Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Arviointiväline HYTETU-yhteistyön kehittämiseen Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yhteistyö-Tuokio on arviointiväline, joka tukee hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaista yhteistyötä. Se soveltuu verkostojen yhteiskehittämiseen, yhteistyön arviointiin ja konkreettisten kehittämistoimien suunnitteluun.

Toimintaympäristö

Monitoimijaisen HYTETU-yhteistyön kehittämistä tukevat vahvasti terveydenhuoltolaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Julkinen hallinto ei yksin kykene vastaamaan monimutkaisiin hyvinvointihaasteisiin – tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, yritysten ja asukkaiden välillä. Myös asukkaiden osallisuuden sekä sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen esimerkiksi yritysten kanssa on keskeinen tavoite.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Monitoimijaisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) edistämisen yhteistyötä selvitettiin haastatteluin Q4/2023. Tulokset julkaistiin selvityksenä Monitoimijaisen yhteistyön kehittämisen mahdollisuudet Lapissa : hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen näkökulma (Portti, Lehikoinen, Suhonen & Leinonen 2024). Selvityksen perusteella tunnistettiin alueellisen HYTETU-yhteistyön vahvuuksia ja kehittämiskohteita:

  • Yhteistyörakenteet ovat vakiintumattomia: Toimijoiden roolit, vastuut ja yhteistyön koordinointi ovat epäselviä, mikä on vaikeuttanut tavoitteellista ja vaikuttavaa yhteistyötä.
  • Resurssit ovat niukat: Henkilöstö- ja taloudelliset resurssit ovat rajallisia, mikä on haastanut erityisesti pienten kuntien ja järjestöjen osallistumista yhteistyöhön.
  • Tiedolla johtaminen on kehittymässä: Vaikka tarve tiedon hyödyntämiseen on tunnistettu, käytännön keinot ilmiö- ja kokemustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen ovat vielä hajanaisia.
  • Asukkaiden osallisuus on ollut riittämätöntä: Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ääni ei ole riittävästi kuulunut kehittämistyössä.

Monitoimijaisen HYTETU-yhteistyön arviointivälineen, Yhteistyö-Tuokion kehittämistyö linkittyy strategisesti:

  • Lapin hyvinvointialueen VASA 2 -hankkeeseen, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin (612/2021), joka velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa
  • Kansallisiin ja kansainvälisiin linjauksiin, kuten Health in All Policies -periaatteeseen (WHO 1986), jotka korostavat poikkihallinnollista ja osallistavaa hyvinvointityötä
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Selvityksen (Portti ym. 2024) perusteella laadittiin suosituksia monitoimijaisen hytetu-yhteistyön kehittämiselle Lapissa:

  1. Yhteistyön käytännöt: Henkilöstöllä on oltava mahdollisuus käyttää aikaa toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tämä edistää asukkaiden hyvinvointia ja parantaa yhteistyön laatua.
  2. Yhteistyön rakenteet ja johtaminen: Alueellista hyvinvoinnin edistämisen strategiatyötä on tehtävä poikkihallinnollisesti ja monitoimijaisesti. Strategiatyö ohjaa tavoitteiden ja toimenpiteiden kohdentamista ja resursseja yhteiseen suuntaan.
  3. Vuorovaikutus yhteistyössä: Horisontaaliseen ja vertikaaliseen tiedonkulkuun on panostettava. Organisaatioiden sisäinen ja ulkoinen tiedon jakaminen on tärkeää yhteistyön onnistumiselle.
  4. Tiedon hyödyntäminen: Tavoitteiden ja toimenpiteiden valinnan sekä rajaamisen kannalta on resursseja kohdennettava myös tiedon parempaan hyödyntämiseen. Tavoitteiden on pohjattava alueella tunnistettuihin tarpeisiin ja niiden toteuttamisen on oltava linjassa käytettävissä olevien resurssien kanssa.
  5. Tavoitteellisuus yhteistyössä: Arviointi, tavoitteet ja niiden tiedolla johtaminen ovat monitoimijaisen yhteistyön perusta. Yhteistyön onnistumista on arvioitava säännöllisesti ja sen vaikutuksia on seurattava.

