Arviointiväline HYTETU-yhteistyön kehittämiseen Lapin HVA (RRP, P4, I2)
- MITÄ? Arviointiväline monitoimijaisen yhteistyön tukemiseksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhteistyössä
- MIKSI? Yhteistyön vastuiden, rakenteiden, tavoitteellisuuden, tietopohjan ja johtamisen kehittämiseksi.
Toimintamallin nimi
- MITÄ? Arviointiväline monitoimijaisen yhteistyön tukemiseksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhteistyössä
- MIKSI? Yhteistyön vastuiden, rakenteiden, tavoitteellisuuden, tietopohjan ja johtamisen kehittämiseksi.
Kuva
Kuva
Uutta näkökulmaa monitoimijaiseen yhteistyöhön - Kypsyysanalyysimalli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monitoimijaisen yhteistyön tueksi
Mikä kypsyysanalyysimalli?
- Kypsyysanalyysimalli tarjoaa välineen monitoimijaisen yhteistyön arvioimiseen ja kehittämiseen erityisesti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kontekstissa.
- Kypsyysanalyysi on menetelmä, joka kuvaa toiminnan tai prosessien edistyneisyyttä, ja sen avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteita sekä määrittää tarvittavat toimenpiteet niiden parantamiseksi.
- Kypsyysanalyysimalli toimii työkaluna, jolla voidaan systemaattisesti arvioida nykyistä yhteistyön tasoa, tunnistaa kehittämiskohteita ja suunnitella konkreettisia kehittämistoimia.
- Kypsyysanalyysimalli auttaa organisaatioita ja verkostoja ymmärtämään vahvuutensa ja kehittämiskohteensa monitoimijaisessa yhteistyössä, sekä rakentamaan entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia yhteistyömalleja.
- Laadittua kypsyysanalyysiä hyödynnetään monitoimijaisen yhteistyön arvioimisessa ja kehittämisen arviointivälineen pohjana.
Mikä monitoimijainen yhteistyö?
Monitoimijaisella yhteistyöllä hytetu-työssä tarkoitetaan toimintaa, jossa kunnat ja hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä alueen muiden sidosryhmien, kuten julkisten yhteisöjen, kolmannen sektorin, yksityisen sektorin ja kansalaisten kanssa. Tavoitteena on edistää alueen asukkaiden hyvinvointia hyödyntäen eri toimijoiden täydentäviä voimavaroja, mikä luo lisäarvoa ja tuottaa positiivisia vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin.
Poliittinen tahtotila monitoimijaiselle yhteistyölle on ollut Suomessa vahva jo vuosien ajan. Tämä näkyy esimerkiksi hallitusohjelmatyössä ja lainsäädännössä, kuten:
- Terveydenhuoltolaki (2010):
- Velvoittaa kunnan eri toimialoja yhteistyöhön.
- Edellyttää kuntien, julkisten tahojen, yritysten ja yhteisöjen yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 6§, 7§):
- Kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö.
- Yhteistyö paikallisten julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä yhteisöjen kanssa.
- Järjestöjen integrointi osaksi paikallisia hyvinvointirakenteita.
Näiden lakien ja ohjelmien mukainen toimintaympäristö Suomessa tarjoaa vahvan pohjan monitoimijaiselle yhteistyölle. Yhteistyön avulla pyritään luomaan kattavia ja tehokkaita ratkaisuja, joiden tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden yhteisöjen välinen tiivis yhteistyö on avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen parissa toimivia ammattilaisia tavoitettiin useiden eri kanavien kautta. Yhteistyössä toimivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden asiantuntijat strategiapalveluista sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen henkilöstö. Muiden ammattilaisten ja hytetu-työhön osallistuvien ääni saadaan kuuluviin yleisissä esittelytilaisuuksissa, joissa kehittämiseen on mahdollista ottaa kantaa. Ammattilaiset ovat myös arviointivälineen käyttäjäkohderyhmänä arvokas yhteistyötaho.
Yhteistyö-Tuokion juurruttaminen käyttöön vaatii
- kehittämisorientoituneen ja innostuneen henkilön verkostossa ottamaan Yhteistyö-Tuokion puheeksi
- heittäytymiskykyä ja avoimuutta muilta verkoston jäseniltä, jotta yhteistyön arviointiin rohkaistutaan tarttumaan
- aikaa verkostotapaamiseen 2 h
- vetäjän
Yhteistyö-Tuokio on osoittautunut erinomaiseksi välineeksi erilaisten verkostojen ja yhteistyön kehittämisessä. Sen käyttö on tuonut konkreettisia parannuksia yhteistyön rakenteisiin ja toimintatapoihin, ja se on soveltunut niin etäyhteyksin kuin fyysisissä kohtaamisissa toteutettaviin työskentelyihin. Työkalua on kokeiltu laajasti erikokoisilla ryhmillä (2–30 osallistujaa), ja se on todettu hyvin muokattavaksi eri tarpeisiin.
Yhteistyö-Tuokio on mahdollistanut verkostoille oivalluksia yhteistyöstään. Työkalun avulla voidaan tuottaa taulukkomuotoista tietoa, jota voidaan käyttää uudelleen arvioinnissa yhteistyön tiedolla johtamisen, rakenteiden, tavoitteiden, osallistumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen seuraamisessa ja kehittämisessä. Yhteistyö-Tuokion käyttö vaatii erityisesti isoilla ryhmillä ja tiukkojen aikataulujen puitteissa jonkin verran harjaantumista. Tästä huolimatta se on kaikkien avoimesti käyttöönotettavissa, ja siihen voi perehtyä Innokylästä löytyvien materiaalien avulla. Lisäksi työkalun sähköiseen versioon pääsee osoitteesta ulapland.fi/tuokio.
Kansikuva
