Etelä-Savo: Me tehdään Etelä-Savon yhteinen sote-keskus
Etelä-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Savon alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Etelä-Savon hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Savon alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Etelä-Savon maakunnan alueelle toimii kaksi sairaanhoitopiiriä, Essote ja Sosteri. Tämä on Essoten hallinnoima hanke, jossa Pieksämäen kaupunki ja Vaalijalan kuntayhtymä ovat osatoteuttajina. sosteri on valmistellut oman hankehakemuksen. Tarvittaessa Sosteri voi liittyä yhteiseen hanketyöskentelyyn. Sote-integraatio on ollut keskeinen tavoite aikaisemmassa kehitystyössä hankealueella, ja kuntien tuottamat sote-palvelut on hallinnollisesti integroitu siirtämällä ne Essote-kuntayhtymän hoidettavaksi, poikkeuksena Pieksämäen kaupunki, joka tuottaa sote-peruspalvelut itsenäisesti.
Maakunnan sisällä on erilaiset lähtökohdat kehittämistyölle, tilanne vaihtelee alueittain. Hoitoonpääsy ja palveluohjaus toimii osittain hyvin, toisaalla on suuriakin haasteita. Moniammatillisuuden ja monitoimijaisuuden toteutuminen vaihtelee, ja tarve yhteisille toimintamalleille, verkostomaisten työtapojen johtamiselle sekä asiakaslähtöiselle toiminnalle on yhteinen eri kunnissa ja toimintayksiköissä.
Kehittämistarpeena sote-keskuksen näkökulmasta tunnistetaan myös raskaimpien palveluiden runsas käyttö, tyytymättömyys sote-palveluiden sujuvuuteen sekä tarve vahvistaa peruspalveluita. Tiettyjen ammattiryhmien rekrytoinnissa on isoja haasteita. Etelä-Savossa tulee myös kiinnittää huomiota työikäisten hyvinvointiin, mm. tupakointiin, ylipainoon ja ehkäisevään päihdetyöhön.
1.1.2020-31.12.2023 käynnissä
Hankkeen hallinnoija on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote. Osa-toteuttajina mukana ovat Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Pieksämäen kaupunki ja Vaalijan kuntayhtymä. Hankkeen toteutus on alkanut ammattilaisten aktiivisella työskentelyllä. Hankkeessa on kuultu alueen asukkaita ja yhteistyöverkostoja (järjestöt ja yritykset) erilaisilla menettelyillä, esim. webinaarit, kyselyt ja tapahtumat.
Päämäärä ja tavoitteet
Etelä-Savon maakunnan alueelle toimii kaksi sairaanhoitopiiriä, Essote ja Sosteri. Tämä on Essoten hallinnoima hanke, jossa Pieksämäen kaupunki ja Vaalijalan kuntayhtymä ovat osatoteuttajina. sosteri on valmistellut oman hankehakemuksen. Tarvittaessa Sosteri voi liittyä yhteiseen hanketyöskentelyyn. Sote-integraatio on ollut keskeinen tavoite aikaisemmassa kehitystyössä hankealueella, ja kuntien tuottamat sote-palvelut on hallinnollisesti integroitu siirtämällä ne Essote-kuntayhtymän hoidettavaksi, poikkeuksena Pieksämäen kaupunki, joka tuottaa sote-peruspalvelut itsenäisesti.
Maakunnan sisällä on erilaiset lähtökohdat kehittämistyölle, tilanne vaihtelee alueittain. Hoitoonpääsy ja palveluohjaus toimii osittain hyvin, toisaalla on suuriakin haasteita. Moniammatillisuuden ja monitoimijaisuuden toteutuminen vaihtelee, ja tarve yhteisille toimintamalleille, verkostomaisten työtapojen johtamiselle sekä asiakaslähtöiselle toiminnalle on yhteinen eri kunnissa ja toimintayksiköissä.
Kehittämistarpeena sote-keskuksen näkökulmasta tunnistetaan myös raskaimpien palveluiden runsas käyttö, tyytymättömyys sote-palveluiden sujuvuuteen sekä tarve vahvistaa peruspalveluita. Tiettyjen ammattiryhmien rekrytoinnissa on isoja haasteita. Etelä-Savossa tulee myös kiinnittää huomiota työikäisten hyvinvointiin, mm. tupakointiin, ylipainoon ja ehkäisevään päihdetyöhön.
