Etelä-Savon järjestöstrategia rakentuu tulevaisuuskuvasta ja tahtotilasta

Etelä-Savon järjestöstrategia - hyvinvoiva eteläsavolainen ihminen on yhdistysten yhdessä luoma asiakirja maakunnan ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tueksi. Yhdistykset ovat koonneet strategiaksi yhteisen tulevaisuuden tahtotilan ja toimenpiteet.

Toimintamallin nimi
Etelä-Savon järjestöstrategia rakentuu tulevaisuuskuvasta ja tahtotilasta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Etelä-Savon järjestöstrategia - hyvinvoiva eteläsavolainen ihminen on yhdistysten yhdessä luoma asiakirja maakunnan ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tueksi. Yhdistykset ovat koonneet strategiaksi yhteisen tulevaisuuden tahtotilan ja toimenpiteet.

Toteutuspaikka
Etelä-Savon maakunnassa kuntien yhdistykset, maakunnan kunnat, sote-kuntayhtymät, maakuntaliitto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Pia Ruisla

Luotu

24.04.2020

Viimeksi muokattu

28.11.2022
Ratkaisun perusidea

Järjestöstrategian laadintaprosessin tuloksena Etelä-Savoon luotiin yhdistysten yhteinen pitkän aikavälin tulevaisuuskuva ja tahtotila. Järjestöstrategia on maakunnan yhdistysten keskinäisen yhteistyön väline, mutta se myös kokoaa järjestökentän näkemyksiä yhteen vahvistaen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta. Järjestöstrategia toimii työvälineenä järjestötyön kehittämisessä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävien linjausten laadinnassa osana kuntien ja maakuntien strategioita ja ohjelmia.

Toimintaympäristö

Sote-uudistus vaikuttaa rakenteisiin, toimintatapoihin sekä järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiin. Yhteisellä tekemisellä yhdistykset voivat lunastaa oman paikkansa tulevaisuuden hyvinvointikentässä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tulevaisuutta pohdittiin kahdessatoista työpajassa Etelä-Savon kunnissa. Yhdistyksiltä kerättiin tietoa toimintaympäristön muutoksesta. Heiltä koottuja havaintoja ja ideoita jäsennettiin palvelumuotoilun keinoin suunnittelutyötä ohjaavien kokonaisuuksien tunnistamiseksi. Keskeiset esille nousseet kokonaisuudet olivat kommunikaatio, tieto, hyvinvointi ja kumppanuus. Kuntatyöpajoihin osallistuneet yhdistykset kutsuttiin loppuvaiheessa työskentelemään kahteen eri yhteenvetotilaisuuteen. Yhdistyksiltä pyydettiin kirjallista palautetta prosessin eri vaiheissa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Järjestöstrategioita on lähetetty prosessissa mukana olleille yhdistyksille ja toivottu, että sitä käytetään apuna omien strategioiden laadinnassa sekä järjestö- ja kuntayhteistyön kehittämisessä. 

Järjestötrategioita on toimitettu jokaiseen eteläsavolaiseen kuntaan. Kunnissa sitä on jaettu hyvinvointityöryhmien ja vammais- ja vanhusneuvostojen käyttöön sekä yksittäisille yhdistyksille. Strategiaa voidaan hyödyntää osallisuudesta, hyvinvoinnista ja elinvoimasta käytävän keskustelun tukena. 

Järjestöstrategian ja laadintaprosessin esilläpito maakunnan yhdistyksille ja sidosryhmille on ensiarvoisen tärkeää strategiaan kirjattujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Se edellyttää aika- ja työpanosresurssia.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Järjestöstrategian myötä järjestötoiminnalle on saatu näkyvyyttä Etelä-Savossa. Järjestökenttä on otettu järjestöneuvottelukunnan kautta mukaan mm. maakuntastrategian päivitystyöhön. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Järjestöstrategian laadintaprosessi ja sisällön rakenne noudattavat strategiatyöskentelyn yleisiä periaatteita, joten sitä voi soveltaa myös muussa strategiatyössä.