| Innokylä

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio suun terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamana. Tällä hetkellä hyvinvointialueella ensimmäistä odottaville vanhemmille on vaihtelevasti toteutettu maksuton keskustelukäynti. Etävastaanotolla vastataan tähän tarpeeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että etäpalvelut ovat pääosin rinnastettavissa perinteisiin vastaanottokäynteihin. Lapin hyvinvointialueella on vastattu tähän ottamalla käyttöön tietoturvalliset etävastaanotot. Lisätietoja tietoturvallisista etävastaanotoista löydät Etätapaamisten ja -vastaanottojen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I4) | Innokylä -toimintamallista.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Raskauden aikana suun terveys voi heiketä hormonaalisten muutosten, ruokailutottumusten ja oksentelun lisääntymisen vuoksi. Samalla suun terveyden vaikutus raskauden kulkuun, synnytystuloksiin ja vastasyntyneen terveyteen on yhä vahvemmin tutkimusnäyttöön perustuva. Vanhempien suun terveydellä on myös merkittävä vaikutus lapsen suun mikrobiston kehittymiseen ja hampaiden kariesriskiin.

Lapin laajalla ja harvaan asutulla alueella palveluiden saavutettavuus on haaste. Kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta osallistua fyysisiin vastaanottoihin, ja suun terveyden ohjaus voi jäädä muiden neuvolapalveluiden varjoon. Tämän vuoksi on tunnistettu tarve kehittää saavutettava, yhdenvertainen ja ennaltaehkäisevä toimintamalli, joka tuo suun terveyden ohjauksen lähemmäs asiakasta — digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.

Toimintamalli linkittyy Lapin hyvinvointialueen strategiaan ja sote-uudistuksen tavoitteisiin seuraavasti:

Lapin hyvinvointialueen strategia: painottaa palveluiden saavutettavuutta, ennaltaehkäisevää työtä ja digipalveluiden hyödyntämistä erityisesti perheiden hyvinvoinnin tukemisessa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) tavoitteet: toimintamalli tukee terveyserojen kaventamista, varhaista puuttumista ja omahoidon vahvistamista.
Sote-uudistuksen tavoitteet: yhdenvertaisten palveluiden kehittäminen digitaalisia kanavia hyödyntäen sekä integraatio neuvola- ja suun terveyspalveluiden välillä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaat (odottavat vanhemmat)
Esikoista odottava vanhempi ei välttämättä tunnista suun terveyden merkitystä raskauden aikana tai sen yhteyttä syntyvän lapsen terveyteen. Tiedon puute, väärät käsitykset ja saavutettavuuden esteet (esimerkiksi pitkät välimatkat, resurssien puute tai ajanpuute) voivat estää suun ja hampaiden hoidon oikea-aikaisen aloittamisen. Vanhemmat tarvitsevat matalan kynnyksen, helposti saavutettavaa ja luotettavaa ohjausta oikealla hetkellä – mieluiten jo raskauden alkuvaiheessa.

Ammattilaiset (suun terveydenhuolto ja neuvola)
Suun terveydenhuollon ja neuvolan ammattilaisten yhteistyössä oli ollut aiemmin vaihtelevasti rakenteita tai yhteisiä käytäntöjä. On tunnistettu, että raskauden aikaiselle ohjaukselle on tarvetta. Käytössä on ollut vaihtelevia toimintamalleja Lapin hyvinvointialueella. Haasteena on ollut selkeän toimintamallin puute. Uusi digitaalinen ratkaisu mahdollistaa ohjauksen tarjoamisen tasalaatuisemmin, yhdenvertaisemmin, joustavasti, kustannusvaikuttavasti ja oikea-aikaisesti.

Organisaatio (Lapin hyvinvointialue)
Hyvinvointialueen näkökulmasta tarve kehittää ennaltaehkäiseviä ja kustannusvaikuttavia palveluita on keskeinen. Etävastaanotto mahdollistaa resurssien paremman kohdentamisen, tasalaatuisen palvelun tarjoamisen koko alueelle ja uusien teknologioiden hyödyntämisen osana palvelujärjestelmää.

