Arviointiväline HYTETU-yhteistyön kehittämiseen Lapin HVA (RRP, P4, I2)
Arviointivälineen taustalla on kypsyysanalyysimalli, joka on kehitetty monitoimijaisen yhteistyön tukemiseksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kontekstissa. Arviointiväline on käytettävissä printattavana pdf:nä ja sähköisenä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Arviointivälineen taustalla on kypsyysanalyysimalli, joka on kehitetty monitoimijaisen yhteistyön tukemiseksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kontekstissa. Arviointiväline on käytettävissä printattavana pdf:nä ja sähköisenä.
Toimintamallin kuvaus
Uutta näkökulmaa monitoimijaiseen yhteistyöhön - Kypsyysanalyysimalli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaisen yhteistyön tueksi
Mikä kypsyysanalyysimalli?
- Kypsyysanalyysimalli tarjoaa välineen monitoimijaisen yhteistyön arvioimiseen ja kehittämiseen erityisesti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kontekstissa.
- Kypsyysanalyysi on menetelmä, joka kuvaa toiminnan tai prosessien edistyneisyyttä, ja sen avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteita sekä määrittää tarvittavat toimenpiteet niiden parantamiseksi.
- Kypsyysanalyysimalli toimii työkaluna, jolla voidaan systemaattisesti arvioida nykyistä yhteistyön tasoa, tunnistaa kehittämiskohteita ja suunnitella konkreettisia kehittämistoimia.
- Kypsyysanalyysimalli auttaa organisaatioita ja verkostoja ymmärtämään vahvuutensa ja kehittämiskohteensa monitoimijaisessa yhteistyössä, sekä rakentamaan entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia yhteistyömalleja.
- Laadittua kypsyysanalyysiä hyödynnetään monitoimijaisen yhteistyön arvioimisessa ja kehittämisen arviointivälineen pohjana.
Mikä monitoimijainen yhteistyö?
Monitoimijaisella yhteistyöllä hytetu-työssä tarkoitetaan toimintaa, jossa kunnat ja hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä alueen muiden sidosryhmien, kuten julkisten yhteisöjen, kolmannen sektorin, yksityisen sektorin ja kansalaisten kanssa. Tavoitteena on edistää alueen asukkaiden hyvinvointia hyödyntäen eri toimijoiden täydentäviä voimavaroja, mikä luo lisäarvoa ja tuottaa positiivisia vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin.
Tahtotila monitoimijaiselle yhteistyölle on poliittisesti Suomessa ollut vahva jo vuosien ajan. Tämä tulee selvästi esiin muun muassa hallitusohjelmatyössä, jossa on jo pitkään korostettu kuntien hallinnonalojen keskinäistä yhteistyötä, järjestöjen kanssa tehtävää ennaltaehkäisevää työtä sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämistä poikkihallinnollisesti. Monitoimijaisen yhteistyön merkityksen painotus näkyy myös lainsäädännössä, esimerkiksi terveydenhuoltolaissa sekä laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä seuraavasti:
Terveydenhuoltolaki (2010)
- Velvoittaa kunnan eri toimialoja tekemään yhteistyötä.
- Kuntien ja alueella toimivien julkisten tahojen, yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 6§, 7§)
- Edellyttää kuntia ja hyvinvointialueita tekemään keskinäistä yhteistyötä.
- Vaatii yhteistyötä myös muiden paikallisten julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä muiden yhteisöjen kanssa.
- Painottaa kuntien ja hyvinvointialueiden asiantuntijuuksien molemminpuolista hyödyntämistä.
- Edellyttää järjestöjen tiiviimpää kytkemistä osaksi paikallisia ja alueellisia hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteita.
Näiden lakien ja ohjelmien mukainen toimintaympäristö Suomessa tarjoaa vahvan pohjan monitoimijaiselle yhteistyölle. Yhteistyön avulla pyritään luomaan kattavia ja tehokkaita ratkaisuja, joiden tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden yhteisöjen välinen tiivis yhteistyö on avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Kansikuva
