Hoksauta minut -yhteydenottokortti
Malli on etsivän ja löytävän vanhustyön menetelmä, jonka avulla tavoitetaan yksinäisiä, syrjäytyneitä ja palvelujen ulkopuolella olevia ikäihmisiä.
Mallin avulla vanhustyön verkostot sekä arkisissa toimintaympäristöissä toimivat tahot voivat toteuttaa korttikampanjan.
Mallin perustana ovat ikääntyneiden hyvinvointia ohjaavat lait, suositukset ja strategiat, muun muassa:
- Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 : Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi huomioi ikääntymiseen liittyvät haasteet, joihin ohjelmalla pyritään ennaltaehkäisevästi puuttumaan. Näitä ovat muun muassa liikunnan vähäisyys, ikääntyneiden ravitsemuksen erityiskysymykset ja yksinäisyys.
- Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi ottaa huomioon kansallisen ikäohjelman tavoitteet. Kokonaistavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle.
- Vanhuspalvelulain tavoitteena on muun muassa tukea ikääntyneiden ihmisten itsenäistä suoriutumista ja lisätä osallisuutta. Tavoitteena on myös parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa.
- Sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa määritetään, että sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, yksillölliset tarpeet ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Itsemääräämisoikeus on osallisuuden kriteeri ja tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista.
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonisen toiminnan periaatteet ja suuntaviivat ohjaavat tukemaan haavoittuvassa tilanteessa olevia ihmisiä löytämään ja vahvistamaan omia voimavarojaan toimijoina sekä auttamaan ihmisiä saamaan tarvitsemansa tuet ja palvelut. Tavoite on toimia yhdessä heidän kanssaan olosuhteiden ja palveluiden parantamiseksi sekä kehittää ja vahvistaa etsivän, löytävän ja osallistavan työn toimintamalleja.
Yhteisvastuukeräys 2013 toteutui teemalla ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen ja tällä rahoituksella toteutui IkäArvokas-hanke (2014-2016). Kirkkopalvelujen ja kahden alueen (Savot ja Varsinais-Suomi) diakoniatyön yhteisestä kehittämisideasta syntyi Hoksauta minut -yhteydenottokortti.
Vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 890 000 suomalaista eli 16,4 prosenttia koko kotitalousväestöstä. Yksinasuvista yli 64-vuotiaista 11,4 prosenttia koki itsensä usein yksinäiseksi ja 41,7 prosenttia koki itsensä vähintään joskus yksinäiseksi. (SVT 2017.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijaraportista ilmenee, että ikääntyneiden yksinäisyys on lisääntynyt koronaepidemian aikana sekä kotona asuvilla iäkkäillä että kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla. Vanhuspalveluihin on syntynyt palveluvajetta, joka näkyy muun muassa palvelutarvearviointien viivästymisenä ja kotihoidon palvelun rajoittamisena. Hyvinvointiin liittyvät epäsuotuisat vaikutukset ovat olleet koronaepidemian aikana yleisempiä toimintarajoitteisilla ja vammaisilla henkilöillä kuin muulla väestöllä. Koronaepidemia on vaikuttanut myös ikääntyneiden taloudelliseen tilanteeseen; ikääntyneiden menojen on arvioitu kasvaneen koronaepidemian vuoksi. Suuri osa ikääntyneistä on pienituloisia, joilla taloudellinen liikkumavara on pieni. Vaikka iäkkäät ovat koronaepidemian aikana osoittaneet vahvaa poikkeusolojen sietokykyä, on epidemia tuonut ikäviä asioita osaksi ikääntyneiden elämää ja vaikuttanut monen mielialaan ja mielenterveyteen. (Kestilä ym. 2021.)
Lähteet:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto [verkkojulkaisu]. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.4.2021].
Kestilä, L., Jokela, M., Härmä, V. & Rissanen, P. 2021. Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: Asiantuntija-arvio, kevät 2021.
Menetelmä soveltuu niin julkisen sektorin, kolmannen sektorin kuin myös seurakunnan etsivää vanhustyötä tekeville tahoille. Käytännön toteutus vaatii paikkakunnan toimijoiden yhteistyötä.
Yhteydenottokortin ajatuksena on, että myös ikäihmisten arkisissa ympäristöissä olevat henkilöt voivat antaa kohtaamilleen ikäihmisille yhteydenottokortin, jolla ikäihminen itse ilmoittaa halustaan yhteydenottoon. Arkiset toimintaympäristöjä voivat olla esimerkiksi apteekit, taksiautoilijat, asukasyhdistykset, lähikaupat, kirjastot, terveyskeskus, kela, kyläyhdistykset ja kotihoito sekä mahdolliset muut paikalliset toimijat.
Hoksauta minut -kortti on saanut alkunsa yhteisvastuuvaroin toteutuneesta kehittämistyöstä ja on osa etsivän ja osallistavan vanhustyön toimintamallia. Etsivän ja osallistavan vanhustyön olennainen tehtävä on etsiä ja löytää yksinäisiä, syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä ikäihmisiä, joita palvelut eivät tavoita.
