Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyte osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta fysioterapian palveluissa, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kehitetty monialaisen palveluohjauksen toimintamalli asiakkaiden ohjaamiseksi hyvinvointia ja terveyttä edistäviin matalan kynnyksen palveluihin. Esimerkkinä mallin täsmentäminen fysioterapian palveluihin.

Toimintaympäristö

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tähän pyritään kehittämällä monialaisia hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistäviä toimintamalleja, joiden avulla edistetään asukkaiden ohjaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä kuntien ja järjestöjen palveluihin. 

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on kehitetty toimintamalli (ks. linkki), jota on tavoitteena täsmentää ja varioida eri palveluihin ja erilaisille asiakasryhmille. Yleistä, geneeristä, toimintamallia on lähdetty ensimmäisenä täsmentämään ja pilotoimaan fysioterapian toimintaan. Fysioterapiapalvelut kuuluvat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatiorakenteessa kuntoutuksen alle ja ovat osa terapiapalveluyksikköä. Fysioterapeutteja toimii alueen jokaisessa kahdeksassa sote-keskuksessa sekä erikoissairaanhoidossa.

Fysioterapiapalveluihin kuuluvat muun muassa toimintakyvyn arviointi, omahoidon ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen terapia sekä sairaalaosastoilla toteutettava kuntouttava toiminta. Fysioterapiapalvelut ovat tarkoitettu kaiken ikäisille  ja palveluita toteutetaan sekä henkilökohtaisena yksilöohjauksena että ryhmätoimintoina. Toiminnassa painottuvat asiakkaan motivointi toiminta- työ- ja liikkumiskyvyn ylläpitämiseen ja/tai kohentamiseen sekä aktivointi omaehtoiseen harjoitteluun ja itsehoitoon.

Fysioterapian ammattilaisilla ja esihenkilöillä on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti kuntien kanssa matalan kynnyksen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ohjaamisesta. Asiakkaan palvelutarpeen päättyessä sote-palveluissa on asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia tukemaan pyritty löytämään sopiva palvelu kuntien tai järjestöjen tarjonnasta.

Haasteena palveluohjauksessa on palveluiden löytäminen ja tunteminen. Esimerkiksi digifysioterapeuttien toiminta-alueena on koko hyvinvointialue (18 kuntaa), jolloin palveluita ja paikallisia järjestöjä ei välttämättä tunneta.  Hyvinvointialueen ammattilaisille tehdyn selvityksen mukaan olisi tarpeen löytää palvelut kootusti yhdestä paikasta ja selkiyttää ohjausprosessia. Tarpeeseen pyritään vastaamaan digitaalisen palvelutarjottimen ja palveluohjauksen toimintamallin avulla, joiden myötä ohjaaminen hyte-palveluihin sujuvoituu.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Mallin taustana ovat alueella hyväksi koettujen käytäntöjen edelleen kehittäminen, hyvinvointialueen strategiset tavoitteet sekä sitoutuminen kansalliseen kehittämistyöhön. Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallissa on kuvattuna tarkemmin mm. strategiset liittymäkohdat (ks. linkki yllä).

Fysioterapian palvelut ja työntekijöiden toiminta-alueet muuttuivat hyvinvointialueen syntymisen myötä. Yhteistyötä ja verkostoja asiakkaiden palveluohjaukseen liittyen on rakennettava uudelleen, luotava sujuva tapa tehdä yhteistyötä sekä kehittää toimintaa edelleen. Fysioterapian palvelut olivat mukana pilotoimassa digitaalista palvelutarjotinta (Tarmoa), joten koko asiakasohjausprosessin täsmentäminen ja pilotointi oli luontainen osa kehittämiskokonaisuutta.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko on koostunut alueellisista (sote-keskuksittain) tiimeistä, joiden tapaamisissa on ollut mukana fysioterapian palveluesihenkilö (koollekutsuja), alueella toimivat fysioterapeutit ja yhteistyötahoja, pääsääntöisesti kuntien toimijoita (liikuntapalvelut ja kansalaisopisto).

Fysioterapian ammattilaiset ovat osallistuneet digitaalisen palvelualusta Tarmoan pilotointiin  ja opinnäytetyönä toteutettavan puheeksi ottamisen mallin kehittämiseen tuottaen erilaista tietoa ja antaen palautetta.