Yhteiskunta
Varhainen ennaltaehkäisy suun terveydessä tukee lapsen ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Karies on edelleen yksi yleisimmistä kansansairauksista lapsilla. Suun sairauksien ehkäisy jo ennen lapsen syntymää vähentää myöhemmin korjaavan hoidon tarvetta ja kustannuksia. Tämänkaltaiset toimintamallit tukevat myös kansallisia tavoitteita terveyserojen kaventamiseksi ja digipalveluiden hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin kehittäminen toteutettiin moniammatillisesti. Kehittäjäjoukkoon koottiin eri näkökulmia edustavia toimijoita, jotta malli olisi asiakaslähtöinen, toimiva ja juurtumiskelpoinen käytännön arjessa.

Kehittäjäjoukkoon kuului:

terveydenedistämisen koordinaattorit
suun terveydenhuollosta suuhygienistit, johtava hammaslääkäri ja johtava hoitaja
VASA 2-hankkeen suun terveydenhuollon erityisasiantuntija ja etävastaanottojen kehittämisen asiantuntija

Tavoiteltu muutos

Uuden toimintamallin myötä tavoitellaan laajaa kattavuutta ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen esikoista odottava perhe saa ajantasaisen ja vaikuttavan ohjauksen suun terveyden edistämiseksi – riippumatta asuinpaikasta, palveluiden saavutettavuudesta tai vanhempien aiemmasta tiedon tasosta.

Laajemmalla kattavuudella vaikutetaan siihen, että syntyvällä lapsella on paremmat mahdollisuudet suun terveyteen elämän ensimetreistä alkaen. Vanhempien tietoisuuden lisääminen, oikea-aikainen ohjaus ja riskien tunnistaminen luovat perustan ennaltaehkäisevälle suun terveyden hoidolle, joka jatkuu koko elinkaaren ajan.

Tavoiteltavat muutokset jäsenneltynä:

Asiakastasolla:
- Vanhemmat saavat lisää tietoa suun terveyden merkityksestä raskauden aikana ja sen vaikutuksista lapseen.
- Vanhemmat motivoituvat omahoitoon.
- Kynnys hakeutua suun terveyden palveluihin madaltuu.
Ammattilaistasolla:
- Neuvolan ja suun terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö tiivistyy.
- Etävastaanotto vakiintuu osaksi suun terveydenhuollon palvelutarjontaa.
Organisaatiotasolla:
- Palveluiden yhdenvertaisuus ja saavutettavuus paranevat koko Lapin hyvinvointialueella.
- Etävastaanotot mahdollistavat resurssien joustavan käytön ja ajansäästön.
Yhteiskunnallisella tasolla:
- Ennaltaehkäisevä työ vähentää myöhempien suun terveyden ongelmien esiintyvyyttä ja hoitokustannuksia.
- Suun terveyserot kaventuvat alueellisesti ja sosioekonomisesti.
- Lapsilla on paremmat edellytykset hyvään suun terveyteen jo varhaislapsuudessa.

Tavoiteltu muutos on siis sekä konkreettinen että pitkäkestoinen: vahvistaa perheiden omaa osaamista, parantaa palveluiden saavutettavuutta ja rakentaa pohjaa suun terveyden tasa-arvoisemmalle tulevaisuudelle.

Muutoksen mittaaminen

Tavoiteltujen muutosten saavuttamista voidaan seurata potilastietojärjestelmien raporteista WYA40 koodin käyttöä seuraten. Kolmen eri potilastietojärjestelmän käyttö Lapin HVA:n alueella haastaa seurantaa. Siksi kansallisesti sovitun WYA40-koodin johdonmukainen käyttö toimii keskeisenä mittarina ohjauksen toteutumiselle ja mallin laajuudelle. Saman koodin seurannalla voidaan seurata etävastaanottojen osallistujamääriä.

Tavoiteltua muutosta seurataan myös jokaisen etävastaanoton päätteeksi lähetetyn asiakaspalautteen avulla. Palautteessa kysytään asiakaskokemuksesta.

