Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Arviointiväline HYTETU-yhteistyön kehittämiseen Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email
  • MITÄ? Arviointiväline monitoimijaisen yhteistyön tukemiseksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhteistyössä 
  • MIKSI? Yhteistyön vastuiden, rakenteiden, tavoitteellisuuden, tietopohjan ja johtamisen kehittämiseksi.
     
Toimintaympäristö

Poliittinen tahtotila monitoimijaiselle yhteistyölle on ollut Suomessa vahva jo vuosien ajan. Tämä näkyy esimerkiksi hallitusohjelmatyössä ja lainsäädännössä, kuten:

  • Terveydenhuoltolaki (2010):
    • Velvoittaa kunnan eri toimialoja yhteistyöhön.
    • Edellyttää kuntien, julkisten tahojen, yritysten ja yhteisöjen yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 6§, 7§):
    • Kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö.
    • Yhteistyö paikallisten julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä yhteisöjen kanssa.
    • Järjestöjen integrointi osaksi paikallisia hyvinvointirakenteita.

Näiden lakien ja ohjelmien mukainen toimintaympäristö Suomessa tarjoaa vahvan pohjan monitoimijaiselle yhteistyölle. Yhteistyön avulla pyritään luomaan kattavia ja tehokkaita ratkaisuja, joiden tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden yhteisöjen välinen tiivis yhteistyö on avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

IHMISET TEKEVÄT PÖYDÄSSÄ PALAPELIÄ
TIIVISTELMÄ: Suomessa on vahva poliittinen tuki monitoimijaiselle yhteistyölle, mikä näkyy lainsäädännössä, kuten terveydenhuoltolaissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen välillä on keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Yhteistyölle on vahva mandaatti julkisessa toiminnassa ja johtamisessa. Yhteistyö kiinnittyy ajatukseen, että julkinen hallinto ei enää kykene ohjaamaan yhteiskuntaa yksin, vaan edellyttää tavoitteellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Tämä yhteistyö ilmenee useilla tavoilla:

  • Eri hallinnonalojen välinen yhteistyö: Tarvitaan tiivistä yhteistyötä sektorien välillä.
  • Laajemmat verkostot ja kumppanuudet: Yhteistyötä tehdään laajasti kolmannen ja neljännen sektorin sekä yksityisen sektorin kanssa.
  • Kansalaisten osallistuminen: Asukaslähtöisyys- ja keskeisyys ovat palveluiden kehittämisen keskiössä.

Hyvinvointiin liittyvien ongelmien ollessa yhä kompleksisempia luonteeltaan, organisaatiot ja päätöksentekijät ovat entistä riippuvaisempia toisistaan niiden varhaisemmaksi tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi. Paikallisista ja alueellisista hyvinvointijohtamisen käytännöistä kuitenkin riippuu, miten asetetut odotukset ja velvoitteet yhteistyöstä todellisuudessa realisoituvat eli millaisin intensiteetein yhteistyötä käytännössä tehdään ja kuinka onnistunutta yhteistyö suhteessa siihen asetettuihin tavoitteisiin on.

Tässä Innokylä-kuvauksessa kuvauksen keskiössä on monitoimijaisen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen yhteistyön arviointivälineen kehittäminen. Lisäksi esitellään arviointivälineen kehittämisen taustalla olevaa tietoa Lapin hyvinvointialueen monitoimijaisen hytetu-yhteistyön nykytilasta.

