Digitaaliset palvelut tutuksi kesätyöntekijöiden avulla, Pirkanmaan Hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa hyödynnettiin nuoria kesätyöntekijöitä uuden keskitetyn digitaalisen palvelun tutuksi tekemisessä. Kesätyöntekijät kertoivat sosiaali- ja terveysasemilla palvelusta, jakoivat esitteitä ja avustivat sovelluksen lataamisessa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa hyödynnettiin nuoria kesätyöntekijöitä uuden keskitetyn digitaalisen palvelun tutuksi tekemisessä. Kesätyöntekijät kertoivat sosiaali- ja terveysasemilla palvelusta, jakoivat esitteitä ja avustivat sovelluksen lataamisessa.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallissa kesätyöntekijät tutustuttavat asukkaille uutta digipalvelua ja tukevat sen käyttöönotossa. Toiminta tapahtuu hyvinvointialueen kuntien sosiaali- ja terveysasemilla.
Digitaaliset palvelut ovat yleistyneet sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Pirkanmaan Hyvinvointialueella aloitti uusi digitaalinen palvelu toukokuussa 2024. Palvelu on kaikille pirkanmaalaisille käytössä, mutta tietoa palvelusta on tuotava esille monipuolisesti eri asukasryhmille digiosallisuuden ja digiesteettömyyden lisäämiseksi sekä vahvistamiseksi. Sosiaali- ja terveysasemilla asioivat ihmiset saivat tietää mahdollisuuksistaan asioida keskitetyissä digitaalisissa palveluissa ja tukea uuden sovelluksen lataamiseen ja käyttöönottoon.
Kohderyhmänä toimivat Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysasemilla asioivat asukkaat. Johtuen toiminnan sijoittumisesta sosiaali- ja terveysasemille, toiminta tavoittaa parhaiten ikäihmisiä sekä paljon palveluita tarvitsevia. Ikäihmiset jäävät helposti digitaalisten palvelujen ulkopuolelle, jonka takia heidän tukemisensa palvelujen käyttöönotossa on tärkeää. Myös paljon palveluita tarvitseville on hyvä saada tietoa vaihtoehtoisista hoitoon pääsemisen kanavista.
Kesätyöntekijöillä oli omilla asemillaan lähiesihenkilönä osastonhoitaja, joka vastasi kesätyöntekijän käytännön puitteista. Kesätyöntekijöiden yhteiset teams-perehdytykset ja materiaalit olivat korkeakouluharjoittelijan vastuulla. Sama henkilö vastasi myös esihenkilöiden ja kesätyöntekijöiden mahdollisiin kysymyksiin ja keräsi palautteen kesätyöjaksosta. Toimintatapa liittyi uuden palvelun tutuksi tekemiseen, ja se toteutettiin kertaluontoisesti.
Kaikilla 16 kesätyöntekijällä oli käytössään seurantalomakkeet, joihin he merkkasivat, kuinka montaa henkilöä he olivat kunkin päivän aikana ohjeistaneet digitaalisen palvelun sovelluksen lataamisessa. Kahden viikon kesätyöjakson aikana kesätyöntekijät ohjeistivat jokainen yhteensä keskiarvolta 25 henkilöä sovelluksen lataamisessa. Vaihtelu eri asemien välillä oli kuitenkin suurta. Opastettujen asiakkaiden määrät vaihtelivat muutamasta asiakkaasta jopa yli sataan, keskiarvolta pienimmillään 9 ja suurimmillaan 40 asiakasta. Toiminnan seurauksena voidaan siis olettaa satojen asukkaiden saaneen ainakin tietää uudesta digitaalisesta palvelusta, vaikka kaikki eivät olisi ladanneet sovellusta paikan päällä ja siten näkyisi seurantalomakkeella. Seurantalomakkeiden suurta vaihtelua selittää myös se, että osa kesätyöntekijöistä oli merkannut vain ne asukkaat, jotka latasivat sovelluksen paikan päällä, ja osa myös yleisemmin opastusta saaneet asukkaat. Toimintamalli hyödytti asukkaiden lisäksi myös nuoria, jotka saivat ensimäisen kesätyöpaikan ja pääsivät tutustumaan työelämään sekä hyvinvointialueeseen työnanatajana.