Selvityksen yhteydessä tehdyt haastattelyt, laadittu tieteellinen katsaus ja aiempitutkimustieto ovat toimineet Yhteistyö-Tuokio-arviointivälineen kehittämisen pohjana. Yhteistyö-Tuokion avulla voidaan kehittää monitoimijaista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhteistyötä ja nostaa esiin sen kehittämistarpeita ja vahvuuksia eri toimijoiden näkökulmista.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaisen yhteistyön arviointivälineen kehittämisestä vastaa Lapin yliopisto, osana Lapin hyvinvointialueen RRP-hanketta VASA 2. Lapin yliopiston kautta arviointivälineen kehittämisen parissa työskentelee kaksi tutkijaa ja osahanketta johtaa hallintotieteiden professori.

HYTETU-yhteistyön arviointivälineen kehittämiseen on osallistunut 15 eri verkostoa työpajoissa, joissa arviointivälineen käytöstä on kerätty palautetta ja kokemuksia.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on vahvistaa monitoimijaista yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. 

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteen toteutumista seuravaan seuraavin mittarein:

1. Tiedonkeruu toteutui suunnitellusti

  • Toteutuneiden haastattelujen määrä (n=21) 
  • Kyselyyn vastanneiden määrä (n=38) 

2. Laadullinen ja määrällinen aineisto analysoitiin ja hyödynnettiin

  • Selvitys (Portti ym. 2024) ja sen latausmäärä (220 krt, 4.6.2025)
  • Hyödynnettiin kypsyysanalyysimallin laatimisessa

3. Kypsyysanalyysimalli laadittiin

  • Haastattelujen, asiantuntijatiedon ja tutkimustiedon perusteella kuusi kriteeriä ja neljä kehittyneisyyden tasoa edistynyttä HYTETU-yhteistyötä kuvaamaan 7/2024

4. Yhteistyö-Tuokio arviointiväline kehitettiin ja julkaistiin

  • Yhteistyö-Tuokio -arviointiväline valmistui 9/2024 ja julkaistiin molemmissa muodoissa (sähköinen ja tulostettava)

5. Työpajat järjestettiin suunnitellusti

  • Toteutuneiden työpajojen määrä (14 työpajaa, joissa yhteensä 121 osallistujaa: kuntaedustajia 36, järjestöedustajia 24, hyvinvointialue-edustajia 46, oppilaitosedustajia 6, seurakunnan edustajia 5 ja asukkaita 4)
  • Työpajoissa tuotetut arvioinnit ja konkreettiset kehittämistoimet kirjattu jokaiselle verkostolle omaksi seurantamatriisiksi 
  • Osallistujapalautteen kerääminen
    • 91 osallistuneelle lähetettiin palautekysely, jossa selvitettiin, vahvistiko työpaja osallistuneiden monitoimijaista hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen yhteistyötä. Palautekyselyyn vastasi 14 % työpajoihin osallistujista. Heistä 38,5 % arvioi olevansa täysin samaa mieltä ja 53,8 % vastaajista jokseenkin samaa mieltä siitä, että Yhteistyö-Tuokio vahvisti monitoimijaista yhteistyötä. Työpajoissa verkostot määrittivät yhteistyölleen kehittämistoimenpiteitä, jotka liittyivät toimijoiden väliseen tiedon jakamiseen (esimerkiksi muistioiden laatimisen ja jakelun käytäntöjen tarkentaminen), asukkaiden ja sidosryhmien osallistumisen lisäämiseen sekä yhteisen strategiatyön (esimerkiksi hyvinvointisuunnitelman laatimisen prosessin avoimuus) sekä yhteisten toimenpiteiden vastuiden määrittelyyn (esimerkiksi hytetu-palvelukonseptin jalkauttamisen roolien tarkentaminen).