Kuvassa on mies, joka kysyy "miten se hytetu liittyy meihin?"
Tiivistelmä: Kompleksisten hyvinvointihaasteiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä hyödyntäen laajoja verkostoja ja ottamalla asukkaat mukaan hyvinvoinnin edistämistyöhön.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Monitoimijaisen hytetu-yhteistyön arviointi- ja kehittämisvälineen tarvetta voidaan perustella Lapin hytetu-yhteistyön mahdollisuuksia kartoittavan selvityksen (Portti ym. 2024) sekä monitoimijaista yhteistyötä käsittelevän katsauksen (Leinonen 2023) perusteella. Selvityksen perusteella laadittiin suosituksia monitoimijaisen hytetu-yhteistyön kehittämiselle Lapissa:

  1. Yhteistyön käytännöt: Henkilöstöllä on oltava mahdollisuus käyttää aikaa toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tämä edistää asukkaiden hyvinvointia ja parantaa yhteistyön laatua.
  2. Yhteistyön rakenteet ja johtaminen: Alueellista hyvinvoinnin edistämisen strategiatyötä on tehtävä poikkihallinnollisesti ja monitoimijaisesti. Strategiatyö ohjaa tavoitteiden ja toimenpiteiden kohdentamista ja resursseja yhteiseen suuntaan.
  3. Vuorovaikutus yhteistyössä: Horisontaaliseen ja vertikaaliseen tiedonkulkuun on panostettava. Organisaatioiden sisäinen ja ulkoinen tiedon jakaminen on tärkeää yhteistyön onnistumiselle.
  4. Tiedon hyödyntäminen: Tavoitteiden ja toimenpiteiden valinnan sekä rajaamisen kannalta on resursseja kohdennettava myös tiedon parempaan hyödyntämiseen. Tavoitteiden on pohjattava alueella tunnistettuihin tarpeisiin ja niiden toteuttamisen on oltava linjassa käytettävissä olevien resurssien kanssa.
  5. Tavoitteellisuus yhteistyössä: Arviointi, tavoitteet ja niiden tiedolla johtaminen ovat monitoimijaisen yhteistyön perusta. Yhteistyön onnistumista on arvioitava säännöllisesti ja sen vaikutuksia on seurattava.

Näiden suositusten  avulla voidaan kehittää monitoimijaista yhteistyötä Lapissa ja vastata paremmin eri toimijoiden tarpeisiin. Selvitys suosituksineen ja tieteellisen katsauksen yhteydessä tehty tutkimukseen perehtyminen ovat toimineet arviointivälineen kehittämisen pohjana.

mies seisoo tienristeyksessä
TIIVISTELMÄ: Arviointivälineen tarve perustuu Lapin HYTETU-yhteistyön mahdollisuuksia kartoittavaan selvitykseen ja monitoimijaisen yhteistyön katsaukseen. Tarpeet liittyvät yhteistyön käytäntöihin, rakenteisiin, johtamiseen, vuorovaikutukseen, tiedon hyödyntämiseen ja tavoitteellisuuteen.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaisen yhteistyön arviointivälineen kehittämisestä vastaa Lapin yliopisto, osana Lapin hyvinvointialueen RRP-hanketta VASA 2. Lapin yliopiston kautta arviointivälineen kehittämisen parissa työskentelee kaksi tutkijaa ja osahanketta johtaa yhteiskuntatieteiden professori.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on tukea hyvinvointialueiden yhteistyö- ja kumppanuusvelvoitteiden toteutumista sekä kehittää kehittämisen ja yhteistyön arvioinnin väline vastaamaan tunnistettuihin yhteistyön tekijöihin.

PÖYDÄN YMPÄRILLÄ IHMISET TEKEVÄT PALAPELIÄ
TIIVISTELMÄ: Pyrkimyksenä on vahvistaa hyvinvointialueiden yhteistyö- ja kumppanuusvelvoitteiden toteutumista sekä kehittää arviointiväline, joka tukee tavoitteellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä.
Toteutussuunnitelma

HYTETU-yhetistyön arviointivälineen toteutuksessa ja yhteistyön kehittämisen tukemisessa  toteutettiin seuraavat vaiheet:

