Etsivä kulttuurityö kulttuurihyvinvoinnin edistäjänä
Etsivä kulttuurityö on yhteiskehitettävä toimintamalli. Se avulla edistetään kulttuuripalvelujen saavutettavuutta kohdentamalla palveluja ottamalla huomioon käyttäjien tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä viemällä palveluita sinne, missä mahdolliset palvelun käyttäjät ovat.
Huoli ihmisten hyvinvoinnista ja jatkuva eriarvoistuminen yhteiskunnassa velvoittaa kunnat yksilöiden negatiivisten kierteiden ja kehityskulkujen ennakoimiseen, katkaisemiseen ja kääntämiseen. Etsivällä kulttuurityöllä pyritään edistämään kuntalaisten osallisuutta taiteisiin ja kulttuuriin. Etsivän kulttuurityön tavoitteena on parantaa elämän laatua, vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukea hyvinvointia ja siten ehkäistä syrjäytymistä. (ks. Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Etsivä kulttuurityö on ennakoivaa, korjaavaa ja varhaista puuttumista. Se on kulttuurihyvinvoinnista
vastaavan viranomaisen tai viranomaisyhteistyön toteuttamia aktiivisia toimenpiteitä, joilla
huono-osaisuuden skenaariota torjutaan. Kohtaamisen tavoite liittyy kulttuuriseen hyvinvointi-,
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöhön (Arts Equal Policy Brief 2/2019). Toiminnalla ohjataan kulttuuripalveluihin osallistumiseen, harrastuksiin ja järjestetään kohdennettua taideharrastustoimintaa (ks. OKM Harrastamisen strategia 2019).
Tavoitteellinen ja kestävällä pohjalla oleva työ edistää hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä lisää mahdollisuutta osallistua. Lasten ja nuorten kohdalla varhaisen puuttumisen kautta toteutuu mm. harrastustakuu (OKM / Suomen malli harrastustoiminnasta). Myöhemmässä elämänvaiheessa edesautetaan tulevaisuususkoa ja puretaan yksinäisyyttä. (ks. myös Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Etsivä kulttuurityö on yksi tapa toteuttaa lapsistrategian mukaista perhemyönteisyyttä, koska sen piirissä voidaan toteuttaa vanhempien ja lasten välistä yhteistoimintaa. (ks. OKM 2019. Lapsistrategia 2040)
Etsivällä kulttuurityöllä kunta toteuttaa kuntien kulttuuritoimilain mukaista tehtävää edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. (ks. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 2019) Näin edistetään kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Keskeinen osa sen toteuttamista on sektorirajat ylittävä yhteistyö. Tärkeää on kunnan eri palvelujen aktiivinen yhteen sovittaminen siten, että ennaltaehkäistään ongelmia ja tuetaan hyvinvointia. (ArtsEqual Policy Brief 2/2019)
Etsivä kulttuurityö on kehittyvä käsite ja toimintamalli, jonka avulla edistetään kulttuuripalvelujen saavutettavuutta esimerkiksi räätälöimällä palveluita ottamalla huomioon käyttäjien tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä viemällä palveluita sinne, missä mahdolliset palvelun käyttäjät ovat.
Etsivä kulttuurityön toteuttaminen on osa suunnitelmallista hyvinvointitoimintaa, johon liittyy kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatiminen. Suunnitelma tarkentaa hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman taiteen ja kulttuurin paikallisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Toimenpiteillä parannetaan kuntalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja taide- ja kulttuuripalvelujen yhdenvertaista saavutettavuutta.
Etsivä kulttuurityö koskee tältä osin kaikkia ikäryhmiä, ottaen huomioon oikeusien toteutumisen sekä lasten ja nuorten, työikäisten että ikäihmisten kohdalla. (ks. Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Kuva
Etsivän kulttuurityön toiminta tukee hyvinvointitalouden periaatteita (ks. STM/Hyvinvointitalous). Sen voidaan kytkeä alueellisena toimintamallina esimerkiksi Kansanterveyden neuvottelukunnan Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen 2030 (Valtioneuvoston julkaisut 2021:27) toimeenpanosuunnitelman hyvinvoinnin ja kulttuurihyvinvoinnin, Kansallisen Lapsistrategian 2040 ja Ikäohjelman 2030 toimenpiteitä ja tavoitteita. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (2019) kertoo osaltaan etsivän kulttuurityön käyttömahdollisuuksista.
