Lääkehoito moniammatillisessa tiimissä – farmaseutti avosairaanhoidossa
Farmaseutti toimii osana sote-keskuksen moniammatillista tiimiä. Tavoitteena on vahvistaa tiimin lääkehoidon osaamista ja rationaalisen lääkehoidon toteutumista. Toimintamallia on kehitetty yhdessä neljän eri sote-keskuksen ammattilaisten kanssa.
Toimintamallin nimi
Farmaseutti toimii osana sote-keskuksen moniammatillista tiimiä. Tavoitteena on vahvistaa tiimin lääkehoidon osaamista ja rationaalisen lääkehoidon toteutumista. Toimintamallia on kehitetty yhdessä neljän eri sote-keskuksen ammattilaisten kanssa.
Sote-keskuksen moniammatillisessa tiimissä asiakkaan lääkehoidon onnistumisesta vastaa jokainen tiimin jäsen koulutuksensa, osaamisensa ja ammattitaitonsa mukaisesti. Potilaan lääkehoito tulisi tarkistaa jokaisen kontaktin yhteydessä edes kevyesti. Tärkeintä on havaita ongelma potilaan lääkityksessä, ei välttämättä korjata sitä samalla kertaa. Lääkelistan ajantasaistamisessa havaitut poikkeavuudet merkitään ja tarvittaessa lista ohjataan farmaseutin tai lääkärin arvioitavaksi.
Farmaseutti työskentelee laajoissa sote-keskuksissa moniammatillisen ydintiimin osana ja on vähintään etäyhteyden päässä konsultoitavissa arkipäivisin. Farmaseutin osaaminen kiteytyy lääkehoidon arvioinnissa.
Muita farmaseutin tehtäviä osana moniammatillista tiimiä ovat muun muassa:
- lääkitysasioihin liittyvä ohjaus ja neuvonta
- yksikön lääkkeiden käsittelyyn ja lääketilauksiin liittyvät tehtävät
- lääkealan asiantuntijuus sote-keskuksessa
- lääkehoitosuunnitelman päivittämiseen osallistuminen
- sote-keskuksen lääkehuoltoon liittyvän toiminnan kehittäminen
- lääkehuoltoon liittyvä koulutuksellinen toiminta
- toimiminen yhteyshenkilönä apteekkien ja sote-keskusten välillä
- lääkitykseen liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisuun osallistuminen (esim. HAIPRO-ilmoitusten käsittely)
Päijät-Hämeessä on ollut yksi yhteinen farmaseutti Asikkalan, Hollolan ja Padasjoen sote-keskuksissa ja vuodesta 2023 alkaen yksi osa-aikainen farmaseutti Heinolan sote-keskuksessa. Farmaseuttiin on voinut kuka tahansa sote-keskuksen ammattilainen ottaa yhteyttä ja asiakkaille on voinut tehdä ajanvarauksia farmaseutin ajanvarauskirjalle potilastietojärjestelmään. Kotikäyntejä on tehty lääkärin pyynnön perusteella.
Farmaseutti on kirjannut potilastietojärjestelmään FAR-lehdelle ja rinnakkaisnäkymäksi on laitettu YLE- ja/tai HOI-lehti. Tarvittaessa farmaseutti on konsultoinut asiakkaan hoitavaa lääkäriä. Potilastietojärjestelmään on tehty valmiit fraasit farmaseutin tekemää lääkehoidon arviointia varten.
Sosiaali- ja terveysministeriön rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman loppuraportti linjaa tavoitteita rationaalisen lääkehoidon edistämiselle. Tavoitteena vuoteen 2022 mennessä on esimerkiksi, että alueilla on toimivat rakenteet moniammatillisen yhteistyön ja lääkehoitojen ohjauksen varmistamiseen ja että lääkkeen käyttäjiä tuetaan ottamaan vastuuta oman lääkehoitonsa toteuttamisesta voimavarojensa mukaisesti.
Kansallisen lääkeinformaatiostrategian 2021–2026 mukaan ”järkevää lääkehoitoa edistetään Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja lääkkeen käyttäjien välisessä tiiviissä yhteistyössä, jossa lääkkeen käyttäjien ja/tai heidän valtuuttamiensa läheisten osallisuus on varmistettu”. Strategian tavoitteet vuosille 2021‒2026 ovat:
- Ajantasainen lääkitystieto muodostaa perustan järkevälle lääkehoidolle
- Lääkkeen käyttäjän osallisuus varmistaa lääkehoidon onnistumisen
- Luotettava lääkeinformaatio on käyttäjälähtöistä ja oikein suunnattua
- Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on työtehtävän edellyttämä
lääkehoidon osaaminen.
