Ankkuritoiminnan vahvistaminen Lapin HVA (RRP, P4, I2)
- MITÄ? Ankkuritoiminta uusille alueille ja aiemmin käynnistyneiden Ankkuritiimien vahvistaminen Lapissa.
- MIKSI? Vahvistetaan yhdenvertaisuutta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä nuorten ja perheiden moniammatillisessa auttamisessa.
Lapin hyvinvointialue toimii yhteensä 21 kunnan alueella. Lapin hyvinvointialueella on neljä organisointia ja johtamista varten muodostettua palvelualuetta. Aluejako ei linjaa palveluiden sijaintia. Alueille ei määritetä minkäänlaisia keskuskuntia, vaan kaikki alueen kunnat ovat keskenään saman arvoisia.
Palvelualueet:
- Pohjoisen Lapin palvelualue: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Utsjoki 26 100 asukasta
- Itäisen Lapin palvelualue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä 20 600 asukasta
- Kaakkoisen Lapin palvelualue: Posio, Ranua, Rovaniemi 70 900 asukasta
- Lounaisen Lapin palvelualue: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio 58 800 asukasta
Kuva
.png)
Ankkuritoiminta on kansallinen toimintamalli, jota Lapissa hyödynnetty aiemmin viiden kunnan alueella
Ankkuritoiminnalla tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä erillisissä Ankkuritiimeissä, jotka koostuvat poliisin, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen asiantuntijuudesta. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi nuori voi ohjautua ankkuri asiakkaaksi esimerkiksi oppilaitoksen tai perheen toimesta. Moniammatillisuuden perustana on yhteiseen tavoitteeseen ja sovittuihin toimintatapoihin sitoutuminen sekä keskinäinen kunnioitus. Ankkuri on tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa nuorta hänen tulevaisuutensa kannalta kestäviin ratkaisuihin. Toiminnassa huolehditaan myös tarvittavasta palveluohjauksesta nuorelle. Ankkuritoiminnan periaatteet pohjautuvat etiikkaan ja lainsäädäntöön, jotka ohjaavat ja velvoittavat moniammatilliseen yhteistyöhön.
Ankkuritoiminnan tavoitteena on:
- Alle 18-vuotiaiden nuorten tekemien rikosten ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen
- Tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen nuorelle sekä hänen perheelleen
- Nuoren osallisuuden tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy
- Väkivaltaisen ekstremismin radikalisoitumisen ehkäisy ja tunnistaminen, ei ikärajaa.
- Yhteistyön ja tiedonvaihdon edistäminen muiden toimijoiden ja toimintamallien kanssa
- Yli organisaatiorajojen eri ammattilaisten osaamisen kehittäminen, joilla edistetään nuorten hyvinvointia, varhaista puuttumista sekä rikosten ennaltaehkäisyä.
Ankkuritoiminta on valtakunnallisesti ohjattua. Valtakunnallista toimintaa koordinoi ohjausryhmä. Ohjausryhmässä toimii edustajia sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Poliisihallituksesta, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksesta, Poliisiammattikorkeakoulusta sekä ankkuritiimien ammattialaisia. Alueellista ankkuritoimintaa ohjaa alueellinen tai paikallinen ohjausryhmä varmistaen eri alojen toimintaedellytykset ja sitoutumisen ankkuritoimintaan. Se myös seuraa ja arvioi toiminnan toteutumista sekä osallistuu ankkuritoiminnan kehittämiseen yhteistyössä ankkuritiimin kanssa. Ankkuritiimin päivittäisjohtamisesta vastaa tiiminvetäjä. (Moilanen, Airaksinen & Kangasniemi 2019, 17–20, 49, 52, 55.)
Lapin alueella Ankkuri toimintamallin mukaista toimintaa on Rovaniemellä, Kemissä, Keminmaassa, Torniossa ja Simossa . Edellä mainituilla alueilla Ankkuritoiminnan rakenteet ovat muotoutumassa valtakunnallisen mallin mukaiseksi. (Saapunki 2022.)
Kuva
Jokaiseen Ankkuritiimiin kuuluu
- Poliisi
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajat
- Nuorisotoimen edustaja
Ankkuritoiminnan jalkauttamisen kehittäjäjoukkoon kuului lisäksi
- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen koordinaattori
- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen projektipäällikkö
- Lapin ammattikorkeakoulun Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen asiantuntija
Ankkuritoiminnan vahvistamisella ja uusilla alueilla käyttöönottamisen myötä tavoiteltiin seuraavia muutoksia:
Asiakkaan näkökulma
- Kenelle? Alle 18-vuotiaat nuoret, jotka ovat riskissä joutua rikoskierteeseen, syrjäytyä tai kohdata muita hyvinvointiongelmia. Alkavan rikoskierteen katkaisu.
- Mihin muutos kohdistuu? Nuorten rikoskäyttäytymisen ennaltaehkäisy, päihdeongelmien ennaltaehkäisy, osallisuuden ja toimijuuden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Palveluohjauksen jatkuvuuden varmistaminen siten, että nuori ja nuoren perhe saa oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista tukea.
- Miksi muutosta tarvitaan? Nuoren hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen, rikos- tai pahoinvointikierteen katkaiseminen monitoimijaisella tuella. Yhdenvertainen mahdollisuus Ankkuri-toimintaan koko Lapin alueella.
Ammattilaisen näkökulma
- Kenelle? Ankkuritiimin jäsenille, kuten poliiseille, sosiaalityöntekijöille, nuorisotyöntekijöille ja terveydenhuollon ammattilaisille.
- Mihin muutos kohdistuu? Työn resursoinnin, tiedonkulun ja moniammatillisten käytäntöjen kehittyminen. Resurssien riittävyyden turvaaminen ja työntekijöiden kuormituksen vähentäminen päällekkäisen työn vähetessä.
- Miksi muutosta tarvitaan? Ankkuritiimien työskentelyn sujuvuuden parantaminen ja saavutetut, oikea-aikaiset vaikutukset nuorten hyvinvointiin.
Yhteiskunnallinen näkökulma
- Kenelle? Alueelliset ja paikalliset ohjausryhmät, jotka vastaavat Ankkuritoiminnan johtamisesta. Kansalliset toimijat, kuten ministeriöt ja Poliisihallitus. Sisäinen turvallisuus.
- Mihin muutos kohdistuu? Alueellisten resurssien tasaamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen, jotta ne vastaavat paremmin nuorten tarpeita.
- Miksi muutosta tarvitaan? Systemaattinen ja laadukas Ankkuritoiminta vähentää nuorten rikosalttiutta ja edistää heidän hyvinvointiaan koko maan tasolla. Nuoria on tarpeen monitoimijaisesti tukea oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Onnistumista Lapin alueen Ankkuritoiminnan vahvistamisessa arvioidaan seuraavin mittarein:
- Ankkuritiimien määrä (lähipalvelualue, kunnat)
- Ankkuritoimija-kysely
Ankkuritoimintaa arvioidaan jatkossa kansallisen Ankkuritoiminnan Extranetin kautta.
Ennen Ankkuritoiminnan jalkauttamista uusille alueille sekä jo toimivien alueiden vahvistamiseksi kerrytettiin asiakasymmärrystä ammattilaisilta. Haastattelujen avulla kerättiin Ankkuritoimintaan liittyviä kokemuksia:
-
Hyvät käytänteet
• Toimintamallin struktuuri
• Etukäteen kalenteroitu toiminta
• Nuoren suostumuksella tietojen vaihto eri toimijoiden välillä
• Työaika resursoitu ja sovittu toimintaan
• Nuoristyön ja etsivän nuorisotyön rooli tunnistettu hyväksi tavaksi löytää tuen tarvitsijoita yläkoulussa / toisella asteella
• Sovittelutoimiston rooli nuorten rikos- ja riita-asioissaKoordinoitu tiedonvaihto ja tilannekuva alueilta
Kehittämisen kohteita
• Nykypäivän ilmiöihin liittyen tarve Ankkurin kaltaiselle toiminnalle kasvaa
• Nuorten ohjautuvuus palveluun
• Ohjausryhmän ja koordinaation tärkeys. Toiminnan laadun varmistus, kehitys sekä koulutukset
• Ankkuri-toimintaan perehdytys moniammatillisessa työryhmässä
• Asiakassopimusten sisällön kirjo, yhtenäistäminen tietosisältöön
• Yhteinen Ankkuri-tiimi laajemmalle alueelle
• Ankkuri-toiminnan tilastointikäytänteet, jälkiseuranta sekä vaikuttavuuden arviointi
Ankkuritoiminta
Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta. Tiimi tapaa nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea ja tarvittaessa ohjata avun tai tuen piiriin.
Arjen turvan toimintamalli
Lappilainen varhaisen puuttumisen monitoimijainen malli, joka tarjoaa käytännönläheisen prosessin ja työkaluja yhdyspintatyöskentelyyn, periaatteina avoin verkostoyhteistyö, eri toimijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä resurssiviisas yhteistoiminta.
Lapin Arjen turvan verkostotyö ennaltaehkäisevässä toiminnassa Lapin HVA (RRP, P4, I2)
Arjen turvan toimintamallin mukaisen toiminnan vahvistamiseksi suunnattu koulutuskokonaisuus ja verkostokartta työvälineenä. Koulutuskokonaisuutta ja verkostokarttaa on hyödynnetty RRP-hankkeen aikana erityisesti Ankkuritoiminnan, Hoito syytteen sijaan -toiminnan sekä MARAK riskienarviointikokouksen vahvistamisen tukena.