Hyvinvointitalouden käsitteellä tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisten hyvinvointi on edellytys sekä talouskasvulle että yhteiskunnan ja talouden vakaudelle. Toisaalta talouden vakaus kiertyy takaisin kansalaisten hyvinvointina. Ennakoivassa talousajattelussa kulttuurihyvinvointia edistävä toiminta on kulttuuristen arvojen lisäksi taloudellista arvoa. Perustana on kirjaukset strategisiin asiankirjoihin, kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelmiin. Tavoitellun muutoksen perustassa ovat sekä säännöllinen ja johdettu kulttuurihyvinvoinnin toimintasuunnitelma. Seuranta aluetasolla näkyy mm. terveyden edistämisen TEAviisariin tallennetuissa tiedoissa.
Etsivän kulttuurityön lähtökohtana on ennakoiva, korjaava ja varhainen puuttuminen, joilla edistetään hyvinvointia ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista.
Toiminnan kohteena on hyvinvoinnin ja toimijuuden ylläpitäminen sekä lisääminen, jolloin torjutaan mm. yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja huono-osaisuuteen liittyvän pahoinvoinnin pitkittymistä. Nämä ongelmat ovat yhteiskunnan kannalta pitkittyneinä vaikeasti ratkaistavia ja tulevat kalliiksi.
Etsivän kulttuurityön toimintamalli kuvaamisen kannalta ovat merkittäviä Taideyliopiston Arts Equal -tutkimushanke (2015 - 2021), jonka toimenpidesuositus 2/2019 tiivisti kuvasi etvivän kulttuurityön suhdetta taidekasvatuksen ja koulutyön kontekstissa.
Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluissa on tavoitteena mm. toimintamallien yhteiskehittäminen, johon liittyy mallien arviointi ja esitteleminen. Yhtenä valittuna toimintalinjana on etsivän kulttuurityön yleismallin kuvaaminen ja kumppanuuksien kautta syntyvien kehittämistarpeiden kirjaaminen.
Ikäohjelma 2030 toimenpiteenä toteutetaan osakokonaisuus Kulttuurista hyvinvointia ikäihmisille, jonka yhteistoimijoina ovat Taiken lisäksi Kulttuuria kaikille ry, Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön AILI-verkosto sekä Teatterikeskus ry.
Taike seuraa ja käy dialogia mm. Mäntyharjun kunnan kanssa, jonka etsivän kulttuurityön hankkeen tavoitteena on saada aikaiseksi kulttuurihyvinvointisuunnitelma:
"Mäntyharjussa on menossa vuoden 2020-2021 ajan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Etsivä kulttuurityö -hanke. Hankkeen tavoitteena on kohdentaa olemassa olevia kulttuuripalveluita ja toimintaa paremmin sinne missä niitä tarvitaan, kehittää palveluita sekä tarvittaessa luoda kokonaan uusia palveluita ja menetelmiä. Kulttuuripalveluilla ja toiminnalla tarkoitetaan tässä kyselyssä kaikkea kulttuurillista harrastustoimintaa, elämyksiä ja tapahtumia. Hankkeen lopputulemana syntyy Mäntyharjun oma kulttuurihyvinvointisuunnitelma." Mäntyharjun Etsivä kulttuurityö
kulttuuriset oikeudet
saavutettavuuden parantaminen (ml. saatavuus)
ennakoivan toiminnan vaikutus - taloudellinen?
yksilöön kohdistuvat - yksinäisyys, syrjäytyminen vähenne
mikä on se muutos (edellinen kohta)
lähtötila >< tavoitetila (PB 2/2019)
aikaansaada toimintamallikuvaus, jota voi käyttää johtamisen välineenä > hyte-toimintamallin arviointi
mallit leviävät käyttöön > nyt > 3 vuoden kuluttua
käytössä olevien mallin käyttötilojen vaikutukset (mm. Ikäohjelmassa)
Toimintamallin juurruttaminen Taiken toimenpiteiden kautta (mm. Ikäohjelman hankkeessa).
