Digitaalinen kulttuurilähete, Kymenlaakson Hyvinvointialue, (RRP, P4, I2, I4)
Digitaalisen kulttuurilähetteen avulla asiakas voi ohjautua sote- ammattilaisen suosituksesta Kymenlaakson kuntien kulttuurineuvontaan. Kulttuurineuvonnan ohjauspolkua on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.
Kymenlaaksossa on laadittu kulttuurihyvinvointisuunnitelma, joka on liitetty osaksi alueellista hyvinvointikertomusta.
Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kymenlaakson kunnat ovat toistensa strategisia yhteistyökumppaneita. Kumppanuus perustuu yhteiseen tietoon perustuvaan tilannekuvaan väestöstä ja eri väestöryhmien terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta ja kokemuksesta, palvelutarpeesta, kustannuksista sekä näiden kehitysnäkymistä. (Sote-järjestämislaki 6 § ja 7 §)
Kymenlaaksossa tehdään kulttuurihyvinvoinnin osalta yhteistyötä eri toimijoiden yhteisissä verkostoissa. Kymenlaaksossa paikallisesti vaikuttaa Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkosto. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) kouluttaa kulttuurihyvinvoinnin yamk tutkintoa sote- ja kulttuurialan ammattilaisille.
Kulttuurihyvinvointia ja siihen vaikuttamista ei tunneta hyvin sosiaali- ja terveysalalla. Kulttuurin ja sen hyvinvointivaikutusten osaamista on kuntien kulttuuripalveluissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarvitaan ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä työvälineitä ja toimintamalli kulttuurihyvinvoinnin puheeksi ottoon ja palveluohjaukseen.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuurihyvinvointi viittaa yksilölliseen tai yhteisöllisesti jaettuun kokemukseen siitä, että kulttuuri, taide ja luova toiminta lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Kulttuuri ja taide voivat edistää yhteisöllisyyttä, ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, antaa virikkeitä, ylläpitää aktiivisuutta ja toimintakykyä sekä tuoda mielekkyyttä elämään.
Kymenlaakson Suomen kestävän kasvun ohjelman hankesuunnitelmassa on tavoitteena kulttuurilähetteen kehittäminen. Kulttuurilähetteellä sosiaali- tai terveysalan ammattilainen voi lähettää asiakkaansa kunnan kulttuurineuvontaa tekevälle kulttuurialan asiantuntijalle.
Kymenlaaksossa on jo käytössä sähköinen liikuntalähete, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas lähetetään kunnan liikuntaneuvojalle. Liikuntalähetteen toimintamallia ja digitaalista lähetejärjestelmää voidaan hyödyntää myös kulttuurilähetteen kehittämisen osalta. Kulttuurilähetettä pilotoidaan vuoden 2024 aikana.
Kulttuurilähetettä kehitetään yhdessä alueen kuntien kanssa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Kuntien ja kulttuurihyvinvoinnin verkoston sekä liikuntalähetteessä jo käytössä olevan lähetejärjestelmän edustajat kutsutaan mukaan kehittämistyöhön. Myöhemmin mukaan osallistetaan hyvinvointialueen ammattilaisia. Asiakkaista koostuvaa prototyyppiyhteisöä hyödynnetään asiakasymmärryksen muodostamisessa. Hyvinvointialueen asiantuntijoita hyödynnetään tietosuojan ja viestinnän osalta.
Yhteiskehittämiseen kutsuttiin kuntien kulttuuripalveluiden edustus. Kuntien edustajien määrä ja tehtävänkuvat vaihtelivat kuntakohtaisesti. Alla on listattuna tapaamiseen osallistuneiden ammattilaisten toimenkuvat. Mukaan kutsuttiin myös Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista verkoston sekä liikuntalähetteen osalta käytössä olevan lähetejärjestelmän edustaja.