7. Tulokset dokumentoitiin ja jaettiin

  • Tuloksia esiteltiin laajasti eri foorumeilla ja Yhteistyö-Tuokion toteuttamista varten julkaistiin ohjeistus ja videotallenne (6/2025)
Toteutussuunnitelma

Tavoitteen saavuttaminen on mahdollistettu seuraavin toimenpitein: 

  • Selvitettiin yhteistyön nykytilaa ja kehittämistarpeita
    Toteutettiin asiantuntijahaastatteluja (n=21) ja kysely (n=38) kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajille. Näiden avulla kartoitettiin monitoimijaisen yhteistyön odotuksia, haasteita ja kriittisiä menestystekijöitä
  • Laadittiin kypsyysanalyysimalli yhteistyön arvioimiseksi
    Kehitettiin tutkimusperustainen analyysimalli, jonka avulla voidaan arvioida yhteistyön kehittyneisyyttä kuuden kriteerin (osallistuminen, vuorovaikutus, johtaminen, yhteistyörakenteet, tavoitteellisuus, tiedon hyödyntäminen) perusteella neljällä tasolla (käynnistyvä–rakentuva-vakiintuva-syventyvä)
  • Julkaistiin arviointiväline Yhteistyö-Tuokio
    Kypsyysanalyysimalliin pohjautuva arviointiväline kehitettiin yhdessä käyttäjien kanssa. Se tukee verkostoja yhteistyön nykytilan arvioinnissa ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa. Väline on saatavilla sekä tulostettavana että sähköisenä versiona.
  • Toteutettiin Yhteistyö-Tuokio -työpajoja
    Työpajoissa arvioitiin yhteistyön tilaa ja suunniteltiin konkreettisia toimenpiteitä seuraavalle kehittyneisyyden tasolle siirtymiseksi. 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen parissa toimivia ammattilaisia tavoitettiin useiden eri kanavien kautta. Yhteistyössä toimivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden asiantuntijat strategiapalveluista sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen henkilöstö. Muiden ammattilaisten ja hytetu-työhön osallistuvien ääni saadaan kuuluviin yleisissä esittelytilaisuuksissa, joissa kehittämiseen on mahdollista ottaa kantaa. Ammattilaiset ovat myös arviointivälineen käyttäjäkohderyhmänä arvokas yhteistyötaho.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
  • PROMEQ-hankkeessa on laadittu kypsyysanalyysimalli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyön kehittämisen tueksi (Syväjärvi & Leinonen 2020)
Idean valinta

SUUNNITTELUVAIHEEN JÄLKEEN TOTEUTUKSEEN LÄHDETTIIN SEURAAVALLA ASIAKASYMMÄRRYKSEEN POHJAAVALLA VISIOLLA

Arviointiväline yhteistyön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimijoille - Yhteistyö-Tuokio

Mistä on kyse?

  • Yhteistyö-Tuokio tukee organisaatioita ja verkostoja yhteistyön arvioimisessa ja kehittämisessä.
  • Kypsyysanalyysimalliin pohjaava työkalu auttaa arvioimaan monitoimijaisen yhteistyön nykytilaa ja tunnistamaan kehittämiskohteita.
  • Tavoitteena ammattilaisten yhteistyön edistymisen kautta lisätä asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisutta.

Millainen arviointivälineestä tulee?

  • Yhteistyö-Tuokio -arviointiväline pohjautuu kypsyysanalyysimalliin, joka on kehitetty monitoimijaisen yhteistyön arvioimiseen ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen 
  • Yhteistyö-Tuokion avulla voidaan tarkastella yhteistyön eri osa-alueita, kuten johtamista, tavoitteellisuutta ja vuorovaikutusta.
  • Tulostettavan arviointivälineen lisäksi rakennettiin nettisivupohjainen sähköinen versio Yhteistyö-Tuokiosta käytettäväksi erityisesti etäyhteyksien kohtaaville verkostoille

Kenelle arviointiväline on suunnattu?

