| Innokylä

Toimintaympäristö

Laki velvoittaa hyvinvointialuetta järjestämään alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa, joka on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin (L1326/2010 13. §). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiovastuu on hyvinvointialueella. Elintapaohjaukseen panostaminen säästää yhteiskunnan kustannuksia, koska ennaltaehkäisy on huomattavasti sairauksien hoitoa edullisempaa. Elintapaohjauksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia väestön elämänlaatuun ja terveyteen. Vaikuttavuuden kannalta keskeistä on tavoittaa elintapaohjauksesta hyötyvät kohderyhmät ja tarjota laadukasta ohjausta. Yhdenvertaisen ja tasalaatuisen ohjauksen tueksi ammattilaiset tarvitsevat yhteen paikkaan kootut ohjeet, linjaukset ja hyvät käytännöt sekä säännöllistä ja jatkuvaa koulutusta aiheisiin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian toimeenpanossa luvataan organisaation lisäävän terveysneuvontaa ja elintapaohjausta sekä vaikuttavaa hyvinvointiyhteistyötä yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Vuoden 2023 alussa aloittaneella Pirkanmaan hyvinvointialueella on elintapaohjauksenkin osalta käytössä 23 eri kunnan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erilaisia käytäntöjä ja keskenään ristiriitaisiakin toimintaohjeita sekä vaihtelevaa osaamista. Tavoitteena on saada hyvinvointialueelle vahva osaaminen vaikuttavan elintapaohjauksen toteuttamiseen. Elintapaohjauksen osaamisen yhteiskehittäminen tukee organisaation strategista kärkiteemaa " Yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut" ja on osa ennaltaehkäisevien toimintamallien vahvistamista sekä monialaisen hyvinvointiyhteistyön lisäämistä alueen toimijoiden kesken. Jotta kehittäminen on tuloksellista, tarvitaan erityisesti niiden osallistumista, joita kehittäminen koskee. Ammattilaisten vahvistunut elintapaohjauksen osaaminen parantaa osaltaan myös elintapaohjauksen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Elintapaohjausta tarvitsevan asiakkaan näkökulmasta elintapaohjauksen tulee olla hänen tilanteeseensa ja tarpeisiinsa vastaavaa, luotettavaa ja vaikuttavaa. Annettujen ohjeiden ja ohjauksen ei pidä vaihdella osallistujan paikkakunnan tai ohjausta tarjoavan henkilön mukaan, ja asiakkaan pitää voida luottaa saavansa luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Pirkanmaan hyvinvointialueen organisaation näkökulmasta puolestaan on tärkeää, että se tarjoaa asiakkaalle yhdenvertaista ja myös kustannusvaikuttavaa elintapaohjauksen palvelua.

Elintapaohjausta tarjoavien ammattilaisten näkökulmista elintapaohjauksen käytäntöjä tulee yhtenäistää ja he kaipaavat työnsä tueksi tietoa ja koulutusta ja ennen kaikkea yhtenäisiä, ajan tasalla olevia ja luotettavia työkaluja, joita on voi hyödyntää ajoittain varsin hektisessäkin työssä. Itse elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten osallistuminen osaamisen kehittämiseen auttaa tunnistamaan oikeat osaamistarpeet ja edesauttaa niihin vastaamista tarkoituksenmukaisesti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pirkanmaan hyvinvointialueen kaikkien toimialueiden johtajille esitettiin pyyntö nimetä yksiköistään edustajia elintapaohjauksen käytäntöjen yhtenäistämisen työpajoihin. Tavoitteena oli saada organisaation jokaiselta sote-palveluiden palvelulinjalta ja niiden sisällä toimivilta toimialueilta edustajia työpajoihin. Työpajakutsu lähti 17 toimialueelle ja työpajoihin nimettiin edustaja 13 toimialueelta. Yhteiskehittämistä koordinoi elintapaohjauksen suunnittelija ja lisäksi fasilitointiin ja haastatteluiden tekemiseen hankittiin työpanosta organisaation ulkopuolelta.