Kymenlaakson hyvinvointialue
- Projektikoordinaattori (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
- Projektipäällikkö (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö
- Osallisuuskoordinaattori
Haminan kaupunki
- Kulttuurituottaja
- Osallisuus- ja hyvinvointipäällikkö
- Hyvinvointikoordinaattori
Kotkan kaupunki
- Kulttuurijohtaja
Kouvolan kaupunki
- Kulttuuripäällikkö
- Osallisuuskoordinaattori
- Kulttuurikasvatuskoordinaattori
- Kansalaisopiston rehtori
- Tukipalvelukoordinaattori
Kaakon kaksikko (Miehikkälä ja Virolahti)
- Sivistys- ja hyvinvointijohtaja
- Vapaa-aikapalvelupäällikkö
Pyhtään kunta
- Kulttuuri- ja matkailusihteeri
Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista verkosto
- Edustaja
Käytössä oleva lähetejärjestelmä
- Edustaja
Toimintamallin avulla pyritään lisäämään kulttuurihyvinvoinnin puheeksi ottamista sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä ohjaamaan luovuudesta, kulttuuritoiminnasta, -tapahtumista tai -harrastamisesta hyötyviä asiakkaita kulttuurin pariin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEA-viisari kerää terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta tietoa kuntatasolla. Mm. eri väestöryhmien huomioon ottamista kunnan kulttuuritoiminnassa sekä kulttuurin huomiointia laajassa hyvinvointikertomuksessa, yhteistyötä kulttuuritoimijoiden ja kunnan kanssa, sekä lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta ja taiteen perusopetusta edistäviä toimenpiteitä.
Kulttuurilähetepilotissa tärkeimpänä mittarina on tehtyjen lähetteiden ja toteutuneiden neuvontojen määrä pilotointiajalla. Haastattelemalla tai kyselyllä selvitetään myös pilottiin osallistuneiden ammattilaisten (lähettävien sote-ammattilaisten sekä neuvontaa tekevien kuntien kulttuuriammattilaisten) kokemuksia lähete- ja neuvontatoiminnasta.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa yhteiskehitetään kulttuurihyvinvoinnin puheeksi oton ja kulttuurilähettämisen malli. Ammattilaisille tuotetaan ohjeistus lähetekäytännöstä (puheeksi ottamisesta, lähetteen tekemisestä ja kirjaamisesta) sekä asiakkaille jaettavaksi tarkoitettu esite kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja kulttuurineuvonnasta puheeksi ottamista varten.
Pilotoivat kunnat kehittävät heille toimivan kulttuurineuvonnan mallin. Pilotoivien kuntien kanssa yhteistyössä kehitettiin sosiaali- ja terveysalan pilotoiville ammattilaisille jaettava lyhyt kuvaus kunnan kulttuurineuvontapalvelusta.
Kymenlaakson prototyypit yhteisölle tehtiin kulttuurilähetteestä ja kulttuurineuvonnasta kysely 21.9.-29.9.2023. Vastaajia kyselyyn oli yhteensä 93. Prototyyppiyhteisö on vapaaehtoisista kymenlaaksolaisista koostuva online yhteisö.
Kyselyyn vastanneista 41,9% ilmoitti jonkinlaisesta esteestä kulttuuripalveluihin osallistumiselle. Ratkaisuiksi näihin esteisiin ehdotettiin mm. mahdollisuutta halvempiin/ilmaisiin kulttuuripalveluihin tai kulttuuriharrastuksiin, kulttuuripalvelujen ja -harrastusten parempaa saavutettavuutta (erityisesti pitkät matkat ja kulkuyhteyksien puuttuminen koettiin ongelmana), sekä kulttuuripalvelujen ja kulttuuriharrastusten esteettömyyttä. Myös koottua tietoa tapahtumista ja tarjonnasta toivottiin. Vain 23,7% vastaajista oli tietoinen kulttuuriin osallistumisen tai kulttuuriharrastamisen tuen muodoista, joita vastaajan kunnan alueella on käytössä.
63,4% vastaajista oli sitä mieltä, että kuntien kulttuuritarjonta on hyvin löydettävissä. 60,2% vastaajista oli kiinnostunut saamaan neuvontaa kulttuuriin osallistumisesta, kulttuuriharrastuksista tai näihin osallistumiseen saatavista tukimuodoista. Vastaajista 93,5% piti luontevimpana neuvonnan muotona verkkosivua, 14,0% piti luontevana henkilökohtaista neuvontaa puhelimen tai videopuhelun välityksellä ja 7,5% piti luontevana henkilökohtaista neuvontaa kasvotusten. Vastaajat kokivat tarpeellisena että hänet tai hänen läheisensä voitaisiin ohjata tällaiseen neuvontaan terveyspalveluista (45,2%) ja sosiaalipalveluista (49,5%).