Hankkeen kautta arviointi ja jatkokehittäminen (hanketoimijoiden kehittämistyön ristiinkytkeminen ja pyöreät keskustelevat pöydät).
HYTE-toimintamallien arviointi (THL).
Kohderyhmä
Etsivä kulttuurityö on kokonaistavoitteiden kannalta tehokkaimmillaan ennen kuin vakavia ongelmia ilmenee. Kohderyhmät ovat elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Ongelmista korostuvat syrjäytyminen ja syrjäytymisvaara, työkyvyttömyyden uhka, yksinäisyys ja sosiaalisen pääoman puute, toimijuuden vaarantuminen. Toiminnan näkökulmasta kohderyhmiä ovat muun muassa kouluikäiset lapset ja nuoret, lapsiperheet, työttömät ja ikääntyvät tai ikäihmiset sekä haja-asutusalueiden asukkaat. Etsivä työ kohdentuu sinne, missä kulttuuriset oikeudet näyttävät toteutuvan huonosti tai ei ollenkaan.
Asiakasymmärrys
Kulttuuristen oikeuksien toteutumattomuuden kautta katsoen palvelujen ulkopuolella olemisen syyt ovat alueellisia, sosio-ekonomisia, kulttuurisia, kielellisiä sekä terveyteen ja liikkumiskykyyn liittyviä. Heidän löytymisen kannalta olennaisia ovat kohdennetut kulttuuri- ja taidepalvelut. Suuressa osassa ratkaisut kohdentuvat toimijuuden ja sosiaalisten kontaktien lisäämiseen, jolloin aktiivisella kansalaisella on kulttuurista- ja sosiaalista pääomaa (Hyyppä 2021).
Tapaus: Myrskyryhmän Osallistava tanssielokuvatyöskentely. Kohdennettu toiminta lähtee ajatuksesta kohdata taidetoiminnalla sellaiset ikäihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta itse mennä kokemaan taidetta. Kyseessä ovat laitos- ja kotihoidossa olevat vanhukset. Myrskyryhmän tanssielokuvan valmistusprosessissa ikäihmisen halutessa toimia itse, ryhdytään ideoimaan aihetta uudelle tanssielokuvalle. Tavoitteena on, että elokuva tuo esille ikäihmisen omia näkökulmia elämästä, arjesta ja unelmista. Elokuvissa koreografia ja liike toimivat kerronnan kielinä. Käsikirjoituksen pohjalta tuotetaan lyhyt tanssielokuva. Käsikirjoituksen idea tulee suoraan ikäihmiseltä tai sitä kehitetään yhdessä Myrskyryhmän koreografin, Elli Isokosken kanssa. (Hakala 2019; Isokoski 2019)
Tapaus: Hanna Kamensky ja vuonna 2013 käynnistynyt Floora-hanke on esimerkki sektorirajat ylittävästä etsivästä kulttuurityöstä. Sen avulla hankkeessa on pyritty saamaan syrjäytymisvaarassa olevia tai muista syistä taiteen perusopetuksen ulkopuolelle jääneitä oppilaita soitonopintojen piiriin. Oppilaisen valinnoista vastasivat sosiaalitoimen ammattilaiset. Yhteistyötä Floorassa ovat tehneet musiikkiopistot, koulut ja koulun oppilashuollot, sosiaalitoimet, kolmannen sektorin edustajat ja maahanmuuttajatoimet. Yhteistyön tuloksena noin 170 lasta ja nuorta on päässyt soitonopintojen piiriin, ja osa heistä on myöhemmin sijoittunut oppilaiksi oppilaitoksiin normaalien sisäänottokäytäntöjen kautta. Hanke on tuottanut erilaisia mahdollisia yhteistyömalleja lähtökohtanaan taiteen perusopetuksen yhdenvertainen saavutettavuus. (Arts Equal Policy Brief 2/2019)
SOKRAn tallentamat toimintamallit > luovat menetelmät välineitä