Yli 65-vuotiaiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä yli 25 % johtuu lääkehaitoista (Laatikainen 2020). Lääkehaitoista kolmannes on ehkäistävissä. Iäkkään henkilön lääkehoito tulisi arvioida perusterveydenhuollossa vähintään kerran vuodessa. Suuren riskin asiakkaille, kuten muistisairaille, arviointi tulisi tehdä tiheämmin. (Raivio & Hartikainen, 2020.)
Ajantasaisen lääkitystiedon puute on merkittävä lääkitysturvallisuusriski Suomessa (Schepel ym. 2019). Terveyskeskuksen potilastietojärjestelmän lääkelistan ja kotona käytössä olevien lääkkeiden välillä on keskimäärin kuusi eroavaisuutta (Tiihonen ym. 2016). WHO:n mukaan 50 % potilaista ei käytä lääkkeitään määräyksen mukaisesti (Brown & Bussell 2011).
Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yli 75-vuotiaat asiakkaat, joilla on käytössä vähintään seitsemän lääkettä. Farmaseutin vastaanottoa suositellaan asiakkaille ennen lääkärin vastaanottoa. Palveluun voi ohjata myös asiakkaita, joilla epäillään lääkehoitoon liittyviä kiireettömiä ongelmia, kuten lääkehoidon toteuttamisen tai hoitoon sitoutumisen pulmia, lääkehoitoon liittyviä haittoja tai on epäselvyyttä käytössä olevassa lääkityksessä. Farmaseutin vastaanotto voi olla tarpeen myös annosjakelua aloitettaessa ja omaishoidettavien lääkehoidon toteuttamisen tukemiseksi.
Toimintamallia kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa käytännön työssä muun muassa palautteen perusteella.
- Määritellyt konkreettiset tavoitteet ja mittarit.
- Henkilöstöllä mahdollisuus osallistua yhteiskehittämiseen.
- Farmaseutti konkreettisesti työssä sote-keskuksissa. Läsnäolo on säännöllistä.
- Farmaseutilla tulee olla pätevyys ja osaaminen lääkehoidon arviointiin.
- Henkilöstöltä palautteen antoa toiminnasta.
- Esihenkilöiden tuki.
Farmaseutin tekemien lääkehoidon arviointien ja tarkistusten määrät ovat olleet kasvussa koko hankkeen ajan. Tätä selittää osaltaan toiminnan laajeneminen yhteen uuteen sote-keskukseen syksyllä 2022. Toiminnan kehittyessä farmaseutin kontaktissa ei aina tehty laajaa lääkehoidon arviointia, vaan tilanteen mukaan arviointi on voinut vastata myös lääkityksen tarkistuksen ja arvioinnin välistä tasoa. Tehtyjen arviointien ja tarkistuksien määrästä ei voida arvioida toiminnan todellista kysyntää, sillä vastaanottoaikoja ei ole voitu lisätä kasvaneen kysynnän mukaisesti.
Palautteiden perusteella asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä farmaseutin palveluun. Tulokset pysyivät koko seurantajakson samankaltaisina. Lähes kaikki kyselyyn vastanneista kokivat pärjäävänsä lääkehoitonsa kanssa paremmin tai paljon paremmin. Vastaajista yksikään ei kokenut pärjäävänsä lääkehoitonsa kanssa huonommin.
Myös palaute sote-keskusten ammattilaisilta on ollut positiivista. Vuonna 2021 sote-keskusten henkilöstölle tehdyssä kyselyssä NPS oli 50. Vuoden 2022 kyselyssä kaikki vastaajat olivat täysin tai osittain sitä mieltä, että farmaseutin työ tiimissä tukee omaa työtä, farmaseutin konsultointi on helppoa ja että tietävät, miten ja missä tilanteessa ohjata asiakkaan farmaseutille. Farmaseutin pitämät koulutukset ja perehdytykset henkilöstölle on koettu tarpeelliseksi.
Apteekki ja sote-keskus -verkoston kuvaus ja arviointi löytyvät liitetystä linkistä.
Kansikuva
