Arviointiväline HYTETU-yhteistyön kehittämiseen Lapin HVA (RRP, P4, I2)
Arviointivälineen taustalla on kypsyysanalyysimalli, joka on kehitetty monitoimijaisen yhteistyön tukemiseksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kontekstissa. Arviointiväline on käytettävissä printattavana pdf:nä ja sähköisenä.
Tahtotila monitoimijaiselle yhteistyölle on poliittisesti Suomessa ollut vahva jo vuosien ajan. Tämä tulee selvästi esiin muun muassa hallitusohjelmatyössä, jossa on jo pitkään korostettu kuntien hallinnonalojen keskinäistä yhteistyötä, järjestöjen kanssa tehtävää ennaltaehkäisevää työtä sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämistä poikkihallinnollisesti. Monitoimijaisen yhteistyön merkityksen painotus näkyy myös lainsäädännössä, esimerkiksi terveydenhuoltolaissa sekä laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä seuraavasti:
Terveydenhuoltolaki (2010)
- Velvoittaa kunnan eri toimialoja tekemään yhteistyötä.
- Kuntien ja alueella toimivien julkisten tahojen, yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 6§, 7§)
- Edellyttää kuntia ja hyvinvointialueita tekemään keskinäistä yhteistyötä.
- Vaatii yhteistyötä myös muiden paikallisten julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä muiden yhteisöjen kanssa.
- Painottaa kuntien ja hyvinvointialueiden asiantuntijuuksien molemminpuolista hyödyntämistä.
- Edellyttää järjestöjen tiiviimpää kytkemistä osaksi paikallisia ja alueellisia hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteita.
Näiden lakien ja ohjelmien mukainen toimintaympäristö Suomessa tarjoaa vahvan pohjan monitoimijaiselle yhteistyölle. Yhteistyön avulla pyritään luomaan kattavia ja tehokkaita ratkaisuja, joiden tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden yhteisöjen välinen tiivis yhteistyö on avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Kuva
Yhteistyölle on vahva mandaatti julkisessa toiminnassa ja johtamisessa. Yhteistyö kiinnittyy ajatukseen, että julkinen hallinto ei enää kykene ohjaamaan yhteiskuntaa yksin, vaan edellyttää tavoitteellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Tämä yhteistyö ilmenee useilla tavoilla:
- Eri hallinnonalojen välinen yhteistyö: Hallinnon sisällä tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri sektorien välillä.
- Laajemmat verkostot ja kumppanuudet: Yhteistyötä tehdään myös julkisen hallinnon ulkopuolisten tahojen, kuten järjestöjen, kanssa.
- Kansalaisten asiantuntijuus: Kansalaisten osallistuminen ja asiantuntijuus ovat keskeisessä roolissa.
Hyvinvointiin liittyvien ongelmien ollessa yhä kompleksisempia luonteeltaan, organisaatiot ja päätöksentekijät ovat entistä riippuvaisempia toisistaan niiden varhaisemmaksi tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi. Paikallisista ja alueellisista hyvinvointijohtamisen käytännöistä kuitenkin riippuu, miten asetetut odotukset ja velvoitteet yhteistyöstä todellisuudessa realisoituvat eli millaisin intensiteetein yhteistyötä käytännössä tehdään ja kuinka onnistunutta yhteistyö suhteessa siihen asetettuihin tavoitteisiin on.
Kuva
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaisen yhteistyön arviointivälineen kehittämistä vastaa Lapin yliopisto, osana Lapin hyvinvointialueen RRP-hanketta VASA 2. Lapin yliopiston kautta arviointivälineen kehittämisen parissa työskentelee kaksi tutkijaa ja osahanketta johtaa yhteiskuntatieteiden professori.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä tavoitetaan useiden eri kanavien kautta. Yhteistyössä toimivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden asiantuntijat strategiapalveluista sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen henkilöstö. Muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ääni saadaan kuuluviin yleisissä esittelytilaisuuksissa, joissa kehittämiseen on mahdollista ottaa kantaa. Ammattilaiset ovat myös arviointivälineen käyttäjäkohderyhmänä arvokas yhteistyötaho.
Tämän osahankkeen tarkoitus on tukea ja edistää laissa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6§, 7§) asetettujen yhteistyö- ja kumppanuusvelvoitteiden toteutumista uusilla hyvinvointialueilla erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kontekstissa, sekä tuottaa ratkaisuja aiemmissa tutkimuksissa ja tutkimushankkeissa osoitettuihin haasteisiin ja kehittämiskohteisiin.
Osahankkeen tehtävänä on
- Tunnistaa monitoimijaiseen yhteistyöhön liittyviä odotuksia, haasteita ja kriittisiä menestystekijöitä hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa.
- Laatia analyysimalli (kypsyysanalyysi, maturity analysis), jonka avulla voidaan
- arvioida monitoimijaisen yhteistyön kehittyneisyyden nykytilaa
- tunnistaa kehittämiskohteet yhteistyössä, sekä
- luoda toimenpiteitä yhteistyön kehittyneisyyden vahvistamiseksi
- Arvioida monitoimijaisen yhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet kypsyysanalyysimallin avulla sekä nostaa esiin analyysin tuloksena havaitut yhteistyön kehittämiskohteet.
- Laatia ja toteuttaa sosiaalisen markkinoinnin toimenpiteitä ja interventioita hyvinvointialueen monitoimijaisen yhteistyön tärkeyden tunnistamiseksi, yhteisen tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi yhteistyön merkityksestä sekä hyvien käytäntöjen suunnittelemiseksi, käynnistämiseksi ja juurruttamiseksi yhteistyössä.