  1. Tunnistettiin onitoimijaiseen yhteistyöhön liittyviä odotuksia, haasteita ja kriittisiä menestystekijöitä hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa.
  2. Laadittiin analyysimalli (kypsyysanalyysi, maturity analysis), jonka avulla voitiin
  3. Työpajoissa hyödynnettiin analyysimalliin pohjaavaa yhteistyön arviointivälinettä Yhteistyö-Tuokiota, työpajoissa
    1. arvioitiin monitoimijaisen yhteistyön kehittyneisyyden nykytilaa
    2. tunnistettiin kehittämiskohteet yhteistyössä sekä
    3. luotiin toimenpiteitä yhteistyön kehittyneisyyden vahvistamiseksi.
  4. Toteutettiin sosiaalisen markkinoinnin toimenpiteitä ja interventioita hyvinvointialueen monitoimijaisen yhteistyön tärkeyden tunnistamiseksi, yhteisen tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi yhteistyön merkityksestä sekä hyvien käytäntöjen suunnittelemiseksi, käynnistämiseksi ja juurruttamiseksi yhteistyössä.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen parissa toimivia ammattilaisia tavoitettiin useiden eri kanavien kautta. Yhteistyössä toimivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden asiantuntijat strategiapalveluista sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen henkilöstö. Muiden ammattilaisten ja hytetu-työhön osallistuvien ääni saadaan kuuluviin yleisissä esittelytilaisuuksissa, joissa kehittämiseen on mahdollista ottaa kantaa. Ammattilaiset ovat myös arviointivälineen käyttäjäkohderyhmänä arvokas yhteistyötaho.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
  • PROMEQ-hankkeessa on laadittu kypsyysanalyysimalli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyön kehittämisen tueksi (Syväjärvi & Leinonen 2020)
Ideointi

Kypsyysanalyysimalli laadittiin haastatteluaineiston perusteella laaditun selvityksen lisäksi tutkimustietoon pohjaten. Kypsyysanalyysimallin valikoitui kuusi edistyneen yhteistyön kriteeriä, joille kaikille määriteltiin neljä tasoa - käynnistyvä, rakentuva, syventyvä ja vakiintuva. Kriteerit on esitetty alla ja niiden tarkemmat tasot liitteenä olevassa pdf-tiedostossa.

Yhteistyöhön osallistuminen 

Vuorovaikutus yhteistyössä

Yhteistyön tavoitteellisuus

Yhteistyö-rakenteet

Hyvinvointitieto osana yhteistyötä

Yhteistyön johtaminen

kypsyysanalyysimallista kuva
Idean valinta

SUUNNITTELUVAIHEEN JÄLKEEN TOTEUTUKSEEN LÄHDETTIIN SEURAAVALLA ASIAKASYMMÄRRYKSEEN POHJAAVALLA VISIOLLA

Arviointiväline yhteistyön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimijoille - Yhteistyö-Tuokio

Mistä on kyse?

  • Arviointiväline tukee organisaatioita ja verkostoja yhteistyön arvioimisessa ja kehittämisessä.
  • Innovatiivinen, kypsyysanalyysimalliin pohjaava työkalu auttaa arvioimaan monitoimijaisen yhteistyön nykytilaa ja tunnistamaan kehittämiskohteita.
  • Tavoitteena ammattilaisten yhteistyön edistymisen kautta lisätä asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisutta.

Millainen arviointivälineestä tulee?

  • Arviointiväline pohjautuu kypsyysanalyysimalliin, joka on kehitetty monitoimijaisen yhteistyön arvioimiseen ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen 
  • Arviointivälineen avulla voidaan tarkastella yhteistyön eri osa-alueita, kuten johtamista, tavoitteellisuutta ja vuorovaikutusta.
  • Paperisen arviointivälineen lisäksi rakennettiin nettisivupohjainen sähköinen arviointiväline, joka on avoimesti käytettävissä kaikille erityisesti etäyhteyksien kohtaavien verkostojen yhteistyöryhmien käyttöön
  • Yhteistyön nykytilan arvioimisen lisäksi sähköinen arviointiväline antaa kehittämisehdotuksia yhteistyön nostamiseksi seuraavalle tasolle.

