Lääkehoito moniammatillisessa tiimissä – farmaseutti avosairaanhoidossa

Farmaseutti toimii osana sote-keskuksen moniammatillista tiimiä. Tavoitteena on vahvistaa tiimin lääkehoidon osaamista ja rationaalisen lääkehoidon toteutumista. Toimintamallia on kehitetty yhdessä neljän eri sote-keskuksen ammattilaisten kanssa.

Toimintaympäristö **

Sosiaali- ja terveysministeriön rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman loppuraportti linjaa tavoitteita rationaalisen lääkehoidon edistämiselle. Tavoitteena vuoteen 2022 mennessä on esimerkiksi, että alueilla on toimivat rakenteet moniammatillisen yhteistyön ja lääkehoitojen ohjauksen varmistamiseen ja että lääkkeen käyttäjiä tuetaan ottamaan vastuuta oman lääkehoitonsa toteuttamisesta voimavarojensa mukaisesti.

Kansallisen lääkeinformaatiostrategian 2021–2026 mukaan ”järkevää lääkehoitoa edistetään Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja lääkkeen käyttäjien välisessä tiiviissä yhteistyössä, jossa lääkkeen käyttäjien ja/tai heidän valtuuttamiensa läheisten osallisuus on varmistettu”. Strategian tavoitteet vuosille 2021‒2026 ovat: 

  • Ajantasainen lääkitystieto muodostaa perustan järkevälle lääkehoidolle 
  • Lääkkeen käyttäjän osallisuus varmistaa lääkehoidon onnistumisen 
  • Luotettava lääkeinformaatio on käyttäjälähtöistä ja oikein suunnattua 
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on työtehtävän edellyttämä 
    lääkehoidon osaaminen.

Yli 65-vuotiaiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä yli 25 % johtuu lääkehaitoista (Laatikainen 2020). Lääkehaitoista kolmannes on ehkäistävissä. Iäkkään henkilön lääkehoito tulisi arvioida perusterveydenhuollossa vähintään kerran vuodessa. Suuren riskin asiakkaille, kuten muistisairaille, arviointi tulisi tehdä tiheämmin. (Raivio & Hartikainen, 2020.)

Ajantasaisen lääkitystiedon puute on merkittävä lääkitysturvallisuusriski Suomessa (Schepel ym. 2019). Terveyskeskuksen potilastietojärjestelmän lääkelistan ja kotona käytössä olevien lääkkeiden välillä on keskimäärin kuusi eroavaisuutta (Tiihonen ym. 2016). WHO:n mukaan 50 % potilaista ei käytä lääkkeitään määräyksen mukaisesti (Brown & Bussell 2011). 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ennusteiden mukaan 75 vuotta täyttäneen väestön osuus Päijät-Hämeessä vuoteen 2030 mennessä kasvaa 17,7 prosenttiin (kansallinen ennuste 14,3 %)​.  Etenkin ikääntyneiden ja monisairaiden lääkitykseen liittyy moninaisia ongelmia. Potilaan oireen taustalla voi olla kyse lääkehoidon ongelmasta. Lääkehoidon arvioinnilla vähennetään lääkehoitoon liittyviä riskejä ja haittoja. Moniammatillinen lääkehoidon arviointi tukee asiakkaan toimintakykyä,  mahdollistaa lääkehaittojen tunnistamisen ja lääkehoidon seurannan. 

Osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta pilotoitiin farmaseutin toimenkuvaa osana sote-keskusten moniammatillista tiimiä rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Farmaseutin työssä sote-keskuksessa korostuu monilääkittyjen potilaiden haltuunotto sekä potilaiden ja asiakkaiden osallistaminen. Farmaseutin osaaminen kiteytyy lääkehoidon arvioinneissa. 

Rationaalinen eli järkevä lääkehoito on vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista. Se pienentää lääkehoidon kustannuksia ja vahvistaa hoidon laatua. Lääkehoitoa ei voi arvioida ilman ajan tasalla olevaa tietoa lääkityksestä, sillä ajantasainen lääkitystieto muodostaa perustan järkevälle lääkehoidolle. Lääkkeen käyttäjän osallisuus varmistaa lääkehoidon onnistumisen. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Toimintakyvyn ja elämänlaadun kohentuminen tarkoituksenmukaisella ja oikein toteutetulla lääkehoidolla. Asiakkaan tukeminen lääkehoidon toteutuksessa. Lääkekustannuksien minimointi. 

