Lääkehoito moniammatillisessa tiimissä – farmaseutti avosairaanhoidossa
Farmaseutti toimii osana sote-keskuksen moniammatillista tiimiä. Tavoitteena on vahvistaa tiimin lääkehoidon osaamista ja rationaalisen lääkehoidon toteutumista. Toimintamallia on kehitetty yhdessä neljän eri sote-keskuksen ammattilaisten kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman loppuraportti linjaa tavoitteita rationaalisen lääkehoidon edistämiselle. Tavoitteena vuoteen 2022 mennessä on esimerkiksi, että alueilla on toimivat rakenteet moniammatillisen yhteistyön ja lääkehoitojen ohjauksen varmistamiseen ja että lääkkeen käyttäjiä tuetaan ottamaan vastuuta oman lääkehoitonsa toteuttamisesta voimavarojensa mukaisesti.
Kansallisen lääkeinformaatiostrategian 2021–2026 mukaan ”järkevää lääkehoitoa edistetään Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja lääkkeen käyttäjien välisessä tiiviissä yhteistyössä, jossa lääkkeen käyttäjien ja/tai heidän valtuuttamiensa läheisten osallisuus on varmistettu”. Strategian tavoitteet vuosille 2021‒2026 ovat:
- Ajantasainen lääkitystieto muodostaa perustan järkevälle lääkehoidolle
- Lääkkeen käyttäjän osallisuus varmistaa lääkehoidon onnistumisen
- Luotettava lääkeinformaatio on käyttäjälähtöistä ja oikein suunnattua
- Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on työtehtävän edellyttämä
lääkehoidon osaaminen.
Yli 65-vuotiaiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä yli 25 % johtuu lääkehaitoista (Laatikainen 2020). Lääkehaitoista kolmannes on ehkäistävissä. Iäkkään henkilön lääkehoito tulisi arvioida perusterveydenhuollossa vähintään kerran vuodessa. Suuren riskin asiakkaille, kuten muistisairaille, arviointi tulisi tehdä tiheämmin. (Raivio & Hartikainen, 2020.)
Ajantasaisen lääkitystiedon puute on merkittävä lääkitysturvallisuusriski Suomessa (Schepel ym. 2019). Terveyskeskuksen potilastietojärjestelmän lääkelistan ja kotona käytössä olevien lääkkeiden välillä on keskimäärin kuusi eroavaisuutta (Tiihonen ym. 2016). WHO:n mukaan 50 % potilaista ei käytä lääkkeitään määräyksen mukaisesti (Brown & Bussell 2011).
Ennusteiden mukaan 75 vuotta täyttäneen väestön osuus Päijät-Hämeessä vuoteen 2030 mennessä kasvaa 17,7 prosenttiin (kansallinen ennuste 14,3 %). Etenkin ikääntyneiden ja monisairaiden lääkitykseen liittyy moninaisia ongelmia. Potilaan oireen taustalla voi olla kyse lääkehoidon ongelmasta. Lääkehoidon arvioinnilla vähennetään lääkehoitoon liittyviä riskejä ja haittoja. Moniammatillinen lääkehoidon arviointi tukee asiakkaan toimintakykyä, mahdollistaa lääkehaittojen tunnistamisen ja lääkehoidon seurannan.
Osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta pilotoitiin farmaseutin toimenkuvaa osana sote-keskusten moniammatillista tiimiä rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Farmaseutin työssä sote-keskuksessa korostuu monilääkittyjen potilaiden haltuunotto sekä potilaiden ja asiakkaiden osallistaminen. Farmaseutin osaaminen kiteytyy lääkehoidon arvioinneissa.
Rationaalinen eli järkevä lääkehoito on vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista. Se pienentää lääkehoidon kustannuksia ja vahvistaa hoidon laatua. Lääkehoitoa ei voi arvioida ilman ajan tasalla olevaa tietoa lääkityksestä, sillä ajantasainen lääkitystieto muodostaa perustan järkevälle lääkehoidolle. Lääkkeen käyttäjän osallisuus varmistaa lääkehoidon onnistumisen.
Kehittämisprosessin käynnistämisestä vastasivat farmaseutti, asiantuntijalääkäri ja palvelumuotoilija. Toimintamalli kehitettiin työpajatyöskentelyssä yhdessä kahden sote-keskuksen henkilöstöjen kanssa. Jatkokehittäminen toteutettiin neljän eri sote-keskuksen henkilökunnan ja kahden farmaseutin yhteistyönä. Mukana kehityksen taustalla ja tukena ovat olleet ohjausryhmä ja hyvinvointialueen lääkehuolto.
