Esikoista odottavien vanhempien suun terveyden etäohjausvastaanotto, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)
Tavoitteena on kehittää etävastaanottomalli, joka toteutetaan maksuttomana suun hoidon ohjauskäyntinä ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille. Etävastaanottoa kehitetään osaksi suun terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaa.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on kehittää etävastaanottomalli, joka toteutetaan maksuttomana suun hoidon ohjauskäyntinä ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille. Etävastaanottoa kehitetään osaksi suun terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaa.
Toimintamallin tavoitteena on tuottaa lakisääteinen, maksuton suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio esikoistaan odottaville vanhemmille etävastaanottona koko Lapin hyvinvointialueella. Etäohjauksen avulla voidaan tarjota suun terveydenhuollon palvelu saavutettavasti ja yhdenvertaisesti laajalla maantieteellisellä alueella. Malli säästää potilailta matkustusaikaa ja ammattilaisilta hoitohuonetilojen käyttöä, sillä etävastaanotto voidaan toteuttaa muussakin kuin kliinisessä potilashuoneessa, kunhan tietoturvan säilyminen on huomioitu. Halutessaan potilas voi valita myös läsnäolokäynnin. Toimintamalli tukee varhaista terveydenedistämistä ja vahvistaa perheiden suunterveysosaamista jo odotusaikana.
Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio suun terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamana. Tällä hetkellä hyvinvointialueella ensimmäistä odottaville vanhemmille on vaihtelevasti toteutettu maksuton keskustelukäynti. Etävastaanotolla vastataan tähän tarpeeseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että etäpalvelut ovat pääosin rinnastettavissa perinteisiin vastaanottokäynteihin. Lapin hyvinvointialueella on vastattu tähän ottamalla käyttöön tietoturvalliset etävastaanotot. Lisätietoja tietoturvallisista etävastaanotoista löydät Etätapaamisten ja -vastaanottojen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I4) | Innokylä -toimintamallista.
Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat Lapin hyvinvointialueella. Kohderyhmään kuuluu sekä raskaana olevat että heidän puolisonsa. Erityistä huomiota kiinnitetään alueelliseen saavutettavuuteen – esimerkiksi syrjäisemmillä alueilla asuviin perheisiin, joilla suun terveyspalveluiden fyysinen tavoittaminen voi olla haasteellista.
Toimintamallin juurruttaminen osaksi Lapin hyvinvointialueen palvelutuotantoa edellyttää suunnitelmallista vaiheistusta, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä riittäviä resursseja käyttöönoton tueksi. Käyttöönotto ja vakiinnuttaminen rakentuvat seuraaviin vaiheisiin ja toimenpiteisiin:
Toimintamallin valmistelu ja pilotointi
- Malli pilotoidaan hyvinvointialueen niissä yksiköissä, joissa on käytössä potilastietojärjestelmänä Lifecare. Pilotointi toteutetaan yhteistyössä neuvolatoiminnan ja suun terveydenhuollon yksiköiden kanssa.
- Kehitetään ohjeistukset ja sujuvat käytännöt ajanvarauksen toteuttamiseen, potilasohjaukseen ja etävastaanottojen toteutukseen.
Henkilöstön valmentaminen
- Suun terveydenhuollon pilottiin osallistuville ammattilaisille järjestetään valmennus etäohjausvastaanottojen sisällöstä ja digivälineiden käytöstä.
- Neuvolahenkilöstölle tiedotetaan terveydenedistämisen koordinaattoreiden kautta palvelusta ja sen hyödyistä, jotta he voivat ohjata odottavat perheet vastaanotolle oikea-aikaisesti.
Digitaalisten välineiden ja tilojen varmistaminen
- Varmistetaan, että käytössä on etävastaanottoihin soveltuvat työtilat, web-kamerat ja mikrofonit sekä ajanvarausjärjestelmä toimii.
Toiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen
- Pilotoinnin pohjalta mallia voidaan laajentaa koko Lapin hyvinvointialueelle osaksi lakisääteistä suun terveydenhuollon palveluketjua.
- Tuloksia seurataan esimerkiksi WYA40-koodin käyttömäärillä, asiakaspalautteiden ja ammattilaisten arvioiden avulla. Tarvittaessa mallia mukautetaan.
Resurssit
- Käyttöönotto vaatii henkilöstöresursseja sekä suun terveydenhuollosta että neuvolapalveluista, erityisesti alkuvaiheen valmennukseen ja koordinointiin.
- Aikapanostuksia tarvitaan pilotin toteutukseen, viestintään ja yhteistyörakenteiden vahvistamiseen.
- Digitaaliset ratkaisut hyödyntävät jo olemassa olevia yhteyksiä, mutta tilaresursseja (esim. rauhallinen toimistohuone etävastaanottoon) tarvitaan.
- Taloudellisesti malli on kustannustehokas, koska se vähentää matkustusta ja fyysisten hoitotilojen tarvetta.
Tuloksia saadaan loppusyksystä 2025, toiminnan käynnistyessä alkusyksystä 2025.
Kansikuva
