Alueellinen asiakaskehittäjäryhmä
Alueellinen asiakaskehittäjäryhmä-toiminta vastaa organisaation tarpeeseen saada palveluiden käyttäjien näkökulmia palveluiden muotoiluun ja kehittämiseen laajaltakin maantieteelliseltä alueelta. Yhteiskehittämisen malli on vastavuoroinen käyttäjien ja tuottajien välillä.
Toimintamallin nimi
Alueellinen asiakaskehittäjäryhmä-toiminta vastaa organisaation tarpeeseen saada palveluiden käyttäjien näkökulmia palveluiden muotoiluun ja kehittämiseen laajaltakin maantieteelliseltä alueelta. Yhteiskehittämisen malli on vastavuoroinen käyttäjien ja tuottajien välillä.
Asiakaskehittäjäryhmien perusta on organisaation tahtotilassa yhteiskehittää ja saada asiakasnäkökulman laajalta alueelta. Organisaation nimeämän vastuuhenkilön valinta, resursointi ja koulutus ovat prosessin ensimmäisen vaiheen toimintoja.
Asiakaskehittäjäryhmätoiminnan vastuuhenkilö vasta prosessista ja sen toimijoiden tukemisesta.
Vastuuhenkilö aktivoi ryhmiä etsimällä olemassa olevia ryhmiä ja muodostamalla ja(tai tukemalla uusien ryhmien muodostamista.
Ryhmille valitaan henkilö lähityöstä/yhteisöstä joka toimii ryhmien avainhenkilönä. Vastuuhenkilö luo ja tukee avainhenkilöiden verkoston luomista.
Vastuuhenkilö koordinoi työskentelyä; avainhenkilöiden verkoston tapaamisia, aihealueiden koontia ja visiointia sekä aikataulutusta avainhenkilöiden kanssa.
Vastuuhenkilö vetää ryhmiä avainhenkilöiden kanssa, kokoaa ryhmien ajatuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa työskentelyä niiden pohjalta.
Vastuuhenkilö laatii ryhmien osallistujien ja avainhenkilöiden kanssa ryhmien arviointikriteerit ja tuottaa arviointimateriaalin.
Asiakasosallisuus ja yhdessä tekeminen asiakkaiden kanssa tunnustetaan nykyhetkessä tärkeäksi palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa. Sanonta "neukkareissa kehitetään neukkareita" kuvaa erinomaisesti ajan muutosta siinä, että sen sijaan, että kuvitellaan asiakkaiden tarpeita neukkareissa, rakennetaan parhaimmat ratkaisut yhdessä asiakkaiden kanssa.
Vammaispalvelujen kentällä on vielä matkaa muun muassa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden täysimääräiseen toteutumiseen. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus astui voimaan 2016. Sen täytäntöönpanoa on edistetty kahden toimintaohjekauden verran: Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2018–2019 ja 2020–2023. Erilaisia toimia tarvitaan kaikessa tekemissä, jotta asioissa päästään eteenpäin. Osallisuuden vahvistamiseen ohjaavat myös vammaispolitiikassa käytetyt tunnuslauseet "Ei mitään meistä ilman meitä" ja "Ketään ei jätetä".
Vuosina 2020-2021 oli käynnissä Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke, jota sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjasi ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti. Kehittämistyötä toteutettiin valtakunnallisen työskentelyn lisäksi yhdeksässä aluehankkeessa, joista yksi oli Eteva kuntayhtymän hallinnoima Silta omannäköiseen elämään -hanke. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteena oli luoda henkilökohtaisen budjetoinnin Suomen malli, joka "vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja tarpeisiin kullekin henkilölle parhaiten sopivalla toteutustavalla".
Asiakaskehittäjäryhmien kokeiluun osallistui neljä ryhmää Eteva kuntayhtymän alueelta. Ryhmien jäsenet olivat toisilleen tuttuja, sillä ryhmät olivat valmiiksi muotoutuneita; joko päiväaikaisen toiminnan tai asumisen tiimoilta. Etevan asiakkaina olevat ihmiset ovat kehitysvammaisia ihmisiä, autismikirjolla olevia ihmisiä, muulla tavoin vammaisia ihmisiä tai mielenterveyskuntoutujia.
Alueellisten asiakaskehittäjäryhmien käyttöönotto vaatii ennen kaikkea organisaation tahtotilaa yhteiskehittämiseen. Organisaation tulee resursoida asiakaskehittäjäryhmien toimintaa niin, että ryhmien on tosiasiallisesti mahdollista toimia laadukkaasti tuottaen tietoa asiakkaiden näkemyksistä monipuolisesti.
Kansikuva