Kenelle arviointiväline on suunnattu?

Yhteistyö-Tuokio on suunnattu kaikille organisaatioille ja verkostoille, jotka ovat mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monitoimijaisessa yhteistyössä. Se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin käyttöön. Yhteistyön kehittäminen on keskeistä, jotta yhteistyö edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Yhteistyö-Tuokio tarjoaa osa-aluekohtaisen arvioinnin sekä raportin yhteistyön vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Verkostot saavat konkreettisia kehittämisehdotuksia, joiden avulla monitoimijaista yhteistyötä voidaan parantaa. Tuokion avulla tunnistetaan yhteistyön vahvuudet ja kriittiset kehittämiskohteet, asetetaan realistisia tavoitteita ja suunnitellaan käytännönläheisiä toimenpiteitä yhteistyön edistämiseksi.

kuva etusivusta arviointivälineen
Idean testaus asiakkaalla

Kypsyysanalyysimallista haluttiin mahdollisimman helppokäyttöinen ja työelämän tarpeisiin soveltuva, joten siitä laadittiin yhteistyössä käyttäjien kanssa arviointiväline Yhteistyö-Tuokio, jonka avulla verkostojen on mahdollista hyödyntää kypsyysanalyysimallia laajemin ja järjestää siihen pohjautuvia työpajoja yhteistyön kehittämiseksi ja arvioimiseksi.

Käyttäjäkohderyhmältä selvitettiin, millaisia asioita he toivovat kypsyysanalyysimalliin pohjaavalta arviointivälineeltä, jotta sitä olisi mahdollisimman helppo käyttää arjessa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaisessa yhteistyössä. Käyttäjäkohderyhmä nosti esiin seuraavia toiveita käytännön sovellutukselle:

  • Saavutettava jokaiselle helposti
  • Etäyhteyksin helppokäyttöinen
  • Helppokäyttöinen ja intuitiivinen, ei pitkiä ohjeita
  • Käytön aloittaminen on nopeaa ja vaivatonta
  • Täytyy mahdollistaa kaikkien osallistuminen, jotta osallistujien välinen dynamiikka ei vaikuta liialti lopputulokseen
  • Mahdollisuus käyttää anonyymisti ja saada koonti näkemyksistä
  • Hymynaamoja tai liikennevaloja tekstin sijaan
  • Tulosten tallennusmahdollisuus, jotta yhteistyön kypsyysanalyysi jää käyttöön
  • Ajallinen arvioinnin kesto noin 10 minuuttia toiveena
  • Arviointivälineen tulisi ohjata keskustelua siihen, mitä tehdään yhteistyön kehittämiseksi
  • Arviointivälineen tulisi auttaa valitsemaan konkreettisia kehittämisehdotuksia yhteistyön edistämiseksi
Ratkaisun testaaminen

Yhteistyö-Tuokiota testattiin sen kehittämisen eri vaiheissa eri verkostojen tapaamisissa. Palautteen perusteella muokattiin niin pdf-versiota kuin myös etäyhteyksiä palvelevaa sähköistä arviointivälinettä. Palautteen perusteella muokattiin sanavalintoja, lauserakenteita sekä teknisen käyttöliitymän ulkoasua vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita.

kuva sähköisestä tuokiosta
Sähköisen arviointivälineen kehittämistä tehtiin yhdessä käyttäjien kanssa
kuva sähköisestä arviointivälineestä
kuvakaappaus sähköisestä arviointivälineestä
Ratkaisun perusidea

Arviointivälineen perusideana on tarjota monitoimijaiselle yhteistyölle konkreettinen ja systemaattinen työkalu, joka tukee hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) tavoitteiden saavuttamista. Väline mahdollistaa yhteistyön nykytilan arvioinnin ja kehittämistarpeiden tunnistamisen kuuden keskeisen kriteerin avulla: osallistuminen, vuorovaikutus, tavoitteellisuus, rakenteet, hyvinvointitiedon hyödyntäminen ja johtaminen.

