Etelä-Savon järjestöstrategia rakentuu tulevaisuuskuvasta ja tahtotilasta

Etelä-Savon järjestöstrategia - hyvinvoiva eteläsavolainen ihminen on yhdistysten yhdessä luoma asiakirja maakunnan ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tueksi. Yhdistykset ovat koonneet strategiaksi yhteisen tulevaisuuden tahtotilan ja toimenpiteet.

Toimintaympäristö **

Sote-uudistus vaikuttaa rakenteisiin, toimintatapoihin sekä järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiin. Yhteisellä tekemisellä yhdistykset voivat lunastaa oman paikkansa tulevaisuuden hyvinvointikentässä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Yhdistysten toiminnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisessä sekä osallisuudessa. Yhdistykset ovat ihmisiä varten. Järjestö 2.0 Etelä-Savo -hanke kutsui paikalliset yhdistykset yhteen määrittämään yhteistä tulevaisuuskuvaa ja tahdonilmaisua siitä, miten yhdistysten ääni ja asiantuntemus saadaan mukaan ennakoivaan päätöksentekoon sekä maakunnan ja kuntien kehittämistyöhön.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Valmisteilla olevat uudistukset kannustavat yhdistyksiä pohtimaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Straegian myötä yhdistykset saavat työkalun oman toimintansa kehittämiseen ja oman strategian luomiseen. Järjestöstrategialla kootaan yhdistysten nykytila, tavoitteet ja toimenpiteet yhteen, joiden avulla pyritään tekemään yhdistysten toimintaa näkyväksi ja edistämään kumppanuutta julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Julkinen toimija saa järjestöstrategiasta valmiita syötteitä omiin strategioihin ja ohjelmiin. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Jokaisessa Suomen maakunnassa toimii STEAn rahoittama Järjestö 2.0 -ohjelman hanke. Yhtenä kehittämisen kohteena ovat olleet maakunnalliset järjestöstrategiat, joiden laadintaa tai päivittämistä osa maakunnista on saattanut eteenpäin.

Varsinainen kehittäjäjoukko ovat paikalliset yhdistykset ja heidän jäsenet. Yhteisen tekemisen ja kumppanuuden myötä toiminta koskettaa kuntia, sote-kuntayhtymiä ja ja maakuntaliittoa.  

Tavoiteltu muutos

Järjestöstrategian avulla käydään keskustelua yhdistystoiminnan merkityksestä ja vaikutuksista maakunnan osallisuuden, hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäjänä.

Kun yhdistysten toimintaedellytykset turvataan, voidaan taata yhdistysten toiminta ja jatkuvuus.

Yhteistyö on vastavuoroisuutta: keskeistä on yhdistysten välisen yhteistyön kehittäminen  ja aidon kumppanuuden luominen julkisen sektorin kanssa.

Yhdistysten ääntä viedään eteenpäin rakenteiden kautta, ja ne ovat joko sovittuja säännönmukaisia toimintatapoja tai edustuksellisia yhteistyöelimiä.

Muutoksen mittaaminen

Järjestötrategiassa kuvattuja asioita voidaan mitata asiakirjassa olevan järjestöystävällisyystestin avulla. Konkreettista sisältöä testin tekoon löytyy kohdasta tilannekuva ja tulevaisuus: 

  • Nykytila
  • Tavoitteet
  • Tavoitteista teoiksi -toimenpiteet
Toteutussuunnitelma

Järjestöstrategia on luotu avaamaan keskeisiä strategisia painopisteitä, jotka ovat nousseet sosiaali- ja terveysalan sekä yhdistysten toimintaympäristön muutoksista. Vastuu strategian toteutumisesta on yhdistyksillä itsellään. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Tulevaisuutta pohdittiin kahdessatoista työpajassa Etelä-Savon kunnissa. Yhdistyksiltä kerättiin tietoa toimintaympäristön muutoksesta. Heiltä koottuja havaintoja ja ideoita jäsennettiin palvelumuotoilun keinoin suunnittelutyötä ohjaavien kokonaisuuksien tunnistamiseksi. Keskeiset esille nousseet kokonaisuudet olivat kommunikaatio, tieto, hyvinvointi ja kumppanuus. Kuntatyöpajoihin osallistuneet yhdistykset kutsuttiin loppuvaiheessa työskentelemään kahteen eri yhteenvetotilaisuuteen. Yhdistyksiltä pyydettiin kirjallista palautetta prosessin eri vaiheissa.

Ratkaisun perusidea **

Järjestöstrategian laadintaprosessin tuloksena Etelä-Savoon luotiin yhdistysten yhteinen pitkän aikavälin tulevaisuuskuva ja tahtotila. Järjestöstrategia on maakunnan yhdistysten keskinäisen yhteistyön väline, mutta se myös kokoaa järjestökentän näkemyksiä yhteen vahvistaen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta. Järjestöstrategia toimii työvälineenä järjestötyön kehittämisessä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävien linjausten laadinnassa osana kuntien ja maakuntien strategioita ja ohjelmia.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Järjestöstrategioita on lähetetty prosessissa mukana olleille yhdistyksille ja toivottu, että sitä käytetään apuna omien strategioiden laadinnassa sekä järjestö- ja kuntayhteistyön kehittämisessä. 

Järjestötrategioita on toimitettu jokaiseen eteläsavolaiseen kuntaan. Kunnissa sitä on jaettu hyvinvointityöryhmien ja vammais- ja vanhusneuvostojen käyttöön sekä yksittäisille yhdistyksille. Strategiaa voidaan hyödyntää osallisuudesta, hyvinvoinnista ja elinvoimasta käytävän keskustelun tukena. 

Järjestöstrategian ja laadintaprosessin esilläpito maakunnan yhdistyksille ja sidosryhmille on ensiarvoisen tärkeää strategiaan kirjattujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Se edellyttää aika- ja työpanosresurssia.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Järjestöstrategian laadintaprosessi ja sisällön rakenne noudattavat strategiatyöskentelyn yleisiä periaatteita, joten sitä voi soveltaa myös muussa strategiatyössä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Järjestöstrategian myötä järjestötoiminnalle on saatu näkyvyyttä Etelä-Savossa. Järjestökenttä on otettu järjestöneuvottelukunnan kautta mukaan mm. maakuntastrategian päivitystyöhön.