Asiakkaasta kumppaniksi-toimintamalli - lastensuojelun asiakasvanhempien kokemustiedon hyödyntäminen lastensuojelun asiakastyössä ja kehittämisessä.

Lastensuojelun asiakasvanhempien kokemustiedon lisääminen ja hyödyntäminen lastensuojelun asiakastyössä ja kehittämisessä. Tavoitteena vahvistaa lastensuojelun vanhempien ääntä, osallisuutta ja toimijuutta, jotta lastensuojelupalvelut kohdentuvat osuvammin ja -tarve vähenee

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Asiakkaasta kumppaniksi-toimintamalli - lastensuojelun asiakasvanhempien kokemustiedon hyödyntäminen lastensuojelun asiakastyössä ja kehittämisessä.
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Lastensuojelun asiakasvanhempien kokemustiedon lisääminen ja hyödyntäminen lastensuojelun asiakastyössä ja kehittämisessä. Tavoitteena vahvistaa lastensuojelun vanhempien ääntä, osallisuutta ja toimijuutta, jotta lastensuojelupalvelut kohdentuvat osuvammin ja -tarve vähenee

Toteutuspaikka
Toimintamallia koordinoidaan perhekuntoutuskeskus Lausteelta ja kehitetään yhteistyöverkostossa ja asiakasrajapinnassa yhteiskehittämällä. Toimintamalli toimeenpannaan ensisijaisesti Turun, Kaarinan, Naantalin ja Salon kaupunkien lastensuojelupalveluissa.
Paikkakunta tai maakunta
Varsinais-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Tatu Moisio

Luotu

04.01.2021

Viimeksi muokattu

08.01.2021
Toimintaympäristö **

Hankkeen toimintaympäristönä on julkinen ja kolmennen sektorin lastensuojelu resursseineen, toimintakulttuurineen, työntekijöineen, palveluineen ja asiakkaineen. 

Resurssit: Lastensuojelun taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit ovat olleet yhteiskunnallisen ja lainsäädännöllisen keskustelun kohteena jo useita vuosia. Kokemustieto voidaan määrittää myös lastensuojelun vielä hyödyntämättömänä resurssina.

Toimintakulttuuri: Lastensuojelulain uudistuksessa vuonna 2007 lapsi, nuori ja vanhemmat alettiin nähdä lastensuojelun asiakkaina (Tanskanen, Ilona 2019). Hanke edistää lastensuojelun entisten ja nykyisten asiakasvanhempien kokemustiedon roolin vakiintumista, kasvamista ja hyödyntämistä lastensuojelun toimintakulttuurin kehittymisessä aikaisempaa asiakaslähtöisemmäksi. 

Työntekijät: Työntekijäkohtainen korkea asiakasmäärä vaikuttaa muun muassa alan vetovoimaisuuteen, työn kuormittavuuteen, työhyvinvointiin ja yksilötason työn kehittämismahdollisuuksiin.

Palvelut: Lastensuojelun kysymyksiin on vastattu lyhytkestoisislla kehittämishankkeilla. Järjestöt ovat vahvistaneet asiakkaiden osallisuutta ja kuntasektori systeemistä toimintamallia. Kokemustiedossa on huomattavasti potentiaalia lastensuojelun kehittämistyöhön.

Asiakkaat: Perheet, joilla on monenlaisia pulmia ja jotka tarvitsevat useita palveluita eri tahoilta eivät tule autetuiksi nykyisessä palvelujärjestelmässä. Nykyisellään ongelmat myös polarisoituvat. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on ollut vakiintunut vuosia. Kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi vuonna 2017 valtakunnallisesti 15%. Valtakunnallisesti kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1.4% 0-17-vuotiasta, näistä laitoksiin 38%. Kokemustiedon ja kokemusasiantuntijan avulla lastensuojelupalveluiden oikea-aikaisuus ja vastaanotto oletettavasti paranee, jolloin palvelutarve kevenee ja vähenee.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmä 1:

Lastensuojelussa olleiden ja olevien perheiden vanhemmat, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelusta lastensa kanssa ja jotka ovat läpikäyneet tilanteensa, eivätkä ole akuutissa kriisissä.

Kohderyhmä 2:

Lastensuojelun asiakasprosessissa parhaillaan olevat vanhemmat, jotka saattavat kokea epäluottamusta järjestelmää kohtaan tai eivät tule kuulluiksi tai saa tarvisemaansa apua.

Kansikuva
Asiakkaasta kumppaniksi-hankkeen tunnuskuva kahdesta maailmasta lasipallossa

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Lastensuojelu Kokemusasiantuntijuus

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Perheet