Arviointivälineen avulla eri organisaatioiden ja toimijoiden on mahdollista hahmottaa yhteistyönsä kehitysvaihetta neljällä tasolla: käynnistyvä, rakentuva, syventyvä ja vakiintuva. Tämä antaa yhteistyökumppaneille selkeän näkymän siitä, missä vaiheessa yhteistyö on ja mitä konkreettisia askelia tarvitaan sen syventämiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

Perusidean ytimessä on toimijoiden välinen yhteinen oppiminen ja tiedon jakaminen, mikä tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa yhteistyötä. Arviointiväline toimii samalla myös dialogin ja reflektiivisen keskustelun välineenä, jossa eri toimijat voivat tuoda esiin näkemyksiään ja kehittää yhdessä yhteistyön käytäntöjä ja rakenteita.

Arviointiväline on käytettävissä sähköisenä etätapaamisia varten ja pdf-tiedostona kasvokkaisiin kohtaamisiin. Molemmat löytyvät osoitteesta ulapland.fi/tuokio

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteistyö-Tuokion juurruttaminen käyttöön vaatii

  • kehittämisorientoituneen ja innostuneen henkilön verkostossa ottamaan Yhteistyö-Tuokion puheeksi
  • heittäytymiskykyä ja avoimuutta muilta verkoston jäseniltä, jotta yhteistyön arviointiin rohkaistutaan tarttumaan
  • aikaa verkostotapaamiseen 2 h
  • arviointivälineen käyttöön ennen työpajaa perehtyneen vetäjän 
Vinkit toimintamallin soveltajille

Käytännön kokemuksia arviointivälineen käytöstä

Fyysiset kohtaamiset:

  • Vuorovaikutus on avoimempaa ja luontevampaa. Päällekkäisen tekemisen mahdollisuus poistuu osallistujilta.
  • Tulostettua versiota Yhteistyö-Tuokiosta kannattaa hyödyntää fyysisissä tapaamisissa.

Etätoteutukset:

  • Noin viiden osallistujan ryhmä voi keskustella yhteistyöstään sujuvasti. Tämän jälkeen on suositeltavaa jakaa ryhmä pienryhmiin.
  • Kysymykset kannattaa esittää näytöllä yksi kerrallaan ja keskustella niistä perusteellisesti. Sopiva rytmi on esimerkiksi 10 minuttia kysymystä kohden. Jotkut kysymyksen herättävät enemmän keskustelua kun toiset ja ajankäytössä joustetaan keskustelun mukaan.

Työskentelytavat:

  • Fyysisissä tapaamisissa:
    • Jokaiselle osallistujalle jaetaan paperiversio kysymyksistä.
    • Kysymyksiä käsitellään yksi kerrallaan, ja jokainen merkitsee kynällä oman arvionsa tasosta.
    • Jokainen voi kirjata kehittämisehdotukset omaan paperiinsa, jolloin asiaa tulee pohdiskeltua hetki pidempään.
    • Lopuksi paperit kerätään, ja Yhteistyö-Tuokion vetäjä tekee koonnin.
  • Etätapaamisissa:
    • Kysymykset esitetään yksi kerrallaan näytöllä, ja niistä keskustellaan.
    • Työskentelyvaihtoehdot:
      1. Asetetaan kriteerille yhteinen taso keskustelun perusteella.
      2. Keskustelun jälkeen jokainen osallistuja merkitsee oman arvionsa verkkosivustolla. Tuloksista koostetaan yhteinen näkemys arviointivälineen verkkosivustoa hyödyntäen.