Tavoiteltu muutos

Pirkanmaan hyvinvointialueella on osaavia ammattilaisia, joilla on yhteiset toimintamallit ja sovitut käytännöt elintapaohjauksessa:

elintavat otetaan puheeksi ja ohjauksesta hyötyvä tunnistetaan aikaisempaa paremmin
asiakkaalle/potilaalle tarjotaan tietoa ja elintapaohjausta vaikuttavin menetelmin
annettu ohjaus kirjataan sovitusti
elintapaohjauksen vaikuttavuutta seurataan
ohjauksessa huomioidaan elintapamuutoksien pysyvyyden lisäksi myös valintojen kestävyys

Muutoksen mittaaminen

Onko elintapaosaamisen osaamistarpeet tunnistettu? K/ E

Onko tunnistettuihin osaamistarpeisiin vastaamiseksi tarjolla koulutusta? K/E

Onko organisaation kaikilla toimialueilla käytössä yhteisesti sovittuja ohjeistuksia elintapaohjauksen toteuttamiseen? K/E

Onko elintapaohjauksen suunnittelija jalkautunut kaikille toimialueille/ yksiköihin? K/E

Onko organisaatiossa suunnitelma/ vuosikello elintapaohjauksen säännöllisiin koulutuksiin? K/E

Miten elintapaohjauksen kirjaaminen potilas/asiakastietojärjestelmiin on kehittynyt? / AvoHilmoon ja Hilmoon tallentuneiden toimenpidekoodien määrä/ vuosi, muutokset HYTE-kerroin indikaattoreissa

Miten elintapaohjauksen osaaminen on kehittynyt? /Kysely elintapaohjauksen yhdyshenkilöverkostolle

Toteutussuunnitelma

Tarkoituksena on avainhenkilöiden haastatteluiden ja työpajatyöskentelyn avulla on saada selville elintapaohjauksen nykytilaa, tavoitetilaa ja ammattilaisten osaamistarpeita. Osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan kokoamalla tietoa, yhteisiä ohjeita ja elintapaohjaukseen tehtyjä linjauksia työpajoissa esiinnousseiden ajatusten pohjalta Elintapaohjauksen käsikirjaan. Elintapaohjauksen suunnittelija toimii yhteisten käytäntöjen ja osaamisen lisäämisen tukena sekä opastaa ammattilaisia niin käsikirjan kuin myös Pirkanmaan alueellisen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen käyttöön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Elintapaohjaus kuuluu jollain tasolla kaikkien sote-ammattilaisten työhön, toimitaan sitten ehkäisevällä, estävällä tai korjaavalla sotepalveluiden tasolla.

Osaamisen kehittämisen kohderyhmänä on organisaation eri toimialuilla työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.

Tavoitteena on jatkaa elintapaohjauksen kehittämistä myöhemmin myös asiakasnäkökulma hyödyntäen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Elintapaohjauksen osaamisen yhteiskehittäminen toteutettiin monimenetelmällisesti avainhenkilöiden haastatteluiden ja elintapaohjaukseen osallistuville ammattilaisille järjestettyjen työpajojen avulla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuyksikön johtajan tuella lähetettiin kaikille toimialuejohtajille tiedote kehittämistyön aloituksesta sekä myöhemmin pyyntö nimetä edustajia työpajoihin.

Alun haastatteluiden ja työpajojen tavoitteena oli selvittää ammattilaisten elintapaohjauksen osaamistarpeita. Sopivia avaintiedonantajia haettiin alueellisten hoitotyön päälliköiden avulla. Haastatteluun osallistui seitsemän eri puolilla Pirkanmaan hyvinvointialuetta työskentelevää ammattilaista. Avainhenkilöiden haastatteluiden tekeminen ja työpajojen tekninen fasilitointivastuu määriteltiin ulkopuolisille toteuttajille. Haastattelut toimivat tilannekuvan rakentamisen aloituksena ja yhteisten käsitteiden ja teemojen muodostajana.

Kutsu elintapaohjauksen kehittämisen työpajoihin lähetettiin 17 toimialueelle. Kuuden kerran työpajakokonaisuus pidettiin Teamsin välityksellä. Osallistujia saatiin 13 toimialueelta. Työpajoihin saatiin moniammatillinen edustus ja kaikki sote-palveluiden palvelulinjat (Avopalvelut, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Sairaalapalvelut, Ikäihmisten ja vammaisten palvelut sekä Integraatiotoiminta) olivat edustettuina. Työpajoissa oli mukana eri kerroilla vaihtelevasti 21–32 osallistujaa.

