Etelä-Savo: Me tehdään Etelä-Savon yhteinen sote-keskus

Etelä-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Savon alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Etelä-Savo: Me tehdään Etelä-Savon yhteinen sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Etelä-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Savon alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Etelä-Savon maakunnan alueelle toimii kaksi sairaanhoitopiiriä, Essote ja Sosteri. Tämä on Essoten hallinnoima hanke, jossa Pieksämäen kaupunki ja Vaalijalan kuntayhtymä ovat osatoteuttajina. sosteri on valmistellut oman hankehakemuksen. Tarvittaessa Sosteri voi liittyä yhteiseen hanketyöskentelyyn. Sote-integraatio on ollut keskeinen tavoite aikaisemmassa kehitystyössä hankealueella, ja kuntien tuottamat sote-palvelut on hallinnollisesti integroitu siirtämällä ne Essote-kuntayhtymän hoidettavaksi, poikkeuksena Pieksämäen kaupunki, joka tuottaa sote-peruspalvelut itsenäisesti. 

Maakunnan sisällä on erilaiset lähtökohdat kehittämistyölle, tilanne vaihtelee alueittain. Hoitoonpääsy ja palveluohjaus toimii osittain hyvin, toisaalla on suuriakin haasteita. Moniammatillisuuden ja monitoimijaisuuden toteutuminen vaihtelee, ja tarve yhteisille toimintamalleille, verkostomaisten työtapojen johtamiselle sekä asiakaslähtöiselle toiminnalle on yhteinen eri kunnissa ja toimintayksiköissä.

Kehittämistarpeena sote-keskuksen näkökulmasta tunnistetaan myös raskaimpien palveluiden runsas käyttö, tyytymättömyys sote-palveluiden sujuvuuteen sekä tarve vahvistaa peruspalveluita. Tiettyjen ammattiryhmien rekrytoinnissa on isoja haasteita. Etelä-Savossa tulee myös kiinnittää huomiota työikäisten hyvinvointiin, mm. tupakointiin, ylipainoon ja ehkäisevään päihdetyöhön.

Toimiaika

1.1.2020-31.12.2023 käynnissä

Toimijat

Hankkeen hallinnoija on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote. Osa-toteuttajina mukana ovat Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Pieksämäen kaupunki ja Vaalijan kuntayhtymä. Hankkeen toteutus on alkanut ammattilaisten aktiivisella työskentelyllä. Hankkeessa on kuultu alueen asukkaita ja yhteistyöverkostoja (järjestöt ja yritykset) erilaisilla menettelyillä, esim. webinaarit, kyselyt ja tapahtumat.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Kirsi Leinonen
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kirsi.leinonen@etela-savo.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

03.05.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Savon maakunnan alueelle toimii kaksi sairaanhoitopiiriä, Essote ja Sosteri. Tämä on Essoten hallinnoima hanke, jossa Pieksämäen kaupunki ja Vaalijalan kuntayhtymä ovat osatoteuttajina. sosteri on valmistellut oman hankehakemuksen. Tarvittaessa Sosteri voi liittyä yhteiseen hanketyöskentelyyn. Sote-integraatio on ollut keskeinen tavoite aikaisemmassa kehitystyössä hankealueella, ja kuntien tuottamat sote-palvelut on hallinnollisesti integroitu siirtämällä ne Essote-kuntayhtymän hoidettavaksi, poikkeuksena Pieksämäen kaupunki, joka tuottaa sote-peruspalvelut itsenäisesti. 

Maakunnan sisällä on erilaiset lähtökohdat kehittämistyölle, tilanne vaihtelee alueittain. Hoitoonpääsy ja palveluohjaus toimii osittain hyvin, toisaalla on suuriakin haasteita. Moniammatillisuuden ja monitoimijaisuuden toteutuminen vaihtelee, ja tarve yhteisille toimintamalleille, verkostomaisten työtapojen johtamiselle sekä asiakaslähtöiselle toiminnalle on yhteinen eri kunnissa ja toimintayksiköissä.