Ammattilainen: Sote-keskuksen ammattilaisten työn helpottuminen ja nopeutuminen farmaseutin tuen avulla. Laadukas hoito.

Organisaatio: Resurssien oikea kohdentuminen. Organisaation sisäisen häiriökysynnän vähentäminen, esimerkiksi väärillä tai puutteellisilla lääkitystiedoilla tehdyt lääkärikonsultaatiot.

Yhteiskunta: Terveydenhuollon kustannusvaikuttavuus ja yhteiskunnan lääkesäästöt. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisprosessin käynnistämisestä vastasivat farmaseutti, asiantuntijalääkäri ja palvelumuotoilija. Toimintamalli kehitettiin työpajatyöskentelyssä yhdessä kahden sote-keskuksen henkilöstöjen kanssa. Jatkokehittäminen toteutettiin neljän eri sote-keskuksen henkilökunnan ja kahden farmaseutin yhteistyönä. Mukana kehityksen taustalla ja tukena ovat olleet ohjausryhmä ja hyvinvointialueen lääkehuolto. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on kohentaa asiakkaiden toimintakykyä ja elämänlaatua lääkekuorman kevenemisen kautta, alentaa asiakkaiden lääkehoitokustannuksia ja parantaa hoidon laatua.  

Asiakkaan lääkehoidon optimointi ja sen myötä toimintakyvyn sekä elämänlaadun koheneminen lääkekuorman pienentyessä. Farmaseutin asiantuntijuus varmistaa hoidon turvallisuutta ja laatua. 

Farmaseutilta saatavalla matalan kynnyksen tuella voidaan tukea asiakkaan lääkehoidon toteuttamista. Tukea voi saada asiakas tai hänen lääkehoitoaan toteuttava läheinen. Tuella voidaan lisätä asiakkaan osallisuutta lääkehoidon suunnittelussa ja tarkoituksenmukaisessa toteuttamisessa. 

Oikeanlainen resurssien kohdistus vapauttaa muiden sote-keskusammattilaisten työaikaa.  

Farmaseutin myötä sote-keskuksissa on käynnistynyt lääkehoidon prosessien kehittäminen. 

Muutoksen mittaaminen
  1. Sote-keskuksiin tehty lääkehoitosuunnitelma (kyllä/ei, %-osuus)​
  2. Lääkehoidon ajantasaistus/tarkistus/arviointi määrät 
    1. Mitattu farmaseutin tekemiä asiakaskontakteja 
    2. Mitattu muiden sote-keskus ammattilaisten tekemiä potilastietojärjestelmän lääkelistan tarkistus -merkintöjä
    3. Kehitetty Power BI -raportti seurantaan
    4. Ohjeistus ja koulutukset sote-keskuksen ammattilaisille 
  3. Asiakaskokemus​ 
    1. Modifioitu PEI (Patient Enablement Instrument)
    2. Tehty välittömästi vastaanoton jälkeen 
  4.  Henkilöstökokemus​
    1. Henkilöstökysely keväällä 2021 ja syksyllä 2022 
  5. Apteekkiyhteistyön arviointi​ 
    1. Alkutilanteen ja kehittämistarpeiden tunnistaminen 3/2021
    2. Toimintamallin arviointikysely 10/2023 
Toteutussuunnitelma

Henkilöstön kanssa yhteistyössä kehitetty toimintamalli implementoidaan käytännön työhön. Menetelminä ovat työpajat, keskustelu, palaute, arviointi ja jatkuva kehittäminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yli 75-vuotiaat asiakkaat, joilla on käytössä vähintään seitsemän lääkettä. Farmaseutin vastaanottoa suositellaan asiakkaille ennen lääkärin vastaanottoa.  Palveluun voi ohjata myös asiakkaita, joilla epäillään lääkehoitoon liittyviä kiireettömiä ongelmia, kuten lääkehoidon toteuttamisen tai hoitoon sitoutumisen pulmia, lääkehoitoon liittyviä haittoja tai on epäselvyyttä käytössä olevassa lääkityksessä. Farmaseutin vastaanotto voi olla tarpeen myös annosjakelua aloitettaessa ja omaishoidettavien lääkehoidon toteuttamisen tukemiseksi. 