Luontevina tilanteina ohjaukselle terveyspalveluista prototyypit listasivat lääkärin, sairaanhoitajan tai mielenterveyshoitajan vastaanoton yhteydessä, fysioterapiassa, OLKA-palvelussa tai intervalli-jaksoilla. Luontevaa olisivat vastaajien mukaan myös tilanteet, joissa asiakas kertoo olevansa yksinäinen/syrjäytynyt tai todetaan ongelmia elämänhallinnassa, ihmisellä todettu pitkäaikaissairaus tai alkava muistisairaus sekä vuosikontrolleissa tai terveystarkastuksissa.
Luontevina tilanteina ohjaukselle sosiaalipalveluista prototyypit mainitsivat aina asiakaspalvelutilanteen yhteydessä, elämänhallinnan horjuessa/kriiseissä/uusissa elämäntilanteissa/jos on vaarassa syrjäytyä sekä mielenterveyteen liittyvien asioiden yhteydessä.
Ratkaisua kehittäessä ei ollut tiedossa muiden toteuttamaa lähetekäytäntöä, jolla asiakas lähetettäisiin kunnan kulttuurineuvontaan. Teknisesti oli mahdollista hyödyntää Kymenlaakson digitaalisen liikuntalähetteen käytössä olevaa lähetejärjestelmää.
Kulttuurilähetteen toimintamallia ideoitiin yhdessä sote-ammattilaisten kanssa työpajoissa. Tavoitteena oli kehittää malli kulttuurineuvonnasta hyötyvän asiakkaan tunnistamiseen, neuvonnan puheeksi ottoon sekä kulttuurineuvontaan osallistumisen esteiden kartoittamiseen. Esteiden kartoitus kuitenkin siirrettiin myöhäisempään vaiheeseen, kun ammattilaiset pääsisivät testaamaan lähetekäytäntöä asiakkaiden kanssa.
Työpajoissa ammattilaiset kokivat tunnistavansa kulttuurineuvonnasta hyötyvän asiakkaan ammattitaitonsa perusteella, joten varsinaista mallia tähän ei kehitetty. Pääasiassa ammattilaiset kokivat, että lähetettä voisi tarjota asiakkaille, joilla ei ole harrastusta tai vapaa-ajan tekemistä, jotka tarvitsevat arkeensa sisältöä tai jotka ovat kulttuurineuvonnasta kiinnostuneita. Myös syrjäytyneet, yksinäiset tai sosiaalisesti eristäytyneet koettiin hyötyvinä asiakasryhminä. Harkittiin myös vaihtoehtona tarjota soveltuvissa kohtaamistilanteissa (esim. tarkastukset) kulttuurilähetettä kaikille asiakkaille, mutta pilotoivat palvelut eivät tunnistaneet tässä yhteydessä sopivia asiakasryhmiä.
Kuva
Yhdessä kuntien kanssa lähdettiin kehittämään mallia, jossa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen voi lähettää asiakkaan kunnan kulttuurineuvojalle. Kulttuurineuvonnan malliksi otettiin sekä alueellisesti, että kansallisesti vakiintunut liikuntaneuvonnan prosessi, jossa neuvonnan asiakasta kannustetaan hyvinvointia lisääviin tekoihin ja hänelle annetaan tietoa oman alueen osallistumismahdollisuuksista ja palveluvalikoimasta sekä kulttuurin, taiteen ja luovuuden hyvinvointivaikutuksista.
Kuntien kulttuurineuvonnassa asiakas saa tietoa paikkakunnan kulttuuriharrastusmahdollisuuksista, kulttuuritoiminnasta sekä yhteystiedot ja opastuksen kuinka toimintaan pääsee mukaan. Kulttuurilähetteellä aktivoidaan kulttuurineuvonnan palveluketju hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Kuva
Kysyimme Kymenlaakson prototyyppien online-yhteisöltä kulttuurineuvonnasta ja kulttuurilähetteestä. Kts. Kohderyhmä ja asiakasymmärrys Oivalla ja ymmärrä kokonaisuudesta.