Työpajojen tuloksena muodostui elintapaohjauksen tilannekuva, joka koostuu hyvistä käytännöistä, haasteista, osaamistarpeista sekä yhteisestä tavoitetilasta. Elintapaohjauksen osaaminen koettiin yhdeksi haasteeksi. Osaamistarpeita puolestaan tunnistettiin kaikissa elintapaohjauksen prosessin vaiheissa sekä yhteisten käytäntöjen hallinnassa. Osaamistarpeisiin vastaamiseksi päätettiin koota Elintapaohjauksen ammattilaisen käsikirja.

Käsikirjan sisältöä tarkennettiin työstöpajoissa, joihin kutsuttiin osallistujia elintapaohjauksen yhdyshenkilöverkostosta.
Yhdyshenkilöverkostoon kuuluu elintapaohjauksen ammattilaisia jokaiselta Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysasemalta. Käsikirjan työstöpaja-kokonaisuus sisälsi kuusi puolentoista tunnin mittaista Teams-palaveria maaliskuun - toukokuun 2024 aikana. Osallistujien kokoonpano vaihteli 3-15 henkilön välillä.

Käsikirja julkaistiin organisaation sisäisessä Intra-verkossa. Käsikirjan viitekehyksenä on planetaarinen terveys. Käsikirja sisältää ohjeita ja työkaluja yhtenäisen, vaikuttavan ja kestäviin elämäntapoihin kannustavan elintapaohjauksen toteuttamiseksi.

Elintapaohjauksen suunnittelija jalkauttaa käsikirjaa ja sen sisältöä yksiköiden osastotunneille ja tiimipalavereihin. Lisäksi ammattilainen voi kysyä suorilla yhteydenotoilla neuvoa elintapaohjauksen käytännöissä. Jalkauttamisen yhteydessä kartoitetaan myös lisäkoulutustarpeita.

Innokylään prosessikuvaus_0.pdf (187.54 KB)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Elintapaohjauksen käsikirjan sisältöä tulee päivittää säännöllisesti.
Hankekauden aikana elintapaohjauksen suunnittelija ylläpitää ja päivittää elintapaohjauksen käsikirjaa, suunnittelee ja toteuttaa elintapaohjauksen koulutuksia sekä jalkauttaa elintapaohjauksen tietoa ja toimintamalleja Pirhan organisaation toimialueiden eri yksiköihin osastotuntien ja tiimipalavereiden avulla. Lisäksi elintapaohjauksen suunnittelija on toiminut konsultoitavana yhdyshenkilönä niin Pirhan sisällä kuin myös kuntien hyvinvointityötä tekeville. Tehtävässä vaaditaan elintapaohjauksen sisältöjen osaamista, koulutusosaamista, viestinnän (verkkosivuston ja sähköisten oppimisympäristöjen hallinta) osaamista sekä verkostoitumistaitoja.
Hankekauden jälkeen tehtävä vaatii kokoaikaisen elintapaohjauksen suunnittelijan työpanosta, jotta ammattilaisten elintapaohjauksen osaamista ylläpidetään organisaatiossa myös jatkossa. Hankekauden jälkeinen elintapaohjauksen käsikirjan sekä mahdollisen Moodle-kurssin ylläpito on 11/2024 vielä määrittelemättä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Elintapaohjauksen osaamisen lisäämisen toimintamalli on sovellettavissa muissakin toimintaympäristöissä. Ison hyvinvointialueen kontekstissa elintapaohjauksen osaamisen ylläpito ja sen koordinointi vaatii oman työtekijäresurssin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Elintapaohjauksen hyvät käytännöt, kipukohdat, osaamistarpeet ja tavoitetila on tunnistettu.
Elintapaohjausta toteuttavilla ammattilaisilla on koottuna yhteen paikkaan, Elintapaohjauksen käsikirjaan, yhtenäiset ohjeet ohjauksen toteuttamiseen. Elintapaohjauksen käsikirjaan kootut ohjeet on käytössä.
Elintapaohjauksen suunnittelijan vierailut ja niiden myötä käsikirjan ja yhteisten käytäntöjen jalkauttaminen toimialueille on alkanut.
Koulutustarpeisiin vastaamiseksi on tehty osaamisen ylläpito- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2025.
Toimenpidekoodien tilastointitiedon perusteella (AvoHilmo) Pirkanmaan hyvinvointialueella elintapaohjauksen määrä on lisääntynyt.

Elintapaohjauksen käsikirjan ylläpito

ELINTAPAOHJAUKSEN KÄSIKIRJAN SISÄLTÖ.pdf (131.54 KB)

Elintapaohjauksen ammattilaisten osaamisen lisääminen, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I2)