Etälaitteella toteuttavat etäryhmät
Seniorikeskusten alaiset palvelukeskukset järjestävät etälaitteella ryhmiä asiakkaille, joilla on käytössään etälaite ja haasteita osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan. Ryhmillä tuetaan sosiaalista osallisuutta, toimintakykyä sekä aivoterveyttä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Seniorikeskusten alaiset palvelukeskukset järjestävät etälaitteella ryhmiä asiakkaille, joilla on käytössään etälaite ja haasteita osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan. Ryhmillä tuetaan sosiaalista osallisuutta, toimintakykyä sekä aivoterveyttä.
Toimintamalli lyhyesti
Kenelle?
Kotona asuville senioreille, joilla on käytössä etälaite. Palvelu on kohdistettu erityisesti niille asiakkaille, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä esteitä osallistua lähipalveluihin. Etäryhmään ilmoittaa asiakkaan tunteva ammattilainen. Kehittämisen aikana ilmoittautumisjärjestelmä vaihtui ja sen avulla voitiin helpottaa ilmoittajien roolia sekä ryhmänohjaajien tehtävää. Tieto löytyy helpommin, raportteja saadaan paremmin ja käyttöoikeuksien hallinnointi on helpompaa.
Tavoite ja sisältö
Etäryhmien tavoitteena on vahvistaa fyysistä toimintakykyä ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Lisäksi ryhmissä voidaan tuottaa myös tietopainotteista sisältöä. Ryhmien sisältöä on kohdennettu niin, että eri tilanteissa ja toimintakyvyltään erilaiset asiakkaat saavat paremmin itselleen sopivaa etäryhmäpalvelua. Kulttuurinen vanhustyö on huomioitu ryhmien sisällöissä.
Liikuntaryhmät jakaantuvat tuolijumppaan ja seisten ja istuen tehtävään jumppaan.
Keskusteluryhmissä on vastavuoroiseen keskusteluun kykeneviä, jotka pystyvät tekemään vaikeampiakin aivojumppaharjoitteita sekä tuolijumppaharjoitteita. Keskusteluryhmien teemat voivat olla ns. yleisteemoja tai kulttuuri- tai luontopainotteisia.
Muistiryhmissä puhutaan muistiin liittyvistä asioista. Toisessa ryhmässä on helpompia aivojumppaharjoitteita ja liikuntaosuus. Toisessa ryhmässä aivojumppaharjoitteet on hyvin yksinkertaisia ja ryhmän sisältö on ohjaajavetoisempaa.
Lisäksi tavoitteena on tuottaa päihteitä käyttävien ryhmä sekä mielen hyvinvoinnin ryhmä, mutta niitä ei ole vielä toteutettu.
Kuka toteuttaa?
Etäryhmien tuottamista on keskitetty ja niitä toteuttaa 4 yksikköä ja n. 15 työntekijää (sosiaaliohjaajia, lähihoitajia, kulttuuriohjaajia, liikuntaohjaajia, fysioterapeutteja) osana muita perustehtäviään.
Seniorikeskusten palvelukeskukset järjestävät monipuolista maksutonta toimintaa kotona asuville senioreille. Kaikki eivät kuitenkaan pääse osallistumaan palvelukeskuksen toimintaan ja etäryhmät ovat mahdollisuus viedä palvelua kotiin. Etäryhmät toteutetaan etälaitteella, joka on käytössä mm. etähoidossa. Käytännössä asiakkaat ovat pääosin kotihoidon asiakkaita, joilla on vaikeuksia osallistua palvelukeskusten lähiryhmiin.
Kehittämisen kohteena on ollut erityisesti sisäiset prosessit ja osittain asiakkaille näkyvä palvelu. Asiakkaiden osallistuminen kehittämiseen on ollut haaste, koska heillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua kodin ulkopuolella ja palaute ryhmissä on aina tyytyväistä, kun ohjaajat sitä kysyvät. Myös erillisten tiedonkeruulomakkeiden lähettäminen on hankalaa, koska osallistujilla voi olla vaikeuksia palauttaa niitä ja joillakin voi olla hankala yhdistää mihin lomake liittyy. Kehittämisessä on kerätty ja hyödynnetty hiljaista tietoa, jota on kertynyt ilmoittajille ja ryhmänohjaajille.
Kehittämiseen on osallistunut senioriasiakkaiden kanssa toimivia työntekijöitä, lisäksi on tehty yhteistyötä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa, päällekkäisen palvelun vähentämisen ja yhteistyön vahvistamiseksi.
Alussa on hyvä määritellä:
- Palvelun tavoite: kenelle tuotetaan? Mitä palvelulla tavoitellaan? Miten vältetään päällekkäinen tuotanto muiden toimijoiden kanssa?
- Palvelun sisältö
- Kuinka paljon on mahdollista toteuttaa? Mikä on riittävä taso? - resurssit
- Kuinka tuotetaan? Omalla laitteella vai etälaitteella? Saako laitteen vain etäryhmiin osallistumiseen?
- Onko palvelu maksullinen vai maksuton?
- Kirjataanko palvelusta vai ei?
- Kuka tuottaa? Keskitetty malli vai hajautettu? Kuinka monta työntekijää palveluun sidotaan?
- Miten asiakkaat pääsevät palveluun? Ilmoittautuminen?
- Markkinointi: miten tehdään, kuka tekee?
- Kuka /ketkä ovat vastuussa palvelun kehittämisestä ja seurannasta?
Keskittämisen myötä yhteisesti tunnistettuja haasteita on saatu ratkottua ja edistettyä:
- ryhmien määrää on voitu vähentää ilman, että sillä on ollut vaikutusta asiakkaiden saamaan palveluun (täyttöasteita on saatu nostettua) > kustannusvaikuttavuus
- tuottavien yksiköiden vähäisempi määrä vaikuttaa laitekuluihin sekä helpottaa yhteistä sopimista ja asioiden jalkauttamista sekä vähentää työntekijöiden etäryhmiin käytettyä yhteenlaskettua aikaa
- Ryhmien sisältöjen yhdenmukaistamisella voidaan helpottaa markkinointia, ryhmiin ilmoittavien tahojen työtä, ryhmänohjaajien työtä sekä vahvistaa tasalaatuisempaa palvelua
- Markkinointi on edelleen haaste, mutta sen edistämiseksi on luotu erilaisia välineitä: teams-infot ammattilaisille, kuukausitiedotteet, intrasivu.
- asiakasosallisuuden osalta on tunnistettu haasteeksi se, että asiakkailta harvoin saa palautetta ja jälkikäteiskyselyt voisivat olla hankalia palauttaa ja joillekin hämmentäviäkin. Osallisuutta pyritään huomioimaan jokaisella kerralla: asiakkailta kysytään mitä mieltä he ovat ja pyydetään ehdotuksia. Menetelmänä käytetään esim. peukutusta (peukku ylös, alas, sivulle).
- Kehittäminen jatkuu vielä.