Toimintamallia kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa käytännön työssä muun muassa palautteen perusteella.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
  • Lotta-lomaketta käytetty apuna lääkehoidon onnistumisen arvioimiseksi.
  • Patient Enablement Instrument (PEI) -mittari
Liitteet
Ideointi

Sote-keskuksen lääkehoidon prosessien tarkastelu ja niiden kuvaaminen prosessinhallintajärjestelmään niihin liittyvine dokumentteineen. Tämän jälkeen alkoi käytäntöön vienti koulutuksien avulla.

Idean valinta

Turvallisen lääkehoidon toteutumisen edistäminen.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Lääkehoidon toteuttaminen moniammatillisessa tiimissä vaatii toimintatapojen uudelleenjärjestelyä. Lääkehoidon onnistumisesta vastaa jokainen tiimin jäsen koulutuksensa, osaamisensa ja ammattitaitonsa mukaisesti. Farmaseutti vahvistaa sote-keskuksen lääkehoidon osaamista. Farmaseutin osaaminen kiteytyy lääkehoidon arvioinneissa. Toimintamalli tarvitsee kuitenkin muun työyhteisön osallistumista ja yhteistyötä.

Idean testaus asiakkaalla

Farmaseutti pitää potilasvastaanottoa ja vastaa ammattilaisten konsultointiin. Asiakkailta ja ammattilaisilta saatu palaute muokkaa farmaseutin työnkuvaa ja koko prosessia. Arviointi toteutetaan pilottivaiheessa, neljä kertaa vuodessa.

Ratkaisun testaaminen
  • Resurssi: farmaseutti, sote-keskuksien henkilökunta
  • Aikataulu pilotille 11/2020-12/2023
Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on integroida farmaseutti osaksi Tulevaisuuden sote-keskuksen moniammatillista tiimiä ja kehittää työnkuva, jossa hyödynnetään farmaseutin erityisosaaminen parhaiten.

Ratkaisun perusidea **

Sote-keskuksen moniammatillisessa tiimissä asiakkaan lääkehoidon onnistumisesta vastaa jokainen tiimin jäsen koulutuksensa, osaamisensa ja ammattitaitonsa mukaisesti. Potilaan lääkehoito tulisi tarkistaa jokaisen kontaktin yhteydessä edes kevyesti. Tärkeintä on havaita ongelma potilaan lääkityksessä, ei välttämättä korjata sitä samalla kertaa. Lääkelistan ajantasaistamisessa havaitut poikkeavuudet merkitään ja tarvittaessa lista ohjataan farmaseutin tai lääkärin arvioitavaksi. 

Farmaseutti työskentelee laajoissa sote-keskuksissa moniammatillisen ydintiimin osana ja on vähintään etäyhteyden päässä konsultoitavissa arkipäivisin. Farmaseutin osaaminen kiteytyy lääkehoidon arvioinnissa.

Muita farmaseutin tehtäviä osana moniammatillista tiimiä ovat muun muassa:

  • lääkitysasioihin liittyvä ohjaus ja neuvonta
  • yksikön lääkkeiden käsittelyyn ja lääketilauksiin liittyvät tehtävät
  • lääkealan asiantuntijuus sote-keskuksessa
  • lääkehoitosuunnitelman päivittämiseen osallistuminen
  • sote-keskuksen lääkehuoltoon liittyvän toiminnan kehittäminen
  • lääkehuoltoon liittyvä koulutuksellinen toiminta
  • toimiminen yhteyshenkilönä apteekkien ja sote-keskusten välillä
  • lääkitykseen liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisuun osallistuminen (esim. HAIPRO-ilmoitusten käsittely)

Päijät-Hämeessä on ollut yksi yhteinen farmaseutti Asikkalan, Hollolan ja Padasjoen sote-keskuksissa ja vuodesta 2023 alkaen yksi osa-aikainen farmaseutti Heinolan sote-keskuksessa. Farmaseuttiin on voinut kuka tahansa sote-keskuksen ammattilainen ottaa yhteyttä ja asiakkaille on voinut tehdä ajanvarauksia farmaseutin ajanvarauskirjalle potilastietojärjestelmään. Kotikäyntejä on tehty lääkärin pyynnön perusteella.