Yhteistyö-Tuokio on suunnattu kaikille organisaatioille ja verkostoille, jotka ovat mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monitoimijaisessa yhteistyössä. Se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin käyttöön. Yhteistyön kehittäminen on keskeistä, jotta yhteistyö edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Yhteistyö-Tuokio tarjoaa osa-aluekohtaisen arvioinnin sekä raportin yhteistyön vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Verkostot saavat konkreettisia kehittämisehdotuksia, joiden avulla monitoimijaista yhteistyötä voidaan parantaa. Tuokion avulla tunnistetaan yhteistyön vahvuudet ja kriittiset kehittämiskohteet, asetetaan realistisia tavoitteita ja suunnitellaan käytännönläheisiä toimenpiteitä yhteistyön edistämiseksi.

Idean testaus asiakkaalla

Kypsyysanalyysimallista haluttiin mahdollisimman helppokäyttöinen ja työelämän tarpeisiin soveltuva, joten siitä laadittiin yhteistyössä käyttäjien kanssa arviointiväline Yhteistyö-Tuokio, jonka avulla verkostojen on mahdollista hyödyntää kypsyysanalyysimallia laajemmin ja järjestää siihen pohjautuvia työpajoja yhteistyön kehittämiseksi ja arvioimiseksi.

Käyttäjäkohderyhmältä selvitettiin, millaisia asioita he toivovat kypsyysanalyysimalliin pohjaavalta arviointivälineeltä, jotta sitä olisi mahdollisimman helppo käyttää arjessa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaisessa yhteistyössä. Käyttäjäkohderyhmä nosti esiin seuraavia toiveita käytännön sovellutukselle:

  • Saavutettava jokaiselle helposti
  • Etäyhteyksin helppokäyttöinen
  • Helppokäyttöinen ja intuitiivinen, ei pitkiä ohjeita
  • Käytön aloittaminen on nopeaa ja vaivatonta
  • Täytyy mahdollistaa kaikkien osallistuminen, jotta osallistujien välinen dynamiikka ei vaikuta liialti lopputulokseen
  • Mahdollisuus käyttää anonyymisti ja saada koonti näkemyksistä
  • Hymynaamoja tai liikennevaloja tekstin sijaan
  • Tulosten tallennusmahdollisuus, jotta yhteistyön kypsyysanalyysi jää käyttöön
  • Ajallinen arvioinnin kesto noin 10 minuuttia toiveena
  • Arviointivälineen tulisi ohjata keskustelua siihen, mitä tehdään yhteistyön kehittämiseksi
  • Arviointivälineen tulisi auttaa valitsemaan konkreettisia kehittämisehdotuksia yhteistyön edistämiseksi

Kypsyysanalyysimallia ja siihen pohjaavaa arviointivälinettä testattiin 15 työpajassa, joihin osallistui 121 henkilöä. 

Ratkaisun testaaminen

Yhteistyö-Tuokiota testattiin sen kehittämisen eri vaiheissa eri verkostojen tapaamisissa. Palautteen perusteella muokattiin niin pdf-versiota kuin myös etäyhteyksiä palvelevaa sähköistä arviointivälinettä. Palautteen perusteella muokattiin sanavalintoja, lauserakenteita sekä teknisen käyttöliitymän ulkoasua vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita.

kuva sähköisestä tuokiosta
Sähköisen arviointivälineen kehittämistä tehtiin yhdessä käyttäjien kanssa
kuva sähköisestä arviointivälineestä
kuvakaappaus sähköisestä arviointivälineestä
Kokeilun tavoitteet

Kypsyysanalyysimallia hyödynnettiin ja kokeiltiin myös seuraavissa yhteyksissä:

  • Meriläinen, I. (2025). Uusi julkinen hallinta monitoimijaisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyössä: Nykytila ja kehittämistarpeet Lapin alueen kunnissa [Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto]. 
  • Jokela, E. (2025).  [Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto]. 
  • Keränen, J. (2025).  [Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto]. 
Kokeilussa opittua