Tavoitteena on kohentaa asiakkaiden toimintakykyä ja elämänlaatua lääkekuorman kevenemisen kautta, alentaa asiakkaiden lääkehoitokustannuksia ja parantaa hoidon laatua.
Asiakkaan lääkehoidon optimointi ja sen myötä toimintakyvyn sekä elämänlaadun koheneminen lääkekuorman pienentyessä. Farmaseutin asiantuntijuus varmistaa hoidon turvallisuutta ja laatua.
Farmaseutilta saatavalla matalan kynnyksen tuella voidaan tukea asiakkaan lääkehoidon toteuttamista. Tukea voi saada asiakas tai hänen lääkehoitoaan toteuttava läheinen. Tuella voidaan lisätä asiakkaan osallisuutta lääkehoidon suunnittelussa ja tarkoituksenmukaisessa toteuttamisessa.
Oikeanlainen resurssien kohdistus vapauttaa muiden sote-keskusammattilaisten työaikaa.
Farmaseutin myötä sote-keskuksissa on käynnistynyt lääkehoidon prosessien kehittäminen.
- Sote-keskuksiin tehty lääkehoitosuunnitelma (kyllä/ei, %-osuus)
- Lääkehoidon ajantasaistus/tarkistus/arviointi määrät
- Mitattu farmaseutin tekemiä asiakaskontakteja
- Mitattu muiden sote-keskus ammattilaisten tekemiä potilastietojärjestelmän lääkelistan tarkistus -merkintöjä
- Kehitetty Power BI -raportti seurantaan
- Ohjeistus ja koulutukset sote-keskuksen ammattilaisille
- Asiakaskokemus
- Modifioitu PEI (Patient Enablement Instrument)
- Tehty välittömästi vastaanoton jälkeen
- Henkilöstökokemus
- Henkilöstökysely keväällä 2021 ja syksyllä 2022
- Apteekkiyhteistyön arviointi
- Alkutilanteen ja kehittämistarpeiden tunnistaminen 3/2021
- Toimintamallin arviointikysely 10/2023
Henkilöstön kanssa yhteistyössä kehitetty toimintamalli implementoidaan käytännön työhön. Menetelminä ovat työpajat, keskustelu, palaute, arviointi ja jatkuva kehittäminen.
Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yli 75-vuotiaat asiakkaat, joilla on käytössä vähintään seitsemän lääkettä. Farmaseutin vastaanottoa suositellaan asiakkaille ennen lääkärin vastaanottoa. Palveluun voi ohjata myös asiakkaita, joilla epäillään lääkehoitoon liittyviä kiireettömiä ongelmia, kuten lääkehoidon toteuttamisen tai hoitoon sitoutumisen pulmia, lääkehoitoon liittyviä haittoja tai on epäselvyyttä käytössä olevassa lääkityksessä. Farmaseutin vastaanotto voi olla tarpeen myös annosjakelua aloitettaessa ja omaishoidettavien lääkehoidon toteuttamisen tukemiseksi.
Toimintamallia kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa käytännön työssä muun muassa palautteen perusteella.
- Lotta-lomaketta käytetty apuna lääkehoidon onnistumisen arvioimiseksi.
- Patient Enablement Instrument (PEI) -mittari
Sote-keskuksen lääkehoidon prosessien tarkastelu ja niiden kuvaaminen prosessinhallintajärjestelmään niihin liittyvine dokumentteineen. Tämän jälkeen alkoi käytäntöön vienti koulutuksien avulla.
Turvallisen lääkehoidon toteutumisen edistäminen.
Lääkehoidon toteuttaminen moniammatillisessa tiimissä vaatii toimintatapojen uudelleenjärjestelyä. Lääkehoidon onnistumisesta vastaa jokainen tiimin jäsen koulutuksensa, osaamisensa ja ammattitaitonsa mukaisesti. Farmaseutti vahvistaa sote-keskuksen lääkehoidon osaamista. Farmaseutin osaaminen kiteytyy lääkehoidon arvioinneissa. Toimintamalli tarvitsee kuitenkin muun työyhteisön osallistumista ja yhteistyötä.
Farmaseutti pitää potilasvastaanottoa ja vastaa ammattilaisten konsultointiin. Asiakkailta ja ammattilaisilta saatu palaute muokkaa farmaseutin työnkuvaa ja koko prosessia. Arviointi toteutetaan pilottivaiheessa, neljä kertaa vuodessa.
- Resurssi: farmaseutti, sote-keskuksien henkilökunta
- Aikataulu pilotille 11/2020-12/2023
Tavoitteena on integroida farmaseutti osaksi Tulevaisuuden sote-keskuksen moniammatillista tiimiä ja kehittää työnkuva, jossa hyödynnetään farmaseutin erityisosaaminen parhaiten.