Farmaseutti on kirjannut potilastietojärjestelmään FAR-lehdelle ja rinnakkaisnäkymäksi on laitettu YLE- ja/tai HOI-lehti. Tarvittaessa farmaseutti on konsultoinut asiakkaan hoitavaa lääkäriä. Potilastietojärjestelmään on tehty valmiit fraasit farmaseutin tekemää lääkehoidon arviointia varten.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • Määritellyt konkreettiset tavoitteet ja mittarit.
  • Henkilöstöllä mahdollisuus osallistua yhteiskehittämiseen.
  • Farmaseutti konkreettisesti työssä sote-keskuksissa. Läsnäolo on säännöllistä. 
  • Farmaseutilla tulee olla pätevyys ja osaaminen lääkehoidon arviointiin. 
  • Henkilöstöltä palautteen antoa toiminnasta. 
  • Esihenkilöiden tuki.
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tarvitaan itseohjautuva farmaseutti, joka on kyvykäs muotoilemaan työnkuvaansa joustavasti. Lisäksi on hyvä, että farmaseutilla on valmiuksia kouluttaa henkilöstöä ja ohjata asiakkaita. Tarvitaan vahva lääkärituki. 

  • Farmaseutilla tulee olla valmius itsenäiseen työhön, päätöksentekoon, kehittämiseen ja kouluttamiseen. 
  • Toiminnan kehittymisen kannalta moniammatillisen työn toteutumisen varmistaminen on oleellista esimerkiksi varmistamalla sote-keskuksen ammattilaisille kehittämisresurssit. 
  • Tärkeää pohtia, mitä voidaan ja mitä kannattaa toteuttaa käytettävissä olevalla resurssilla. 
  • Farmaseutin aktiivinen osallistuminen sote-keskuksien toimintaan ja toimintaympäristöön tutustuminen. 
  • Mitä sudenkuoppia tulisi välttää:
    • yksin tekeminen
    • yhtä aikaa ei voi kehittää ja tehdä tulosta
    • ei yritä saada aikaan liian montaa asiaa
    • saavutettavissa olevan konkreettisen tavoitteen puuttuminen
    • tekeminen ei vastaa tavoitetta.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Farmaseutin tekemien lääkehoidon arviointien ja tarkistusten määrät ovat olleet kasvussa koko hankkeen ajan. Tätä selittää osaltaan toiminnan laajeneminen yhteen uuteen sote-keskukseen syksyllä 2022. Toiminnan kehittyessä farmaseutin kontaktissa ei aina tehty laajaa lääkehoidon arviointia, vaan tilanteen mukaan arviointi on voinut vastata myös lääkityksen tarkistuksen ja arvioinnin välistä tasoa. Tehtyjen arviointien ja tarkistuksien määrästä ei voida arvioida toiminnan todellista kysyntää, sillä vastaanottoaikoja ei ole voitu lisätä kasvaneen kysynnän mukaisesti.

Palautteiden perusteella asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä farmaseutin palveluun. Tulokset pysyivät koko seurantajakson samankaltaisina. Lähes kaikki kyselyyn vastanneista kokivat pärjäävänsä lääkehoitonsa kanssa paremmin tai paljon paremmin. Vastaajista yksikään ei kokenut pärjäävänsä lääkehoitonsa kanssa huonommin. 

Myös palaute sote-keskusten ammattilaisilta on ollut positiivista.  Vuonna 2021 sote-keskusten henkilöstölle tehdyssä kyselyssä NPS oli 50. Vuoden 2022 kyselyssä kaikki vastaajat olivat täysin tai osittain sitä mieltä, että farmaseutin työ tiimissä tukee omaa työtä, farmaseutin konsultointi on helppoa ja että tietävät, miten ja missä tilanteessa ohjata asiakkaan farmaseutille. Farmaseutin pitämät koulutukset ja perehdytykset henkilöstölle on koettu tarpeelliseksi.

Apteekki ja sote-keskus -verkoston kuvaus ja arviointi löytyvät liitetystä linkistä.

Liitteet