Kulttuurilähetettä pilotoidaan kahden kunnan (Hamina ja Kouvola) alueella 4-8/2024. Molemmissa kunnissa kulttuurineuvontaa tekevät kulttuurialan ammattilaiset. He ottavat asiakkaita vastaan oman työnsä ohessa. Kouvolassa pilotointiin osallistuu kolme kulttuurialan ammattilaista ja Haminassa kaksi. Kouvolan alueen pilotointiin osallistuu Kymenlaakson hyvinvointialueelta 51 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja Haminassa 30. Ammattilaisia oli mukana koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, neuvoloista, psykiatrian poliklinikoilta ja terveysasemien mielenterveys- ja päihdehoitajista, työelämäpalveluista ja työkyvyn tuesta sekä ennaltaehkäisevistä palveluista. Kaikki pilottiin osallistuvat ammattilaiset saivat koulutuksen kulttuurilähetteen puheeksi ottoon sekä lähetteen tekemiseen. Osallistuville ammattilaisille lähetettiin säännöllisesti muistutuksia lähetetoiminnasta. Kuntien kanssa yhteistyössä pilottia päätettiin jatkaa vuoden 2024 loppuun saakka.
Kotkan kaupunki osallistuu myös pilotointiin lokakuun alusta vuoden 2024 loppuun saakka. Kotkan kaupungilla pilotointiin on resursoitu määräaikainen kulttuurialan ammattilainen, joka tekee neuvontatyön ohella myös muuta kehittämistyötä.
Pilotoinnin tavoitteena on selvittää kulttuurilähetteen toimivuus asiakasohjauksessa kunnan kulttuuripalveluihin. Määrällisesti tavoitellaan 100 kulttuurilähetettä vuoden 2024 loppuun mennessä.
Alkuperäisen pilotointiajan päättyessä (elokuu 2024) tehtiin kulttuurilähetettä pilotoineille ammattilaisille kysely kulttuurilähetteestä. Vastaajia oli 22, joka oli 29,3% pilotointiin tuossa vaiheessa osallistuneista ammattilaisista. Kysely oli auki kaksi viikkoa 5-18.8.2024. Linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostilla ja kyselystä muistutettiin toisen viikon alussa uudestaan.
64% vastaajista oli ottanut kulttuurilähetteen puheeksi asiakkaan kanssa (yhteensä 81 asiakkaan kanssa). 36% ei ollut ottanut lähetettä puheeksi. Vastaajat kokivat, että heillä ei ollut soveltuvia asiakkaita. Vastaajista 23% oli tehnyt lähetteitä kunnan kulttuurineuvontaan (yhteensä 11 lähetettä). 77% ei ollut tehnyt lähetteitä (6% ei tiennyt mistä lomake löytyy, 65% vastasi, että asiakkaat eivät olleet kiinnostuneita kulttuurilähetteestä, 24% ei muistanut lähetteen olemassa oloa ja 24% oli muita syitä, esim. pilotin ajankohta). Vastaajien kohdalla siis 81 puheeksi ottoa oli tuottanut 11 lähetettä eli n. 7,4 puheeksi ottoa / tehty lähete.
81% vastaajista koki kulttuurilähetetoiminnan tarpeelliseksi työssään. Ammattilaiset toivat sanallisessa palautteessa esille hyväksi mahdollisuuden tuoda tietoa kulttuurista asiakkaille, etenkin syrjäytymisvaarassa oleville. Lähetteen teon mahdollisuus koettiin tarpeelliseksi, vaikka pilotointiajalla soveltuvia asiakkaita ei olisi ollut. 19% vastaajista ei kokenut kulttuurilähetetoimintaa tarpeelliseksi. Heidän perusteluinaan oli mm. käytössä oleva Kaiku-kortti järjestelmä ja asiakkaiden oma aktiivisuus.
Ammattilaiset toivat myös esille kehitysehdotuksia. He toivoivat esimerkiksi lisää pilotointiaikaa, enemmän maksuttomia kulttuuripalveluita vähävaraisille sekä toiminnan laajentamista koko hyvinvointialueelle.
Pilotin loppupuolella kokeilua markkinoitiin ammattilaisille laajemmin hyvinvointialueen intranetissa.