Toteutussuunnitelma

Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi toimintamallin käyttöönotto on hyvä edetä vaiheittain ja suunnitelmallisesti. Toteutus rakentuu yhteistyön, valmennuksen, ohjeistuksien ja seurannan varaan. Keskeisiä toimenpiteitä ovat:

Yhteisten toimintakäytäntöjen luominen
- Suun terveydenhuollon ja neuvolapalveluiden yhteistyörakenteet sovitaan selkeästi.
Ammattilaisten perehdytys ja valmennus
- Suun terveydenhuollon henkilöstölle tarjotaan valmennus toimintamallista, sen sisällöstä ja tavoitteista.
- Varmistetaan, että WYA40-koodin käyttö tunnistetaan ja ymmärretään osana seurantaa.
Etävastaanoton sisällön viimeistely
- Kootaan selkeä, ajankohtainen ja asiakasystävällinen materiaali.
Toiminnan pilotointi ja laajentaminen
- Toimintamalli pilotoidaan hyvinvointialueella ja tuloksia arvioidaan pilotin aikana.
Seuranta ja arviointi
- Hyödynnetään potilastietojärjestelmien raportointia (WYA40-koodin käyttö).
- Kerätään palautetta asiakkailta ja ammattilaisilta toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.

Toimenpiteet tähtäävät siihen, että ensimmäistä lasta odottavien perheiden suun ja hampaiden hoidon ohjaus juurtuu pysyväksi osaksi neuvolapalveluja, jotka ohjaavat asiakkaat mahdollisimman laajasti suun terveydenhuollon etävastaanotolle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat Lapin hyvinvointialueella. Kohderyhmään kuuluu sekä raskaana olevat että heidän puolisonsa. Erityistä huomiota kiinnitetään alueelliseen saavutettavuuteen – esimerkiksi syrjäisemmillä alueilla asuviin perheisiin, joilla suun terveyspalveluiden fyysinen tavoittaminen voi olla haasteellista.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Ensimmäistä lasta odottavien perheiden vastaanottoja ja etävastaanottoja on totettu laajasti ympäri Suomen. Osalla hyvinvointialueilla on käytössä etävastaanotot osalla vastaanotot ovat läsnäolovastaanottoja hammashoitolassa. Tässä kehittämisessä hyödynnetään muun muassa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen (ESIKOISTA ODOTTAVIEN VANHEMPIEN SUUN TERVEYDEN TOIMINTAMALLI | Innokylä) ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintamalleja (Etävastaanotto ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun terveyden ennaltaehkäisevälle ohjauskäynnille (RRP2 P4,I4) | Innokylä).

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on tuottaa lakisääteinen, maksuton suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio esikoistaan odottaville vanhemmille etävastaanottona koko Lapin hyvinvointialueella. Etäohjauksen avulla voidaan tarjota suun terveydenhuollon palvelu saavutettavasti ja yhdenvertaisesti laajalla maantieteellisellä alueella. Malli säästää potilailta matkustusaikaa ja ammattilaisilta hoitohuonetilojen käyttöä, sillä etävastaanotto voidaan toteuttaa muussakin kuin kliinisessä potilashuoneessa, kunhan tietoturvan säilyminen on huomioitu. Halutessaan potilas voi valita myös läsnäolokäynnin. Toimintamalli tukee varhaista terveydenedistämistä ja vahvistaa perheiden suunterveysosaamista jo odotusaikana.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen osaksi Lapin hyvinvointialueen palvelutuotantoa edellyttää suunnitelmallista vaiheistusta, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä riittäviä resursseja käyttöönoton tueksi. Käyttöönotto ja vakiinnuttaminen rakentuvat seuraaviin vaiheisiin ja toimenpiteisiin:

Toimintamallin valmistelu ja pilotointi

Malli pilotoidaan hyvinvointialueen niissä yksiköissä, joissa on käytössä potilastietojärjestelmänä Lifecare. Pilotointi toteutetaan yhteistyössä neuvolatoiminnan ja suun terveydenhuollon yksiköiden kanssa.
Kehitetään ohjeistukset ja sujuvat käytännöt ajanvarauksen toteuttamiseen, potilasohjaukseen ja etävastaanottojen toteutukseen.