Kypsyysanalyysimalli laadittiin haastatteluaineiston perusteella laaditun selvityksen lisäksi tutkimustietoon pohjaten. Laadittua kypsyysanalyysimallia muutettiin käyttäjien palautteen perusteella ja se vakiintui tässä esiteltyyn, lopulliseen muotoon. Kypsyysanalyysimallin valikoitui kuusi edistyneen yhteistyön kriteeriä, joille kaikille määriteltiin neljä tasoa - käynnistyvä, rakentuva, syventyvä ja vakiintuva. Edistyneen HTYETU-yhteistyön kriteerit on kuvattu alla tasoineen:

EDISTYNEEN HYTETU-YHTEISTYÖN KRITEERIT
 

Johdon tuki yhteistyölle
Millä tavoin organisaatiosi johto tukee monitoimijaista yhteistyötä?

  1. Johto ei ole sitoutunut yhteistyöhön eikä sen merkitystä tunnisteta.
  2. Johto tukee yhteistyötä ohjeistuksin ja valvoo sopimusten toteutumista.
  3. Johto on sitoutunut ja aktiivinen yhteistyön edistämisessä.
  4. Johto on vahvasti sitoutunut yhteistyöhön ja mahdollistaa yhteistyötä kaikilla organisaation tasoilla.

Vuorovaikutus yhteistyössä
Millaista toimijoiden välinen vuorovaikutus on?

  1. Toimijoiden välinen vuorovaikutus on sattumanvaraista. Tapaamme tai olemme yhteydessä tarvittaessa.
  2.  Tiedotamme toisiamme säännöllisesti.  Keskustelemme asioista ennalta sovituissa tapaamisissa.
  3. Vuorovaikutus on suunnitelmallista ja tieto kahteen suuntaan kulkevaa. Sovittujen tapaamisten lisäksi olemme yhteydessä, kun tarvitsemme neuvoa ja tukea toisiltamme.
  4. Vuorovaikutus on jatkuvaa, dialogista ja tasavertaista. Toimimme vastavuoroisesti, yhdessä oppien. Olemme joustavasti yhteydessä toisiimme monia eri kanavia käyttäen.

Yhteistyön tavoitteellisuus
Onko yhteistyölle yhdessä tunnistettu ja määritelty tavoitteita?

  1. Yhteistyön tavoite on epäselvä. Emme ole keskustelleet tavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
  2. Yhteistyölle on annettu tavoite. Keskustelu tavoitteen saavuttamisesta sekä toimenpiteistä on kesken.
  3. Yhteistyölle on yhdessä määritelty tavoite. Osa toimijoista osallistuu jo toimenpiteiden toteuttamiseen.
  4. Yhteistyölle on yhdessä määritelty tavoite. Toimijat työskentelevät sitoutuneesti tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tiedon hyödyntäminen
Miten tietoa kerätään ja miten sitä hyödynnetään?

  1. Olemme keskustelleet tiedon keräämisen aloittamisesta. 
  2. Keräämme tietoa julkisista tietolähteistä ja jaamme sitä toisillemme. Tieto ei ohjaa toimintaamme.
  3. Keräämme tietoa eri lähteistä ja olemme yhdistelleet sitä. Toiminnan ohjaaminen tiedolla on haasteellista.
  4. Keräämme tietoa eri lähteistä, tulkitsemme sitä ja teemme johtopäätöksiä. Hyödynnämme tietoa systemaattisesti toiminnan ohjaamisessa.

Yhteistyörakenteet
Minkälaiset yhteistyön rakenteet ovat?

  1. Yhteistyön rakenteita ei ole määritelty.
  2. Yhteistyörakenteet ovat epävirallisia ja perustuvat yksilöiden välisiin ammatillisiin suhteisiin. Yhteistyömme kaipaa koordinointia.
  3. Yhteistyörakenteet on määritelty. Meillä on toimiva verkosto / yhteistyöryhmä ja resurssi yhteistyön koordinointiin.
  4. Yhteistyörakenteet joustavat tarpeen mukaan yhteistyötä tukevaksi.
Ratkaisun perusidea

Arviointivälineen perusideana on tarjota monitoimijaiselle yhteistyölle konkreettinen ja systemaattinen työkalu, joka tukee hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) tavoitteiden saavuttamista. Väline mahdollistaa yhteistyön nykytilan arvioinnin ja kehittämistarpeiden tunnistamisen kuuden keskeisen kriteerin avulla: osallistuminen, vuorovaikutus, tavoitteellisuus, rakenteet, hyvinvointitiedon hyödyntäminen ja johtaminen.