Kehittämistarpeena sote-keskuksen näkökulmasta tunnistetaan myös raskaimpien palveluiden runsas käyttö, tyytymättömyys sote-palveluiden sujuvuuteen sekä tarve vahvistaa peruspalveluita. Tiettyjen ammattiryhmien rekrytoinnissa on isoja haasteita. Etelä-Savossa tulee myös kiinnittää huomiota työikäisten hyvinvointiin, mm. tupakointiin, ylipainoon ja ehkäisevään päihdetyöhön.

Päämäärä ja päätavoite

1. Etelä-Savon sote-keskuskonseptin rakentaminen
2. Sujuvan asiakasohjauksen kehittäminen
3. Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen ja asiakkaiden mukaan ottaminen
 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

1. E-S:n sote-konsepti
- määritellyt asiakassegmentit ja palvelumuodot
- joustavat konsultaatiokäytännöt
- moniammatilliset tiimit toimivat asiakaslähtöisesti
- toimintamallit ammattilaisten yhteistyölle ja viestinnälle
- verkostoyhteistyön käytänteet ja työvälineet

2. Sujuva asiakasohjaus
- sote-integroitu palvelutarpeen arviointi
- "yhden luukun"-periaate toimii
- sote-keskuksen sisäinen asiakasohjausmalli
- monialaisen arvioinnin toimintamalli monipalvelu- ja suurkuluttaja-asiakkaille

3. Asiakaslähtöinen toiminta
- asiakaslähtöiset verkostomaiset palvelupolut
- palvelut jalkautuvat arjen toimintaympäristöihin
- asiointi- ja kohtaamispaikoilla toimintamallit
- sähköiset asiointikanavat ja digipalvelut 
- verkostomainen työote vahvistuu
- perhekeskustoiminta, varhainen tuki ja kynnyksetön palvelu
- näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotto
- jatkuvan kehittämisen kulttuuri
- arviointi ja raportointimenetelmät ja - käytännöt on määritelty

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuuden kehittämistoimenpiteillä tavoitellaan 7 päivän hoitoon pääsyn toteutumista. Palvelupolkujen kuvaaminen ja asiakassegmentointi auttaa kohdistamaan palveluja oikea-aikaisesti. Sähköisten palveluiden käyttöönotto ja monipuolistaminen, mm. hoitaja-chat, digilääkäri ja omaolo-palvelu, ovat parantaneet palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Lyhytterapia menetelmä IPC:n käyttöönotto on onnistunut Etelä-Savossa. Nuoret ovat saaneet apua lieviin masennusoireisiin osana opiskeluhuollon palveluita, eikä ole tarvittu ohjausta erikoissairaanhoitoon. 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Maakunnan asukkaiden digi-taitojen kehittäminen osana sote-uudistusta on tärkeä alueellinen tavoite, jolla vahvistetaan ennalta ehkäisevien palveluiden käyttöä ikääntyvässä maakunnassa. Etelä-Savon 3. sektorin toimijoiden palveluita on kuvattu maakunnalliseen Yhes-alustalle, jotta asukkaat voivat hyödyntää palveluita ja ammattilaiset ohjata asiakkaat niiden pariin. 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Etelä-Savon Ikäohjelma vuoteen 2030 valmistui syksyn aikana. Haavanhoito-osaamista on vahvistettu koulutuspilotilla, ja pilotin vaikuttavuuden arviointi jatkuu. Maakunnallisessa Kehittäjäyhteisö-toiminnassa on mukana 172 osallistujaa, joita on kuultu kehittämistoimenpiteistä ja hyvinvointialueen rakentamisesta. IPC-menetelmä on otettu käyttöön ja Lapset puheeksi-menetelmän kouluttajakoulutus on toteutettu. Hankkeen aikana toteutettavien pilottien vaikuttavuutta arvioidaan vielä kokonaisuutena tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta. 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Etelä-Savon sote-keskuskonseptin rakentaminen on aloitettu, kuvaamalla asiakaspolkuja ja yhtenäistämällä toimintakäytäntöjä. Asiakasohjauksen geneerinen malli on luotu, ja tämän testaus eri asiakasryhmillä on alkamassa. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen ja auttamisen vahvistaminen monialaisesti on aloitettu työpajatyöskentelyllä. Palvelupolkutyössä ja pilottitoiminnassa on mukana myös 3. sektorin toimijat. Perhekeskustoiminta jatkuu monialaisesti soten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä. Sosiaaliohjaus perusterveydenhuollon vastaanotolla - pilotti on osoittanut selkeän tarpeen tiiviille sote-yhteistyölle. Tulevaisuuden sote-keskuskonseptin kehittäminen jatkuu tiiviissä yhteistyössä vastuuvalmisteluorganisaation kanssa.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Asiointikanavia on monipuolistettu avaamalla terveyspalveluihin chat ja digilääkärikokeilu. Oma-olo palvelun käyttöönotto etenee suunnitelman mukaisesti. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa kehitetään edelleen asiakasvastaava-toimintamallia sekä tiimityötä.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Vammaispalveluiden osaamiskeskus - pilotissa vahvistetaan peruspalveluiden roolia. Vaikuttavaa etäpalveluohjausta - pilotissa mielenterveys- ja päihdeyksiköin sekä aikuissosiaalityön asiakkaille järjestetty psykososiaalista tukea digitaalisesti.