1. Etelä-Savon sote-keskuskonseptin rakentaminen
2. Sujuvan asiakasohjauksen kehittäminen
3. Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen ja asiakkaiden mukaan ottaminen
1. E-S:n sote-konsepti
- määritellyt asiakassegmentit ja palvelumuodot
- joustavat konsultaatiokäytännöt
- moniammatilliset tiimit toimivat asiakaslähtöisesti
- toimintamallit ammattilaisten yhteistyölle ja viestinnälle
- verkostoyhteistyön käytänteet ja työvälineet
2. Sujuva asiakasohjaus
- sote-integroitu palvelutarpeen arviointi
- "yhden luukun"-periaate toimii
- sote-keskuksen sisäinen asiakasohjausmalli
- monialaisen arvioinnin toimintamalli monipalvelu- ja suurkuluttaja-asiakkaille
3. Asiakaslähtöinen toiminta
- asiakaslähtöiset verkostomaiset palvelupolut
- palvelut jalkautuvat arjen toimintaympäristöihin
- asiointi- ja kohtaamispaikoilla toimintamallit
- sähköiset asiointikanavat ja digipalvelut
- verkostomainen työote vahvistuu
- perhekeskustoiminta, varhainen tuki ja kynnyksetön palvelu
- näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotto
- jatkuvan kehittämisen kulttuuri
- arviointi ja raportointimenetelmät ja - käytännöt on määritelty
Arviointi
Tiivistelmä oma-arvioinnista syksy 2022
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palveluiden saatavuuden tunnuslukujen luotettavuus ja vertailtavuus on huono, tätä parannetaan ja työ jatkuu RRP-avustuksella 2023-2025, jos avustus myönnetään. Monialainen vastaanottotoiminnan kehittämiskokonaisuudessa fysioterapeutin suoravastaanotto on ollut hoitoon pääsyä parantava toimenpide, ja asiakaskokemus on ollut myös hyvä. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu hyvinvointialueella on aloitettu, ja yhteinen toimintamalli rakennettu. Sähköisten palveluiden osalta digilääkäripalvelu on ollut suosittu, ja parantanut palveluun pääsyä. Chat-palveluiden käyttäjät ovat tuplaantuneet edellisvuoden luvuista uuden toimintamallin myötä. (Vuonna 2022 700-900 / kk:ssa vrt. vuonna 2021 400-500/kk:ssa)
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Psykososiaalisten menetelmien implementaatio on edennyt kaikkien ikäryhmien osalta, ja tämän toivotaan näkyvän vähentyvinä erikoissairaanhoidon käynteinä jatkossa. Arkikuntoutuksen pilotoinnit on alkamassa syksyn 2022 aikana, ja siinä yhteydessä kehitetään myös etäkuntoutuksen toimintamallia. Neuvolaikäisten lasten palveluna on otettu käyttöön Voimaperheet konsepti 4-vuotiaille, mutta tähän on ollut vaikeaa saada sitoutuneita asiakasperheitä.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Tietoperustaisen toiminnan kehittämistä jatketaan rakenteellisen sosiaalityön, kirjaamisen kehittämisen sekä hyvinvointitiedon osilta vuonna 2022-2023. Logex-järjestelmien avulla on vahvistettu tiedon hyödyntämistä johtamistyössä. Järjestelmien hyödyntämiseen tarvitaan vielä koulutusta. Suun terveydenhuollon toimintayksiköt ovat mukana kansallisessa laatu- ja vaikuttavuusverkostossa. Mielenterveyspalveluissa on tarkasteltu asiakkaan palveluprosessia sekä resurssien kohdentamista oikea-aikaisesti. Sijaishuollon lapsien ja sosiaalityöntekijän yhteistyöhön on luotu digitaalinen väline, jota parhaillaan koekäytetään.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Paljon palveluita tarvitsevien (PPT-asiakkaat) asiakkaiden auttamiseksi on laadittu toimintakäsikirja. Toimintamallia on testattu ja jalkautetaan hyvinvointialueella. Sosiaaliohjauksen tarve perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteydessä on tunnistettu pilotin aikana. Tarkoitus on laajentaa toimintaa hyvinvointialueelle. Työkyvyn tuen tiimille on luotu toimintamalli yhdessä Työkyky-hankkeen kanssa. Toiminnan laajentaminen koko hyvinvointialueen kattavaksi on suunnitteilla, ja jatkuu RRP-avustuksella, jos avustus myönnetään. Farmaseutti osana moniammatillista tiimiä-pilotissa kehitetään sairaalafarmasiaa koko hyvinvointialueelle. Nuorisopsykiatrialla on pilotoitu palveluohjausta osana moniammatillisen tiimiä. Kysely on osoittanut, että sosiaaliohjaajan rooli on merkittävä tiimissä, ja tällä voidaan kohdentaa erityisosaajien työpanosta paremmin.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Saatavuuden kehittämistoimenpiteillä tavoitellaan 7 päivän hoitoon pääsyn toteutumista. Palvelupolkujen kuvaaminen ja asiakassegmentointi auttaa kohdistamaan palveluja oikea-aikaisesti. Sähköisten palveluiden käyttöönotto ja monipuolistaminen, mm. hoitaja-chat, digilääkäri ja omaolo-palvelu, ovat parantaneet palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Lyhytterapia menetelmä IPC:n käyttöönotto on onnistunut Etelä-Savossa. Nuoret ovat saaneet apua lieviin masennusoireisiin osana opiskeluhuollon palveluita, eikä ole tarvittu ohjausta erikoissairaanhoitoon.