Etelä-Savon järjestöstrategia rakentuu tulevaisuuskuvasta ja tahtotilasta
Etelä-Savon järjestöstrategia - hyvinvoiva eteläsavolainen ihminen on yhdistysten yhdessä luoma asiakirja maakunnan ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tueksi. Yhdistykset ovat koonneet strategiaksi yhteisen tulevaisuuden tahtotilan ja toimenpiteet.
Toimintamallin nimi
Etelä-Savon järjestöstrategia - hyvinvoiva eteläsavolainen ihminen on yhdistysten yhdessä luoma asiakirja maakunnan ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tueksi. Yhdistykset ovat koonneet strategiaksi yhteisen tulevaisuuden tahtotilan ja toimenpiteet.
Järjestöstrategian laadintaprosessin tuloksena Etelä-Savoon luotiin yhdistysten yhteinen pitkän aikavälin tulevaisuuskuva ja tahtotila. Järjestöstrategia on maakunnan yhdistysten keskinäisen yhteistyön väline, mutta se myös kokoaa järjestökentän näkemyksiä yhteen vahvistaen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta. Järjestöstrategia toimii työvälineenä järjestötyön kehittämisessä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävien linjausten laadinnassa osana kuntien ja maakuntien strategioita ja ohjelmia.
Sote-uudistus vaikuttaa rakenteisiin, toimintatapoihin sekä järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiin. Yhteisellä tekemisellä yhdistykset voivat lunastaa oman paikkansa tulevaisuuden hyvinvointikentässä.
Tulevaisuutta pohdittiin kahdessatoista työpajassa Etelä-Savon kunnissa. Yhdistyksiltä kerättiin tietoa toimintaympäristön muutoksesta. Heiltä koottuja havaintoja ja ideoita jäsennettiin palvelumuotoilun keinoin suunnittelutyötä ohjaavien kokonaisuuksien tunnistamiseksi. Keskeiset esille nousseet kokonaisuudet olivat kommunikaatio, tieto, hyvinvointi ja kumppanuus. Kuntatyöpajoihin osallistuneet yhdistykset kutsuttiin loppuvaiheessa työskentelemään kahteen eri yhteenvetotilaisuuteen. Yhdistyksiltä pyydettiin kirjallista palautetta prosessin eri vaiheissa.
Järjestöstrategioita on lähetetty prosessissa mukana olleille yhdistyksille ja toivottu, että sitä käytetään apuna omien strategioiden laadinnassa sekä järjestö- ja kuntayhteistyön kehittämisessä.
Järjestötrategioita on toimitettu jokaiseen eteläsavolaiseen kuntaan. Kunnissa sitä on jaettu hyvinvointityöryhmien ja vammais- ja vanhusneuvostojen käyttöön sekä yksittäisille yhdistyksille. Strategiaa voidaan hyödyntää osallisuudesta, hyvinvoinnista ja elinvoimasta käytävän keskustelun tukena.
Järjestöstrategian ja laadintaprosessin esilläpito maakunnan yhdistyksille ja sidosryhmille on ensiarvoisen tärkeää strategiaan kirjattujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Se edellyttää aika- ja työpanosresurssia.
Järjestöstrategian myötä järjestötoiminnalle on saatu näkyvyyttä Etelä-Savossa. Järjestökenttä on otettu järjestöneuvottelukunnan kautta mukaan mm. maakuntastrategian päivitystyöhön.