Ideointivaiheessa tunnistettiin seuraavat erilaiset vaihtoehtot vahvistaa Ankkuritoimintaa Lapissa Arjen turvan toimintamallin mukaisesti resurssiviisaasti, alueellisia voimavaroja hyödyntäen ja alueen erityispiirteet huomioiden. Pilottialueella Itä-Lapin kunnissa (Salla, Kemijärvi, Savukoski, Pelkosenniemi, Posio) järjestettiin työpajat. Työpajojen pohjalta tunnistettiin seuraavat vaihtoehdot uusien alueiden Ankkuritiimien käynnistämiselle.
-
Kuntakohtainen toteutus
- pienellä paikkakunnalla raskas toteuttaa
- vaatii koordinaation ja ohjausryhmät varajäsenineen
- toiminta on poliisivetoista – onko paikkakunnalla poliisia/poliisiresurssia
- kohderyhmä voi olla suppea, paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa – asioiden käsittely voidaan kokea hankalaksi
-
Seutukunta-/palvelualuekohtainen toteutus
+ on mahdollinen ja kannatettava kuntien näkemyksen mukaan
+ säästää resursseja
+ mahdollistaa laaja-alaisen tiedonvaihdon ja hiljaisten signaalien tunnistamisen
+ tarpeeksi viranomistoimijoita, kuntien edustaja(t) kuten etsivä nuorisotyö mukaan.
-
Maakunta-/hyvinvointialuekohtainen toteutus
- hyvinvointialueiden käynnistymisvaiheessa ei suositeltava, koska rakenteet ja osaaminen eivät ole vielä kehittyneet
- haasteina ovat työryhmän suuri koko, toimijoiden aikatauluhaasteet ja sitoutuminen.
Työpajoja on kuvattu laajemmin liitteenä olevassa raportissa, johon on viitattu myös muualla Innokylä kuvauksessa.
Ideointivaiheen ja hyvinvointialueen käynnistymisen myötä Ankkuritoiminnassa päädyttiin mukailemaan hyvinvointialueen palvelualueita, ottaen huomioon seutukuntajako. Syynä tähän oli yllä tunnistettujen positiivisten tekijöiden lisäksi myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat palvelualuekohtaisesti. Toisaalta osa seutukunnista oli hyvin tottuneita yhteistyössä toimijoita ja tätä jo toimivaa verkostotyötä pidettiin tärkeänä hydöyntää. Palvelualueista poikettiin muutamien kuntien osalta esimerkiksi seuraavista syistä: aiemman Ankkuritiimin kokoonpano poikkesi palvelualueista, uuden kunnan kokema luontainen asiointisuunta poikkesi lähipalvelualueiden mukaisesta jaosta.
Kehittäjätiimin tukena on toiminut kehittäjäasiakastiimi. Kehittäjäasiakastiimi kasattiin kutsumalla eri puolilta Lappia kehittäjäasiakkaita, kokemusasiantuntijoita ja kokemustoimijoita etäyhteyksin noin 4 kertaa vuodessa toteutettaviin tapaamisiin. Kehittäjätiimin haluttiin pysyvän samana hankkeen ajan ja siitä maksettiin osallistujille korvausta alueella voimassaolevien kehittäjäasiakkaiden korvaussuositusten mukaisesti.
Kehittäjäasiakastiimi toi esille muun muassa seuraavia asioita, jotka huomioitiin Ankkuritoiminnan vahvistamisessa ja uusien Ankkuritiimien käynnistämisessä.
- Tunnistamiseen ja puheeksiottoon tarvitaan lisää koulutusta, rohkeutta ja osaamista.
- Kohtaamisen taidot ovat avainasemassa: arvostava ja rakentava lähestymistapa.
- Ammattilaisille tarvitaan välineitä, joilla ohjata ja pitää kiinni nuoresta.
- Ammattilaisten, nuoren ja perheen yhteinen ymmärrys siitä, miten auttaa nuorta ja hänen perhettään, on ensisijaista.
Ankkuritoiminnan uudet ryhmät käynnistettiin seuraavalla prosessilla. Samaa prosessia hyödynnettiin jo toimivien Ankkuritiimien vahvistamisessa, sillä niiden kokoonpanoon liitettiin mukaan uusia kuntia. Lisäksi henkilöstövaihtuvuus oli ollut suurta ja myös aiemmin toimivat ryhmät hyötyivät prosessin läpikäymisestä.
ANKKURITOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN UUDELLA ALUEELLA TAI AIEMMIN TOIMINEEN RYHMÄN VAHVISTAMINEN LAPISSA
- JÄRJESTETÄÄN INFOTILAISUUS PALVELUALUEKOHTAISESTI
- Varmistetaan, että paikalle tulevat Ankkuritoiminnan kannalta välttämättömät tahot - poliisi, sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajat, kunnasta vähintään etsivä nuorisotyö.
- Kutsu infotilaisuuteen on avoin ja sitä saa jakaa alueella esimerkiksi järjestö- ja seurakuntatoimijoille
- Infossa Ankkuri toimintamallin esittely ja sopiminen jatkon etenemisestä kohti työpajoja
- JOKAINEN TOIMIJA NIMEÄÄ ANKKURI-RYHMÄÄN EDUSTAJAN
- Toimijat sitoutuvat siihen, että nimetyllä henkilöllä on mahdollisuus käyttää resursseja Ankkuritoimintaan
- TYÖPAJAT (1–3 KPL PALVELUALUEKOHTAISESTI)
- Työpajoihin osallistuvat Ankkuri-ryhmään nimetyt edustajat
- Työpajoissa sovitaan Ankkuritoiminnan rakenteista, käytännöistä, yhteisistä pelisäännöistä, vastuista ja koordinaatiosta
- Työpajoissa sivutaan Ankkuritoiminnan käsikirjaa, esitellään Extranet-työkalua, keskustellaan alueen verkostotoimijoista
Ankkuritoiminnan vahvistamisessa Lapissa erityisen tärkeänä pidetiin toimijoiden yhteistä näkemystä ja ymmärrystä seuraavista asioista. Asioista sovittiin jokaisen Ankkuritiimin kanssa työpajoissa toiminnan käynnistyessä.
Sujuvat käytännön järjestelyt
- Ankkuritiimin tapaamisten sijainti
- Toimipiste alueittain joko poliisilaitoksella tai kunnan tiloissa.
- Keinot nopeaan yhteydenottoon tarvittessa ja akuutti tarve tiedonjakamiselle
- Selkeät käytännöt tilanteisiin: kuka kontaktoi ja miten, huomiointi tietosuoja-asioissa.
- Säännöllisyys ja ennakoitavuus
- Tapaamiset kerran kuussa sovittiin vähintään vuoden ajaksi jokaisessa Ankkuritiimissä. Akuutit tilanteet sovitun käytänteen mukaisesti.
Oikea-aikainen asiakasohjautuvuus
- Toimintaohjeistus ohjautuvista asiakkaista on yhteinen kaikille.
- Yhteinen sopimus siitä, että korostetaan varhaista ja oikea-aikaista tukea nuorelle ja hänen perheelleen. Edellyttää suostumusta!
Toimijoiden kaksisuuntainen rooli
- Jokainen Ankkuritiimin jäsen toimii tiedon välittäjänä molempiin suuntiin: Mahdollistaa nuorten asioiden käsittelyn ryhmässä, mutta voi tarvittaessa jakaa alueen tilannekuvaa (esim. kunnan hytetu-ryhmä) tietosuoja-asiat huomioon ottaen (ei henkilötietoja tms.) vain määrällinen tieto.
Ankkuritoiminnan vahvistamisen seurauksena Lapissa käynnistettiin vuonna 2024 kaksi uutta ja vahvistettiin yhtäjo toimivaa Ankkuritiimiä.
- Itä-Lapin Ankkuritoiminta käynnistyi huhtikuussa 2024 (Salla, Kemijärvi, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä)
- Kaakkoisen Lapin Ankkuritoimintaa vahvistettiin lisäämällä mukaan kolme kuntaa: Rovaniemen lisäksi mukaan Ankkuritiimiin tulivat Posio, Ranua ja Pello.
- Ylä-Lapin Ankkuritoiminta toiminta käynnistyi lokakuussa 2024 (Inari ja Utsjoki)
- Pohjoisen Lapin (Tunturi-Lappi - Enontekiö, Kolari, Muonio, Kittilä) Ankkuritiimi infotilaisuus joulukuussa 2024. Työpajat toteutuvat tammi-maaliskuu 2025 aikana.
- Lounaisen Lapin Ankkuritoiminta vahvistuu vuoden 2025 alkupuolella. Alueella toimintaa on Torniossa, Kemissä, Keminmaassa ja Simossa, mukaan liittyvät Tervola ja Ylitornio.
Lapin alueen Ankkuritoiminnan vahvistamisen mittarit:
- Ankkuritiimien määrä (lähipalvelualue, kunnat): 5 Ankkuritiimiä, 21 kuntaa
- Ankkuritoimija-kysely: tulokset vielä julkaisematta
Ankkuritoiminnan tilastointi jatkossa systemaattisesti kansallisen Ankkuritoiminnan Extranetin kautta.
Kuva