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Maakunnan asukkaiden digi-taitojen kehittäminen osana sote-uudistusta on tärkeä alueellinen tavoite, jolla vahvistetaan ennalta ehkäisevien palveluiden käyttöä ikääntyvässä maakunnassa. Etelä-Savon 3. sektorin toimijoiden palveluita on kuvattu maakunnalliseen Yhes-alustalle, jotta asukkaat voivat hyödyntää palveluita ja ammattilaiset ohjata asiakkaat niiden pariin.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Etelä-Savon Ikäohjelma vuoteen 2030 valmistui syksyn aikana. Haavanhoito-osaamista on vahvistettu koulutuspilotilla, ja pilotin vaikuttavuuden arviointi jatkuu. Maakunnallisessa Kehittäjäyhteisö-toiminnassa on mukana 172 osallistujaa, joita on kuultu kehittämistoimenpiteistä ja hyvinvointialueen rakentamisesta. IPC-menetelmä on otettu käyttöön ja Lapset puheeksi-menetelmän kouluttajakoulutus on toteutettu. Hankkeen aikana toteutettavien pilottien vaikuttavuutta arvioidaan vielä kokonaisuutena tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Etelä-Savon sote-keskuskonseptin rakentaminen on aloitettu, kuvaamalla asiakaspolkuja ja yhtenäistämällä toimintakäytäntöjä. Asiakasohjauksen geneerinen malli on luotu, ja tämän testaus eri asiakasryhmillä on alkamassa. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen ja auttamisen vahvistaminen monialaisesti on aloitettu työpajatyöskentelyllä. Palvelupolkutyössä ja pilottitoiminnassa on mukana myös 3. sektorin toimijat. Perhekeskustoiminta jatkuu monialaisesti soten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä. Sosiaaliohjaus perusterveydenhuollon vastaanotolla - pilotti on osoittanut selkeän tarpeen tiiviille sote-yhteistyölle. Tulevaisuuden sote-keskuskonseptin kehittäminen jatkuu tiiviissä yhteistyössä vastuuvalmisteluorganisaation kanssa.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Asiointikanavia on monipuolistettu avaamalla terveyspalveluihin chat ja digilääkärikokeilu. Oma-olo palvelun käyttöönotto etenee suunnitelman mukaisesti. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa kehitetään edelleen asiakasvastaava-toimintamallia sekä tiimityötä.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Vammaispalveluiden osaamiskeskus - pilotissa vahvistetaan peruspalveluiden roolia. Vaikuttavaa etäpalveluohjausta - pilotissa mielenterveys- ja päihdeyksiköin sekä aikuissosiaalityön asiakkaille järjestetty psykososiaalista tukea digitaalisesti.
Lasten ja nuorten palveluissa otettu käyttöön lyhytterapia menetelmä IPC sekä vahvistetaan Lapset puheeksi-menetelmän käyttöä.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Näyttöön perustuvien käytäntöjen tunnistaminen ja hyödyntäminen toimintayksiköissä. Piloteissa huomioitu henkilöstön koulutustarpeet. Tiedolla johtamisen kokonaisuus yhteistyössä rakenneuudistuksen kanssa. Vaikuttavuus näkökulmana otettu huomioon kaikissa piloteissa, ja raportointi piloteista jatkossa koko organisaatiolle. Lasten ja nuorten palveluissa otettu käyttöön lyhytterapia menetelmä IPC sekä vahvistetaan Lapset puheeksi-menetelmän käyttöä.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Verkostomaista monialaista työskentelyä vahvistetaan eri piloteissa, työpajatyöskentelyllä ja toimintakäytännöillä. Konsultaatiokäytänteiden kartoittaminen aloitettu, jatkossa tarkoitus rakentaa sujuvia ja sähköisiä kanavia hyödyntäviä konsultointirakenteita. Sosiaalityön toiminnan näkyväksi tekeminen ja parempi hyödyntäminen tulevaisuuden sote-keskuksessa on käynnistynyt. Asiakasraati-toiminta aloitettu, ja kehittäjäasiakkaat rekrytointi menossa.
Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista
Oma-arviointi ja mittarien valinta on vielä kesken, etenee kuitenkin arviointisuunnitelman mukaan. Ikäsegmentoidusti on tunnistettu oma-arvioinnissa käytettäviä mittareita (liitteessä). Palvelurakenteen keventäminen sekä paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistaminen ovat tärkeitä maakunnallisia tavoitteita kaikissa ikäluokissa. Ikäkohtaisissa työpajoissa on tarkoitus tarkentaa oma-arvioinnissa seurattavia mittareita. Pilotteihin rakennetaan pilottikohtaiset mittarit.
Nykytilaa on kuvattu hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelma kuvaa myös sen, miten prosessitavoitteilla vastataan hyötytavoitteisiin. Tämän vaiheen konkretisointi on hanketyössä nyt meneillään.
- palveluiden saatavuuteen on vaikutettu uusilla asiointi-kanavilla, chat ja digilääkäri sekä terveysneuvon ja ajanvarauksen ulkoistamisella.
- IPC-menetelmä on otettu käyttöön, ja kaikki koulutuksen käyneet ovat aloittaneet asiakastyön.
- yhteistyö Työkykyä-hankkeen kanssa, osa-työkykyisen palvelupolku sekä työkykytiimi tulevaisuuden sote-keskuksessa