PROMEQ-hankkeessa on laadittu kypsyysanalyysimalli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyön kehittämisen tueksi.
Kypsyysanalyysimalli laaditaan tutkimustietoon pohjaten. Käyttäjäkohderyhmältä selvitettiin, millaisia asioita he toivovat kypsyysanalyysimallilta, jotta sitä olisi mahdollisimman helppo käyttää arjessa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaisessa yhteistyössä. Käyttäjäkohderyhmä nosti esiin seuraavia toiveita käytännön sovellutukselle:
- Saavutettava jokaiselle helposti
- Helppokäyttöinen ja intuitiivinen, ei pitkiä ohjeita
- Käytön aloittaminen on nopeaa ja vaivatonta
- Täytyy mahdollistaa kaikkien osallistuminen, jotta osallistujien välinen dynamiikka ei vaikuta liialti lopputulokseen
- Mahdollisuus käyttää anonyymisti ja saada koonti näkemyksistä
- Hymynaamoja tai liikennevaloja tekstin sijaan
- Tulosten tallennusmahdollisuus, jotta yhteistyön kypsyysanalyysi jää käyttöön
- Ajallinen arvioinnin kesto noin 10 minuuttia toiveena
- Arviointivälineen tulisi ohjata keskustelua siihen, mitä tehdään yhteistyön kehittämiseksi
- Arviointivälineen tulisi auttaa valitsemaan konkreettisia kehittämisehdotuksia yhteistyön edistämiseksi
Kuva
Arviointiväline yhteistyön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimijoille - Tuokio
Mistä on kyse?
- Arviointiväline tukee organisaatioita ja verkostoja yhteistyön arvioimisessa ja kehittämisessä.
- Innovatiivinen, kypsyysanalyysimalliin pohjaava työkalu auttaa arvioimaan monitoimijaisen yhteistyön nykytilaa ja tunnistamaan kehittämiskohteita.
- Tavoitteena ammattilaisten yhteistyön edistymisen kautta lisätä asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisutta.
Millainen arviointivälineestä tulee?
- Arviointiväline pohjautuu kypsyysanalyysimalliin, joka on kehitetty monitoimijaisen yhteistyön arvioimiseen ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen
- Kypsyysanalyysimalli tarkastelee yhteistyön eri osa-alueita, kuten johtamista, tavoitteellisuutta ja vuorovaikutusta.
- Jotta kypsyysanalyysimalli olisi mahdollisimman monen käytettävissä, tehdään siitä myös sähköinen versio - Tuokio
- Tuokio on nettisivupohjainen sähköinen arviointityökalu, joka on avoimesti käytettävissä kaikille.
- Yhteistyön nykytilan arvioimisen lisäksi Tuokio antaa kehittämisehdotuksia yhteistyön nostamiseksi seuraavalle tasolle.
Kenelle arviointiväline on suunnattu?
Tuokio on suunnattu kaikille organisaatioille ja verkostoille, jotka ovat mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monitoimijaisessa yhteistyössä. Se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin käyttöön. Yhteistyön kehittäminen on keskeistä, jotta yhteistyö edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.
Osa-aluekohtainen arviointi ja konkreettiset kehittämisehdotukset
- Tuokio tarjoaa raportin yhteistyön vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
- Tuokio antaa konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla monitoimijaista yhteistyötä voidaan kehittää entisestään.
- Tuokion avulla tunnistatte yhteistyön vahvuudet sekä kriittiset kehittämiskohteet, asettatte realistisia tavoitteita ja suunnittelette käytännönläheisiä toimenpiteitä yhteistyön edistämiseksi.
Uutta näkökulmaa monitoimijaiseen yhteistyöhön - Kypsyysanalyysimalli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaisen yhteistyön tueksi
Mikä kypsyysanalyysimalli?
- Kypsyysanalyysimalli tarjoaa välineen monitoimijaisen yhteistyön arvioimiseen ja kehittämiseen erityisesti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kontekstissa.
- Kypsyysanalyysi on menetelmä, joka kuvaa toiminnan tai prosessien edistyneisyyttä, ja sen avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteita sekä määrittää tarvittavat toimenpiteet niiden parantamiseksi.
- Kypsyysanalyysimalli toimii työkaluna, jolla voidaan systemaattisesti arvioida nykyistä yhteistyön tasoa, tunnistaa kehittämiskohteita ja suunnitella konkreettisia kehittämistoimia.
- Kypsyysanalyysimalli auttaa organisaatioita ja verkostoja ymmärtämään vahvuutensa ja kehittämiskohteensa monitoimijaisessa yhteistyössä, sekä rakentamaan entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia yhteistyömalleja.
- Laadittua kypsyysanalyysiä hyödynnetään monitoimijaisen yhteistyön arvioimisessa ja kehittämisen arviointivälineen pohjana.
Mikä monitoimijainen yhteistyö?
Monitoimijaisella yhteistyöllä hytetu-työssä tarkoitetaan toimintaa, jossa kunnat ja hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä alueen muiden sidosryhmien, kuten julkisten yhteisöjen, kolmannen sektorin, yksityisen sektorin ja kansalaisten kanssa. Tavoitteena on edistää alueen asukkaiden hyvinvointia hyödyntäen eri toimijoiden täydentäviä voimavaroja, mikä luo lisäarvoa ja tuottaa positiivisia vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin.
Kuva
.png)