Arviointivälineen avulla eri organisaatioiden ja toimijoiden on mahdollista hahmottaa yhteistyönsä kehitysvaihetta neljällä tasolla: käynnistyvä, rakentuva, syventyvä ja vakiintuva. Tämä antaa yhteistyökumppaneille selkeän näkymän siitä, missä vaiheessa yhteistyö on ja mitä konkreettisia askelia tarvitaan sen syventämiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

Perusidean ytimessä on toimijoiden välinen yhteinen oppiminen ja tiedon jakaminen, mikä tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa yhteistyötä. Arviointiväline toimii samalla myös dialogin ja reflektiivisen keskustelun välineenä, jossa eri toimijat voivat tuoda esiin näkemyksiään ja kehittää yhdessä yhteistyön käytäntöjä ja rakenteita.

Arviointiväline on käytettävissä sähköisenä etätapaamisia varten ja pdf-tiedostona kasvokkaisiin kohtaamisiin. Molemmat löytyvät osoitteesta ulapland.fi/tuokio

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteistyö-Tuokion juurruttaminen käyttöön vaatii

  • arviointivälineeseen perehtyneen vetäjän 
  • kehittämisorientoituneen ja innostuneen henkilön verkostossa ottamaan Yhteistyö-Tuokion puheeksi
  • heittäytymiskykyä ja avoimuutta muilta verkoston jäseniltä, jotta yhteistyön arviointiin rohkaistutaan tarttumaan
  • aikaa verkostotapaamiseen noin 90min
Vinkit toimintamallin soveltajille

Käytännön kokemuksia arviointivälineen käytöstä

Fyysiset kohtaamiset:

  • Vuorovaikutus on avoimempaa ja luontevampaa. Päällekkäisen tekemisen mahdollisuus poistuu osallistujilta.
  • Tulostettua versiota Yhteistyö-Tuokiosta kannattaa hyödyntää fyysisissä tapaamisissa.

Etätoteutukset:

  • Noin viiden osallistujan ryhmä voi keskustella yhteistyöstään sujuvasti. Tämän jälkeen on suositeltavaa jakaa ryhmä pienryhmiin.
  • Kysymykset kannattaa esittää näytöllä yksi kerrallaan ja keskustella niistä perusteellisesti. Sopiva rytmi on esimerkiksi 10 minuttia kysymystä kohden. Jotkut kysymyksen herättävät enemmän keskustelua kun toiset ja ajankäytössä joustetaan keskustelun mukaan.

Työskentelytavat:

  • Fyysisissä tapaamisissa:
    • Jokaiselle osallistujalle jaetaan paperiversio kysymyksistä.
    • Kysymyksiä käsitellään yksi kerrallaan, ja jokainen merkitsee kynällä oman arvionsa tasosta.
    • Jokainen voi kirjata kehittämisehdotukset omaan paperiinsa, jolloin asiaa tulee pohdiskeltua hetki pidempään.
    • Lopuksi paperit kerätään, ja Yhteistyö-Tuokion vetäjä tekee koonnin.
  • Etätapaamisissa:
    • Kysymykset esitetään yksi kerrallaan näytöllä, ja niistä keskustellaan.
    • Työskentelyvaihtoehdot:
      1. Asetetaan kriteerille yhteinen taso keskustelun perusteella.
      2. Keskustelun jälkeen jokainen osallistuja merkitsee oman arvionsa verkkosivustolla. Tuloksista koostetaan yhteinen näkemys arviointivälineen verkkosivustoa hyödyntäen.

Yhteistyö-Tuokion vetäjä ja ajankäyttö:

  • Yhteistyö-Tuokio tarvitsee vetäjän. Parasta on, jos vetäjä on ryhmän ulkopuolinen, jotta kaikki voivat osallistua keskusteluun.
  • Aikaa tulee varata noin 90 minuuttia, jos halutaan ehtiä kehittämisehdotuksiin. Vaihtoehtoisesti voidaan jakaa 1 tunti arviointiin ja seuraavan tapaamisen yhteydessä 1 tunti kehittämisehdotusten valintaan.
  • Kokenut Yhteistyö-Tuokion vetäjä voi rajallisessa ajassa hyödyntää paneelikeskustelua, jossa esimerkiksi 4–5 alustajaa keskustelevat kysymyksistä. Tämän jälkeen suurempi joukko ihmisiä äänestää, ja tuloksista tehdään koonti.
  • Kriteerien avaaminen yhteisellä keskustelulla on aina välttämätöntä, sillä ne voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin.
  • Jokaisen Yhteistyö-Tuokion alkaessa on yhteisesti määriteltävä, mitä yhteistyötä arvioidaan. Esimerkiksi:
    • Koolla olevan ryhmän keskinäistä yhteistyötä.
    • Koolla olevan ryhmän kehittämään toimintaan välittömästi liittyvää yhteistyötä.

Kehittämiskohteet ja vahvuudet:

  • Keskustelun aikana vahvuudet ja kehittämiskohteet nousevat usein selkeästi esiin.
  • Haastavaksi voi muodostua kehittämiskohteiden pilkkominen konkreettisiksi toimenpiteiksi. Esimerkiksi:
    • Kehittämistarpeen, kuten ”tiedolla johtamisen parantaminen”, konkretisointi: "Kirjoitetaan juoksevaa muistiota sovituista asioista. Merkitään siihen, kenellä on vastuu sovitun asian hoitamisesta."
    • Yhteistyö-Tuokion vetäjä voi kannustaa konkreettisten toimenpiteiden kirjaamiseen.

Haastavien asioiden esiin nousu:

  • Yhteistyön aikana voi nousta esiin haastavia kysymyksiä, kuten:
    • Aukipuhumattomat vastuut ja roolit
    • Eriävät tiedot ja näkemykset yhteistyöön osallistuvien välillä
  • Vetäjä voi muistuttaa, että arviointivälineen tarkoitus on tunnistaa nykytila. Tämä auttaa toimijoita kehittämään yhteistyötään tietoisemmin ja tavoitteellisemmin.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteistyö-Tuokio on osoittautunut erinomaiseksi välineeksi erilaisten verkostojen ja yhteistyön kehittämisessä. Sen käyttö on tuonut konkreettisia parannuksia yhteistyön rakenteisiin ja toimintatapoihin, ja se on soveltunut niin etäyhteyksin kuin fyysisissä kohtaamisissa toteutettaviin työskentelyihin. Työkalua on kokeiltu laajasti erikokoisilla ryhmillä (2–30 osallistujaa), ja se on todettu hyvin muokattavaksi eri tarpeisiin.

Yhteistyö-Tuokio on mahdollistanut verkostoille oivalluksia yhteistyöstään. Työkalun avulla voidaan tuottaa taulukkomuotoista tietoa, jota voidaan käyttää uudelleen arvioinnissa yhteistyön tiedolla johtamisen, rakenteiden, tavoitteiden, osallistumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen seuraamisessa ja kehittämisessä. Yhteistyö-Tuokion käyttö vaatii erityisesti isoilla ryhmillä ja tiukkojen aikataulujen puitteissa jonkin verran harjaantumista. Tästä huolimatta se on kaikkien avoimesti käyttöönotettavissa, ja siihen voi perehtyä Innokylästä löytyvien materiaalien avulla. Lisäksi työkalun sähköiseen versioon pääsee osoitteesta ulapland.fi/tuokio.

kypsyysanalyysin koosteesta etusivu, jossa taulukko
Arvioinnin kooste
Arvioinnin koosteen takasivu
Arvioinnin kooste