta omannäköiseen elämään -hanke. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteena oli luoda henkilökohtaisen budjetoinnin Suomen malli, joka "vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja tarpeisiin kullekin henkilölle parhaiten sopivalla toteutustavalla".

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Silta omannäköiseen elämään hankkeella oli vahva tahtotila saada asiakkaan ääni kehittämistyön keskiöön. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Asiakaskehittäjäryhmien kokeiluun osallistui neljä asiakasryhmää Eteva kuntayhtymän laajalta alueelta. Ryhmät valikoituivat päiväaikaisen toiminnan ja asumisen luonnollisista olemassa olevista ryhmistä. Ryhmien yhteyshenkilöinä sekä ryhmätapaamisten suunnittelun ja toteutuksen tukena toimivat lähityön ohjaajat.

Tavoiteltu muutos

Asiakaskehittäjäryhmät nähtiin tärkeinä hanketyön asiakasnäkökulman saavuttamiseksi. Asiakaskehittäjäryhmien ajateltiin toimivan ryhmiin osallistuvien henkilöiden voimaantumisen tukena kohti vahvempaa toimijuutta. Ryhmämuotoisen toiminnan vahvuuksiksi nähtiin vertaistuen elementit, näkökulmat sekä voimavarojen ja vahvuuksien tunnustaminen ja tunnustaminen.

Toteutussuunnitelma

Silta omannäköiseen elämään hanke toimi asiakaskehittäjäryhmä-työskentelyssä pääosin hankkeen tavoitteiden ja niihin tarvittavien näkökulmien tiimoilta.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakaskehittäjäryhmien kokeiluun osallistui neljä ryhmää Eteva kuntayhtymän alueelta. Ryhmien jäsenet olivat toisilleen tuttuja, sillä ryhmät olivat valmiiksi muotoutuneita; joko päiväaikaisen toiminnan tai asumisen tiimoilta. Etevan asiakkaina olevat ihmiset ovat kehitysvammaisia ihmisiä, autismikirjolla olevia ihmisiä, muulla tavoin vammaisia ihmisiä tai mielenterveyskuntoutujia. 

Idean testaus asiakkaalla

Asiakaskehittäjäryhmiin osallistuneiden henkilöiden palaute ryhmistä oli pääosin positiivista. Osallistujat kokivat, että ryhmiin oli mukava tulla, asioista puhuttiin selkeästi ja osallistujien mielipiteellä oli merkitystä.

Kokeilussa opittua

Ryhmien suunnitteluun ja ohjaamiseen osallistuneet lähityön ohjaajat antoivat ensiarvoisen tärkeää palautetta hanketiimille ryhmien vetämisestä ja prosessin muotoilusta. Ohjaajat kuvasivat asiakaskehittäjäryhmien tuoneen omaan työhön muun muassa uutta materiaalia ja ajatusta.

Ratkaisun perusidea

Asiakaskehittäjäryhmien perusta on organisaation tahtotilassa yhteiskehittää ja saada asiakasnäkökulman laajalta alueelta. Organisaation nimeämän vastuuhenkilön valinta, resursointi ja koulutus ovat prosessin ensimmäisen vaiheen toimintoja.

Asiakaskehittäjäryhmätoiminnan vastuuhenkilö vasta prosessista ja sen toimijoiden tukemisesta.

Vastuuhenkilö aktivoi ryhmiä etsimällä olemassa olevia ryhmiä ja muodostamalla ja(tai tukemalla uusien ryhmien muodostamista.

Ryhmille valitaan henkilö lähityöstä/yhteisöstä joka toimii ryhmien avainhenkilönä. Vastuuhenkilö luo ja tukee avainhenkilöiden verkoston luomista.

Vastuuhenkilö koordinoi työskentelyä; avainhenkilöiden verkoston tapaamisia, aihealueiden koontia ja visiointia sekä aikataulutusta avainhenkilöiden kanssa.

Vastuuhenkilö vetää ryhmiä avainhenkilöiden kanssa, kokoaa ryhmien ajatuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa työskentelyä niiden pohjalta.

Vastuuhenkilö laatii ryhmien osallistujien ja avainhenkilöiden kanssa ryhmien arviointikriteerit ja tuottaa arviointimateriaalin. 

 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Alueellisten asiakaskehittäjäryhmien käyttöönotto vaatii ennen kaikkea organisaation tahtotilaa yhteiskehittämiseen. Organisaation tulee resursoida asiakaskehittäjäryhmien toimintaa niin, että ryhmien on tosiasiallisesti mahdollista toimia laadukkaasti tuottaen tietoa asiakkaiden näkemyksistä monipuolisesti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Alueellisten asiakaskehittäjäryhmien prosessi soveltuu monipuolisesti yhteiskehittämisestä kiinnostuneille organisaatioille.