Lasten ja nuorten palveluissa otettu käyttöön lyhytterapia menetelmä IPC sekä vahvistetaan Lapset puheeksi-menetelmän käyttöä.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Näyttöön perustuvien käytäntöjen tunnistaminen ja hyödyntäminen toimintayksiköissä. Piloteissa huomioitu henkilöstön koulutustarpeet. Tiedolla johtamisen kokonaisuus yhteistyössä rakenneuudistuksen kanssa. Vaikuttavuus näkökulmana otettu huomioon kaikissa piloteissa, ja raportointi piloteista jatkossa koko organisaatiolle. Lasten ja nuorten palveluissa otettu käyttöön lyhytterapia menetelmä IPC sekä vahvistetaan Lapset puheeksi-menetelmän käyttöä.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Verkostomaista monialaista työskentelyä vahvistetaan eri piloteissa, työpajatyöskentelyllä ja toimintakäytännöillä. Konsultaatiokäytänteiden kartoittaminen aloitettu, jatkossa tarkoitus rakentaa sujuvia ja sähköisiä kanavia hyödyntäviä konsultointirakenteita. Sosiaalityön toiminnan näkyväksi tekeminen ja parempi hyödyntäminen tulevaisuuden sote-keskuksessa on käynnistynyt. Asiakasraati-toiminta aloitettu, ja kehittäjäasiakkaat rekrytointi menossa. 

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Oma-arviointi ja mittarien valinta on vielä kesken, etenee kuitenkin arviointisuunnitelman mukaan. Ikäsegmentoidusti on tunnistettu oma-arvioinnissa käytettäviä mittareita (liitteessä). Palvelurakenteen keventäminen sekä paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistaminen ovat tärkeitä maakunnallisia tavoitteita kaikissa ikäluokissa. Ikäkohtaisissa työpajoissa on tarkoitus tarkentaa oma-arvioinnissa seurattavia mittareita. Pilotteihin rakennetaan pilottikohtaiset mittarit.

Nykytilaa on kuvattu hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelma kuvaa myös sen, miten prosessitavoitteilla vastataan hyötytavoitteisiin. Tämän vaiheen konkretisointi on hanketyössä nyt meneillään. 

 

Vaikutukset ja vaikuttavuus

- palveluiden saatavuuteen on vaikutettu uusilla asiointi-kanavilla, chat ja digilääkäri sekä terveysneuvon ja ajanvarauksen ulkoistamisella. 

- IPC-menetelmä on otettu käyttöön, ja kaikki koulutuksen käyneet ovat aloittaneet asiakastyön.

- yhteistyö Työkykyä-hankkeen kanssa, osa-työkykyisen palvelupolku sekä työkykytiimi tulevaisuuden sote-keskuksessa

Etelä-Savon Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön