Digitaalinen kulttuurilähete, Kymenlaakson Hyvinvointialue, (RRP, P4, I2,I4)
Digitaalinen kulttuurilähete, Kymenlaakson Hyvinvointialue, (RRP, P4, I2,I4)
Digitaalisen kulttuurilähetteen avulla asiakas voi ohjautua sote- ammattilaisen suosituksesta Kymenlaakson kuntien kulttuurineuvontaan. Kulttuurineuvonnan ohjauspolkua on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.
Toimintamallin nimi
Digitaalisen kulttuurilähetteen avulla asiakas voi ohjautua sote- ammattilaisen suosituksesta Kymenlaakson kuntien kulttuurineuvontaan. Kulttuurineuvonnan ohjauspolkua on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.
Kulttuurilähetteellä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen ohjaa asiakkaan kunnan kulttuurineuvontaan. Kuntien kulttuurineuvonta kannustaa ja ohjaa kulttuurin ja yhdessä tekemisen pariin tutustuttamalla alueen kulttuuritarjontaan (esitykset, kohteet, tapahtumat, harrastukset, jne.) ja madaltamalla osallistumisen kynnystä.
Kymenlaaksossa on laadittu kulttuurihyvinvointisuunnitelma, joka on liitetty osaksi alueellista hyvinvointikertomusta.
Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kymenlaakson kunnat ovat toistensa strategisia yhteistyökumppaneita. Kumppanuus perustuu yhteiseen tietoon perustuvaan tilannekuvaan väestöstä ja eri väestöryhmien terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta ja kokemuksesta, palvelutarpeesta, kustannuksista sekä näiden kehitysnäkymistä. (Sote-järjestämislaki 6 § ja 7 §)
Kymenlaaksossa tehdään kulttuurihyvinvoinnin osalta yhteistyötä eri toimijoiden yhteisissä verkostoissa. Kymenlaaksossa paikallisesti vaikuttaa Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkosto. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) kouluttaa kulttuurihyvinvoinnin yamk tutkintoa sote- ja kulttuurialan ammattilaisille.
Kulttuurihyvinvointia ja siihen vaikuttamista ei tunneta hyvin sosiaali- ja terveysalalla. Kulttuurin ja sen hyvinvointivaikutusten osaamista on kuntien kulttuuripalveluissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarvitaan ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä työvälineitä ja toimintamalli kulttuurihyvinvoinnin puheeksi ottoon ja palveluohjaukseen.
Kymenlaakson prototyypit yhteisölle tehtiin kulttuurilähetteestä ja kulttuurineuvonnasta kysely 21.9.-29.9.2023. Vastaajia kyselyyn oli yhteensä 93. Prototyyppiyhteisö on vapaaehtoisista kymenlaaksolaisista koostuva online yhteisö.
Kyselyyn vastanneista 41,9% ilmoitti jonkinlaisesta esteestä kulttuuripalveluihin osallistumiselle. Ratkaisuiksi näihin esteisiin ehdotettiin mm. mahdollisuutta halvempiin/ilmaisiin kulttuuripalveluihin tai kulttuuriharrastuksiin, kulttuuripalvelujen ja -harrastusten parempaa saavutettavuutta (erityisesti pitkät matkat ja kulkuyhteyksien puuttuminen koettiin ongelmana), sekä kulttuuripalvelujen ja kulttuuriharrastusten esteettömyyttä. Myös koottua tietoa tapahtumista ja tarjonnasta toivottiin. Vain 23,7% vastaajista oli tietoinen kulttuuriin osallistumisen tai kulttuuriharrastamisen tuen muodoista, joita vastaajan kunnan alueella on käytössä.
63,4% vastaajista oli sitä mieltä, että kuntien kulttuuritarjonta on hyvin löydettävissä. 60,2% vastaajista oli kiinnostunut saamaan neuvontaa kulttuuriin osallistumisesta, kulttuuriharrastuksista tai näihin osallistumiseen saatavista tukimuodoista. Vastaajista 93,5% piti luontevimpana neuvonnan muotona verkkosivua, 14,0% piti luontevana henkilökohtaista neuvontaa puhelimen tai videopuhelun välityksellä ja 7,5% piti luontevana henkilökohtaista neuvontaa kasvotusten. Vastaajat kokivat tarpeellisena että hänet tai hänen läheisensä voitaisiin ohjata tällaiseen neuvontaan terveyspalveluista (45,2%) ja sosiaalipalveluista (49,5%).