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyön tuloksena tavoitteena on

  • asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden tuotannon kohtaaminen - mitä erityisesti tarvitaan ja mitä on tarjolla
  • hyvien käytäntöjen esiin tuominen ja edelleen kehittäminen
  • digitaalisen palvelualusta hyödyntäminen asiakasohjauksessa
  • yhteisistä käytännöistä sopiminen asiakasohjaukseen liittyen (mm. alueellinen lähetekäytäntö)

Tavoitteena on tuoda hyte-palveluohjaus nykyistä vahvemmin osaksi olemassa olevaa fysioterapian palveluprosessia.

Idean valinta

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallia on täsmennetty kuvaamaan fysioterapiapalveluiden tarpeita seuraavalla tavalla

  • Fysioterapian palveluesihenkilö kutsuu koolle alueittain (sote-keskuksittain) verkostopalaverin, jossa mukana fysioterapian ammattilaiset, tärkeimmät verkoston jäsenet (esim. kuntien liikuntatoimi, kansalaisopisto, kulttuuripalvelut, keskeiset kolmannen sektorin toimijat)
  • Mukana tapaamisissa kehittämistyöntekijät
  • Tapaamisessa käydään läpi olemassa olevia palveluita, palvelutarpeita, yhteisiä käytäntöjä asiakkaiden ohjaamiseen/lähettämiseen liittyen, suunnitellaan jatkoa ja kehitetään yhteistä tapaa toimia
  • Kehittämistyöntekijät esittelevät digitaalista palvelualustaa (Tarmoa), siihen liittyvää tiedon kerryttämistä palvelutietovarantoon (ks. linkki), puheeksi ottamisen mallia, asiakkaiden osallistumista helpottavia mahdollisuuksia (mm. Kaikukortti, muu taloudellinen tuki, ystävätoiminta)
  • Sovitaan yhteisestä toimintatavasta ja jatkosta
Ratkaisun perusidea

Monialaista asiakas- ja palveluohjauksen prosessia on lähdetty täsmentämään fysioterapian palvelualueihin osana palvelualueen perustoimintaa sitoutuneen esihenkilön johdolla. Palvelualueella on tehty säännöllisesti yhteistyötä verkostojen kanssa jo aiemmin. Tavoitteena on löytää asiakkaille nopeammin ja sujuvammin väyliä matalan kynnyksen sote-palveluihin, jotta fysioterapian resurssia voidaan suunnata palvelutarpeen mukaisesti oikeille asiakkaille. Tavoitteena on turvata jatkossa asiakkaiden oman kunnon ja hyvinvoinnin ylläpito siten, että sote-palveluiden palvelutarve vähenee.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli juurtuu parhaiten, kun mukana kehittämistyössä ja toimintamallin varioinnissa/täsmentämisessä ovat mukana asiakastyötä tekevät ammattilaiset ja sitoutunut esihenkilö/johto. Hyvinvointialueen sote-palveluiden asiakkailla on hyvin erilaisia tarpeita, jotka tulee huomioida juurruttamisvaiheessa. Osana juurruttamista on varmistettava koko alueen yhdenveroisuus, mutta samalla huomioitava paikalliset erot mm. palvelutuotannossa.

Keskeisen tärkeänä osana juurruttamistyötä on ottaa mukaan yhteiskehittämiseen sote-toimijoiden lisäksi myös muut toimijat. Erityisesti kunnat ja järjestöt ovat tärkeitä hyte-palveluiden tuottajia, joiden ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen sekä muu osallisuus on varmistettava.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteinen  keskustelu, yhteiskehittäminen, on tärkeätä. Toimivat tarvitsevat toisiaan ja säännöllinen yhteistyö tukee sujuvia palvelupolkuja. On helpompi tehdä yhteistyötä asiakasohjauksessa, kun toimijat ja palvelut ovat tuttuja sekä prosessi yhteisesti keskusteltu.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön tuloksena tietoisuus hyte-palveluista ja niihin ohjaamisesta on lisääntynyt. Asiakkaiden tarvitsemia palveluita saadaan yhteisen keskustelun kautta enemmän tarjolle.