Yhteistyö-Tuokion vetäjä ja ajankäyttö:

  • Yhteistyö-Tuokio tarvitsee vetäjän. Parasta on, jos vetäjä on ryhmän ulkopuolinen, jotta kaikki voivat osallistua keskusteluun.
  • Aikaa tulee varata noin 90 minuuttia, jos halutaan ehtiä kehittämisehdotuksiin. Vaihtoehtoisesti voidaan jakaa 1 tunti arviointiin ja seuraavan tapaamisen yhteydessä 1 tunti kehittämisehdotusten valintaan.
  • Kokenut Yhteistyö-Tuokion vetäjä voi rajallisessa ajassa hyödyntää paneelikeskustelua, jossa esimerkiksi 4–5 alustajaa keskustelevat kysymyksistä. Tämän jälkeen suurempi joukko ihmisiä äänestää, ja tuloksista tehdään koonti.
  • Kriteerien avaaminen yhteisellä keskustelulla on aina välttämätöntä, sillä ne voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin.
  • Jokaisen Yhteistyö-Tuokion alkaessa on yhteisesti määriteltävä, mitä yhteistyötä arvioidaan. Esimerkiksi:
    • Koolla olevan ryhmän keskinäistä yhteistyötä.
    • Koolla olevan ryhmän kehittämään toimintaan välittömästi liittyvää yhteistyötä.

Kehittämiskohteet ja vahvuudet:

  • Keskustelun aikana vahvuudet ja kehittämiskohteet nousevat usein selkeästi esiin.
  • Haastavaksi voi muodostua kehittämiskohteiden pilkkominen konkreettisiksi toimenpiteiksi. Esimerkiksi:
    • Kehittämistarpeen, kuten ”tiedolla johtamisen parantaminen”, konkretisointi: "Kirjoitetaan juoksevaa muistiota sovituista asioista. Merkitään siihen, kenellä on vastuu sovitun asian hoitamisesta."
    • Yhteistyö-Tuokion vetäjä voi kannustaa konkreettisten toimenpiteiden kirjaamiseen.

Haastavien asioiden esiin nousu:

  • Yhteistyön aikana voi nousta esiin haastavia kysymyksiä, kuten:
    • Aukipuhumattomat vastuut ja roolit
    • Eriävät tiedot ja näkemykset yhteistyöön osallistuvien välillä
  • Vetäjä voi muistuttaa, että arviointivälineen tarkoitus on tunnistaa nykytila. Tämä auttaa toimijoita kehittämään yhteistyötään tietoisemmin ja tavoitteellisemmin.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteistyö-Tuokio on osoittautunut erinomaiseksi välineeksi erilaisten verkostojen ja yhteistyön kehittämisessä. Sen käyttö on tuonut konkreettisia parannuksia yhteistyön rakenteisiin ja toimintatapoihin, ja se on soveltunut niin etäyhteyksin kuin fyysisissä kohtaamisissa toteutettaviin työskentelyihin. Työkalua on kokeiltu laajasti erikokoisilla ryhmillä (2–30 osallistujaa), ja se on todettu hyvin muokattavaksi eri tarpeisiin.

Yhteistyö-Tuokio on mahdollistanut verkostoille oivalluksia yhteistyöstään. Työkalun avulla voidaan tuottaa taulukkomuotoista tietoa, jota voidaan käyttää uudelleen arvioinnissa yhteistyön tiedolla johtamisen, rakenteiden, tavoitteiden, osallistumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen seuraamisessa ja kehittämisessä. Yhteistyö-Tuokion käyttö vaatii erityisesti isoilla ryhmillä ja tiukkojen aikataulujen puitteissa jonkin verran harjaantumista. Tästä huolimatta se on kaikkien avoimesti käyttöönotettavissa, ja siihen voi perehtyä Innokylästä löytyvien materiaalien avulla. Lisäksi työkalun sähköiseen versioon pääsee osoitteesta ulapland.fi/tuokio.

kypsyysanalyysin koosteesta etusivu, jossa taulukko
Arvioinnin kooste
Arvioinnin koosteen takasivu
Arvioinnin kooste