Luontevina tilanteina ohjaukselle terveyspalveluista prototyypit listasivat lääkärin, sairaanhoitajan tai mielenterveyshoitajan vastaanoton yhteydessä, fysioterapiassa, OLKA-palvelussa tai intervalli-jaksoilla. Luontevaa olisivat vastaajien mukaan myös tilanteet, joissa asiakas kertoo olevansa yksinäinen/syrjäytynyt tai todetaan ongelmia elämänhallinnassa, ihmisellä todettu pitkäaikaissairaus tai alkava muistisairaus sekä vuosikontrolleissa tai terveystarkastuksissa.
Luontevina tilanteina ohjaukselle sosiaalipalveluista prototyypit mainitsivat aina asiakaspalvelutilanteen yhteydessä, elämänhallinnan horjuessa/kriiseissä/uusissa elämäntilanteissa/jos on vaarassa syrjäytyä sekä mielenterveyteen liittyvien asioiden yhteydessä.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
- Juurruttamisen tehtävät:
- Kulttuurilähetteen sisällyttäminen Hyte-koulutuskokonaisuuteen ja Kulttuurihyvinvoinnin kurssiin.
- Avoimet infotilaisuudet käyttöönoton yhteydessä.
- Viestintä intranetissä ja mediassa.
- Luovutuksen jälkeen lähetetoimintaa hallinnoi osallisuuskoordinaattori.
- Sopimusten tekeminen kuntien kanssa ja järjestelmän vaihtaminen Webropol-lomakkeeseen.
- Resurssit:
- Työaika: muutamia minuutteja viikossa lähetteiden käsittelyyn.
- Ei lisäkustannuksia järjestelmästä, mutta viivästykset aiheuttivat lisätyötä.
- Osaaminen: ammattilaisten koulutus kulttuurihyvinvoinnin ymmärrykseen.
- Prosessi ja vaiheet:
- Pilotti (Kevät–Syksy 2024) → arviointi → järjestelmän vaihto → sopimukset kuntien kanssa → vakiinnuttaminen (syksy 2025).
- Vastuut: osallisuuskoordinaattori hallinnoi, omistajana Hyte-päällikkö.
Pilotin arvioinnin tulokset tiivistettynä
- Muutokset:
- Pilotin aikaiseen kyselyyn vastanneista ammattilaisista 81 % koki kulttuurilähetteen tarpeelliseksi työssään.
- Jokaista tehtyä lähetettä kohti tehtiin noin kahdeksan puheeksiottoa
- Lähetteitä tehtiin piloissa noin 60 kpl (kulttuurilähetetoiminnan aloituksen jälkeen lähetteitä on tehty muutamia)
- Ammattilaisten osaaminen kulttuurihyvinvoinnista vahvistui. Kulttuurilähete koulutuksiin osallistui 180 ammattilaista (kulttuurilähetetoiminnan aloituksen jälkeen infotilaisuuksiin osallistui lisäksi 40 ammattilaista).
- Toiminta herätti kiinnostusta mediassa ja organisaation sisällä.
- Yllättävät vaikutukset:
- Etäneuvonta toimi hyvin, ei edellyttänyt matkustamista.
- Heräsi tarve lisätuelle (esim. kulttuurikaveri, vapaaliput).
- Kesäaika vaikutti pilotin aktiivisuuteen.
- Kysymys päällekkäisyydestä muun kulttuurihyvinvointitoiminnan kanssa nousi esiin.
- Pitkä viive pilotoinnin ja varsinaisen toiminnan käynnistymisen välillä sekä hankkeen loppuvaiheeseen ajoittunut aloitus ovat hidastaneet mallin juurtumista
Kansikuva