Henkilöstön valmentaminen

Suun terveydenhuollon pilottiin osallistuville ammattilaisille järjestetään valmennus etäohjausvastaanottojen sisällöstä ja digivälineiden käytöstä.
Neuvolahenkilöstölle tiedotetaan terveydenedistämisen koordinaattoreiden kautta palvelusta ja sen hyödyistä, jotta he voivat ohjata odottavat perheet vastaanotolle oikea-aikaisesti.

Digitaalisten välineiden ja tilojen varmistaminen

Varmistetaan, että käytössä on etävastaanottoihin soveltuvat työtilat, web-kamerat ja mikrofonit sekä ajanvarausjärjestelmä toimii.

Toiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen

Pilotoinnin pohjalta mallia voidaan laajentaa koko Lapin hyvinvointialueelle osaksi lakisääteistä suun terveydenhuollon palveluketjua.
Tuloksia seurataan esimerkiksi WYA40-koodin käyttömäärillä, asiakaspalautteiden ja ammattilaisten arvioiden avulla. Tarvittaessa mallia mukautetaan.

Resurssit

Käyttöönotto vaatii henkilöstöresursseja sekä suun terveydenhuollosta että neuvolapalveluista, erityisesti alkuvaiheen valmennukseen ja koordinointiin. 
Aikapanostuksia tarvitaan pilotin toteutukseen, viestintään ja yhteistyörakenteiden vahvistamiseen.
Digitaaliset ratkaisut hyödyntävät jo olemassa olevia yhteyksiä, mutta tilaresursseja (esim. rauhallinen toimistohuone etävastaanottoon) tarvitaan.
Taloudellisesti malli on kustannustehokas, koska se vähentää matkustusta ja fyysisten hoitotilojen tarvetta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää ennen kaikkea organisaation sitoutumista, sujuvaa yhteistyötä neuvolapalvelujen ja suun terveydenhuollon välillä sekä käytännönläheistä viestintää ammattilaisille ja asiakkaille. Mallin onnistunut käyttöönotto vaatii:

Selkeät vastuut ja prosessit: On tärkeää sopia, miten ja ketkä kaikki hoitavat viestintää sekä kuka huolehtii perheiden ohjautumisesta vastaanotolle?
Riittävää osaamista etäkohtaamiseen: Suun terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä saada tukea erityisesti perheiden kohtaamiseen etänä. Myös tekninen tuki voi olla tarpeen.
Resurssien realistinen arviointi: Vaikka etävastaanotto vähentää matkustamista ja fyysisten hoitotilojen tarvetta, se ei ole täysin "kevyt ratkaisu". Ajankäyttö, etävastaanottoon soveltuvat tilat ja välineet tulee varmistaa.
Johdon tuki ja yhteistyö neuvoloiden kanssa: Toimintamallin juurtuminen edellyttää, että neuvolat ovat aktiivisesti mukana ohjaamassa perheitä vastaanotolle ja tunnistavat sen osana neuvolatyön kokonaisuutta.
Sovellettavuus: Malli soveltuu hyvin maantieteellisesti laajoille tai harvaan asutuille alueille, joissa saavutettavuus on haaste.

Sudenkuoppia, joita kannattaa välttää:

Ohjauksen epäselvyys: Mikäli neuvoloiden ja suun terveydenhuollon roolit eivät ole selkeitä, perheitä ei ohjaudu vastaanotolle tai käynti jää toteutumatta.
Teknisten valmiuksien puute: Heikko nettiyhteys, puutteelliset välineet tai epäselvät ohjeet voivat vaikeuttaa etävastaanottoa ja heikentää kokemusta.
Liian raskas aloitus: On tärkeää aloittaa maltillisesti, esimerkiksi pilottialueilla, ja laajentaa vasta kokemusten perusteella. Liian nopea laajentaminen voi kuormittaa henkilöstöä ja näin ollen heikentää laatua.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tuloksia saadaan loppusyksystä 2025, toiminnan käynnistyessä alkusyksystä 2025.

Esikoista odottavien vanhempien suun terveyden etäohjausvastaanotto, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)

Kuva

Kuva