Kehitetyn toimintamallin tarkoitus on ikääntyneiden syrjäytymisen ja yksinäisyyden vähentäminen ja oman elämänhallinnan edistäminen. Hankkeen toiminnan lähtökohtana oli voimavaralähtöisyys.
Tilannekartoitus: Kartoitetaan paikkakunnan etsivää vanhustyötä toteuttavat tahot ja käytössä olevat etsivän vanhustyön menetelmät. Arvioidaan, tavoitetaanko alueen yksinäiset ja syrjäytymisvaarassa olevat ikäihmiset. Arvioinnin perusteella päätetään yhdessä korttikampanjan toteuttamisesta.
Yhteydenottokortin käytännön toteutus: Sovitaan yhteydenottokortin ulkonäöstä (mm. kuvitus, koko, tekstisisältö, jos ei käytetä valmista pohjaa). Pyydetään tarjoukset eri kopiointiliikkeistä/painotaloista, ellei kilpailutusta ole tehty aikaisemmin. Painatetaan kortteja sovittu määrä. Varmistetaan, että vastaanottavalla taholla on postin kanssa voimassaoleva vastauslähetyssopimus.
Järjestetään avoin tiedotustilaisuus: Korttikampanjan toteuttavat tahot järjestävät tiedotustilaisuuden, jonka kohderyhmänä ovat vanhustyötä tekevät ammattilaiset, ikäihmisten arkisten ympäristöjen toimijat sekä vapaaehtoiset (esim. apteekit, taksit, kaupat, kirjastot jne.). Huolellinen ja hyvin suunniteltu markkinointi on oleellista korttikampanjan onnistumisen kannalta. Tiedotustilaisuudessa käsitellään korttikampanjan idea, mitä tavoitellaan ja miten kortteja levitetään. Tilaisuuteen kutsutut tahot voivat antaa kortin kenelle tahansa ikäihmisille hyvin pienellä kynnyksellä. Erityisen tärkeää se on silloin, kun koetaan jostain syystä huolta ikäihmisen hyvinvoinnista. Tilaisuudessa on saatavilla yhteydenottokortteja ikäihmisille annettavaksi ja niiden saatekirjeitä tilaisuuden kohderyhmälle muistutukseksi ja tiedoksi (ks. liitteet Kehittämisen polku -välilehdellä). Mukaan on hyvä kutsua myös paikallislehti, jotta paikkakuntalaiset saavat tiedon kampanjasta.
Yhteys kortin palauttaneeseen ikäihmiseen: Ikäihmiseen otetaan yhteyttä noin kahden viikon kuluessa kortin palautumisesta. Ensimmäinen yhteydenotto tehdään puhelimitse, jolloin kartoitetaan ikäihmisen huolenaihe ja toimitaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti: tehdään kotikäynti, ohjataan tarkoituksenmukaiseen palveluun, osallistavaan toimintaan tai etsitään sopiva vapaaehtoinen vanhukselle.
Tilastointi: Tilastointikaavakkeelle kerätään palautuneiden korttien määrä sekä perustiedot palauttaneista (ikä, sukupuoli, asumismuoto, yhteydenoton aihe, sosiaalinen tilanne, aiempi asiakkuus palveluissa, mihin yhteydenotto on johtanut; mallipohja liitteenä Kehittämisen polku -välilehdellä).
HUOM! monen toimijan yhteistyönä toteutetun kortin tilastointi on vaivatonta webropol-kaavakkeen avulla. Linkin luonnin jälkeen jokainen korttiin merkitty yhteydenottotaho voi tilastoida kortin lähettäneen asiakkaan tiedot ja webropolista saa yhteenvedon helposti. Tilastoyhteenvedon tietoja voidaan hyödyntää paikkakunnan vanhuspalvelujen kehittämisessä.
Kuva
Kuva
Yleisimmät syyt yhteydenottopyyntöön ovat olleet yksinäisyys ja keskustelun tarve. Yhteydenotot ovat johtaneet ikäihmisen ohjaamisen joidenkin palveluiden tai vapaaehtoistoiminnan piiriin sekä taloudellisen kartoituksen tekemiseen.
Kortteja voi palautua laajasta jakelusta ja kattavasta markkinoinnista huolimatta odotettua vähemmän. Kortit ovat voineet aktivoida ikäihmistä soittamaan avun saamiseksi. Palautteen mukaan korteilla on myös saatu välitettyä ikäihmisille viesti, että heistä välitetään, vaikka kortti ei palautuisikaan.
Kortin myötä ikäihminen saa tiedon, mistä matalan kynnyksen apua on saatavissa, jos sitä tarvitsee. Kortti toimii siis eräänlaisena turvakorttina!
Kun etsivän vanhustyön toimijat ovat verkostossa mukana yhdessä, korttien levittäminen on tehokkaampaa ja pyyntöihin vastaaminen kohdennetumpaa. Se sitouttaa toimijoita sekä lisää muutakin yhteistyötä.